Nimijäiset

perjantai 23. marraskuuta 2018

Päivityksiä:

1.14 lisätty netistä löydettyä tietoa.

1.15 lisätty karjalan kielen sanakirja osa 6 löydetyt tiedot.

1.16 lisätty netistä löydettyä tietoa.

1.17 vaalittu läpi toisen kerran.

"ei ne vuuet voan ne täyvet päevät"

-tietäjä joutavainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Anna maata lapsen pienen, levätä vähäväkisen, anna maata maan unia, maan unia, puun unia".

"Elä itke ilman syytä, elä vaivoitta valita, viel on syyssä itkemistä, vaivoissa valittamista, ikävissä itkemistä, huolissa kujertamista".

"La mie laulan lapsen virren, niinku pitän seinän hirren, makkaa makkaa, marjukkaine, leppää lehti linnukkaine".

"Tuuti lasta nukkumoa, suurelle vuaren kukkural, sieltä alas vierimeä, mansikoita poimumoa".

"Baai baai lastu, baai pikkurastu, liili liili lindustanji, magua maksaizenji".

"Nuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki, nuku nurmelle hyvälle, vaivu maalle valkoselle".

"Tule uinoseh eläjä, käy eläjä kätkyveh, pienen lapsen pieluksii, vakahaisen vaattijoh".

"Näin sano emo tytölle, vanhin lausu lapsellese, tyttösein, tyynösein, lapsusein loatusein, siull on kaksi kaunistusta, kaksi suotu ja sanottu, syämen suloinen rauha, vieras virheetön elämä, hoija mitä huolen kansa, hoija huolella hyvällä".

"Mie laulan lapsellein, lilittelen linnullein, nuku, nuku, nurmen lintu, vaivu, valkea kannain, sio sirkun silmät kiin, kuro kullain kulmat kiin, sio silkkireepusel, kuroi kultalankasel".

"Makkaa, makkaa issöis unet, isöis unet, emöis unet, kissoin unet, koiriin unet, ja kaikkiin kassiin unet, peälle unesi omasi".

"Siintäk mie emoista kiitän, kust isoa kunnioitan, kui sysist miun synnytteli, kekäleist miun keräis, pienen suuriin sekkaan".

"Kun poika polun näkisi, laps synnyntäsijaans, ei se eukolle toruisi, vanhemmalleen vasten löisi".

"Lieku lintu lapsineis, soua sorsa poikineis, soriast ne sorsat uivat, kauniisti meren kajava, meren kuplat kummemmast".

"Nuku, nuku, nurmen lintu, väsy, meijän västäräkki, väsy pois, kun mie väsytän, nuku pois, kun mie nukutan, nuku nurmelle hyväll, maalle vaivu valkiall".

"Kyll mie laulan lapsellein, liirittelen linnullein, pien puhetta pienellein".

"Tule tuutuhun unonen, käy unonen kätkyehen, meijen pienen peittehesin, vakahaisen vaattehisin".

"Hepo on hellä varsaheen, vaimo on vatsa väkkeen".

"Makkaa poisi, meiän marja, meiän lintunen leppää, makajaat on muien marjat, lepäjäät muihen linnut".

"Makaa sie uni makia, uni pitkä pillittele, makkaa pois ku marjat joutuut, siit sie nouset noppimaane, korin kanssa kantamaane".

"Tuuti, tuuti, lapsiani, tuutittelen, paiuttelen, souvuttelen, jouvuttelen, tulepp on ulkuoite, unoni, pienen lapsen pieluksih, vakavaisen vuattevuisih, vassuksessi voittamah, katehukses kualamah".

"Mie laulan lapsellani, piiskuttelen pienelläni, niinkun ennen lappi laulo, tinatukki tuikutteli, niin laulan mieki lapsellani".

"Mie laulan lapsellani, pien iluo pienelläni, tuuti, tuuti, poijuttani, kultaista omenoani, hopeaista sauvoani, mie tuuvittelen, tutjuttelen, paijuttelen, patjuttelen".

"Nuku poisi, mie nukutan, väsy poisi, mie väsytän, nuku nurmelle hyvälle, vaivu maalle valkialle, koivun oksille kotisi, marjan varsille majaisi".

"Magaa magaa tyttöine, magaa magaa linduinego, luuliba luuliba tyttöstu, luuli luuli lindustugo".

"Nuku nuku nurmen kukka, nurmen kukka, nurmen nukka, tuo kaunis kanarvan kukka, helerväisen heinän kukka".

"Puu liikkuu, käyp kätkyt, lapset makkoo laulaissa".

"Tuuti, tuuti, tuomenkukka, kasvava kanervankukka, tuomess on koria kukka, kanervassa kaunis kukka".

"Polvet poikoa piellä, käsi lasta kännytellä, niinku omallai emällä".

"Tuuti, tuuti tuota lasta, tunne tuuvvitosta, lemmen liekutosta".

"Mill mie maksan maammon vaivat, kostelen emon hyvyyet, emo näht o suuren vaivan, näht o vaivaa vaalijaini, nähty vaiva, varrain noustu, monet yöt unetta jeäänty, monet illat iltasetta".

"Ei noo vaali kaikki vaimot, kaikk ei ilmiset imetä, ni ku vaali miun emoni, se o vast vaseti vaali, vaali vanheman tavalla, teki sillalle siviän, pojan laavun lattialle".

"La laulan liki kotia, liki vettä vierettelen, liki salvanta sanelen, liki huuan huonehia, kusta kuulisi emoni, lapsusesi laulelee, lintusi likertelee".

"Jalkani lasta liekuttaa, sydämeni toista toivottaapi".

"Mie uoo luotu laulamaa, laulan lapsiin ratoksi, ja iloksi itselleini".

"Vaikk on muata muuvuallai, ilmua on etempiälläi, eihän ne istu ison sijoill, astu ei emon askeleill".

"Ei ne vaali vaimot kaikki, vaali ei vaimot puoletkaa, ku vaal miun emmoin, hiä sit vast vasite vaali, hiä vual vasten itsiää, kolmist kesoissa yönä, kolmist juojel juoks, kanto kapalovettä, kipposel kiijättel, mil pes pientä piikajaasa".

"Ku poika pahoin tekköö, emolta ilo männöö, isolle suru tulloo, ku poika hyvin tekköö, emolle ilo tulloo, isältä suru sullaa".

"Ei ne voali vaimot kaik, kaik ei ihmiset imetä, niiko voali miun emmoin, tuo vast vasite voali, pois heä muutti mustat rievut, sekä vaihto valkiammat, sano tuuitellessaa, laulo liekutellessaa, pani maata pannessaa".

"Ei nuo vaali kaikki vaimot, niinkuin vaali mun emoni, se vasta vasiten vaali, vaali vasten itseänsä, rikki rintansa imetti, kantoi halki hartiansa, kantoi vettä kappasella, ropehella roiskutteli, pesi pientä poikoansa, suovetosin, maavetosin, lähe lämpösin vetosin, kuusin rievuin kuivaeli".

"Tek enne miu emmoi, kolme työtä kerralluan, käet kankasta kuttoit, jalat lasta liekuttiit, suu laulo suloista virttä".

"Kun näkis emon tulloo, nii mie vastahan menisin, ja huastasin halluin".

"Oi ommaa emyyttä, oman mamman maireutta, se pannee paat tulelle, lusikan patasen päällä, syö tästä syvämmyeni, maista mielimarjueni".

"Emo synnytti miuista, mie syväntä synnyttelin, emo kasvatti miuista, mie kaunon kasvajelin, emo hellotti miuista, mie voaa hiusta helluttelin, kun olin ison kotonna, ja elin emmoin luonna, varsin luonna vanhempain, käin mie kukkanna kujassa, kajavanna kaivo tieellä".

"Ei miull olis mieli kurja, syän ei suuresti surune, jos mua tuojai torruis, saunakäviäi sannois, nyt vasta miull on mieli kurja, syän o suuresti surune, ku tuo tuomatoi torruu, saunakäymätöi sannoo, sannoo minnuu vaista lasta, laisaksi, uneliaaksi, veltoksi veevetäjäks, saltsi saunalämmittäjäks".

"Hyvä on lapsen lassa olla, kun on vanhemat varana".

"Muistan mie oman emmoin, käsilliäse kätteli, piälle peitettä vetelii, viell on aika lapsen muata, aika pienosen levätä".

"Olha miullai niinku muill, emo ehto tehtäess, muamo mualle tuotaess, iso synnyteltäess, mie ku kasvoin, hiä katosi, jäin ku putki puuta vast, vesa vasten kannostaan, soraheinä vuorta vast, sämpsykkä saloa vast".

"Ku olin ison kotona, iso kutsu kukkaseksi, eukko ehto-piiaksees, veikkoin veten kalaksi, sisko silmä-marjaksees".

"Ei mene mielestäi, ei muistosta murene, entinen ihana aika, mie kun lauloin ollen lassa, pikku piikanna visersin, olin kukkanna ketolla, mehun mieli mättähällä, maistelin mehun makian, kukan kultaista kupista, lensin lehtennä lehossa, kiitelin kipuna lailla, perhosenna pyörehtelin, olt ei vaivat vastassai, huoli ei unta uhantu".

"Ku kasvoin ison kotona, kasvoin ku mantsikka mäjellä, tai ko kukkane aholla, ehtosess ison kotona, mairasess emon majassa, ompa kaunis oljeskella, siin on iloista olla".

"Makajaisin maijottakkkii, lepäjäisin leivättäkkii, enne ko emotta oisin, enne ko muamotta makkaisin".

"Ku mie laulan lapsillein, linnullei mie liirittelen, kuikuttelen kullallein, sirkuttelen sirkallein".

"Mie se laulan lapsen virret, piene virret peipottelen, makkua, makkua marjalintu, ja lepäile pieni lintu, jo ois aika marja muata, aik ois lintuse levätä".

"Makkoaa uni makia, uni pitkä pillittele, unot issäis, emmois, peäälle unneis ommais".

"Makkoa pois marjuskaine, pikkaraine pirjuskaine, kuin on pieni, pie hyvästi, kuin on matala, anna moata".

"Mie se laulan lapsen virren, likan virren liirittelen, laulan lapsen mieltä myöt, mieliksi on itsellein".

"Nuku lapsi nuttuheis, vaivu voateliekkuheis, vaivu moal valkijal, koavu moal kaunihil".

"Tuu tuu sie tule unone, käy, unone, kätkyvie, pienen lapsen peittosie, vakahaise voattehie, lapsen nuoren nuttuloi".

"Tule tänne, uniukko, saa tänne unone, sijo kiini lapsen silmät, kuvo kiini lapsen kulmat, sijo silkkinauhallais, kuro kultalankoillais, veran reunillä vetele".

"Pua miu muata marjuvein, pua miu lintuin levätä, makajuat ne muihen marjat, muihen lievinät leppiävät, miks ei marjain miun makkua, miks ei lintusen leppiä".

"Nuku, kun minä nukutan, väsy, kun minä väsytän, nuku unosen rekehen, väsyläisen kelkkasehen".

"Anna sotka siipiäsi, millä lennän leuhottelen, lennän unta ottamahan, nukutinta noutamahan, ukon uuden lippahasta, akan vanhan vakkasesta".

"Unta täällä tarvitahan, nukutinta nuurutahan, unta tälle lapselleni, nukutinta nukeelleni".

"Mie se tuutin tukkapiätä, lekkapiätä liekuttelen".

"Souva, souva suon kukaista, suon kukaista, moan kukaista, kesäheinä hempukaista".

"Sotka soutii poikinen, peipponen perehinensä, pääsky lensi löyhytteli, lensi unta ottamahan, ukon uuvest lippahasta, akan vanhast vakkasesta, unta meillä tarvitaankin, unta tälle lapselleini".

"Likka lasta liekuttaapi, uni piätä pyörittiäpi".

"Mie se liilin lintujaini, souvattelen sorsajaini".

"Nuku, lapsi, nuttuheisi, vaivu voateriepuheisi, nuku poisi, nurmellintu, nuku nurmelle hyvälle, vaivu moalle valkealle".

"Lello liekku, tukka löyhki, kätkyt jänksi jiäräväine, tupa kuusine kumaji, huone huiski honkapuine, meijjä lellol liekkuessa, vakahaise vuaruessa".

"Mie se laulan lapsellein, visertelen virkullein, laulan omalle kullallein, nii kauvan kun se nukkuu".

"Pikkaraine miun Pirini, matalaine miun Marini, kuin on pieni, pie hyväst, kuin on matala, anna moata".

"Ei vaa kasva kaikki lapset, kui kasvoin miä kannain, ja nousin nokinennäin, kasvoin kui meroissa kaisla, kasvoin kui ruoko kaislissossa, kasvoin kui kukka kaislanpäässä".

"Emo synnytti mijuista, mie syväntä synnyttelin, emo kasvatti mijuista, mie vain kaunoi kasvajelin, emo helloitti mijuista, mie vain hiusta helloittelin, missä seisoin, seinä paistoi, missä istuin, moa iloitsi, mis mie tantsin, tammer jyski, emo kutsu meijän kukka, iso kutsu valo-hopia".