1096. "lapset oli kiisseljuodu, peitotsi muamah" 

(juoneet kiisselin, emolta salaa).

1097. "lapsed lunda lykitäh vieretelläh" 

(vieritellään lumipalloja).

1098. "kriisi kun söi lasta, lapsi itköy yhtenäh" 

(kriisi eli riisitauti).

1099. "griizi kum puuttuu, griiziheinie hauvotah, 

ei äijeä panna, vägeväd ollah" (griiziheinie

eli riidenliekoja).

1100. "griiziheinä tsoaskas hauvotah, pädöö 

lapsien häkytykseh" (tsoaskas eli kupissa).

1101. "kuivoa mustoidu pidäy majjos hauduo 

da griiziheineä" (kuivattuja mustikoita, 

maitoa ja riidenliekoja).

1102. "lapsi griezavui itkemäh, da ei azetu ni" 

(itkun aika).

1103. "kävelöö laps nellän kynnen" (neljällä

kynnellä, nelinkontin).

1104. "sielä kallivom peällä kukaistelima" 

(omat leikkipaikat).

1105. "juuri kuivain om paidaine lapsel panna" 

(juuri kuivunut eli pesty).

1106. "valgied on lapsel kuidrized" (lasten 

hiusten tummenemisesta).

1107. "vain kum miula hyvin tuo lapsi makoau" 

(emon onni).

1108. "siitä heän pojallah sanov kuin elöä tätä ilmoa" 

(isä pojalleen, omaa oppimista).

1109. "toiziz on lapsiz oza, toiziz on ozattomuz" 

(osa eli onni, vrt. suojelushenget).

1110. "lapset hypitäh" (lasten elämää).

1111. "elä pahah kuhkuta lasta" (kuhkuta eli

houkuttele).

1112. "tsoukoil kuihketah" (sokkosilla).

1113. "sielä pitime tilkkusie, kun loatima niitä 

kuklasie" (vakassa tilkkuja, lasten nukkeja 

varten).

1114. "eloissellah lapset kuklazil" (leikkivät 

nukeilla).

1115. "lapset kizatah kuuklilla" (kuuklilla

eli nukeilla).

1116. "mutsoihud on tilkuz laittu" (nukkejen

nimiä, vrt. naispuolinen nukke).

1117. "tyttöine kuklal elostau" (elostau eli

leikkii).

1118. "lapsi alkav itkie hikserehtöä" (itkun

enteitä).

1119. "vagahaine kukasteleh" (pieni lapsi, 

leikkii käsillään).

1120. "unilleh on lapsi, piä kukistui" 

(painui alas, vrt. kukat).

1121. "lapset kujerrellah" (kaikki hyvin).

1122. "kukaissellah lapset" (leikkivät,

kukat=omia leluja).

1123. "mir rikenempäh kuivitat puoleh vuoteh 

soate, sem paksumbi ta parempi lapsi" (mitä 

useammin vaihdat kuivat päälle).

1124. "lapsel on kulkuine kibei" (kurkku kipeä).

1125. "kulkkuheinä" (kuisma, käytetty 

kurkkukipuihin).

1126. "kukoimmarjoa kuivatah da pietäh 

kulkkumuokkah" (metsäruusunmarjoja 

kurkkukipuun).

1127. "kulkkutaudiheiny" (kehräsaunio).

1128. "lapsen otat kuguilla" (kuguilla eli

hartioille).

1129. "k ed ole ni kuz omahine, sit kulgelii oled" 

(omahiset ja kulkijat).

1130. "lapsed ned om minul ajjan kulutuksed" 

(vievät aikani).

1131. "voi tyttö kulu ku on huonoloil jälgilöil" 

(nuorten hylkäämisestä).

1132. "Vedoini, kuldaine kuningas, katso da 

vardoitse, valatetah konzu lapsii tiedujjez kylyz" 

(veenhaltijan suojelusta pyydettäessä).

1133. "kuperdui koadui selälleh" (lapsi).

1134. "kätkyös kuperdeleh, ei magoa vie" 

(kuperdeleh eli pyöriskelee).

1135. "kupeta vain hillakkaizeh lapsem piädä, 

terväh uinuou" (nukahtaa nopeasti).

1136. "piädy kuorustau jo kätkyös" 

(kurottaa päätä).

1137. "ei piä lapsii kurittaa, yksikai kuritandal 

hyö ei parata, min vai pahetah" (kurittamisen 

vieraudesta).

1138. "pikkaraine oli, a nygöi jo täyzi mies 

kazvanuh" (lasten kasvusta).

1139. "lapsed ollah gurus" (kuurusilla).

1140. "peitoizil olenda, yks guruttoa, toizet peitytäh, 

peitoz olijat sanotah, jo peityimmö, se guruttaja 

lähtöö ettsimäh, kenen enzimäzeks voinoo löydeä, 

se guruttamah" (peittosilla eli kuurupiilosilla).

1141. "peitoil ollez muamo guruttau, muut sil 

aigoa peitetäheze" (emo etsijänä).

1142. "tulihavul pidäs pergoa, sit heittäy 

kuzeksimizen" (lopettaa yökastelun).

1143. "kuzetaldi lapsen ennem muate panendoa" 

(kusetti lapsen).

1144. "emä kun ruokotoin on, kuzeuduuhan lapsi" 

(huonojen tapojen periytymisestä).

1145. "mintäh ei muanne, liikutan liikutan 

kätkytty, silmie vai kurpistelou" (lapsen 

nukuttamista).

1146. "kurtaim minä lapsil sovad, vähäizen 

kohendelin" (ompelin ja korjasin lasten 

vaatteita).

1147. "kurtaine on lapsel pajjam piäl ku liivi 

polves sah" (lasten vaatteita).

1148. "kuulematoi lapsi" (kuulematon 

eli tottelematon).

1149. "kuulovaine lapsi" (kuulevainen,

kuulee sanaa).

1150. "kuuhine lapsi" (kuun vanha).

1151. "laps on kakskuuhine" (kaksi kuuta

vanha).

1152. "kolmekuuhine lapsi" (kuiden

laskeminen).

1153. "hänel do kolme lastu, nuorin on 

nellikuuhine" (kuun lapset).

1154. "eihäi lapsi tiedännyh sanuo, kuuzivuodine" 

(lasten ja aikuisten asiat).

1155. "lapsi ku syhmistyy, sit kuuzennoavoa 

kerätäh, umbipäih pätsis havvotah, sit kylyz 

valetah noavuviel" (syyhyä parannettaessa).

1156. "ta se ihompuhtijaini anto kuumetta 

lapseh" (ihossa näkyvä tauti).

1157. "kuulematoi, ei kuule kielländeä" 

(vieraat kiellot, omat neuvot).

1158. "syöjätär kuulon otti tyttäreltä" 

(tautien nimiä).

1159. "kykissytti lapsen istumah kulluh" 

(kulluh eli yöastialle).

1160. "sellän kygrissytti, lapsen ottoa kandoa" 

(ottaa kantaa, selkään).

1161. "laps kävelöy jo kykylleh" (kyykyssä).

1162. "laps kuvahtih, nouzou magoamaz" (heräsi 

kesken unien).

1163. "se on katso muamah kuva, yhtemmoine" 

(emon kuva, näköinen).

1164. "tyttäret soval kyllittsöö" (hemmottelee 

vaatteilla).

1165. "ei piä leikata sormikynzii eigo varvaskynzii, 

hammastu ku roih, sid äskön" (leikata lapsen

kynsiä, ennen hampaiden tuloa).

1166. "lapsi kähjeä lattiel nellän kynnen" 

(neljällä kynnellä).

1167. "nened on sizäreksed yhten korgevuod" 

(korgevuod eli pitkät).

1168. "kivyöh nopatah lapsed, kymmenine kivytty 

kahmaloz" (kahmaloz eli kourissa).

1169. "kymmenevuodine laps" (kymmenen talvea 

vanha).

1170. "kymmenhengini pereh" (perhe=yhen 

katon alla asuvat).

1171. "laps lattiel kytterehteä" (kytterehtää).

1172. "laps lattiel käkkälöitteä" (lapsen

liikkumista).

1173. "nänniä vie kyzyy" (pieni lapsi).

1174. "pieni kybenyd oled" (hellittelynimiä).

1175. "elkiä kähäkkiä lapset" (kähäkkiä eli 

kähiskö, vrt. kahakka).

1176. "käkkelehtää lattiel, könnittelöö latetta myö" 

(kävelemään opetteleva lapsi).

1177. "kyynälöitti lapsen, syömättäh pidi" 

(nälästä itkeminen).

1178. "kyynälöityi itkemäh lapsi" (muusta 

syystä itkeminen).

1179. "laps astuu käpettäy" (köpöttelee).

1180. "käntsälleh juostih emäl vastah" (yhessä 

emää vastaan, vrt. köntsä).

1181. "laps kämpperöitteä lattiel" (kömpii).

1182. "siun lapsel, tyttärelles kävyy pahoin, 

ku kyläh annoid käyvä" (kylien vahingollisesta 

luonteesta).

1183. "ullos pidäy kävytteä lastu, katso itköy" 

(ulos eli tarpeille).

1184. "lastu kävyttäv ullos, kuzele" (ulkona 

käyttäminen).

1185. "poika metsässä kävelöv" (omat koulut, 

"kävelyz muokkoav itsen").

1186. "armas pestyizeni, kus kävelid, sano 

moamal kävelyksyöd" (sano kävelykset, 

kerro missä kävelit).

1187. "lastu kävelytteä pidäy, anna harjavuu 

kävelemäh" (harjavuu eli oppii).

1188. "hallattomin kätysin harjoalen" (tyttöni 

hiuksia).

1189. "elä tiijä läksijistä, elä käyjistä käkiejistä" 

(suojelevia sanoja).

1190. "akka pani kätkyöh ta tuuvittav" (kätkyeen

paneminen).

1191. "tsokkua vain lapsi kätkyöh da tuuvita vähäni 

ni terväh hiän uinuou" (terväh eli pian).

1192. "laps kätkyössä magoau" (nukkuu sikeästi).

1193. "kätkyössä lekutetah lasta" (lekutetah 

eli liikutetaan).

1194. "elä liekuta tyhjiä kätkytty, itkutsud lapsed roih" 

(roih eli tulee, uskomus).

1195. "erähil on i kaksi kätkytty kerral" (päivä ja 

yökätkyt).

1196. "kätythiihna" (kätkyen hihna).

1197. "kätkytkoltsaz on koukku, hiihnat koukuz" 

(koltsa eli vitsarengas, jossa hihnat yhtyvät).

1198. "kätytkoukku, raudaine koukku" 

(vrt. vanhempi koltsa).

1199. "kätkytorzi" (orsi josta kätkyt roikkuu).

1200. "kätkydzoavessi on siitsu libo ribujupku" 

(kätkyen päällä pidetty kangas).

1201. "kätkydvibu kruotskau" (orsien päälle 

laitettu salko, johon kätkyt kiinnitettiin).

1202. "kätkydvittsu kiskittäv orrez liikkujez" 

(orteen sidottu vitsarengas).

1203. "otti lapsen käzivarrel da lähti astumah" 

(kantotapoja).

1204. "lapsud on tsomaine gu käzikukkaine" 

(hellittelysanoja).

1205. "lumikömillä lapset luoksietsetah" 

(leikkivät lumisotaa).

1206. "nellän kynnen kömpperöitteä" (liikkuu 

kontion tavoin).

1207. "lapset ku marjah mennäh, sit köllötys 

kuuluu" (kova huuto).

1208. "laps köhöröitseh, jo lattiel istuu" (istumaan 

oppiminen).

1209. "kävelläh lapsed vilus, sid köhähytäh jällez" 

(köhähytäh eli vilustutaan).

1210. "on niim makie kum moamon maitorieskani" 

(emon ruuat).

1211. "kylvettelöö lapsie, vastal pergoa" (perkaa

eli vastoo).

1212. "lapsilla kylvettöässä luvettih, lämmittäisin 

kylysen, kylvettäisin kylkilihat, pehmittäisin perälihat" 

(kylvetyslukuja).

1213. "pidää lapsi kylvettää räkes löylys, toinah sit 

paranoo" (löylyssä parantaminen).

1214. "lapsie kylyttelöy joga päiveä" (liiasta

kylvettämisestä).

1215. "pideä lapsie kylytteä" (karaisee, puhistaa, 

parantaa).

1216. hantit kaivertavat kätkyeen unilinnun kuvan 

(suojelee nukkuvan lapsen henkeä).

1217. sanalla liekku tarkoitetaan keinua ja kätkyttä 

(marin luske, udmurtin leckan).

1218. sanalla kätkyt tarkoitetaan kannettavaa 

komsiota (saamen gietkam), lapsen kietomista 

eli kätkemistä komsioon (saamen kitkem) ja niinestä 

tai tuohesta laadittua riippukätkyttä (udmurtin 

keki). 

1219. sanalla goakke tarkoitetaan kätkyen peitettä 

(saamen kockke, vrt. kokea, koskea).

1220. sanalla lapsi tarkoitetaan kätkyttä ja kätkyessä 

olevaa lasta (mordvan lavs, marin lups, nenetsin jebc, 

nganasanin lapsa, selkupin tjopsa, kamassin cepsu).

1221. nenetsit voivat luvata lapsen haltijoille 

(jolloin ei saa ottaa puolisoa, uskotaan kuuluvan 

haltijoille, taustalla lapsen hengen pelastaminen 

lupauksen avulla).

1222. enetsit kutsuvat kätkyttä sanalla lico 

(vrt. lietsu, liekku).

1223. hantit pitävät lapsen kaulassa tai kätkyessä 

suojelevaa karhunhammasta (sukujen kantaemo).

1224. nenetsiäiti hoitaa lapsia 5-vuotiaiksi jonka 

jälkeen annetaan itsenäistyä omaan tahtiinsa 

(tyttö alkaa opetella kodanhoitoon, ruuanlaittoon 

ja vaatteiden valmistukseen liittyviä asioita, pojan 

mennessä isänsä jäljessä kalastusta, metsästystä 

ja poronhoitoa opetellen).

1225. nenetsit käyttävät vaippoina pehmeää 

sammallajia (khurekha-niartso).

1226. selkuppiperheitä jaetaan perusperheisiin 

(pari lapsineen), suurperheisiin (kaksi polvea 

aikuisia) ja veljesperheisiin (veljekset perheineen).

1227. selkupit laativat lapselle päivä ja yökätkyen.

1228. selkupit yhistävät hampaiden puhkeamista 

sieluihin (ilsat-sielun uskotaan saapuvan 

hampaiden mukana).

1229. selkuppilapset oppivat jäljittelemällä 

vanhempiaan ja sukulaisiaan (tyttö saattaa 

pidellä neulaa jo 5-vuotiaana, poika ampua 

jousella, 15-vuotiaina osaavat kaikki elämiseen

vaaditut taidot).

1230. samojedit heittävät maitohampaat tuleen 

("jotta Tulen-vanha-nainen voisi antaa tilalle 

uudet", tulihampaat).

1231. mansiemot pitävät lasten kasvoilla salaa 

eläinhahmoisia (hirvi) naamareita (uskotaan 

tekevän lapsesta "jotain erityistä", isätkään eivät 

tiedä naamareista, vrt. eri heimoista).

1232. nenetsit kutsuvat kätkyttä sanalla licu 

(vrt. liisu, liisa).

1233. hantit ottavat kätkyihin (ontip) tarvitun 

tuohen elävistä puista (vrt. haltijakuvien ja 

kannusten laatiminen pyhäkön puista).

1234. hantit laativat jokaiselle lapselle uuden 

kätkyen.

1235. hantit valmistavat kätkyen kehyksen 

siperianmännyn kuoresta ja laidat koivuntuohesta 

(heimojen pyhiä puita).

1236. hantit laittavat lapsen tyynyksi tukun 

hirvenkarvoja.

1237. hantit voivat kutsua paikalle noidan lapsen 

suojelushenkeä selvittämään (ottaa yhteyttä 

henkiin joista joku ilmoittautuu lapsen suojelijaksi).

1238. hantit pitävät tyttöjen suojelijoina naispuolisia 

haltijoita (Kazym imi (kazym-joen-emo), Puyos 

anki (hoitava-nainen), As toy imi (ob-joen-emo)). 

1239. hantit pitävät poikien suojelijoina miespuolisia 

haltijoita (Nomin iki (ylempi-taivas-ukko), Mos 

mortum iki (mos-väen-ukko), Kon iki (maailmaa

-katsova-mies)).

1240. hantien mukaan lasten suojelijoiksi voidaan 

pyytää alisen eli maan henkiä (vrt. Kazym imi

=keskisen haltija, kaikki olevaisuuden tasot).

1241. hantien mukaan lapselle voidaan pyytää 

useita suojelushenkiä (etenkin esikoiselle tai 

monta hiustupsua omaavalle, toisen tiedon 

mukaan kolme henkeä omaava "hajoaa 

tuonilmaisessa kolmeen osaan").

1242. hantien mukaan lapsi valitsee kasvaessaan 

omat suojelushenkensä (lapsena saadut voidaan 

hylätä). 

1243. hantit uhraavat suojelushengelle joka kolmas 

tai seitsemäs vuosi (uhrikangasta (kolma) pidetään 

erityisessä pussissa, ripustetaan nuoraan jota 

käytetään parantamisessa).

1244. hantit uhraavat suojelushengelle kerran 

vuodessa (uhrikangas kannetaan pihan ympäri 

myötäpäivään ja haudataan maahan, väri haltijan 

mukaan, Puyos ankille tummanpunainen, 

Kon ikille valkoinen).

1245. hantit koristelevat lasten nuket helmin, 

kankain ja karvoin (laatimiseen nähdään paljon 

vaivaa, rakkauden ilmentymiä).

1246. hantit istuvat karhupäivillä "pienten 

tyttöjen ja poikien terveydeksi" ("minun lukuisat 

naiseni jotka majassa istutte, minun lukuisat 

mieheni jotka majassa istutte, pienten tyttöjen 

terveelle elämälle istutte, pienten poikien 

terveelle elämälle istutte").

1247. hantien mukaan Kaltash-imi voi antaa 

lisää elinpäiviä lapsille joilla on "lyhyt ja 

kaunis sielu".

1248. hantit puhuttelevat Kaltesh-imiä sanoin 

"tyttöjä-lähettävä-Kaltesh, emoni, pehmeässä 

rukouksessa, kuin soopelinkarvaan pukeutunut 

mies, pehmeässä rukouksessa, kuin eläimenkarvaan 

pukeutunut mies, kuuntele minua nyt, pienen 

pojan hyvä ja lyhyt sielu on lyhentynyt, pienen 

tytön hyvä ja lyhyt sielu on lyhentynyt, määrättyyn 

ikään lisää, määrää se jatkuvaksi, eletyn elämän 

loppuun lisää, jatka sen kirjoittamista".

1249. hantit kutsuvat Maailmaa-katsovaa-miestä 

"pienille-pojille-armoa-antavaksi-mieheksi, 

pienille-tytöille-armoa-antavaksi-mieheksi" 

(Num-torumin ja Kalteshin poika).

1250. hantityttö laatii itselleen nuken heti 

ompelemaan opittuaan (toivotaan opettavan 

tytöille ompelutaitoja ja naisten pukeutumista, 

nukkejen onnistumisesta ennustetaan 

naimaonnea).

1251. hantit laativat nukkeja kirjavista kankaista, 

nahoista, helmistä, koruista ja eläinten osista 

(pääksi hanhennokka).

1252. hantit kutsuvat tyttöjen nukkeja sanalla akan 

(vrt. akana, akat).

1253. hantien tuohikätkyitä (apa) jaetaan päivä 

(istuma-asento) ja yökätkyisiin (makuuasento).

1254. hantien mukaan kätkyen selkänojaan 

kaiverrettu unilintu (koppelo) varmistaa että 

nukkuvan lapsen henki löytää tiensä takaisin 

(hengen eksyessä lapsen pelätään sairastuvan).

1255. hantien mukaan lapsi elää tuonilmaisessa 

hampaiden tuloon asti ("ei ymmärrä tänilmaista").

1256. unkarilaiset parantavat lasta vedessä johon 

sekoitetaan kuumaa tuhkaa (vasemmalla kädellä

pesten).

1257. unkarilaiset pujottavat kipeän lapsen puun

halkeaman tai onton puunrungon läpi ("uudesti

syntyminen").

1258. unkarilaiset kylvettävät kipeää lasta 

"yhdeksän hyvän heinän vedellä".

1259. komit eivät jätä hampaattomia lapsia yksin 

(vrt. suojelushengettömiä).

1260. komit eivät herätä lapsia kovaäänisesti 

(sikeään nukkuville lausutaan hiljaa nimensä).

1261. komien mukaan pienet lapset matkaavat

tuonilmaisessa.

1262. komit eivät vie pieniä lapsia kuolleiden lähelle 

(pelätään ottavan lapsen hengen).

1263. komien mukaan lapsi menettää yhteyden 

tuonilmaiseen kävelemään oppiessaan.

1264. komit kutsuvat kävelemään oppinutta sanoin 

uzh (varsa), sintöm kutju (sokea pentu) ja mortsjammis 

(ihmiseksi tullut).

1265. komit laativat lapsille leluja porojen luista 

ja sarvista.

1266. vepsäläiset kutsuvat pientä lasta sanalla 

vagahaine, seisomaan opettelevaa sanalla dubituz 

(vrt. jupittaa) ja kävelemään oppinutta sanalla käpas 

(vrt. käppäillä).

1267. vepsäläiset pitävät ensimmäisen hampaan 

puhkeamista ja kävelemään oppimista lapsen elämän 

tärkeimpinä hetkinä.

1268. ersalaiset kertovat vanhemmille lapsille 

vauvojen löytyvän "nokkospuskista".

1269. ersalaisemo vieroittaa lapsen rinnasta 

syksyllä tai talvella (viemällä vähäksi aikaa 

isovanhempien luokse).

1270. ersalaiset kietovat lapset löysiin vaatteisiin 

(vrt. tiukat kapalot).

1271. ersalaiset laittavat kätkyen (lavs) pohjalle 

hamppuisen tai pellavaisen kankaan.

1272. ersalaiset ripustavat kätkyen kattoon neljällä 

nuoralla (varjoisaan paikkaan).

1273. ersalaiset peittävät kätkyen suojaavalla 

kankaalla (lavslanga, suojelee pahalta silmältä).

1274. ersalaisten mukaan paha silmä 

(peränshjälmä) voi saada lapsen kipeäksi tai 

lopettamaan imemisen.

1275. ersalaiset parantavat lapsia kekälein

lämmitetyssä vedessä (kylvettäessä luetaan 

parantavia sanoja, kylvetyksen jälkeen puetaan 

puhtaisiin vaatteisiin).

1276. inkeriläiset pitävät lasta pimennetyssä 

kätkyessä.

1277. virolaiset eivät näytä lasta vieraille ennen 

nimeämistä.

1278. virolaiset eivät kuivaa alle vuoden vanhojen 

vaatteita ulkona.

1279. ersalaiset eivät jätä lasten vaatteita ulos yöksi 

(vaatteisiin uskotaan voivan tarttua taikauksia, 

vahingollisia henkiä ja vedun-nimisiä unisieluja).

1280. ersalaiset ympäröivät lapsen suojelevin 

esinein ja heinin (ikkunoille, kätkyeen, oviaukoille,

tyynyn alle).

1281. ersalaiset suojaavat lasta tulta syöttämällä 

(varjelee "pimeän vaaroilta").

1282. hantien mukaan jokeltava lapsi keskustelee

syntymänhaltijan kanssa.

1283. hantit eivät puhu syntymänhaltijasta pahaa 

(lasten uskotaan kielivän sanat haltijalle).

1284. udmurtit laativat vaipat pellavakankaasta.

1285. udmurtit antavat lapselle lahjoja ensimmäisen 

hampaan puhjetessa (vrt. haltijalle).

1286. udmurtit eivät kajoa lapsen hiuksiin 

ensimmäisen elinvuoden aikana (myöhemmin 

kääritään kankaaseen tai poltetaan).

1287. udmurtit yhistävät hiuksia lapsen mieleen

ja kohtaloon (leviteltäessä ympäriinsä "menettää  

muistinsa", päästettäessä tuulen mukaan 

"ei löydä paikkaansa").

1288. udmurtit kutsuvat maitohampaita 

naurishampaiksi (vrt. nauris=sembramännyn 

siemen).

1289. udmurtit imettävät lapsia hampaiden 

tuloon asti (toisen tiedon mukaan 1.5-2 vuotiaiksi, 

käytetty ehkäisykeinona).

1290. udmurttilapset nukkuvat vanhempiensa 

vieressä (poika isän, tyttö emon).

1291. udmurtit vieroittavat lasta rinnasta 

laittamalla nänneihin tuhkaa.

1292. udmurttityttöjen menoihin kuuluu 

ensimmäisen lankavyyhdin peseminen avannossa 

(tyttö nostetaan avannon ylle, kastellaan jalkojaan 

vedessä ja lausutaan "tulkoon hänestä innokas 

kehrääjä").

1293. udmurtit ennustavat tyttöjen naimaonnea 

lankojen onnistumisesta (lähelle vai kauas).

1294. udmurtit kylvettävät lapsia ahkerasti 

(ensin päivittäin, sitten joka toinen päivä, 

sitten harvemmin).

1295. udmurtit tekevät lapsille omat pienet vastat.

1296. saamelaiset luovuttavat eläinhahmoiset 

suojelushenkensä (kaddz) lapsille ennen kuolemaa 

(isä pojille, emo tytöille, ei pienille lapsille, 

uskotaan näyttäytyvän uudelle kantajalleen 

unessa).

1297. hantien mukaan jokainen lapsi saa 

syntymässä suojelushengen (miespuolinen 

(tlung iki) tai naispuolinen (tlung imi), 

nimeä arvuutellaan).

1298. hantit kutsuvat pojan suojelushenkeä 

"rautaiseksi metsoksi" (vrt. noitien apuhenget).

1299. udmurttien mukaan lasta ei saa koskaan 

pelästyttää (uskotaan johtavan urt-sielun 

poistumiseen, pelkotiloihin, unettomuuteen 

ja pääkipuihin).

1300. udmurtit kutsuvat kadonnutta urt-sielua 

pitämällä lapsen pään päällä vesiastiaa ja 

lausumalla "imtid potemed, nirtid potemed, 

sintid potemed, peltid potemed" (suustako 

poistuit, nenästäkö poistuit, silmistäkö 

poistuit, korvistako poistuit).

1301. udmurtit parantavat lapsen navassa 

olevaa repeämää hieromalla napaa lämmitetyllä 

kivellä ja lukemalla taikasanoja ("in gogi", 

ilman napa, "mu gogi", maan napa, "vu gogi", 

veen napa). 

1302. udmurtit hoitavat öisin itkevää lasta 

tyynnyttäviä sanoja lausumalla ja astiaan otettuun 

veteen puhaltamalla.

1303. saamelaiset aloittavat joiun lapsen itkiessä 

("joiutaan kun siltä tuntuu").

1304. saamelaiset pitävät lasta kätkyessä 1-1.5 

vuotiaaksi (lämpimiin poronnahkoihin

kiedottuna).

1305. saamelaiskätkyen (gietkka) kuomu suojaa 

lapsen päätä (etenkin matkattaessa).

1306. saamelaiset laativat kätkyen haavasta, 

kuusesta tai petäjästä (pehmeitä puita).

1307. saamelaiset laativat lapselle kaksi kätkyttä 

(ensin pienen, myöhemmin suuremman, 

vanhimmissa kuvauksissa puhutaan 

"nahkakätkyistä").

1308. saamelaiskätkyitä jaetaan muodon ja 

sijainnin mukaan (idässä matala runko, 

Kautokeinossa kärki ylöspäin, etelässä 

terävä kärki).

1309. saamelaiskätkyen nauhat paljastavat 

lapsen sukupuolen.

1310. saamelaiset kuvailevat lastenkasvatusta 

sanoin "gal dat oahppa go stuorrola" 

(oppii kun kasvaa).

1311. saamelainen lastenkasvatus perustuu 

lapsen ympäröimiseen rakastavilla ihmisillä 

(ystävät, sukulaiset), kärsivällisyyteen 

(annetaan kokeilla asioita oman mielensä 

mukaan), kannustamiseen (ei vieraita odotuksia), 

omaan oppimiseen (vanhempia tarkkailemalla), 

vastuun jakamiseen ("me teimme väärin"), 

lapsen kohtelemiseen samanarvoisena 

(täysivaltainen suvun jäsen) ja perinteiden 

välittämiseen joikujen ja tarinoiden avulla 

(opettavaiset eläinsadut).

1312. saamelaisiin leikkeihin kuuluu kiipeileminen, 

liukuminen, hyppiminen, piiloutuminen, lumessa 

pyöriminen, lumimajojen tekeminen, suopungin 

heittäminen (kantoihin, sarviin), keinuminen 

(keinu oksaan yhdellä nuoralla), jousella ampuminen, 

kivien heittäminen, oksien tai keilojen heittäminen 

ja painiminen.

1313. saamelaisiin leikkeihin kuuluu suopungin 

avulla hiihtäminen (ilman sauvoja), helmellä 

tai pikkukivellä "metsästäminen" (heitetään 

tai puhalletaan "lintuja" eli piiloon menneitä 

kohti) ja "eläinten" takaa-ajot ("pedoiksi" 

muuttuneet ajavat takaa toisia).

1314. saamelaisiin leluihin kuuluu porojen sarvet 

(pidetään pään päällä), porojen polviluut 

(kualppihas), porojen kavioluut ("pieniä ihmisiä"), 

kivistä, kävyistä, tuohesta ja tikuista laaditut lelut 

("porot"), lintujen rintaluut (piksa), kaksihaaraiset 

lintujen luut ("sarviksi"), puiset ja nahkaiset nuket 

(uitetaan vedessä) ja metsälintujen kuvuista 

laaditut helistimet (täytetään kuusen tai männyn 

helpeillä).

1315. saamelaiset kutsuvat ainoaa lasta sanoilla 

aidnamanna ja aidnu (vrt. aina, ainu, aino).

1316. saamelaiset kutsuvat sukupolvia polviksi 

(buolva=polvi, buolvaduvvat=polveutua, 

buolvvas bulvii=polvesta polveen).

1317. saamelaiset kutsuvat itkevää lasta sanalla 

cierra (cierrut=itkeä, vrt. sira, siru).

1318. saamelaiset kutsuvat huutavaa lasta sanalla 

cuorvva (curvet=huutaa).

1319. saamelaiset hautaavat kätkytpuun toisen 

puoliskon maahan (puun hengen (muorra 

vuoigna) toivotaan siirtyvän haudattuun 

puoliskoon).

1320. saamelaisten mukaan lasten 

suojelushenget ilmestyvät unissa 

(eläinhahmoisia).

1321. saamelaiset luovuttavat periytyvät 

suojelushenget lasten ollessa 20-vuotiaita 

(isä pojalle, emo tytölle).

1322. saamelaisten periytyviin suojelushenkiin 

kuuluu haukka, peura, susi, koira ja hauki 

(eläimen lihaa ei syödä, eläimistä johdettuja 

nimiä käytetään perheiden lempiniminä).

1323. saamelaisia lastenlauluja jaetaan 

pienten lasten joikuihin (dovdna) ja 

tuutulauluihin (vuattumlaavla, sanat 

emojen sepittämiä).

1324. "ele tunna, Aaila, zamma ciäru, ciäru, 

seni itke, itke, enni tibi vuattu, enni tibi vuattu, 

kale eeci puata, kale eeci puata, luuddijd 

pivdemist, nieidasis vala, lodecalme puahta" 

(älä itke Ailaseni, emo sua tuutii, emo sua 

tuutii, kyllä isä tulee, lintujen pyynnistä, 

neidillensä vielä, linnunsilmän tuopi).

1325. "tenna munna vuatum, parnazamma

vuatum, maht te tibi nohhaad, ele tunna 

ciäru, kale eeci puata, luuddijd vala puahta, 

uccam piäsa puurrad, lode piärgu puurrad, 

kyele coolmijd puurrad" (näin minä tuuditan, 

lapsukaistani tuuditan, jotta nukahtaisi, 

älä sinä itke, kyllä isä tulee, tuo vielä lintuja, 

pienoinen saa syödä, linnun lihaa syödä, 

kalansilmiä syödä).

1326. "ucca nieida uada, enni tot jo vuattu, 

kietkam siisa vuattu, puoh ucemus lii, 

tääl tot aigu uaddad" (pieni neiti nukkuu, 

emo nyt jo lullaa, komsion sisällä lullaa, 

kaikkein pienin on, nyt se aikoo nukkua).

1327. "eeni nieida uada, ucca nieidas uada, 

itten ko koccaa, vualga saavza keccad" 

(emon neiti nukkuu, pikku neiti nukkuu, 

huomenna kun herää, lähtee lampaita 

katsomaan, saamelaisia vuattum-lauluja).

1328. saamelaisten vanhoihin leikkeihin 

kuuluu kotaa pitkin liukuminen ja sarvilla 

leikityt leikit (taruissa kuvattujen lasten 

leikkimiä).

1329. sanalla leck tarkoitetaan keinua 

(suomen liekku, liesku), kätkyen vipua 

(marin luske), kätkyttä (udmurtin leckan) 

ja kätkyen keinuttamista (udmurtin leckal, 

c=s, vrt. leskinen).

1330. "laps nyrizöö, nännii kyzyy" (lapsen 

kielen ymmärtäminen).

1331. "heän nägymeä om miuh ihuo myö" 

(näköiseni, ihoa myöten).

1332. "hänel on izän nägö" (isänsä näköinen).

1333. "nävölleh kui emä on tytär" (emänsä 

näköinen).

1334. "omat poikani on miula nämä" 

(omat eli rakkaat).

1335. "laps nänniz vieravui" (vieravui, 

vieraantui).

1336. "pidää lapsel nännie andoa" (vrt. rintaa, 

nänni=nanni, nani).

1337. "nännii imöy lapsi" (nännin aika).

1338. "hänel on pieni lapsi, nännilapsi" 

(nännilapset).

1339. "nännimaidoa lapsele pidäv andoa" 

(pidetään terveellisenä).

1340. "nahku rökähtih paloi, pidäy nännimaitoa 

panna" (käytetty parantamiseen).

1341. "moamo näpperöitti hänen hyväkse" 

(näpperöitti eli opetti taitavaksi).

1342. "lasta nätsöllä syötetäh" (valmiiksi 

pureskellulla ruualla).

1343. "suoritti nävähytti tyttären" (vaatetti 

ja laittoi kauniiksi, vrt. nätti, näyttävä).

1344. "nölki valuu" (nölki eli kuola).

1345. "sanoi nurskai emäl vastah" (teki 

vastoin tapoja).

1346. "älä nurruta lastu, anna syvvä" 

(häiritse syömistä, lapsilla samat 

oikeudet).

1347. "midäbo lastu nurrutad, ann iäre" 

(nurrutat eli suututat, vrt. nurista).

1348. "jo lapsen kätkyöh nutkai, siid yölöil 

ei magoa" (laittoi kätkyeen liian aikaisin).

1349. "nulatah lapset regyöl, mägie katkatah" 

(laskevat mäkeä).

1350. "lapset peitotsi nulistah" (peitotsi

eli piilosilla).

1351. "veikko oli kolmie vuotta miuda 

nuorembane" (sisarusten tärkeydestä).

1352. "nuoraiga ku on, g anna iloijahes" 

(nuoruus=ilon aikaa, vrt. vieraaseen 

elämään pakottaminen).

1353. "lapsien ker et pitkiä undu magua, 

aivem pidäy nouzetella" (nousta lasta

katsomaan).

1354. "lyvven vai pahenoo, taba nouzoo 

enembäl" (lasten lyömisestä).

1355. "emän jälgilöi noudau se tyttö" 

(tulee emäänsä).

1356. "pojjad izän jälgilöi novvitellah" 

(tulevat isäänsä).

1357. "nukerdau laps ymbäri moamassah, 

nännii kyzyy" (nännin ystävät).

1358. "siid on nokkela tyttö" (lasten 

kehuminen).

1359. "Anni on nokkera, hot mihin pistyy azieh" 

(omiin lapsiin uskominen).

1360. "nokkeroittsoo jallal" (opettelee 

kävelemään).

1361. "laps nokkeroitui kävelemäh" 

(oppi, vrt. nokkela).

1362. "laps nolgoahez, hambahat puhketah" 

(itkee hammaskipuja).

1363. "laps itköö nolavuttoa" (itku tuli).

1364. "sobaine lapsel nolgevui" (nolgevui

eli kuolaantui).

1365. "lapsi kustu norahutti" (vrt. pissasi,

omat ja vieraat sanat).

1366. "akal nänniz maido noroau ku sai lapsen" 

(akka=lapsen saanut nainen).

1367. "yhtä noaloa ollah vellekset" (yhtä naalaa,

yhennäköisiä).

1368. "yhty noaloa ollah, sisär da velli, verilleh 

yhtemmoized" (yhtä naalaa, yhtä verta).

1369. "johai minul lapsi noapottoa" (naapottaa

eli kävelee, vrt. napero).

1370. "noadriesti kazvau, hoikannu" (hoikkana

=hyvä, laihana=paha).

1371. "lapsi ku syhmistyy, sit kuuzennoavoa kerätäh, 

umbipäih pätsis havvotah poaz, sit kylyz valetah
noavuviel lastu" (syyhyn hoitamista).

1372. "hyvä on lapsen lassa olla hyvän vanhemman 

varassa, hyvä vanhan vanhata hyvän nuoremman
nojassa" (hyvästä lapsuudesta kiittäminen).

1373. "miun sanah nojavui" (hyvät sanat).

1374. "sepöälläh ta nokkuo annetah" (halataan 

ja hierotaan neniä lasten kanssa).

1375. "voi sie moamon nabero, anappas ukolla 

nokoista" (isälle nokkaa).

1376. "laps lattiel ninneroittau" (vikisee, vrt. ninni).

1377. "moaman ninneroine" (hellittelynimiä).

1378. "suun nirkisti itkendäh näh" (nirkisti eli 

mutristi).

1379. "laps ainoz itköy nirnettäy" (aika etsiä syytä).

1380. "syömiziz nirpakoitseh" (nirsoilee ruokia, 

hylkimisen eli ruoka-allergian oireita).

1381. "niuhu laps on, ei syö" (syö huonosti,

vrt. vatsa kovalla).

1382. "laps on niuhane syömäh" (kaikkeen

löytyy syy).

1383. "kui vagahaine niuskutteled neneä" 

(pieni lapsi, vrt. vakassa oleva).

1384. "hyväl nevvondal pidäy lapsii opastoa" 

(hyvät neuvot).

1385. "hot pieni laps vihjannoo, sinne pidäy hypätä" 

(mielistelet liikaa lasta).

1386. "neäritekseh älä katso" (katso eli välitä,

toisten pilkasta).

1387. "elä niäritä toista" (niäritä eli pilkkaa).

1388. "neärävök kum pikkulapselta lihautu nim 

petäjöä poahettih ta sihi karissettih" (paahdettiin

petäjää, hiertyneisiin nivusiin).

1389. "kuldaizel on neäräväized eläväl lihal" 

(nivuset vereslihalla).

1390. "nihkehelleh on lapsi" (nihkeilee eli

sairastelee).

1391. "laps nihkettäy, ei voi" (voi hyvin).

1392. "nelläz vuoz on lapsel" (vrt. talvi).

1393. "moaman nenäin on lapsel, a silmäd on izäh" 

(vanhempiin tulemisesta).

1394. "anna nekkie lapsel" (nokkaa).

1395. "nellinkonttamazin matkaau lapsi, ei voi vielä 

kohti kävellä" (kohti eli pystyssä).

1396. "lapset peskuzel nellinkyndämäzin duoksennellah" 

(peskuzel eli hiekassa).

1397. "syö namnata murustu, moamo syöttäy" 

(emo syöttää).

1398. "lapsie namnattoa emä" (namnattaa eli 

syöttää).

1399. "lapsed nahissah" (nahistelee).

1400. "meijäm Anni on nagrattsu, ei pie olla ni midä 

azieda kuin jo nagraa" (nauravat lapset).

1401. "mökeldeleh sijal lapsi, punoh, ei magoa" 

(punoh eli pyöriskelee).

1402. "vieröö mökeldeä lumes" (lasten lumi).

1403. "mökkelehteä laps lattiel" (lasten lattia, 

hyvä pitää puhtaana).

1404. "kattsov vai moamah päi meäm poigaine" 

(meiän poika).

1405. "lapset ei pie mölistä, anna toizet maatah" 

(makuuajan pyhittäminen).

1406. "langeni möllähtih lapsi" (kaatui, vrt. mölli).

1407. "laps ei vie pagize, mömmöttäy" (pagize 

eli puhu).

1408. "elä möyski sie lapsie, ilmain suat itse selgäh" 

(lyömisen vieraudesta).

1409. "pikkaraini tyttö pagizou mässärdäy niin 

tsomasti" (puhuu itsekseen, leikkii).

1410. "laps nellän kynnem möhjeä" (konttaa 

neljällä kynnellä).

1411. "möhkärehteä laps lattiel" (kuin karhu).

1412. "kävelöö da mäksähtelöö laps perzielleh" 

(kävelemään opetellessaan).

1413. "mi netse mägähtih, onnoako meän laps sordui" 

(lapsen perään katsominen).

1414. "lapsed mälistäh" (hälistään, vrt. istuu 

hiljaa skouluissa).

1415. "menitts on lapsi, hot kunne vai vihjoa, 

se on valmiz" (menittsä eli yllytyshullu).

1416. "heitä lapsen myvvitändy, itse häi tiedää" 

(myvvitändy eli yllyttäminen).

1417. "herkky mieli on, eisteleh da myösteleh" 

(myötäilee toisia, luonteen tunnistaminen

ja luonteen mukaiseen elämään opastaminen).

1418. "laps kätkyöz mutsurdeleh, ota eäre, 

sorduu lapsi" (mutsurdeleh=pyöriskelee, 

sorduu=putoaa).

1419. "laps lattiel muttelehtau jalloiz" (pyörii 

jaloissa).

1420. "itsekseh muttiu" (leikkii nukeilla).

1421. "lapsed muttsozil eloissellah" (muttsozil

eli nukeilla).

1422. "lapset kizatah muttsozilla" (vrt. mutso

=nainen, vaimo, naispuolisia).

1423. "moamam muttuine" (hellittelynimiä).

1424. "lapsi vai mykeldeleh, seizai nouzoo, 

järilleh i mykeldäh" (mykeltelee eli kierii 

maassa, maan lapset).

1425. "jällez emäl ainoz mudeloittau" 

(lapsi, seuraa emäänsä).

1426. "tyttözet pikkarazet muttsoloih kizatah" 

(kizatah=leikkii, muttsoloih=nukeilla).

1427. "mikse suudu mudzoitat, huulet hörtsälleh, 

pahoa mieldy vai hyveä mieldy" (lapsen 

tunnetilojen tunteminen).

1428. "pidää lapsel laadia mutsukku" (räsynukke).

1429. "tyttön on mutsukkane, tsomane da suorevuksis" 

(soma ja hyvin puettu, kuin nukke).

1430. "suorita mutsukkaine uuzih sobazih" 

(pue nukke uusiin vaatteisiin, vrt. haltijakuvien 

pukeminen).

1431. "ei uinoa, vai mutserdeleh lapsi" (mutserdeleh

eli kääntelehtii, joku vaivaa).

1432. "murrah jo lapsi nouzoo sie, eänättö ga lapsen 

nostitto" (nostitto eli herätitte lapsen).

1433. "huulii murtsistelou" (lapsi).

1434. "suuda murtsissutteloo, jo itkemäh varustelieteh" 

(itkun enteitä).

1435. "murtsukan keändi" (kuperkeikan).

1436. "muruized moaman turuizel pidäy panna" 

(muruized, murennettua ruokaa).

1437. "lapset syvväh murumaidoa" (lasten ruuat).

1438. "murusyömini on hambahittomal hyvä" 

(hampaattomalle).

1439. "vanhimam mugahine laps kuuloo hyvin 

izeä da emeä" (kuuntelee hyvin isää ja emää,

toiseksi vanhin lapsi).

1440. "laps lattiel mukkelehtoa" (lasten 

elämää).

1441. "mukkie keännetäh" (kuperkeikkaa, 

vrt. mukkelis makkelis).

1442. "mustupeä, moamam mulleroine" 

(hellittelynimiä).

1443. "lapsi mummettau, nännii pakittsoo" 

(pyytää nänniä).

1444. "ei nagra häi vie, a vähäzel muhoittelou" 

(muhoittelee, myhäilee).

1445. "unesta uneh pientä lasta" (sanonta).

1446. "jo rubei muhajamah, otin yskäh" (yskäh

eli syliin, hymyilevän lapsen).

1447. "se on moamohoze" (tulee emoonsa).

1448. "maamo lasta suvattsou" (suvaitsee eli 

rakastaa).

1449. "miitus muamo, moine i tytär" (millainen, 

sellainen).

1450. "moamoa kirratah liigu kerdu, emeä harvembah" 

(vieraat ja omat sanat).

1451. "nuorembi sanoo moamo, aiguhine emä" 

(vai lasten kielestä tulleet).

1452. "peitoil kizatez om muamo, kudai etsiy, 

i tabailuzil om muamo, kudai tabailou" 

(peitoil eli piilosilla).

1453. "katso jo moamaine tuloo, ottav yskäh lapsen" 

(yskäh eli syliin).

1454. "vain kum miula hyvin tuo lapsi makoau" 

(emon onni).

1455. "moate lapsem panin, uinotin" (uinotin

eli nukutin).

1456. "se on jo laps mielem malttaja" (mielen

malttaja, vanhempi, rauhallisempi).

1457. "lapsella ei pitäis antoa mielivaltoa" 

(antaa periksi liikaa).

1458. "hyvä poiga lienöy ku vähäzen mieldyy 

da vagauduu" (mieltyy eli järkevöityy).

1459. "lapsed meuhatah" (vrt. peuhataan).

1460. "meuhuo pietäh lapsed" (meuhun aika).

1461. "lapsel on tuohimeättsy käis" (tuohinen pallo, 

omat lelut).

1462. "miättsyö lykitäh lapsed" (lykkivät 

tuohipalloa).

1463. "zguubaz meättsysty loajitah lapsil" (käävästä 

pyöreää palloa).

1464. "lapsie min enembän tsakkoad, sen enembän 

pahetah" (tsakkoad=moitit, torut).

1465. "jo nyd ois aiga miehistyö" (vallattomalle

pojalle).

1466. "joudau lapsi joroilah, soudau lapsi soroilah, 

lohenkaloi syömäh, merenkaloi sellittämäh" 

(lastenlauluja).

1467. "jo on hänellä viijez vuozi matassa" 

(vrt. talvi, elämä=matka).

1468. "oliz minul matkavuz ollus sinne, ga lapsiz 

em peässyh" (elää lasten ehdoilla).

1469. "silmih kattsou, madzerehtau, yskäh otandoa 

vuottau" (odottaa, syliin ottamista).

1470. "lapsi moamoiz ymbäri matserdelieteh" 

(pyörii emon ympärillä).

1471. "koivum mehty lapsed juvvah" (koivun

mehtä eli mahlaa, terveellistä).

1472. "lapset meiskau" (melskaa).

1473. "mandzoit poimietah lapset" (metsän

mansikoita, omat karkit).

1474. "lapset marikivillä kivyzih kisatah" 

(pienillä pyöreillä kivillä).

1475. "syömizie sormel maglioo opitteloo" 

(maistelee ruokia).

1476. "luzikkoa nuolou laps" (omat pöytätavat).

1477. "siid lapsez on meile magoamatuz, 

itkutts on" (itkuisa lapsi, valvottaa).

1478. "magoa, magoa maksaizeni, uinuo, 

uinuo udraizeni" (uinulaulut).

1479. "pane mallah maiduo, syötä laps" 

(mallah eli pahkamaljaan).

1480. "kuin lapsi tulou malttajaksi, pannah 

kukaista hiihnoihi kiini" (kukaista eli helistimiä,

kätkyen hihnoihin).

1481. "tämä j om malttaja lapsi" (malttaja, 

ymmärtää ympäristöään).

1482. "kui lapsed oli malttajie, ni hyö rubettih 

itkemäh" (ymmärrys lisää tuskaa).

1483. "mielem malttamatoi lapsi" (alle vuoden 

vanha).

1484. "laps lattiel mammerehtoa" (ryömii,

vrt. karhun nimet).

1485. "bobaizil vai elostau da mammerehtau" 

(leikkii kukilla, konttaa maassa).

1486. "laps jalloiz mammeroittoa" (pyörii

jaloissa).

1487. "laps manoau, ei pie iändeä" (nukkuu

hiljaa, manoaa).

1488. "nännid maijokkahad olloh ga terväh kazvau" 

(terväh eli nopeasti).

1489. "nännilöil pidäy lapsen lihavannu" 

(lihavannu eli terveenä).

1490. "itsem maido" (eli nännimaito eli

äidinmaito).

1491. "maitohammas kul läksi, se luotih kiukoam 

perih" (perih eli taakse).

1492. "Annil oliz vie maidohambahad, a yölöiz 

ei voi muata" (hampaat valvottavat, vrt. anni

=ainoa lapsi, vrt. salaiset nimet).

1493. "maidohambahad lapsel lähtöy" 

(hampaiden lähtö).

1494. "mageisuu on se lapsi, ämmätetty da magiel 

syötetty" (ämmätetty=hemmoteltu, vrt. ämmä

=isoäiti).

1495. "laps itköö löllötteä yöt" (jokin vaivaa).

1496. "lapsie ruatutti, lapsil selläd löngistytti" 

(lapsilla teettämisestä, vrt. astetta pahempi 

"työharjoittelu", toisten työhön pakottaminen).

1497. "huuled lörpisti itkemäh" (itkun aika).

1498. "ei vie kävele, lattiel perzielleh kakardoa lössie" 

(kakartaa perseellään, vrt. kakara).

1499. "lapsi lössiy, nellän kynnen kävelöy" 

(kävelee neljällä kynnellä).

1500. "lapset savie lötkytetäs survotah" 

(omat leikkipaikat).

1501. "läppäh kisoanta" (leikkien nimiä).

1502. "läpässä näpissetäh" (nipistetään).

1503. "jo kädyizie läpyttäy lapsi" (osaa läpyttää 

käsiä).

1504. "lapsed jalgoi lätkytetäh, saviveis seizotah" 

(omat asuinpaikat, luonnon lähellä).

1505. "läyhälleh oli suu tyttönn ollez, nygöi on 

jo inehmizeh päi" (läyhälleh eli kova juoruamaan, 

luonteen muuttumisesta).

1506. "katso lapsud läglättäy, moin on kieleväine" 

(kieleväine eli puhelias).

1507. "lapsi pagizou pehmiel kielel" (puhuu

pehmeällä kielellä, lasten kieli).

1508. "laps kävelöy, vaste jalloitteleh" (jaloittelee, 

opettelee kävelemään).

1509. "laps elostau da lällättäy" (leikkii ja 

lauleskelee).

1510. "laps kätkyöz lälättäy" (lälättäy eli jokeltaa).

1511. "sukat pane lämmäh lapsel" (jalkoja 

lämmittämään).

1512. "älä kata lastu umbipäih, läpehtyy" 

(peitä päätä, läkähtyy).

1513. "pitkälleh lyödzähtih lumeh" (lysähti

lumeen, lasten talvi).

1514. "heittäkkeä lumez lyödzändä, tulgoa perttih" 

(lumessa leikkiville, vrt. leikin lyöminen).

1515. "lapsed ainos siid rannaz ollah" (omat

asuinpaikat).

1516. "ole koin lähil, älä kunne mene tajembakse" 

(kodin lähellä, vrt. kodan).

1517. "sordui lähmähtih otsalleh lapsi" (sordui

eli kaatusi).

1518. "maitohammas kul läksi, se luotih kiukoam 

perih" (maan, kodin vai tulen haltijalle).

1519. "siitä se läksi ta lapsi pareni" (lasta öisin 

itkettänyt henki).

1520. "lapsi lähti vijjendel vuvvel" (vuosien

laskeminen, vrt. talvien).

1521. "elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä" 

(suojelevia sanoja).

1522. "lapsed, läiskäkkeä vähembäl, lebävyksel 

ollah" (lapsille puhumisesta, kohdellaan 

samanarvoisina).

1523. "lyylellä siinä on lapsen itkurin kera" 

(lyylellä eli vaikeuksissa).

1524. "kiukkune häi on, a hyväl sanal ku hänen 

lyylitteled, sit häi i sobii" (hyvällä sanalla

lyylittäminen).

1525. "opittele lyylitellä" (lyylittämään lasta).

1526. "lyylitä lastu" (rauhoita, tyynnytä, 

vrt. haltijoiden lyylittäminen).

1527. "pieni lapsi lyudelöu nellin kondumazin" 

(liikkuu nelinkontin, vrt. kontu, kontio).

1528. "vardoikkoa lapsed, kyvendy lykkeä" 

(kipinöitä, tulesta varottaminen).

1529. "midbo lapsie siul on, yhtä luuda vai kahta 

luuda" (luuta eli sukupuolta).

1530. "lapsella luuhini kazvakkah" (luuhinen 

eli hammas, elinvoiman merkki).

1531. "luulita lastu, anna magoav yhteh palah" 

(luulita eli tuudita, vrt. lulla).

1532. "viemmä lapsen luuluzeh" (kätkyen 

nimiä).

1533. "lapsed imietäh luunimitsyd, lihah ollah 

rakkahad" (imeskelevät luuytimiä).

1534. "emä ei luvannuh proazniekkah työndeä" 

(oma nuoruus, vieraat kyläjuhlat).

1535. "lumizil ollah lapsed" (lumisilla,

vrt. lumisotaa).

1536. "lumizil ollah" (olla lumisilla).

1537. "lumituiskuzil olemmo" (lykimme 

pakkaslunta toistemme päälle).

1538. "lumiukkuo azutah lapsed" (azutah

eli rakentaa).

1539. "lapsed lumiukkoista laitah" (lumileikit).

1540. "laps ainoz lumsahteleh, vast algoau kävellä" 

(lumsahtelee eli kaatuilee).

1541. "lumsahtih langeni lapsi" (kaatui lumeen).

1542. "lumeh kuadoi lumsai" (lasten lumi, 

omia opettajia).

1543. "lumikömillä lapset luoksietsetah" 

(kömillä eli palloilla, vrt. komi).

 
1544. "luonneh lapsi kun vejen kalani" 

(eläimiin vertaaminen).

1545. "luontehesta kattsou" (lapsi,

luontehesta eli lempeästi).

1546. "luondelou silmie puoleh, toizeh" 

(lapsi kätkyessä).

1547. "silmieh luontelou, onko hänellä sielä 

mitä tarkottamista" (lapsen ilmeiden 

ymmärtäminen).

1548. "häi jo hyvin luondiesti pagizoo" 

(puhuu hyvin, vrt. luontevasti).

1549. "luppasilmä, kummane silmie lupistelou" 

(hellimänimiä).

1550. "jo lujendui, ennen oli töyhäkkö mieli" 

(töyhäkkö eli huikentelevainen, luonteen 

muuttumisesta).

1551. "lapsen kele luglettau" (lepertelee lapselle).

1552. "lastu liedzutetah lulkaz" (lulkaz eli kätkyessä).

1553. "lapsi magaau lulussa" (kätkyen nimiä).

1554. "lumikuloa lapsed vieretelläh" (kuloa eli 

palloa).

1555. "lumikulii vieretelläh" (vrt. kuulia).

1556. "lapset kiämitetäh lumikömiä" (kömiä eli 

paakkuja, vrt. kömpiä).

1557. "lumimuzikku laittih lapsed, saves silmäd" 

(muzikku eli ukko).

1558. "lumiperttie lapsed laitah" (lumipirttiä,

vrt. majaa).

1559. "elä eännä, katso laps silmie luimoaloo umbeh, 

anna uinuoo" (unen varjeleminen).

1560. "lapsud lorizou jo" (jokeltelee, vrt. lorut).

1561. "last elostutad, kätty loskutad, muga hyvin 

kuundelou" (ilostutat, heilutat kättä).

1562. "söi lossi kiisselie, ei jättänyh ni lapsil" 

(teki vastoin tapoja).

1563. "lapsi loiskau vejessä" (lasten kesä).

1564. "perzielleh vai loksahuu lapsi kävellez" 

(kaatuilee perseelleen).

1565. "lollo" (veljen lempinimiä).

1566. "laps yön itköö lollottoa" (jonkin oire).

1567. "lapsien laitelmuksie on täz, joga kohtah 

on ojastu kaivettu" (laitelmuksia eli leikkipaikkoja).

1568. "ned on lapsien laitteluksed" (omat

leikkipaikat, kodin ympärillä).

1569. "lastu luaskaitsou" (lepertelee lapselle).

1570. "lapsien kele luaskaitseh" (kele eli kanssa).

1571. "ta sen kyllä olem mie itse i loatin, omilla 

lapsillani" (taian yöitkettäjää vastaan).

1572. "akat kun konstuitih, sitä loajittih yönitettäjäh" 

(taikoivat pois yöitkettäjää, ilman syytä itkevästä 

lapsesta).

1573. "häi pagizoo hyväh laaduh, ei pahaa neuvo" 

(hyvään neuvominen).

1574. "lapset k olloo loavuz, sid itselleh vesselemb 

eleä" (lasten voidessa hyvin).

1575. "sid on emändäl uni magei gu lapset ollah 

laavulleh" (laavulleh eli laadullaan).

1576. "lirahtih itkuh lapsi" (vrt. lira, liira,

luonnenimet).

1577. "lapsut lirizöy, vie pajist ei voi" (lirisee,

lasten kieltä).

1578. "liru" (tuohesta laadittu pallo, sisällä kivi).

1579. "ei pie lapsie lilletteä, ku vähäine kazvetah, 

ga heitetäs sinun varoandu" (lilletteä eli lelliä).

1580. "lilletetyd lapsed, lillisköd moized" (pilalle 

lellityt).

1581. "lapsien liluzet" (lelut, vrt. lilluttimet).

1582. "liluizil elostau" (elostaa eli leikkii).

1583. "tulehai tänne, linduine, tsidzil yskäh" 

(siskon syliin, hellimänimiä).

1584. "liikuta lastu, ilmai nouzou maguamas" 

(kätkyen liikuttaminen).

1585. "liikuta lastu, anna ei itke" (anna=jotta).

1586. "baai baai lasta, baai pikkaraista, liili liili linduo, 

luuli luuli kuldaista" (luulilauluja).

1587. "liilid lastu, laps on jo uinonnuh" (lapsen

liiliminen).

1588. "oi sie miun liipukkane" (hellimänimiä, 

liipukka=perhonen).

1589. "oma pereh täz, akku da poigu" (perheiden 

koosta, vrt. vieraat suurperheet).

1590. "lapset tuolla liettiellä issutah" (lietteellä

eli rantahiekassa).

1591. "kätkyt liedzahtih" (keinahti).

1592. "liedzahuttele kätkytty, anna laps magoau" 

(lietsahuttele eli keinuta).

1593. "vähäl liedzahutuksel se laps uinuou" 

(vähäl eli kevyellä).

1594. "liedzei laudu, lapsil" (keinuva lauta, 

lasten iloksi).

1595. "laps itki lietsondas sah" (uneen

lietsominen).

1596. "liedzuz on koivuzet koltsat, kandalauda, 

nuorazed da selgäin" (keinun osia).

1597. "liedzul ollah lapsed" (keinumassa).

1598. "liedzulaud on tsurkam piäl" (pölkyn 

päällä, keinulauta).

1599. "kätkytty liedzuttau" (lietsuttaa eli 

keinuttaa).

1600. "silmäd umbeh lievahutti, jo magoau" 

(uneen lietsominen).

1601. "lijjan vällän andoi lapsile" (liikaa väljää, 

vapautta).

1602. "liijoil vuozil kazvoa, tazoil ei kazva lapset" 

(liika=pariton, tasa=parillinen).

1603. "tämä liigu vuozi, yheksäz vuozi, kazvatti 

lastu, tazavuvvel ei kazvanuh" (kasvuun liittyviä 

uskomuksia).

1604. "leässeä pietäh lapsed metsäz" 

(ilveillään, pelleillään).

1605. "laps nägi omii, ga liekastui" 

(liekastui eli ilostui, omia eli sukulaisia 

nähdessään, vrt. iloiset liekit).

1606. "liekulla liekutah" (keinulla, vrt. lekkua, 

liikkua).

1607. "liekun luajimma da rubiemma liekkumah" 

(itse laatiminen, vrt. vieras ostaminen).

1608. "kätkyd liekkuu" (luotu liekkumaan,

kätkyt=taikakalu).

1609. "kätkyttä liekuttoa" (liikuttaa).

1610. "lapsi silmie liepahuttelou, vie kätkytty 

pidäy liikuttoa" (uneen liikuttaminen).

1611. "lapsed leskie juostah, kai puaroilles seizatutah, 

yks on yksinäh, leski, sit ku juoksemah lähtietäh, 

leski jällez, sit häi kenen voinnou tavata, sit häi 

leskenny piäzöv iäreh" (leski-leikissä).

1612. "leskizih kizoanda" (leikit eli kisat).

1613. "leskyizil ruvekkammo" (rupeamme 

leskisille).

1614. "laps leperdää" (lepertelee).

1615. "tytär muaman luo lepettäy tulou" (tulee 

mielissään emon luo).

1616. "ylen on laps lepperöni, pagizija da kielevä" 

(puhelias lapsi).

1617. "igävän jällel on ilehyksiz libo leppevyksis" 

(lasten tunnetiloja, vrt. ile).

1618. "lapsez ymbäri lepsisteleh, toizel aigoa lyöy" 

(vanhemmiksi sopimattomat, pahan luonto

=teeskennellä hyvää).

1619. "lapsed lepsetäh kezoil, äijän kerdoa järveh 

mennäh" (kezoil eli uimassa, lasten kesä).

1620. "kieli lepsau syvvez, mostu hyveä muamo 

keitti kiisselie" (emon herkut).

1621. "kylvettöä lepsutetah lasta" (kylvettää 

hellästi).

1622. "lekahuta lasta kätkyössä" (liikuta).

1623. "laps lattiel lekkerehteä" (leikkii, touhuaa, 

vrt. lyödä lekkeriksi).

1624. "vibussa kätyt lekkuu" (vipukätkyt).

1625. "kätkyössä lekutetah lasta" (liikutetaan).

1626. "jo laps lellii" (huojuu, seisoo tukea 

vasten).

1627. "pindalastu, ei pitkä, toine peä järie, 

toine hienoni, lohkennuh, siid lapsed laitah lehmie" 

(lastuista lehmiä, vrt. kävyistä).

1628. "lehmylastuo lapsed otetah lehmäizikse" 

(leveitä lastuja, lehmiksi).

1629. "päiväzed leikitähez, ei syömäh jouveta" 

(lasten elämää).

1630. "pojjal lain ylen hyvän pajjan" (lapselle 

laatiminen, antaa hyvän mielen).

1631. "lapsien laduni, kaijoil suksil hiihetty" 

(lasten ladut).

1632. "heän istu tyvellä puuta, mie lapsi 

latvemmalla" (omat leikkipaikat, luonnon 

luomia).

1633. "laulampa mie lapsellani, soitan 

hoikkasormellani" (lapselle laulaminen).

1634. "sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni 

polvilla" (lapsi eli tyttölapsi).

1635. "otti pojam polvillah, lapsen lannepuolillah" 

(polvella ja lanteilla pitäminen, vrt. pojasta

polvi).

1636. "ei roatuta omie lapsie" (teetä työtä omilla 

lapsilla).

1637. "se tyttö vie lapseksiu, juoksendelou pihal 

vie lapsien jytyi" (lapselliset nuoret, jokainen 

varttuu ajallaan). 

1638. "lapsestuskymmen" (vieraat kymmenet,

omat seitsemät).

1639. "lapsi lapsestau" (leikkii).

1640. "hyvä on lapsen lapsestoa hyvien vanhempien 

varassa" (sanonta).

1641. "ta olihan niillä seki konsti jotta, 

kiukoam periltä etsittih unta lapsella" 

(unen etsiminen).

1642. "tuas ku lapset telmetäh, juhkeh kuuluu" 

(lasten elämää).

1643. "lastu liikutin da sih itsegi uinoin" 

(uinoin eli nukahdin).

1644. "om miul yks poiga da kaks lasta" 

(yksi poika, kaksi tytärtä).

1645. "tytär on lapsi, poig om muzikku" 

(lapsi=tyttölapsi).

1646. "tädä azieda muissellah vie lapsed da lapsien

lapsed" (lapsien lapset eli tytärten lapset).

1647. "lapsekas perehys" (perhe).

1648. "lapsekas taloi" (perheet ja talot).

1649. "lapsipuol on vie, ei pie vie niittämäh työndeä" 

(työhön pakottamisesta, voi viedä terveyden 

loppuiäksi).

1650. "lapsirahvas kengättäh juoksendellah" 

(luonnonlapset).

1651. "miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen pienuttani" 

(tuutilaulut).

1652. "jo on lapsuol kyndyöt kazvettu" (kynnet 

kasvaneet, elinvoiman merkkejä).

1653. "meil on lapsuod ylen hyväd, kunne käsked, 

toiziel mennäh" (käskemisen vieraudesta).

1654. "pane lapsut kätkyöh" (turvaan, suojaan,

kätkyen voimista).

1655. "lapsud on tsomaine" (somat lapset,

vrt. tyttölapset).

1656. "lapsed mägie lassetellah" (lasten talvi).

1657. "ylen on pyzyjä miun laps, vai lattiel lalleroittoa" 

(paikallaan pysyjä, leikkii itsekseen).

1658. "lapsel ku on langani vyöl, ga siid ei suudelus 

tartu" (lapsia suojelevat lankavyöt).

1659. "katseleh pillisteleh, hujjusteleh, ei ni silmih 

katso" (huijustelee eli kainostelee, vrt. huikia 

eli häpeä).

1660. "itkuh pillistih" (pillahti).

1661. "itköö pillittäy, kastui rättsin tyttöizel" 

(paita kastui, itku tuli).

1662. "roza pilvestyi, itkuh rubioo" (kasvot 

synkkenivät, menivät pilveen).

1663. "pimiedä varatah lapset" (pelkäävät

pimeää, ihminen=päiväeläin).

1664. "tyttö pinnittäv itköö, mettsäh lähtiez 

otet ei" (otettu mukaan metsään, lapsen 

luonteen huomioiminen, poikamaiset

tytöt).

1665. "lapset piravutetah muruo syyves" 

(murustavat ruokaa, pirauttaa).

1666. "piidiesty pannah kätkyöm peäh yön 

itkettäjäizeh näh" (ohdakkeita tai ruusun

oksia, itkettäjää karkottamaan).

1667. "lapset piidiezemmarjaz laitah kagluniittii" 

(kaulakoruja, ruusunmarjoista).

1668. "lapset piitskutetah" (soittavat 

pillikkeillä).

1669. "piiskoim peäz om pillibobad, suuh pannah, 

pimpitetäh" (soitetaan pillikkeen kukilla).

1670. "juoksoo pikittäy lapsud" (kipittää,

luonnenimi piki).

1671. "Anni, viskua poiges miättsy" (määtsy eli

tuohipallo).

1672. "pikkarazii konzu hypitelläh" (hypitetään 

pieniä lapsia).

1673. "mies ta naini ta pikkupoika" (perheiden 

koosta).

1674. "mie vai baipatan pikku Pekkua" (paipatan 

eli tuuditan).

1675. "jotta mie olin niim pikkuni jotta lattiella 

tuossa juoksin ta tsunassa vejeltih" (tsunassa eli 

kelkassa, lapsuusmuistojen kuuleminen 

vanhemmilta). 

1676. "pikoi lapsuod ollah pihal, suuremmad metsäs" 

(omat leikkipaikat).

1677. "pilkistäy hujjusteleh" (kurkistaa, kainostelee).

1678. "lapset pihestä kivie lykitäh" (pihestä eli lingosta, 

vrt. pihdit).

1679. "gostien tulduu lapset piiletellähez" (gostien

eli vieraan tultua, omat ja vieraat).

1680. "piiloil ollah" (piilosilla).

1681. "piilozil ollah" (vrt. peittosilla).

1682. "piiloisih kizatah, yks silmät peittäy, toizet piiloh" 

(omat kisat).

1683. "peipetän kätty, tämä ukko, tämä akku, 

tämä tyyrynlyyrykkäine, tämä piipumpoapukkaine, 

tämä peigoipetti" (sivelen lapsen kättä, 

lorua lukiessani).

1684. "piiskahtoakseh ei pie lapsil, moate ku ruvetah" 

(piiskahtaa eli hiiskahtaa, tarkoittaako torumista
vai jotain taikaa).

1685. "piiskoil pinaitetah lapsed" (piiskuilla).

1686. "elä sie kehtua lapsia pieksyä" (lasten 

lyömisestä).

1687. "pane lapsella pielus piän alla" (pielus

eli pehmike, tyyny).

1688. "ploattu pieneni, tyttö kazvoi, peäl ei synny" 

(synny eli mahdu, pieneksi jäävät vaatteet).

1689. "minä piänenny tyttözenny, nu kaksitostu 

vuottu liännöu ollud" (vrt. 12 talvea).

1690. "olipa se tyttö tahi poika ni se semmoini 

pieni paita loajittih sillä lapsella" (tytöt ja pojat,

molempia tarvitaan).

1691. "miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen 

pienuttani" (tuutulaulut).

1692. "peässättöä pitäy lasta tauvista" 

(päästää eli parantaa taudista).

1693. "piässetäh yön itettäjistä" (etsitään 

syitä lapsen itkuun).

1694. "laps mäni piälittsi unes" (päälitsi 

unesta, uni meni ohi).

1695. "piälyzriebuloi hurstiziz laid da emustoiz 

omis" (päällysriepuja eli peitteitä, emusta

=naisen paidan alaosa).

1696. "pedvatahez lapset hyvin" (peuhataan,

hyvä asia, terveitä).

1697. "kuni laps lattiel, sin poiga polven piäs" 

(sanonta).

1698. "yöm piästähäs lapsi itki" (yön päästä 

päähän, aika tehdä jotain).

1699. "se om piäköi katso, ei kuule sanoa" 

(päätön, vallaton).

1700. "piälakam pyöröi" (hiuspyörre, päässä 

oleva pehmeä kohta).

1701. "peskuzel lapsed vai töbriköjjäh" 

(peskusel eli hiekassa).

1702. "lapset peskuzikol vorujjah" 

(peuhaavat hiekassa).

1703. "lapset peskuzikkozel istutah" 

(omat asuinpaikat, jokien törmillä, 

järvien rannoilla).

1704. "pezoizeni lapsi, midä pezoittelettos 

peskurandaizez" (peset hiekkarannalla,

"armastellez omoa lastu").

1705. "Misa on toizil vezil pesty, hod on 

yhen izän lapsie" (toisilla vesillä pesty, 

erilainen luonne).

1706. "kylys pezetööh i valatooh viel" 

(pesee ja valaa veellä lastaan, 

emon rakkaus).

1707. "armas pestyizeni, kus kävelid, 

sano moamal kävelyksyöd" (kerro emolle 

missä kävelit).

1708. "pezäh kizatah" (palikkaleikki).

1709. "laitah pezä, haudani moah kaivetah" 

(hautanen=pieni kuoppa, pesä-leikissä).

1710. "lapsed guruh kizatah, pezäh pidäy soattoa 

guru poalikan iskendäl" (saattaa kuru pesään 

palikalla).

1711. "perzielleh kävelöö, ei voi seizalleh" 

(lapsi lattialla).

1712. "laps perzielleh kävelöö, jalloil eistäy" 

(eistää eli auttaa).

1713. "kiukoam periltä etsittih unta lapsella" 

(unen etsiminen).

1714. "hambahan kiuguam peräh luuvah olgupiästä 

piälittsi" (vrt. suolan heittäminen olkapään yli,
myöhäisiä eli vieraita tapoja).

1715. "laita lapsi asiella, mäne itse perässä" 

(lapsilla teettämisestä).

1716. "pyzy vai peräz meile, älä jeä jällel" 

(perässä kulkeminen).

1717. "äl ainos penei, ole hyvin" (penei 

eli oikuttele, vrt. peni, pentu).

1718. "älgeä mengeä pengerel, sid vierettö 

työ jogeh" (joesta varottaminen,

vienyt monta lasta).

1719. "netse on ku peätsköim perehyd, 

ei ole ni kedä käen tiel" (lapset istuvat kiltisti,

kuin pääskynpojat).

1720. "perembäkse mene, poigaizeni, 

katso jalloiz oled" (lapsille puhumisesta, 

vrt. vieras käskeminen).

1721. "izän jälgi pojjat peritäh" (jälki eli 

aikaan saannokset, tytöt emon jälki).

1722. "lapsi satatti peigalozen" (satutti,

vahingoista oppiminen).

1723. "peipetteä kätty" (peipettää eli 

kutittaa, lorua lukiessaan).

1724. "läkkä peitoil" (piilosille).

1725. "peittäy silmät peitoil ollez, sid ettsiy 

peittynyizii" (peitoilla oltaessa).

1726. "lapset peitoil ollah" (peitoilla

eli piilosilla, vrt. peittää).

1727. "lapsed ollah peittoizil, yksi peitossa 

a toiset etsitäh" (vrt. yksi etsii, toiset 

peitossa).

1728. "lapset gurutetah" (kuurupiilo).

1729. "moaman kuldaizel om pieni pemppuine" 

(pemppuine eli peppu).

1730. "pemuu pietäh lapsed" (vrt. remuu).

1731. "elgyä paukkakkua, andakkua lapsilla 

rauha muata" (unen varjeleminen).

1732. "hyvim pehmiellä kuivalla vassalla 

rauvuskoivusta" (kylvetetään lasta).

1733. "elgiä pehnakkua maguuvuatteida" 

(peuhatko, sotkeko).

1734. "lapset pehnatah" (peuhaavat, 

vrt. pahna).

1735. "pehnatahaz lapsed, hypitäh" 

(lasten elämää).

1736. "lapset patserdellahez pihal, ei pertis 

pyzytä" (lasten piha, ihminen=ulkoeläin).

1737. "itkuh patskahtih, moin on paha mieli" 

(lapsen tunnetilojen tunteminen).

1738. "tämä kibei terväh paranoo, älä itke" 

(lasten lohduttaminen, terväh=nopeasti).

1739. "yhtem parembuod ollah" (yhtä

hyvät, samanarvoisina kohteleminen, 

vrt. skoulujen luoma eriarvoisuus, 

"arvosanat").

1740. "yskä se lapsen ylentäy, parma se lapsen 

parentau" (yskä=syli, parma=rinta).

1741. "kylvetin lasta parmahilla" (sylissä 

pitämällä, vai maidolla).

1742. "pane moate lapsed" (maaten

paneminen).

1743. "papastu liikuttau moama, sid uinuod" 

(kätkyen nimiä).

1744. "panemmo papazeh lapsen" (kätkyeen).

1745. "panemma papuh lapsen" (papuun 

eli kätkyeen).

1746. "jogo miun laps papuu" (papuu eli 

keinuu kätkyessä, vrt. paapu, paijua).

1747. "poika makoau parahassa unessa" 

(kaikki hyvin).

1748. "palmikkovyö laittih lapsil keskeh ennem 

mujulangaz" (värjätyistä langoista palmikoitu 

vyö, ks. valokuvat).

1749. "kivyöh kizates ku ottajes kivyt kirbuou 

siiritsi, sanotah, paloin" (kivillä kisattu 

leikki, siiritsi=ohitse).

1750. "lämmin om paita palttinaini omam 

moamon ompeloma" (lapsille ommellut 

vaatteet, rakkauden ilmentymiä).

1751. "armahuttu min en kielä baluimaz" 

(omaa lasta leikkimästä).

1752. "emä palvailoo lapsii sulil sanoil" 

(sulilla eli rakastavilla sanoilla, 

vrt. palvoa).

1753. "lasta hyvim palvotah, siit häi opastuo 

suurendelemahes" (alkaa oikutella, 

jos palvotaan liikaa).

1754. "lapset pamutah pihal" (vrt. pemutah).

1755. "päiv on vie palaizel, moakkoa vie lapsed" 

(päivän mukaan nouseminen).

1756. "palavuo laps emäh ylen äijäl" (palavuu 

eli kiintyy emäänsä).

1757. "laps emäh palelehtoa, ei kunne vieravu 

emäs" (seuraa emäänsä).

1758. "lapsud palleroittau lattiel" (konttaa, ryömii).

1759. "palleroittoa latetta myö" (pieni lapsi).

1760. "laps pakehtui itkemäs, ku eän enämb ei lähe 

suures pahaz mieles" (pakahtui itkemästä, paha 

mieli ja suuri paha mieli).

1761. "paginat kohenda lapsien aigah" (kohenna 

puheitasi).

1762. "katso lapsud läglättäy, moin on kieleväine" 

(kieleväine eli puhelias).

1763. "paginkieli on hyvä lapsel, kai paginat kalkattau" 

(puheliaat lapset).

1764. "paginneruo ei rodinuh lapsel" (pakinaneroa,

oppinut puhumaan).

1765. "älgäh tartukkah ni kenen duumad ni ajatuksed, 

ni suurem mieron suudeluksed" (lasta suojaavia sanoja, 

miero=kylä, maailma).

1766. "lapsem bokkain on painunuh, tukulleh ollah 

ripakod" (kylki painunut, rievut mytyssä).

1767. "lasta baibatettih" (tuuditettiin).

1768. "mie vaim baipatan pikku Pekkua, kun kirguu" 

(baipatan eli tuuditan).

1769. "paivupillii lapsed laitah, piiskutah" 

(pajupilliä, omat soittimet).

1770. "eihäi pidäz lapsem mieldy pahoittua" 

(lasten kohtelusta).

1771. "pane vain lapsi baijuh da ana vaim maguau" 

(baijuh eli kätkyeen).

1772. "baiz magoau" (lapsi kätkyessä).

1773. "lapsen paiju" (kätkyen nimiä).

1774. "paiju paiju lapsoistani, paiju paiju pienoistani" 

(paijulaulut, vrt. paijata).

1775. "paiju pientä nukkumaha" (uneen

nukuttaminen).

1776. "baiju, baiju piendä lasta, luuli, luuli, pikkaraista" 

(paijut ja luulit).

1777. "bajju bajju piendy lastu, tule unoi uinottamah, 

pienien lapsiem pieluksih, suurien lapsien suuruksih" 

(unenhaltijan kutsumista).

1778. "mäne baajittamah lasta" (lapsen

paajittaminen).

1779. "lastu bajjuttau, uinuttau kätkyöh" 

(paijuttaa eli uinuttaa uneen).

1780. "tsokolla paikka sivotah silmillä" (sokkosia 

kisattaessa, paikka=liina).

1781. "jo meän laps jalgoa ottoa" (meän lapsi,

lapset=yhteisiä, vanhempia yhistäviä).

1782. "lapsud jo jalgoa ottau, kävelemäh rubiou" 

(tärkeänä pidetty hetki).

1783. "ounahaks sanotah eveliä lastu" (viekkaaksi 

älykästä, vrt. ounastella).

1784. "loajittih leppävasta ta siitä pyyhittih 

ovensuusta perätsuppun" (pyyhittiin pirtti, 

itkettäjäistä karkotettaessa).

1785. "orzikätkyt ei hynny" (keinu, notku).

1786. "orzikätkyd on hoabaine, lajad yhes palaz, 

pohju yhtez lavvaz, kaks paivuu on alatsi pohjaz, 

paivuloiz nelli hiihnoa, agjaz da toizez rengahah 

lapastetah, rengaz on koukuz, koukun toin agju 

ravvaz, raudu kätkydorrez" (haavasta laadittu 

orsikätkyt, paivu=paju, agja=pää, lapas

=silmukka).

1787. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä" 

(oza=onni, kohtalo, vuottau=odottaa, lasten 

puolesta huolehtiminen).

1788. "lapsed jeädih kyläh orjakse" (omilleen 

jätettyjen lasten kohtalosta, kylät=kaupungit).

1789. "lapset ollah kallehet omuten, ei somuten" 

(sanonta).

1790. "izäh on lapsi" (tulee isäänsä).

1791. "äjj on nevvondaz lapsien" (äjjä eli kova työ, 

oikeat neuvot).

1792. "laps oli uinoamizilleh, ga lomizemah ruvettih" 

(nukahtamaisillaan, kolistelemaan).

1793. "oma on tsoma jogahizez" (sanonta).

1794. "omavallalline on tytär, ei kyzy ni kel ni midä" 

(omavallalline eli itsepäinen).

1795. "miitus puu, moized i oksad" (vanhempiin 

tulemisesta).

1796. "laps oksendeloo, ei ole voimizilleh" (oireiden 

tunnistaminen, oksennus=vatsa).

1797. "laps kätkyöz oakahteleh" (haukottelee).

1798. "pyzyttele lastu, älä itketä, yksin älä jätä" 

(pysyttele eli katso perään).

1799. "opi lastu pyzyttiä" (pysyttämään, 

pitämään iloisena).

1800. "toizen laps om pyzyttsy, toizen on itkuttsu" 

(pysytsy=iloinen, tyytyväinen).

1801. "silmäl pideä, ku ei mäne häi pahah kohtah" 

(lasten silmällä pitäminen).

1802. "iluo pietäh lapsed" (ilon aika).

1803. "moamoj jälep pitäy tallata" (emon jäljet, 

omien tapojen jatkaminen).

1804. "hyväz nimez vanhembie pideä" (hyvässä

nimessä, vanhempien kunnioittaminen).

1805. "ken vanhembii kunnivos pidäy, se itsel tuloo" 

(tulee itselle, koituu hyödyksi, vrt. sukulaisten 

henkien antama hyvä onni).

1806. "lapsi kun alko kasvoa suuremmaksi, 

no sitä mukoa loajittih ne paijat pitempäiset"

(laadittiin paidat, vrt. ostettiin kiinalaisia 

muovivaatteita, edistys=taantumusta).

1807. "sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat 

pitkendiä" (sissai=sisko, jupkat=hameet).

1808. "pidzajav itköö, jätettih kodih händy" 

(vrt. otettiin mukaan).

1809. "itkendäm pidzun jo pidäy lapsi" 

(itkemään oppiminen).

1810. "lapset pidzul kizatah pertiz" (pitsul 

eli eläimen nilkkaluulla).

1811. "käzie plakkoau yhteh" (lapsi iloisena).

1812. "emä hyvin kattsoo lapsii" (lasten

katsominen).

1813. "lapsed räkel vedeh mennäh" (räkel 

eli helteellä, lasten kesä).

1814. "peitoil boabo ku dogadii kenen ennen, 

sit häi poalikal puudu vaste plikkoau, koiz olen" 

(piilosta oltaessa, boabo=etsijä, dogadii=hokaa, 

poalikal=palikalla).

1815. "pangua lapsel katetta, blikkaa" (plikkaa 

eli nikottelee).

1816. "plikkuheinä, lapsed otetah da ottsah plikutetah" 

(plikkuheinä eli kissankello, omat lelut).

1817. "syöö blinkuttoa pienel luzikkazel" 

(omat lusikat).

1818. "netse on neizlapsi hyvä, katso marjoa mim toi" 

(neitilapsi, vrt. lainasana tyttö).

1819. "pikkaraine poaberoine poaputtau kävelöö" 

(paaputtaa kävelee, vrt. vaaputtaa).

1820. "kävelöö poaberoittoa" (paaperoittaa, 

vrt. paapero).

1821. "poaberoittav astuu lapsud, hillah" 

(vrt. taaperoittaa).

1822. "illad izä buabih lapsien ker" (paapii eli 

leikkii).

1823. "kävelöö puappuu jo lapsi" (paappuu,

vrt. vaappuu).

1824. "poaraizil kizatah, yks seizatetah taboamah, 

leski, poarad juostah tagan päi da yhteh vastah 

puututah" (paaraisilla oltaessa, vrt. leskisillä).

1825. "laps izeä poadaileh, tulisko kodih, tulisko 

kodih" (odottaa isää kotiin).

1826. "poigu pohoozen on izäh" (tulee isäänsä).

1827. "ne ollah miun poijat" (omat pojat).

1828. "lasta lassum poimijaksi, juopukkaisej juontajaksi" 

(lapsille sopivia töitä, juopukka=juolukka).

1829. "lapsud juoksoo jälles, ei jeä emäz" (seuraa 

emäänsä, omaa oppimista).

1830. "tuatan jälgii pollettelou" (polkee isän jälkiä, 

jatkaa isänsä aloittamia töitä).

1831. "laps emäh palelehtoa, ei kunne vieravu emäs" 

(lapsen rakkaus, aidointa rakkautta).

1832. "lumikiipoista lapset laddatah bolvanoida" 

(lumipalloista lumiukkoja, vrt. kiippa).

1833. "emäm polvil lapsud istuu" (emän polvella 

istuminen).

1834. "istuu tuatam polvil" (isän polvella istuminen).

1835. "mitä isä ikäh, sitä poika polveh" (sanonta). 

1836. "polvisteleh jo tyttöine, him on kävellä" 

(himo eli halu).

1837. "polvuizilleh jo nouzoo, lautsam pardahah 

himoittau peästä mejjän lapsuol" (nousee polvilleen,
lapsen kehitysvaiheita).

1838. "anna lapsel bobat, anna elosteloo" 

(bobat=lelut, elosteloo=leikkii).

1839. "mejjän lapsel e ule ni miitutta bobua" 

(bobua eli lelua, vrt. ostolelua).

1840. "laps bobaizii tsilaittau" (vrt. silittää).

1841. "lapsele toim bobazen" (kukkasen, 

omat lelut).

1842. "tytt on kui bobaine" (kuin kukkanen).

1843. "Anni häi boboau pallahin jalloin" (leikkii 

paljain jaloin, luonnon lapset).

1844. "lapset kizatah bobozilla" (leluilla).

1845. "laps boboizil elostau" (elostaa eli

leikkii, vrt. kisaa, yksi ja monta).

1846. "tyttizii bobostelmah" (leikkimään 

tyteillä eli nukeilla).

1847. "itse loaitah tytöd boboistoassa mudzuo" 

(laativat itse mutsonsa eli nukkensa, 

omaa oppimista, vrt. haltijanuket).

1848. "potkitseh, lähtiz ei" (haluaisi lähteä 

sylistä).

1849. "ruizbobiz laitah podnesid lapsed" 

(ruiskukista seppeleitä).

1850. "lapsell on aino pouda" (aina pouta, 

iloinen lapsi).

1851. "katso meän lapsut prekahtih moate, sellälleh" 

(heittäytyi maaten, selälleen).

1852. "heitä brelotuz, heitä itk eäre" (itku ääreen).

1853. "lapsed briilutah ylen äjjäl, meidy kutsutah" 

(briilutah eli kiljuvat, vrt. kurjen tavalla).

1854. "nännimajjol brizguat silmät, sid ei ehtynnyh 

maido syväindy sorra" (sekoita vatsaa, maidon 

ehtyminen).

1855. "priskuizil ollah lapsed, toine toizel lykitäh vetty" 

(lasten kesä).

1856. "vetty brizguttau lapsi" (roiskii vettä).

1857. "itköö pridzavuttau pordahil, moamoa vuottau 

kodih" (odottaa äitiä kotiin, vrt. "palkkatyö",

vrt. "päiväkodit").

1858. "lapsi vezirengis käzii pritskuttav" (rengis

eli sangossa).

1859. "nygöized nuorizod ei katsota sanojez, 

rodikkah moamal huigei libo abei" (tulee häpeä 

tai apea nuorten sanoista, "vapaa kasvatus").

1860. "vedoine, puhtasta, pellasta oigiedu hengie" 

("lapsiem pestes kylyz lugietah").

1861. "izä kirgai, Matpii, suorie vai eäreh veneheh" 

(vierailta suojeleminen).

1862. "laps pideä bruzgaija" (purskauttaa vettä 

päällensä, parantavia taikoja).

1863. "laps ku itköv äjjäl, sanotah, virtyi" (virtyi 

eli sairastui, itkujen tunteminen).

1864. "ildapuoleh väzyi" (riehunut lapsi).

1865. "präyzetäh lapsed randaizel, ujjetah" 

(lasten ranta).

1866. "umbitsukkelih bräyzähelläh" (hypitään 

umpisukelluksiin).

1867. "lapset pihal juoksennellah puisketah" 

(lasten piha).

1868. "puipottoa laps sellälleh kätkyöz, kädyizii 

elostoa" (heiluu selällään, viittoo käsillään).

1869. "kokilla lapset bujulla kizatah talvella" 

(kokki=koukkumainen keppi, buju=puupallo, 

vrt. jääpallo).

1870. "opastima lapsie uimah" (omilta

oppiminen).

1871. "laps bulberoittav elostoa lattiel, istumah 

rubiou" (istumaan oppiminen).

1872. "pideä lapsil ottoa bulbukkoa" (ulpukoita, 

omat lelut).

1873. "tsingoil lykitäh lapsed" (lingoilla).

1874. "lapsed elostoa buluu otetah" (buluu 

eli ulpukan kukkia).

1875. "vai pumperoittav yksin elostau" 

(leikkii itsekseen, yksin viihtyvät lapset, 

vrt. toisten seurassa kärsivät).

1876. "laps lattiel punaldelehes, jo elostuksen 

taboau" (pyörii lattialla, alkaa leikkiä).

1877. "punu kulkkuh tarttuu, ku oma laps vastoaa" 

(pala kurkkuun, vastaa ynseästi).

1878. "puohkarojjah lastu tiddol, ei zellal" 

(parannetaan tiedolla eli taioilla ja luonnon 

antimilla, zella=ostolääke).

1879. "minum puolez mene, en kielä menemäz" 

(neuvoen, ei kieltäen).

1880. "itköu lapsi, puoleh yöh suah" (vaihda 

vaatteet, peitteet, pielukset, siirrä kätkyttä, 

syötä eri aikaan, eri ruokaa, pese, hiero, helli,

keinot monet).

1881. "hyväh puoleh lapsie opastoa" (hyvään eli 

omaan opastaminen, vrt. pahaan eli vieraaseen,
"skoulut").

1882. "pie puolie, katso ittsie" (pidä puoliasi, 

hyvät neuvot).

1883. "puolikuuhini lapsi" (kuiden laskeminen).

1884. "puolivuodehine laps, ga on ku vuodehine" 

(vuosien laskeminen).

1885. "laps ihalmoitseh uuzis puppiziz" 

(iloitsee, uusissa vaatteissa).

1886. "puppoi kulutetah meän lapset" (puppoi 

eli vaatteita).

1887. "moizel joukol pidää olla puppuo dai päppiä" 

(joukol eli perheellä, vaatteita ja ruokaa). 

1888. "lapsi luzikkoi pureksiu" (puulusikat).

1889. "tsakam puremain on käez lapsel" (sääsken 

purema).

1890. "pidää puretella päppiä lapsel" (puretella 

eli pureskella valmiiksi, vrt. "vauvanruuat").

1891. "älä purhista lapsii" (kiusaa, suututa).

1892. "tuatto burlakkuolda tuli" (isä tuli 

palkkatyöstä, lainasana=lainatapa).

1893. "burlittav vezii suuz" (purskuttaa vettä, 

omat leikit).

1894. "mado sielä heinikössä poigoa nokkai" 

(heinien alla liikkuvat kyyt, ihmisille ja

eläimille kuuluvat kohdat).

1895. "lapset vejessä burskutetah" (kesän

iloja).

1896. "lapsed rannaz bursketah" (rannasta 

iloa koko perheelle, vrt. mökit).

1897. "itkemäh purzoi lapsi ku buoluhuttu" 

(purskahti itkuun, kuin puolukkahuttu).

1898. "lattiel puzerehtav astuu lapsud" 

(puserehtaa eli taapertaa).

1899. "puzerdah itkemäh tyttöine, yksin kodih jäi" 

(yksin jättämisestä).

1900. "kezoil lapset putsketah rannaz" 

(putsketah eli polskivat).

1901. "umbipäih hypitäh butskitah" (umpipäin 

eli pää edellä, paheksuen).

1902. "toinetost ähkitäh lumeh" (ähkitäh 

eli tönitään, talven iloja).

1903. "mytys puu, zemmuozet vezat" (puihin 

vertaaminen, vesa=puulapsi).

1904. "onhai ku puukandoine" (vanttera lapsi, 

kantoihin vertaaminen).

1905. "laps käen helmah puututti, jo on seizalleh" 

(pääsi seisomaan, helmasta kiinni pitäen).

1906. "mäni pyllylleh" (lasten elämää).

1907. "pyllylleh magoau lapsi" (pyllylleh

eli selällään).

1908. "lapsel om pyllyine kylmänyh moatez" 

(lämmön vaaliminen).

1909. "mene pyhkitä pyllyine" (puhtauden 

vaaliminen).

1910. "emäz ymbäri pyökkelöittäy, emeä ei 

työndäz ni kunne" (pyörii emän ympärillä, 

tuki ja turva).

1911. "elä sie työnnytä tyttyö pahalpäi" (lapsia 

pahaan työntävät, vrt. vieraaseen).

1912. "seittsemes vuvves päi jo maltau kirjah" 

(osaa kirjailla, 7-vuotiaana, omaan tahtiin
oppiminen).

1913. "pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse, 

päivyöv valkevuokse" (kylvetyslukuja, puu ja 

päivä=puhtauden vertauskuvia).

1914. "yölöil i päivil pidäy lastu liikuttoa kätkyöh" 

(kesken yötä heräävät lapset).

1915. "päiv on palaizel, moakkoa vie" 

(luonnolliseen eli päivän mukaiseen 

elämään opastaminen).

1916. "emä pällistytti tsakkai hänen" (tsakkai

eli torui, sai lapsen hämilleen).

1917. "suu pällistyi itkemäh" (lapsella, 

vrt. pällistellä).

1918. "skellai tyttären kaikem pälläsköitti" 

(skellai=torui, lainasana).

1919. "moaman ker pälpättäy pagizoo lapsi" 

(pälpättää emon kanssa).

1920. "pienenä poikana juoksentelima 

pälvilöissä pallahin jaloin" (metsän läheisyys, 

kasvattaa henkisesti terveitä ihmisiä).

1921. "lapset pälvez eloissellah" (omat 

leikkipaikat).

1922. "pidää puretella päppiä lapsel" 

(hienontaa puremalla).

1923. "ota poigani päppäine lämmin" (pieni 

pyöreä leipä, vrt. rieskat).

1924. "laps päpäldäy pagizoo" (pälpättää).

1925. "huuled burtsotannuh pärzettäv vai itköö" 

(huulet törröllään, ilosta suruun).

1926. "laps ulloisti, paskoa pärskytti" (ulosti).

1927. "vetty tarboo pärskyttäy" (omat leikit).

1928. "lapsii neäritetäh, ku itkemäh rubiou" 

(nääritetään, tyynnytellään loruilla).

1929. "ei ole pakko meän tytöm pärähteä 

kun lintu oksalta" (pakko lähteä kotoa,

lähtee kun siltä tuntuu).

1930. "olem päderis päiviz lapsen ker, ruskittsu 

tuli lapseh" (päderis päiviz=pulassa, ruskittsu

=tulirokko).

1931. "päderäl istuu laps, sorduu lautsal, 

kohendakkoa" (sortuu eli putoaa, lasten 

perään katsominen).

1932. "lapsi pökähti muata" (vrt. pötkähti).

1933. "pökähtih moate meän lapsi" 

(yhteiset lapset).

1934. "tyttö lattiel nelloiloo" (vrt. nelistää, 

liikkuu karhun tavoin).

1935. "laps latettu myö pökkelöittäy" 

(vrt. pökkelöt).

1936. "pökkö on täyz nyd lapsel" (pökkö

eli lapsen vatsa).

1937. "pökkö tävvekse puutui lapsel, ga vai 

juoksendelou" (juoksemisen ilo).

1938. "pöllässynnästä tulou yönitettäjä" 

(pelästymisestä, henkisten vaivojen

alkuperää).

1939. "älä lapsii pöllästyttele, lapsed ruvetah 

varoamah" (pelästymiseltä suojeleminen).

1940. "nyt on pölästyn miun poiga" (aika 

tyynnytellä).

1941. "pikkuzilla lapsilla pölätelläh, öö, mörö tulou" 

(mörö eli mörkö).

1942. "pöppö tulou" (henkiolento).

1943. "böböi tuloo, elä itke" (vrt. mansin pupi, 

hyväntahtoinen henkiolento).

1944. "lastu ku varavutettih, sanottih, pöpöi tulou" 

(pöpöi eli henkiolento).

1945. "pöppö otti nännin" (sanottiin nännistä 

vieroitettaessa).

1946. "katso meän tyttö jo pöppelöittäy" (liikkuu 

pöpön lailla).

1947. "laps latetta myö pöpperöitteä" (vrt. kuin 

karhunpentu).

1948. "pötkähtäy moata" (lapsi).

1949. "laps magoau pötköttää" (kaikki hyvin).

1950. "täyzi om miäm pojam pöttsö" (pötsö eli vatsa,

lasten ruokkiminen).

1951. "lapset kezoida kylbietäh, böyretäh" 

(kylpevät vedessä, vrt. uivat).

1952. "viez böyräy, telmäy" (telmii vedessä).

1953. "ei pahene piikalapsi, jos hän vielä viipyköhön, 

kukkana isänsä kodissa, marjana emonsa mailla"
(kotoa lähtemisestä).

1954. "kyllä on vielä aika olla, istuva akkana nurkassa, 

rypistellä lakkijansa, tuuvitella lapsijansa"
(äidiksi kiirehtimisestä).

1955. "minä laulal lapsellein, pipottelem pienellein" 

(lapselle laulaminen).

1956. "minä se laolal lapsellein, lillittelen linnullein" 

(sointuvat sanat).

1957. "minä laulan lapsellein, pieksen kieltä pienellein, 

kuin kiuru kesällä lauloi, västäräkki vienätteli"
(linnun lailla laulaminen).

1958. "minä laulan lapsellen, linnun virttä vierettelen" 

(linnun virttä, vrt. lintujen jäljitteleminen).

1959. "a, a allil lasta, mikä lapsella lienö, jos lie ämmät 

säekytellynä, illalla kylöpytiellä" (säikyttämisestä, 

henkisten vaivojen syitä).

1960. "älä itke, pieni lapsi, kohta siulle kesä tuluo, 

lintu tuopi piene paija, peäskyne peäalase" (lapsille
laaditut vaatteet, "lintujen tuomia").

1961. "laulan, laulan lapsellei, liruttelen linnullei" 

(laulan eli liruttelen).

1962. "makaappas, marjaseni, tutu, kultanuppiseni, 

ma sua vaivutan vavussa, helmassani helkyttelen,
kätkyessä kätköttelen, huivillani huisuttelen, 

kärpaset pois karkoittelen" (tutulaulut).

1963. "minäpä laulal lapselleni, mina laulal lammil 

lumpen, merel lumpel luikuttelen, ei lulis lumpehem
pitävän, meren kalvon kannattavan" (lapselle

laulaminen).

1964. "aa, aa, allin lasta, pientä linnunpoikaa, 

pienell linnull on pienet siivet, joka lasta hoitaa"
(linnunpoikaan vertaaminen).

1965. "aa, aa, allil lasta, pientä linnumpoikoa, 

pieni lintu siivillänsä, poikijansa hoitoa" 

(lintuemoon vertaaminen).

1966. "tule tuutoini, unonen, käy, unoinen, kätkyäsen, 

pienen lapsen peitehexi, vakaisen vaateheissa"
(unenhaltijan kutsuminen).

1967. "uni ulkoa kysyy, läpi sammalen sanoopi, 

onko lasta kätkyhässä, pienoisissa peiteheissä, 

vakaheissa vaateheissa" (ulkoa saapuva uni, 

vrt. unilintu).

1968. "tule, unonen, uunin päältä, pienen lapsen 

silmän päälle" (uunin päältä saapuva uni).

1969. "tuu sie, uni, vastaa, sijo meijän lapsen 

silmät, kuro meijän lapsen kulmat, sijo silkki

rihmoillasi, kuro kultanauhoillasi" (unenhaltijan 

apuvälineitä, vrt. sulat, höyhenet).

1970. "tule, ukko, uuninpäältä, sijo lapsen silmät 

kiinni, katso lasta kätkyestä, pientä peittehen alta"
(miespuolinen unenhaltija).

1971. "tule, uni, uunim päältä, tuo unta tuokkosella, 

kanna kippa-kapposella, vanhalla veneräsällä"
(unta tuova uni).

1972. "tule, ukko, uunin päältä, sio lapsen silmät 

kii, tuo unta tullessas, kanna kahella vakalla"

(vakoilla kannettu uni).

1973. "uni kasso ovenroasta, onko lapsi kätkyvessä, 

pieni peittojen sisässä" (lapsen valmistaminen
unta varten).

1974. "uuvu, lapsi, unelahaan, vaivu sää untten 

valtahaan, uni virttä viserrellen, uni lauluva 

lauleskellen, nuku sää untten untuvillen, 

pehmoisillen, hienoisillen" (uupua unelaan 

eli unien maahan).

1975. "minä laulan lapsellei, liirittelen linnullei" 

(lapselle liirittäminen).

1976. "minä tuuvin tyttölasta, toinen ämmä 

poikalasta minun tyttöni varalta" (tuudittamisen 

merkityksistä, ämmä=isoäiti).

1977. "tule ulkuva, unone, hyppeä lapsen silmäm 

peäle, ite saisim moataksein, uunim peälä ollaksein"
(lapsen uni, tuudittajan lepo).

1978. "tule tuutuhun, unonen, käy, unonen, 

kätkyehen, anna maata lapsen pienen, levätä 

vähäväkisen" (unen kutsumista).

1979. "nuku, kun minä nukutan, väsy, kun minä 

väsytän, elä itke ileman syytä, elä vaivata valita"
(nukutuslukuja).

1980. "minä pesen peipostain, puhistelen 

pulomostan, nuolla peiposen pese-vesillä, 

suuren linnun lennottimilla, ja havukan 

huarottimilla" (kylvetyslukuja).

1981. "mää kiviä kivistelemää, puasia pakottelemaa, 

älä meijä lapse piätä" (päänkivistykseen).

1982. "kiviä kivistäkköö, puasia pakottakkoo, 

kanno juuria kalutkoo, muttei meijä lapso mahhoo" 

(mahankivistykseen).

1983. "mäne, yskä, pois minu lapsistai, anna ukkoi 

rykijä, partasuihe paukutella, tule minul lapsei
terveeks" (yskän karkottamista, lukuihin liitetään 

oikeaksi havaittu hoito).

1984. "minä laulan lapsellein, lirottelen linnullein, 

kesälinnun kielosella, talvirastahan tavalla"
(linnun tavalla laulaminen, sanallista kieltä

vanhempaa).

1985. "tuleppa, ukko, uunimpäältä, nukku-matti, 

pankompäästä, tuo turkki tullessasi, uniturkki 

untuvaine" (nukku-matti, vrt. saamen mattar, 

maassa elävä sukulaisen henki).

1986. "minäpä laulan lapsen virttä, unen virttä 

uikuttelen" (lapsen virret).

1987. "laulanpa minä lapsellein, kellenkäs minä 

muille, laulaavathan luojan linnut, metsän lahopuille"
(omille laulaminen).

1988. "laulanpa minä lapsen kielen, linnun kielen 

lirkuttelen, ketun kielen keikuttelen, karhun kielen 

koakuttelen" (lapsen eli eläinten kielen).

1989. "elä itke iliman syytä, elä vaivata valita, 

isä tuleepi kotia, tuopi tuoretta kaloa, laulavalle
lapsellensa" (vrt. saamelaisten laulut).

1990. "laolattele lapsukaeesta, pispattelep pienokaesta, 

kännättelek kätkyyessä, pyörittelep polovellasi"
(hoitaessa laulattaminen).

1991. "minä laulan lapselleni, pienelleni piipottelen" 

(omalle lapselle laulaminen).

1992. "minäpä laulan lapselleni, linnun kielen 

liikuttelen, ketun kielen kelkuttelen, lumpehen 

luikuttelen" (lumpeillakin oma kieli).

1993. "nuku, nuku nukkaroinen, makaele maiton 

juoja, kosk on maitokin makoista, unes olkohon 

suloista" (maidon avulla nukuttaminen).

1994. "nuku, nuku, nurmilintu, väsy, väsy, 

västäräkki, koivun oksa oikaseepi, lepän lehti 

lepyttääpi" (lehvien avulla nukuttaminen, 

vrt. kylvetysluvut).

1995. "niinpä ennen emo neuvo, oma vanhempi 

opetti" (emon neuvot).

1996. "on mulla saatuja sanoja, niinkuin kuusissa 

käpyjä, petäjässä silposia, joita ennen eukko neuvoi,
oma vanhempi opetti" (omilta saadut sanat, 

johdattavat omaan elämään).

1997. "tuutilainen, tuutilainen, leväile, lapsukainen" 

(tuutilaulut, jokaisella omat).

1998. "koivun lehet kohentaa, vastan lehet vahvistaa" 

(koivuvastalla kylvettäminen, elämänpuu).

1999. "nuku nuku nurmilintu, makaele mailon juoja" 

(nukutuslaulut).

2000. "uni tulee uunin päältä, unen tuokkonen käressä, 

unen sulka tuokkosessa, jolla sivelee silmän päälle" 

(unenhaltijan toimia).

2001. "hiiri vieh hietahammas, annam muller 

rautahammas" (hampaiden nimiä).

2002. "nukun nukun nukeriainen, panem mata, 

mansunkainen" (marjoiksi kutsuminen).

2003. "nuku nuku nukkaraine, pane maata 

mansikkaine, lintu tua sul liinapaira, vesilintu 

verejä, koskeljainen korvatyyny, pääskynen pääaluse" 

(lintujen tuomat vaatteet, vrt. haltijoiden).

2004. "uni tule uunin päältä, sivu lasta silmän 

päältä, vaku alitte, ja vakun päälitte" (vaku eli

kätkyen, vrt. vakka).

2005. "unimatti uunin päält, tule lapsen silmän 

pääl, et laps sais nukku ja nährä unta, jottan tuttu"
(unimatti, vrt. ukko).

2006. "uni tule uunin päält, siu lapse silmän pääl, 

siu silmä siu korva, älä lapse syränt loukka"
(loukkaa sydäntä, vrt. painajaiset).

2007. "tule uni uunin päältä, rauke kere, rauke jala, 

rauke lapsen piene sorme" (raukean tuoja,
vrt. raukaista).

2008. "uu uu uniäijä, tule alas uunin päältä, 

pottis kansa, sulkas kansa, lapsen silmiä sivelemmään"

(uniäijän varusteita).

2009. "uu, uu uunin äijä, tule alas muurin päältä, 

pottus kanssa, sulkas kanssa, sivelemmää meirä lasta"
(uni ja uuni, vrt. unen sija).

2010. "uni, tule unim pältä, laske alas lämpimältä, 

vaeltat tosta vakum pältä, piänem poian silmälauta" 

(unen kutsumista).

2011. "itte mä lapseni kiikuta, ja univirre laula" 

(itse tekeminen, vrt. omituinen toisilla 

hoidattaminen).

2012. "isä illalla tuloopi, tuopi tuoresta kaloa, vetää 

merest oiva lientä, laulaville lapsillehen, itkejälle 

ei mitänak" (isä ruuan tuojana).

2013. "soisi eukko tyttärensä, paremmaksi itsiänsä, 

soisi tuomase hyväksi, kantamase kaunihiksi, 

muut kaikki verrakseen, lapsensa paremmakseen" 

(lapsesta toivotaan itseä parempaa, vrt. pojasta 

polvi paranee).

2014. "ei ossoa viel" (uida lapsi).

2015. "oj jo kätkyvesä viety kalahan" (hyvä 

kalamies). 

2016. "poisha ne kalahtoat, maitohampoat" 

(vrt. hietahampaat).

2017. "ei se tuo poika liikahakkaa, vaikka kuin 

sille huutasin" (huutamisen vieraudesta, 

turruttaa lapsen).

2018. "hää jo kalahuttel aamusil enne äitii" 

(aamuvirkut lapset).

2019. "se on niin kalanej ja lapsuuvesta astit 

tottunus syömähän kalaa" (kalaruuasta pitävä 

poika).

2020. "se laps on sellane kalakka" (kovaääninen, 

vrt. kalla, kalle).

2021. "annas tän, mnää syä nek kalahännäs siit ete 

mukulas syä ruaroi kurkkus" (aikuisille ja lapsille
sopivat ruuat).

2022. "älä ans se flika syärk kalaruaroi kurkkus" 

(syömään opastaminen).

2023. "kalatuksella se elätti ne" (perheen 

elättäminen, miehen mittoja).

2024. "em mie viitsint iha suoroa sannuo jot tei 

lapset tekkiit pahhoa, mut kyl mie siint kalhemittai 

mainitsi" (vihjaisin, toisten asioihin puuttumista 

vältellään).

2025. "luae vähän kalhemmittais jot lapset ei 

piäse peril" (kalhemittai eli kierrellen, aikuisten 

ja lasten asiat).

2026. "oltiin kalikalikeppisillä" (piiloleikki jossa 

kopautetaan kalikalla talon nurkkaan muiden

juostessa toisen nurkan taakse).

2027. "älähä sie lapsel nii kovast kaljahtele" 

(lapsille huutamisesta, vrt. kajahtaa).

2028. "mäkkeen vaam pitteä mennä, vaikka 

ennestäänkin on yskä ja nenän alusta kaliamella" 

(vanhemmat, järjen ääni).

2029. "kun sitä vähäkim mosii, nin oitis sen silmät 

vettä kaljamoittee" (vesi herahtaa silmiin, 

lapsen luonteen ymmärtäminen).

2030. "meijä isäm pääs on aika kalju" (vanhempien 

piirteet=omat piirteet). 

2031. "äkkijä se laps kalakastu, kup pääs kottiin" 

(kalakastu eli piristyi).

2032. "se ei tahom mitenkääm malttoon nukkua, 

puhuak kalakattaa" (puhelias tyttölapsi).

2033. "sillä oli joku kalakka käjesä, 

tuommonen kalikam pala" (nakattava kalikka, 

"kilkankalkkasilla" oltaessa).

2034. "pennut kalakkasoo isäj ja äejij jälestä" 

(vanhempien seuraaminen).

2035. "juoksoo kalkkarehtelloo jälest joka paikkaa" 

(jaloissa pyörivä lapsi).

2036. "kyllä nuo pojat on taas tänä iltana 

kalakkevia, eivät rupia ollenkaam maata" 

(kalakkevia eli vilkkaita).

2037. "kyl nuo mei Anu ja toistalo Ieva on siit 

hyvät nakomat ain kävellä kalkkuuttuat yhes" 

(nakomat eli ystävykset, helposti ystävystyvät 

tyttölapset).

2038. "panttii sihen kätkyvehen kaikellaisii 

kalkuttimmii riippumoa" (kätkyen varusteiksi,

vrt. taikakalut).

2039. "alakaa se jo puhhuok kalakuttaa" 

(tyttö, tärkeänä pidetty hetki).

2040. "Jussi oli semmonen kalto päästähä" 

(kun oli makuutettu yhdellä kyljellä, 

uskomus).

2041. "karhummualla karpalossa oltii" 

(omat leikit, opastavat omiin töihin).

2042. "piäm purk ja knapei sisäl" (lapsen 

helistimeksi, vrt. tuohirasiaan laitetut kivet).

2043. "jok se meijä flikan kalra taas on kappalina" 

(kalra eli helistin, vrt. kalistaa). 

2044. "voi ku se tuo oon niin kalsea ja tyly omile 

lapsilheenki" (vanhemmiksi sopimattomat).

2045. "tuo ukon kalsto meenoo soaha kyöttisä alle" 

(määräilee ja alistaa perhettään, vieraat ukot

=vieraat piirteet).

2046. "kyl meijä lapsil niit suksen kalsui on ollu, 

muttei niil tahr mihenkäs pal päästä" (lyhyillä

lasten suksilla).

2047. "tenavat estek kalasus yhyrellä luistimella" 

(luistelemaan opetellessaan, vrt. hiihtämään,

omat luistimet=metallittomia).

2048. "pitäs lähteen nuita moskuloeta kalttoomaan 

saonaan" (moskuloeta=lapsia, kalttoomaan

=pesemään).

2049. "moomma kaltrannu ympäri lumperoosten 

sun perähnäs kun me luulimma jotta soot eksyny" 

(läheisistä huolehtiminen).

2050. "nuora ko kalttahuis, silloo se pomaht poikki" 

(keinun nuora pamahti poikki, vaaralliset eli

vieraat keksinnöt).

2051. "nua tenavaje kalut on aina pitkil laattiaa" 

(vrt. leikkikalut, oma ja vieras sana).

2052. "tuval lattialla lapset tek kalujaa" (lasten 

elämää).

2053. "pienet lapset pit kalunnaa sellaset nyt vuojev 

vanahat" (tuohesta tehtyjä palloja, omat kalut

=omista aineksista).

2054. "semmonen kalunen sillä oj jota se huitoo" 

(lapsi, vrt. oksa, keppi).

2055. "ennen kun lapset kalusilla olivat ja tokkiaan 

vuatehtivat" (tokkiaan eli nukkejaan).

2056. "mä nyt tekee kalusija lapselle" (lapsille 

tehdyt kalut, vrt. ostetut).

2057. "kaluntejossahan tuo näkkyy olovan nyttii" 

(lasten tekemät kalut).

2058. "menkee ny kakarat ulos kalustelee" 

(kalustelee eli leikkimään).

2059. "se ol kevväällä hyvim punakka se nuoremp 

laps, mut se on kalavistunna" (tullut kalpeaksi, 

monien vaivojen oire).

2060. "kyllä pittää nuo lapset emä kamakkoo" 

(suomen kielen emä=karjalan kielen äijä).

2061. "lapsi laukko pääsä pöyvän kamarahan, 

että ihan tokertu laattijalle" (pöydän kulmaan, 

kulmikkaat=vieraat asiat, vrt. kodan pyöreät 

muodot).

2062. "se sai semmosen kamahuksen siittä 

että se tahto mennä aivam pilalle" (pimeässä 

säikähtänyt tyttö, vrt. kammon).

2063. "se viel kangertaa siittekii" (aikuisenakin, 

lapsena pelästyminen).

2064. "eihän siinole rauhaa, ko ne lapset myöthän 

kamelastavat" (hiljaisuudesta pitävät ja lapset,

vastakohtia).

2065. "kyllä ne siinä kamilastavat taas, vaim paappa 

heijät työhön, niin heti on nokka siiven alla"
(työhön pakottamisesta).

2066. "antaapa pojan kammerraetam makkuule" 

(kammeta itsensä makuulle, oma oppiminen).

2067. "emintimä kammertoa miehies lapsii" 

(kammertoa eli syrjii, äitipuoli).

2068. "Ritvahan se kammertaotuu, se ei pysys 

sylissä yhessä kohti, se ei kun kemuvaa" 

(kampeaa itseään sylissä, vrt. kemut).

2069. "ne alako voam puuta vasten kammetaj 

ja siitä ne voan yhen kerral läks lätkimmää" 

(lätkimään eli kävelemään, puuhun nojaamalla,

lähteä lätkimään).

2070. "älä kammottele noita lapsii" 

(kammottele eli pelottele).

2071. "mulle jäi siitä semmoinen pelon kamu" 

(lapsena koetusta asiasta).

2072. "mees sinne että kampauttahan" (täti 

kampaa hiukset, yhessä hoitaminen).

2073. "kaksi ohutta liinaa, sem paskarievun 

yläpäähän" (kapaloissa).

2074. "myöttääsähhän se kamuvvaa sylissä" 

(sylilapset, vrt. kemuaa).

2075. "kamuvaa ja nousoo seisalleen" (lapsi 

kätkyessä).

2076. "minäkin istuun hiataläjällä siälä serkkuni 

kanh" (lapsena, hieta=hiekka, omia opettajia).

2077. "s o hänen yksinäns laitettu se poika 

mutta se plikka oli miähen kans" (yksin ja 

yhessä laitetut lapset).

2078. "kyllä häm poikajen kanssa touhuun tullee" 

(mummo lastenlasten kanssa, vrt. omituinen 

vierailla hoidattaminen).

2079. "mie läksin kotih murhah huulon kans" 

(murhan eli suuren huudon).

2080. "itkun kans aina tulivat ulukua" (lapset 

pakkasella, vrt. huonoissa vaatteissa).

2081. "poik on kinissy hampaittens kans yäkaoret" 

(hammaskivuissa).

2082. "suap sitä semmosennii joukon kansa 

huntata toisennii askelen päivässä" (oudoksutut

suurperheet, vrt. liika=pariton, kolmas lapsi).

2083. "kaks kanajjalkaa oli tuutum pohjalla" 

(sananjalkaa, kätkyen pohjalla).

2084. "nii pikkaraine et vähä peätä kanarvikost näkyy" 

(pienen tytön päätä, omat leikkipaikat).

2085. "kanasil oltti usse" (kanasilla, 

kiinniottoleikki).

2086. "panin oven pönkhän, etteivät sikiöt pääsis 

kankhalle" (sikiöt eli lapset).

2087. "oli niin kankkia lapsilt" (paimeneen 

meno, lapsilla teettäminen=oman heikkouden

myöntämistä).

2088. "on nuo mukulat niin aamu unisia, 

jotta oikeen saa kangota ennen kun saa ylähä" 

(unen häiritseminen=luonnotonta,

vrt. lisääntyneet henkiset ongelmat).

2089. "tenavat asuullehnansa ovat tuata kantua 

kangotellehet ja saanehekki sej jo huiskumaha"
(asuullehnansa=leikkiessään, huiskumaha

=liikkumaan).

2090. "aina sitä välliin kanistiinkin kum meittiä 

oli kolomep poikaa" (kanistiin eli kinasteltiin, 

poikavaltaiset perheet).

2091. "se ol simmonen kankelus, ku se ol 

simmonen topuli et se pysys santakasas" 

(siskoni, leikki yksin hiekassa, vrt. kärsi 

toisten seurassa).

2092. "mikä vet kankullaam mikä työns ihtiisä 

istuvillaa" (lapset, kävelemään opetellessaan).

2093. "kyl se oh häne omilla kannanneillaa" 

(kalujaan kantelevat lapset). 

2094. "pientä lasta aina kannatoksessa pitemmillä 

matkoilla kannettaan" (olan yli sidotussa 

kangaspussissa, vrt. nahka).

2095. "pilin koko ajal lasta kannatoksil" 

(kannatoksilla, vrt. sylissä).

2096. "vai kepsahti se pikku poika, ei taira nua

jalaat viälä oikeen kannattaa pystys" (kepsahti

nurin).

2097. "niitä kanneksii ja laettaa" (kalujaan 

eli lelujaan).

2098. "mä kantelen äiteelle että sä otit sokuria" 

(vanhemmille kanteleminen).

2099. "se män kantelemaan emällee" (lasten 

ja aikuisten asiat).

2100. "niitä lapsia kanteli sittep saunav väliä" 

(lapsien kylvettäminen).