SAMOJEDINIMET

1. alle on kerätty joukko samojedikielistä johdettuja nimiä.

2. samojedikieliin kuuluu nenetsi, enetsi, nganasani ja selkuppi.

3. sanat on koottu netistä löydetyistä sanalistoista.

4. sanat koostuvat kuvailevista sanoista ja teon sanoista 

(muut sanaluokat löytyvät toisista päiväkirjoista, 

kuten eläinten nimet joilla suomalaiset vastineensa, 

tiina=poro, jussi=jänis, kari=kala, sami=susi, tarja=orava).

5. sanoista on luettu loppupäätteet (a, e, i, o, u), kaksoisäänteet 

ja kolmetavuiset sanat.

6. kaksoisäänteet on luettu varmuuden vuoksi molemmin päin 

(lähdesanoista löytyi viitteitä eri ääntämistapoihin, 

liexadarcy->lixadide, lyotoje->lotoq).

7. oikeassa elämässä vain toinen ääntämistapa lienee oikea 

(marni-sanasta tulee joko mari tai mani, yanki-sanasta 

jani tai jaki).

8. kolmetavuiset sanat on luettu kaksitavuisina (majabtsa

->maja->maija) ja kolmetavuisina eli jättämällä keskimmäinen 

tavu pois (majabtsa->majsa->maisa).

9. lähdesanoista löytyi viitteitä molempiin ääntämistapoihin  

(njadangau->njada, njadangau->njaga).

10. sanoista saa suomalaisia vastineita oudommilta maistuvia

äänteitä kääntämällä (cimo=simo, tuuqa=tuukka, yari=jari, 

hancu=hansu, xadi=kadi, beera=veera, yuka=jukka, hilqa=hilkka, 

huqa=hukka, jage=jake, nikcu=niksu, tanya=tanja, dabsa=tapsa, 

tomba=tomppa, tya=tia, yampa=jamppa, yrma=irma).

11. uusia nimiä voidaan keksiä poistamalla tai lisäämällä sanoihin 

alkuäänne (jinna->inna, anu->janu), venyttämällä lyhyitä sanoja 

(misu->miisu->missu, hesu->heesu->hessu) tai lisäämällä tavujen 

väliin ylimääräinen äänne (sole->soile, haje->haije, tevo->teuvo).

12. tavujen painotukset ja kurkkuäänteet eivät välity sanalistoista 

(oikea kieli=soinnukasta, tunteikasta, kuunneltavat sanakirjat 

parhaita sukulaiskielten opiskeluun).