SYNTYMÄN JÄLKEINEN AIKA

1. talvella syntyneelle tehdään lumesta pieni 

ukko tai akka.

2. lapsille tuodaan puisia ukkoja ja akkoja 

(isovanhempien tuomat halutuimpia).

3. lasten vaippoja laaditaan jäkälästä, 

puun kuorista ja lastuista.

4. maitohampaat laitetaan tuleen (Tulen emän 

uskotaan antavan tilalle uudet).

5. kaksosia pidetään hyvänä enteenä 

(ilma ja vesi, vrt. luojahenget).

6. lapsia kasvatetaan koko suvun voimin 

(yhteisöllisyys estää epäterveitä 

vanhemmuussuhteita syntymästä).

7. kätkyeen ripustetaan heiluvia ja säihkyviä 

esineitä (lapsen ihailtavaksi).

8. lapsen ensimmäisiä pidetään pyhinä 

(hymy, sana, askel).

9. lapsen pesuveteen laitetaan kukkia, 

heiniä, taikakaluja, koivunlehviä ja mettä 

(vanhemmat pesevät kasvonsa vedellä, 

kylvetyksen jälkeen taikakalut kätkyen 

pohjalle, vesi puun juurelle).

10. kätkyeen laitetaan suojelevia karhun 

kynsiä ja hampaita.

11. lasta imetetään 1-5 vuotiaaksi (rinnasta 

vierottaminen talvisaikaan).

12. kätkyt kiinnitetään kattoon neljällä nuoralla 

(pohja suojataan pehmeällä kankaalla). 

13. kätkyttä pidetään tulen lähellä olevassa 

hämärässä paikassa (suojainen ja lämmin 

paikka). 

14. kätkyen alle, pohjalle ja tyynyn alle laitetaan 

suojelevia heiniä ja taikakaluja.

15. sairastelevaa lasta pujotetaan onton puun

rungon tai koivunvitsoista taivutetun vanteen 

läpi ("syntyy uudestaan").

16. lapsen pesuveteen laitetaan puiden lehtiä 

ja heiniä (sen mukaan millaista luonnetta 

toivotaan).

17. lapsen annetaan oppia asioita itsenäisesti 

(lapsen tehdessä väärin sanotaan "me teimme 

väärin").

18. lapsia ei nöyryytetä tai nolata (kokevat 

kaiken aikuisia vahvemmin).

19. ensimmäistä maitohammasta pidetään 

suojelushengen ilmestymisen merkkinä 

(tapahtumaa pyhitetään saunassa).

20. lasta kylvetetään parin kuukauden ajan 

(vrt. sikiö, elinympäristön muutos). 

21. lapselle sidotaan oma pieni vihta.

22. syntymän jälkeisinä kuukausina pidetään 

"lapsenhäät" joissa lapsi julistetaan suvun 

täysivaltaiseksi jäseneksi (syödään, juodaan, 

seurustellaan).

23. ensimmäistä maitohammasta pidetään 

tärkeänä (hampaan huomannut lupaa tai 

antaa lapselle lahjan).

24. lapselta leikatut hiukset kääritään 

kankaaseen tai poltetaan (yhteydessä 

lapseen ja sieluihin).

25. lapsen tulevaisuutta ennustetaan siitä 

miten kohtelee lelujaan (pitää hyvää huolta 

=perustaa perheen).

26. lapsen pään ja niskakuopan muodosta 

ennustetaan tulevia kykyjä.

27. tyttölapsen hiuksia ei leikata (alkujaan 

hiukset pyhiä molemmille sukupuolille, 

pidetty elinvoiman sijana).

28. lapsen ensimmäisistä sanoista ennustetaan 

tulevaisuutta (mihin ryhtyy vanhempana).

29. ensimmäisten kevätsateiden uskotaan 

edistävän kasvua (kerätään pesuvedeksi, 

vanhempia lapsia kehotetaan leikkimään 

sateessa).

30. emo päättelee lapsen luonteesta onko 

tämä poislähtevää vai kotiinjäävää sorttia 

(ei saa pakottaa väärään osaan).

31. lapsen ensimmäiset vaatteet voidaan

ommella vanhempien häävaatteista 

(rievut, vyö, päähine).

32. kynsiä ja hiuksia ei leikata ennen kuin 

lapsi alkaa kävelemään tai puhumaan 

(uskottu sisältävän elinvoimaa).

33. lapsen luona vierailemista kutsutaan 

hampaan kantamiseksi (tuomisiksi 

kalakukkoa, kakkaroita, piirakoita, 

vaatevaraa).

34. lasten kerrotaan tulevan metsästä, 

joen varrelta tai puun alta (synnytyspaikan 

mukaan).

35. lapsi makaa ensimmäiset viikot isänsä 

laatimassa tuohivakassa (parhaat vakat 

punottu tuohikonttien tapaan).

36. tuohivakan jälkeen lapsi laitetaan katosta 

roikkuvaan kätkyeen (pohjalle heiniä tai 

olkia).

37. tuohivakan jalkopäähän laitetaan 

kolme ukonpilvistä kirvonnutta ukonkiveä 

(hihnaan tiukuja ja helyjä joiden kanssa 

lapsi "kukaisteloo ja viihtyy").

38. lapselle tuodaan pito ja paitavaatetta 

(kävelemään oppineelle koko vaatekerta, 

jotta muistaisi kuka "toi miula voattiet 

peällä").

39. sairastelevaa lasta valellaan veellä, 

painellaan vanhempien puulusikoilla ja 

lämmitetyillä kiukaan kivillä ja hierotaan 

keitetyillä koivunlehdillä.

40. sairastelevaa lasta parannetaan 

syntymäsijalla.

41. kävelemään opettelevalle voidaan 

kyhätä elämänlauvat tai reikäjakkara 

joista voi ottaa tukea (kuulostaa

vaaralliselta).

42. lapsille laadittuja leluja kutsutaan 

kukkasiksi (pidetään tuohisissa vakoissa 

ja kukaisskorpissa).

43. vaipoiksi käytetään ohuiksi veistettyjä 

koivunlastuja, tuohen pehmeää kerrosta 

ja kuivattua jäkälää.

44. saamelaiset laittavat lapsen komsioon 

karhun hampaan ja jokihelmen (onnea, 

terveyttä, hohtavat hampaat).

45. lapsia kannustetaan itsenäisyyteen ja 

omatoimisuuteen (jotta pärjäisivät kovissa 

oloissa).

46. isä valmistaa pojalleen vyön tämän 

täyttäessä viisi vuotta (sisältää tupen puukolle, 

onnenkaluja ja muuta hyödyllistä, 15-vuotiaana 

poika laatii itselleen aikuisten vyön jonka tulee 

kestää koko elämän).

47. kätkyen selkänojaan kaiverretaan teeren 

kuva (unilinnun eli unisielun sija).

48. saamelaisten sarvilakki periytyy emolta 

vanhimmalle tyttärelle (laaditaan ompelemalla 

kankaan sisään puunpala).

49. saamelaispoika saa nahkavyön, leu´un 

ja vierkin eli talvilakin pystyessään taluttamaan 

porohärän jäkälikköön ja solmimaan poron 

solmun (8-10 talven ikäisenä).

50. saamelaisen kätkyen (kiedgam) kovertaa 

isä ja nahoittaa emo.

51. saamelaiskätkyen pehmikkeeksi laitetaan

sammalta (punaista pojalle, vaaleaa tytölle), 

päänalusiksi untuvaa ja jäniksennahkaa ja

iloksi ja suojelukseksi helmiä ja helyjä. 

52. saamelaisisä veistää lapselle puisia leluja 

emon laittaessa nukkeja (vanhemmat lapset 

osallistuvat valmistukseen). 

53. saamelaiset lupaavat lapsille poroja 

(kävelemään opettelevalla useita poroja).

54. lapsen ikää mitataan sen puun mukaan 

missä kiipeilee tai missä keinutettiin pienenä.

55. lapsen henkisielua suojellaan hiusten 

tuloon asti (hengelle laaditaan piilopaikka 

missä oleilee hiusten ilmestymiseen asti).

56. lapsista huolehditaan koko suvun voimin 

(apua antavat isovanhemmat, siskot, veljet, 

tädit ja enot, isän puolen sukua pidetty 

vieraampana).

57. lapselle laaditaan oma puulusikka 

ensimmäisen hampaan puhjettua 

(toivotetaan tervetulleeksi suvun 

tämänilmaisten joukkoon, hampaattomien 

uskottu kuuluvan tuonilmaisiin).

58. tyttölapselle hankitaan naimaonnea 

lähdevedellä kylvettäen ja loihtien "kaksin 

linnut ilmassa, kaksin kalat meressä, 

mikäs sinut yksin jättää, eihän sinua yksin 

jätetä, kyllähän sinut sulhot löytää".

59. lapsen kätkyt laaditaan kuusesta 

tai lehmuksesta (ripustetaan koivuhirteen, 

pohjalle olkia, pellavakankaita ja 

suojelevia esineitä). 

60. terveenä kasvaneen kätkyt periytyy 

lapsenlapsille (sairastelevan poltetaan). 

61. lasta pidetään tuohivakassa kolme

kuukautta jonka jälkeen siirretään kätkyeen 

(suojelevan tuohen tulee ympäröidä lapsi).

62. emo ja lapsi elävät muista erillään 

ensimmäiset kolme kuukautta (lasta 

ei viedä ulos, rajoitukset häviävät 

ensimmäisen hampaan ilmestyessä).

63. lasta suojellaan vierailta ja näiden 

katseilta (ensimmäisenä lapsen nähnyt 

saa kiinnittää tämän auki jätetyn vyön). 

64. sairastelevaa lasta sivellään äidin

maidolla (kuivataan pellavaisella 

kankaalla). 

65. lapsen hiukset ja kynnet leikataan 

vuoden vanhana (pannaan talteen). 

66. ensimmäisten askelten jälkeen leikataan 

näkymätön nauha lapsen jalkojen välistä 

(pidetään suvun täysivaltaisena jäsenenä). 

67. ensimmäisten sanojen jälkeen 

keräännytään lapsen ympärille, otetaan 

tämä syliin ja suudellaan lasta.

68. nopeasti kasvavan tai hampaita 

saavan uskotaan tekevän tilaa seuraavalle

lapselle.

69. lapsen uskotaan kasvavan parhaiten 

ollessaan emon tai sukulaisten sylissä 

(sylissä pitäjien piirteiden ajatellaan 

tarttuvan lapseen).

70. kätkyt laaditaan ukkosen lyömästä 

puusta (jos ei löydy tuulen kaatamasta). 

71. tyhjän kätkyen keinuttamisen uskotaan 

vievän lapsen yöunet.

72. aikaisin puhumaan oppivaa pidetään 

onnekkaana (etenkin jos puhuu ennen  

kuin kävelee). 

73. ensimmäisten askelten jälkeen keitetään 

jalka eli konttipuuro (uskottu antavan 

lapselle vahvat jalat).

74. ainoaa lasta kutsutaan ainoksi, ainikiksi 

ja ainokaiseksi.

75. lasten toivotaan viettävän paljon aikaa 

isovanhempiensa kanssa (uskotaan kuuntelevan 

näitä vanhempiaan paremmin).

76. "laulaupa lapsi syötyöh, itkyö ilmain oltuoh" 

(ruuan tärkeydestä).

77. itkettäjän vaivaamaa lasta kylvetetään padassa 

(veteen taikakaluja).

78. "makoa kum moatinttsa, veny kun vesihako, 

elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä, elä käyjistä 

käkiejistä" (itkettäjän valvottamalle, tyynyn 

alle taikakalu).

79. imetysajan uskotaan vaikuttavan lapsen 

kehitykseen (viisasta lasta toivottaessa 

imetetty kolme vuotta).

80. syntymäkalvoa (tsiutto) pidetään onnea 

tuovana (kuivataan ja sidotaan lapsen kaulaan).

81. "tätä on syönyt sukus, heliä heimokuntas, 

tätä rupie sieki syömäh" (ensimmäistä kiinteää 

ruokaa annettaessa).

82. "mene tuonne ja kato ruokas" (rinnasta

vierotettaessa, lapsi laitetaan kynnyksen

toiselle puolelle).

83. "ehin ehin ehtynyttä, kahon kahon 

kadonnutta, pereen pienimmän evästä, 

ravintoa lapsiraukan" (maidon ehtyessä).

84. "uusi uuveks, voate vanhaks, laps terveheks" 

(ensimmäistä paitaa puettaessa).

85. kätkyen laatijana toimii isä tai isoisä 

(äidin isä). 

86. kätkyttä ei tule liekuttaa tyhjänä.

87. kätkyen ylitse ei tule ojentaa mitään 

(pyhä tila). 

88. äidin suvussa periytyvää kätkyttä pidetään 

lapselle turvallisena ("kasvahan yhtä hyväksi 

ihmiseksi ku sukustikin"). 

89. käytetyn kätkyen taustat tulee selvittää

(keitä souvatettu, kasvoivatko terveinä).

90. tapaturmaisesti kuolleen kätkyt poltetaan 

(ei suojellut lasta). 

91. kuopuksille ja seitsemänsille lapsille 

laaditaan omat kätkyet. 

92. kätkyt kiinnitetään katto-orteen, 

penkille tai äidin sängyn jalvoksiin. 

93. kätkyeen panijaisissa ("kätkyeen 

panijaisiil") isoäiti (äidin äiti) nostaa 

pienokaisen tuohivakasta kätkyeen 

(suvun täysivaltaiseksi jäseneksi).

94. karjalaiset lapset nukkuvat yönsä 

emon vieressä (suomen puolella yötä 

päivää kätkyessä). 

95. lasta pidetään kätkyessä 1-vuotiaaksi.

96. lattialla pidettävä jalaskehto myöhäistä

alkuperää (saksan kehton=karsina). 

97. vanhempaa perinnettä edustaa kodan 

orresta roikkuva puusta, tuohesta, päreistä 

tai kankaasta laaditttu riippukätkyt eli 

vibukätkyt eli lapsenkori (kankaisissa 

malleissa lämmin olkisisus).

98. kätkyt ripustetaan lämpimään paikkaan 

(kiukaan päällisen kohdalle).

99. "tuuvitti minun emoni, oven suussa orren 

alla, kätkyessä vaivasessa, pois on muista 

lapsistaan" (vrt. väärässä paikassa).

100. kätkyihin kuuluu orressa roikkuvat 

pärekorit, vivun eli kepin päässä keinuvat 

kangaspussit (valkoista pellavaa), lautalaatikot, 

kangaspohjaiset puukätkyet, tuohikorit eli 

vakat, yhdestä puusta koverretut puukaukalot, 

koivurisujen päällä kodan loitossa keinuvat 

nahoitetut komsiot ja punotut pajukorit 

(vanhin malli yksinkertainen selkään 

ripustettu nahkapussi).

101. sana kätkyt (vatjan tsätsyd, viron kätki, 

saamen gietka) tarkoittaa lapsen kätkemistä, 

piilottamista ja suojaamista (muita nimiä 

vakka, kori, kontti, koppa, vasu ja heija).

102. sana komsio tarkoittaa tuohikoppaa 

(komsa), tuohivakkaa (kompsu), tuohikoria 

(kompsa), tuohikonttia (kopsa), lappalaiskätkyttä 

(komsio), pärekoppaa (komssa), vasua (komsane), 

tuohivakkaa (komse, komsaine), vakkaa (koms) 

ja kääröä (komps).

103. saamelaiset imettävät 2-4 vuotiaaksi 

(maidon ehtyessä annettu lusikalla paksua 

poronmaitoa). 

104. saamelaisten kätkyt (gietkam) koverretaan 

puupölkystä ja päällystetään nahalla (alusiksi 

punaista sammalta tai jäkälää, peitteeksi 

pehmeä vasannahka, vrt. jäniksen). 

105. saamelaiset laittavat kätkyeen helistimiä, 

riekon siipiä ja sarvesta laadittuja taikakaluja 

(sukupuolen mukaan). 

106. saamelaiset lahjoittavat tytölle vaatimen 

heti syntymän jälkeen, toisen ensimmäisen 

hampaan puhjettua ja myöhemmin vielä

kolmannen (vaatimista lisääntyy oma tokka).

107. maitohampaiden vaihtumista 

luuhampaiksi pidetään tärkeänä vaiheena 

lapsen elämässä.

108. pienille tytöille sidotaan punaisista kivistä 

tai helmistä punotut suojelevat nauhat 

(ranteeseen ja kaulaan).

109. vanhemmille tytöille laaditaan 

kaulanauhoja, korvakoruja, paidansolkia 

ja palmikkoihin kiinnitettyjä riipuksia. 

110. naimaikäisille neidoille lahjoitetaan 

kookkaita raha ja helmikoruja (helinän 

toivottu karkottavan vahingollisia henkiä 

ja houkuttelevan kosijoita).

111. komit laskevat sairastelevan lapsen 

koivunlehvistä tehdylle sijalle (kiz korez, 

koivun syli) ja sivelevät lasta vaivaiskoivun 

varvuilla.

112. lapsen hiuspyörtyäisestä ennustetaan 

(paikasta, kierteiden määrästä ja suunnasta, 

myötäpäivään=myötäistä).

113. lapsen hiuksia ja kynsiä ei leikata 

ensimmäisen vuoden aikana (myöhemmin 

leikattu purren, leikkeet talteen). 

114. kätkyttä ei lainata vieraille (uskottu vievän 

suvusta lapsionnen).

115. luomia eli syntymätähtiä pidetään 

suojelushenkien olinpaikkoina.

116. luomekkaiden lasten uskotaan kasvavan 

hyväosaisiksi (onnekkaimpia luomet joita 

ei voi nähdä).

117. "nouse neitinen norosta, hieno helma 

hettehestä, koskesta kovimmat miehet, 

väeksi vähän urohon, miehen pienen miehuoksi" 

(haetaan vaahtoa myötäpäivään pyörivästä 

pyörteestä, pojalle luontoa loihdittaessa).

118. kätkyen laittajaisiin kuuluu pitkän taipuisan 

riu´un (pojalle kuusinen, tytölle koivuinen) 

tuominen tupaan miesten toimesta, riu´un 

kiinnittäminen kattoparsien väliin, työn 

"esteleminen" naisten toimesta, kätkyen 

nyörien sitominen riu´un päähän, työn 

"esteleminen" miesten toimesta, kätkyen 

punnitseminen, kätkyen kiinnittäminen 

nyöreihin, kolikoiden ja taikakalujen 

laittaminen kätkyeen ja lapsen tulevaisuuden 

ennustaminen työn kulusta.

119. kätkyen pehmikkeiksi laitetaan suo tai 

saraheiniä (ei maaheiniä, ei olkia). 

120. lapsen tyyny laaditaan linnun höyhenistä.

121. lasta pidetään vakassa ensimmäiset 

kuukaudet mistä siirretään kätkyeen 

(kätkyessä vuodesta kahteen). 

122. virolaiset sitovat kätkyeen laskettavalle 

lapselle punaisen langan. 

123. karjalaiset vyöttävät lapsen punaiseen 

nimeämisen ja ensimmäisen hampaan 

puhkeamisen jälkeen.

124. komit tuovat lapselle hammaslahjaksi 

paidan (vastalahjaksi sininen vyö). 

125. miehen tulee antaa lapselle lahja 

tämän ensimmäisen kerran nähdessään 

("tai viedään lakki").

126. saamelaisten komsiot periytyvät 

suvussa (nahoitetaan lasten välillä).

127. sairaan lapsen oloa helpotetaan 

peittämällä ihonsa savella (poistetaan 

lämpimällä vedellä).

128. saamelaisten Mattar-ahkkan

(maan-vanha-nainen) uskotaan elävän

kodan naisten puolella tyttärineen 

(tulisijan kohdalla, oven suulla ja

maan alla). 

129. saamelaisten mukaan Mattar-ahkkan 

tyttäret suojelevat lasta ennen syntymää, 

synnytyksessä ja syntymän jälkeen.

130. saamelaiset kääntyvät Saar-ahkkan 

(luova-vanha-nainen) puoleen odotuksen 

aikana.

131. saamelaisten mukaan Joeks-ahkka 

(jousen-vanha-nainen) on läsnä synnytyksessä, 

suojelee tyttöjä ja välittää pojat metsänhaltija 

Leaibeolmaille.

132. saamelaisten Oksa-ahkkan (oven-vanha

-nainen) uskotaan suojelevan lapsia kunnes 

oppivat kävelemään.

133. hantien kätkyenä toimii soikea viistolla 

selkänojalla varustettu tuohivakka.

134. saamelaiset sitovat komsion nauhaan 

tiukuja, helmiä ja siella-renkaita (suojelevia). 

135. saamelaiset antavat lapselle siella-renkaita

(tsalbmes) ensimmäistä kertaa nähdessään

(saavat lapsen hyvälle tuulelle).

136. saamelaisten mukaan kuolleen lapsen 

henki syntyy takaisin sukuun samana vuonna 

(tai sen ajan päästä minkä ehti elää). 

137. saamelaiset pitävät luomia sukulaisten 

antamina merkkeinä (luomekas lapsi elää 

"pitkän ja onnellisen elämän").

138. saamelaiset luovuttavat suojelushenkensä 

(kaddz, seuralainen) aikuisille lapsilleen

(15-20 vuotiaille, periytyvät suvun sisällä, 

vrt. kaitsija).

139. saamelaisten kaddz-henget periytyvät 

isältä pojille ja äidiltä tytöille (haltijoista 

ei puhuta lasten ollessa pieniä). 

140. saamelaisten kaddz-henget ovat 

näkymättömiä ja eläinhahmoisia (karhu, 

peura, poro, haukka, koira, made, susi).

141. saamelaisten mukaan kaddz-henget 

ilmestyvät unissa ja kulkevat mukana 

kaikkialle.

142. lapselta leikatut hiukset laitetaan talteen 

(seinän koloon, lattian alle). 

143. lapselle ennustetaan vetämällä hiustaan 

sormien välissä (mihin suuntaan kääntyy). 

144. lapsen kynnet ja hampaat haudataan 

maahan.

145. saamelaiset pesevät lapsen aamuin illoin 

puolen vuoden ajan (sen jälkeen kerran päivässä, 

myöhemmin kerran viikossa, toisen tiedon 

mukaan kolmesti päivässä ja myöhemmin 

kolmesti viikossa). 

146. saamelaisten mukaan  lapsi kasvaa sitä 

nopeammin mitä useammin pestään. 

147. saamelaiset imettävät lasta 1-3 vuotta. 

148. saamelaiset keräävät lapsen komsiota 

varten rahkasammalta (keväällä, 4-5 säkillistä, 

kuivataan vähintään kuukausi). 

149. saamelaiset laittavat pojalle punertavaa

ja tytölle valkeaa sammalta (sammalten päälle 

riepuja, päänaluseksi jäniksen nahka).

150. saamelaiset laskevat lapsen komsioon 

pieneen paitaan tai huiviin käärittynä (rievut 

käännetään lapsen päälle, vanhemman tavan 

mukaan kääritty alasti jäniksen nahkaan). 

151. saamelaiset ripustavat komsion nyöriin 

helmiä, nappeja ja renkaita ("katseltavaksi 

ja sormeiltavaksi", uskotaan suojelevan lasta 

kunnes saa ensimmäisen hampaansa). 

152. saamelaiset roikuttavat komsiota kodan 

ruoteesta pystyviistossa asennossa (kävellessä 

sylissä tai selässä, levättäessä puuta vasten tai 

oksassa, ajettaessa äidin ahkiossa). 

153. saamelaiset eivät tuhoa komsioita 

(pidetään maanjumalatar Mattar-ahkkan 

antamina, käyttökelvottomat jätetään 

lahoamaan). 

154. saamelaiset ompelevat lapsen vaatteet 

pehmeästä vasannahasta (tytölle punainen 

lakki, pojalle sininen). 

155. kuolleen lapsen vaatteet poltetaan.

156. saamelaiset pureksivat pienten lasten 

ruuan valmiiksi (etenkin lihan). 

157. saamelaiset viettävät ensimmäisen 

hampaan puhkeamista hakemalla istukan 

haudalle syntymän jälkeen pystytetyn kepin 

ja tuomalla sen syntymäsijalle (toisen tavan 

mukaan käydään sitomassa koivuun 

punainen kangas). 

158. lapsen kynsiä ei leikata ennen kuin tämä 

oppii kävelemään.

159. kävelemään oppinut lapsi viedään seisomaan 

syntymäsijalleen. 

160. saamelaislasta neuvotaan hautaamaan 

maitohampaat kodan viereen.

161. inarinsaamelaiset pesevät lapsen kahdesti 

päivässä (2kk), kerran päivässä (6kk) ja myöhemmin 

kerran viikossa (pesuvedet korkealle ilmaan).

162. saamelaisisä kovertaa lapselle komsion 

jonka äiti nahoittaa ja viimeistelee (komsioon 

suojeleva langan kappale). 

163. lapsen ensimmäinen maitohammas laitetaan 

seinänrakoon oven lähelle (hampaan huomannut 

lupaa lapselle poron).

164. saamelaiset muistelevat syntymää käymällä 

lapsen syntymäsijalla.

165. kolttasaamelaiset laittavat komsioon kolikoita 

ja neuloja (sukulaisten tuomat helmet, tiu´ut, 

kolikot ja verkapalat komsion nyöriin). 

166. saamelaisisä lahjoittaa lapselle vaatimen 

ensimmäisen hampaan puhjettua. 

167. itkevän lapsen uskotaan kasvavan rohkeaksi 

ja työteliääksi. 

168. lapsen myssyyn jätetään aukko pään 

pehmeälle kohdalle (sulanen=soddaz, 

ommellaan umpeen ensimmäisen hampaan 

puhjettua). 

169. saamelaisukit laativat lapsille puisia leluja 

(mummot osallistuvat hoitoon). 

170. saamelaiset kutsuvat tyttöä männäksi 

(10-vuotiaaksi) ja sen jälkeen pärdniksi 

(pärdni-iässä aletaan punomaan jännerihmaa 

ja vartioimaan vaatimia, pojat opettelevat 

heittämään suopunkia ja siirtämään hirvasporoja). 

171. saamelaiset saavat oman koiran 12-vuotiaana 

(nimikkopentu), paimentavat täysikokoisia poroja 

16-vuotiaana ja kesyttävät itselleen ajoporon 

17-vuotiaana.

172. saamelainen lastenkasvatus perustuu 

rakkauteen, vapauteen ja yhteisöllisyyteen 

(ympärillä joukko aidosti välittäviä ihmisiä 

jotka tukevat ja kannustavat lasta). 

173. saamelaislapsi oppii asioita omasta

tahdostaan, omaan rauhalliseen tahtiinsa 

("oppii kun kasvaa"). 

174. saamelaiset kutsuvat eläinhahmoisia 

suojelushenkiä kaddzeiksi (jaetaan lapsille 

aikuisuuden kynnyksellä, perheen kaddz

-eläimiä ei vainota tai syödä). 

175. saamelaisten mukaan unessa nähty 

kaddz-henki tietää lapsen syntymää tai 

sukulaisen uudestisyntymää.

176. lapsen ensimmäistä hymyä ja naurahdusta 

pidetään tärkeinä ("tullut ihmiseksi").

177. "kukkaseni, kuutomaiseni, kultaiset sarvuot, 

ota oma hyväsi, anna lapselle terveys" (luetaan

ja leikataan villaa kattohirren alla, yöhaltijaa 

hyviteltäessä, vrt. kuuta).

178. "kust olet tullut, sinne mänekin, kun olet 

tuulest, niin mää tuuleen, kun olet maasta, 

niin mää maahan, kun olet veestä, niin mää veteen, 

kun olet ihmisist, niin mää ihmisiin" (pujotettaessa 

sairasta lasta silmukan läpi).

179. "ajaks tarpeeks, ijäks terveeks" (valeltaessa 

sairasta lasta vedellä).

180. "luotto luokse luottisko, veresi vieressä 

maatkoo, haltiasi hallitsako" (kylvetyslukuja).

181. selkuppien mukaan suvun syntymättömät 

jäsenet piilottelevat pikkulintuina elämänpuun 

oksilla mistä kotka ajaa nämä maan päälle 

(kätkyihin ja hautarakennelmiin kotkan 

sulkia, vrt. suvun suojelushengen).

182. udmurtit kasvattavat lapsia koko perheen 

voimin ("huolella ja lämmöllä", mies kuuntelee 

naista lapsiin liittyvissä asioissa). 

183. udmurtit pitävät liiton ulkopuolella 

syntyneitä lapsia hyvänä enteenä (kertoo 

naisen hedelmällisyydestä).

184. "oo sie vaival, laps tule terveheks" 

(kylvetettäessä lasta pajuisella vastalla, 

siirretään vaiva lapsesta vastaan).

185. "koskesta kovimmat miehet, väeksi vähän 

urohon, miehen pienen miehuueksi" (pestäessä 

pojan päätä ja rintaa myötäpäivään pyörivän 

pyörteen vaahdolla, luonnon hakemista).

186. lapsesta tehdään unien näkijää ottamalla 

kolme kivensirua märästä kalliosta ("itkevä kivi") 

ja laittamalla ne lapsen tyynyn alle.

187. luontoa nostatetaan pesemällä lasta

"itkevän kallion" kyynelillä, kosken vaahdolla 

tai "kiehuvan lähteen" vedellä.

188.  lapsen luontoa nostatetaan menemällä 

alasti kalliolle ja pesemällä päätään kallion 

päälle jääneellä vedellä.

189. lapsen luontoa nostatetaan hieromalla 

yhteen kahta ukkosen kaataman puun palasta.

190. "nouse luontoni lovesta, haon alta haltijani, 

luonani lovehtimahan, kanssani karehtimahan" 

(lapsen luontoa nostatettaessa).

191. "nouse luontoni lovesta, syntyni syvästä 

maasta, ison luonto, eukon luonto, siihen luontoni 

omani" (kolme luontoa, vrt. suojelushenget,

vrt. sielut).

192. "luontoani nostattele, haltijaani haastattele, 

luontoni kiven kovuinen, karvani rauan karkeainen"

(suojelushenkien luonteesta).

193. "ajastaaha ne tekköö kumpooki, toeset 

kävelöö ennej ja toeset ruppee huastelemmaa" 

(lapset).

194. "se ruppee puhhuun sillonko käveleenki 

ettei jääp puhe anturan alle" (uskomus).

195. "seitsemää vuotee ast pittää lasta akkiloija 

veest ja tulest" (suojella veeltä ja tulelta,

elämän jakaminen 7-vuoden jaksoihin).

196. poikia kehotetaan sitomaan vyönsä ulos 

lähtiessään ja vieraita tullessa (suojelevia).

197. kätkyeen laitetaan punaisia nauhoja, 

pieniä kiviä, päreen palasia, liinoja ja 

ukonvaajoja. 

198. pojan kätkyen ääreen laitetaan jousi ja 

nuolia, tytön kätkyeen puinen kiiruna

(vrt. suojelushenget).

199. "luovu pois luomaton, erkane pois nimetön, 

tyttärestä suojattomasta, lapsesta viattomasta" 

(sairasta lasta kylvetettäessä).

200. "luo lapsi luonnollesi, syö syöjäsi, näe näkijäsi"

(sairauksien karkottamista).

201. "luo lapsi luonnolleen, elolleen entiseksi, 

muodolleen muinaiseksi" (lapsen tervehyttämistä).

202. "luonto luokse tulkoon, veresi vieressä 

maatkoon, haltijasi hallitkoon" (luonto eli veri 

eli haltija, vrt. syntymäveri).

203. "ihminen haltijaton, valkeaverinen, 

pidä luontosi luona, haltijasi harteillas, 

onni omassa sijassas" (kalpealle lapselle).

204. punaposkisuutta ja punakkaa ihoa 

pidetään terveyden ja suojelushengen 

saapumisen enteinä.

205. hampaatonta lasta suojellaan laittamalla 

kätkyeen punaista lankaa. 

206. lasta ei viedä ulos ennen ensimmäisen 

hampaan puhkeamista (pidetty haltijattomana).

207. hampaattomana kuollut haudataan 

onttoon puuhun (vrt. suojelushengetön,

vrt. jälleensyntyminen).

208. hampaiden puhjetessa suoritettua 

kylvettämistä kutsutaan hammassaunaksi.

209. kylvettämällä halutaan lievittää lapsen 

hammaskipuja ("emo lämmittäisi vaikka 

kehrävarrella sen saunan"). 

210. hammassaunaan kuuluu lapsen

kylvettäminen ja vyön, pannan, rihman tai 

nauhan kietominen vyötäisilleen (tytölle 

huivi ja pellavarihma).

211. "pankaa vyö vyölle, kun on hammas suussa, 

haltija päällä" (vrt. haltijan sija).

212. "kun on hammas suussa, on haltija päällä, 

ei säikynnät tartu" (haltijan saapuminen).

213. lapselle tuodaan lahjoja ensimmäisen 

hampaan puhjetessa (samalla lahjotaan

nimikkopuu ja eläimet).

214. hammaslahjat koitetaan sujauttaa

kätkyeen salaa (toivoen lapselle nopeaa 

kasvua).

215. hammaslahjoiksi tuodaan riipuksia, 

poroja, kangasvöitä ja paitoja.

216. hampajaisissa voidaan polttaa jotain 

lapselle kuuluvaa (toivoen hammaskipujen 

palavan samalla).

217. miehet eivät osallistu hampajaisiin 

(heittävät lahjat kynnykseltä).

218. karjalaiset tuovat hammaslahjaksi hauen 

(luut ja hampaat taikakaluja).

219. virolaiset toivottavat hamba-rahaa 

antaessaan "kauniita hampaita".

220. udmurtit tuovat hammaslahjaksi kolikon 

tai tulukset (ojennetaan hihan tai kankaan 

välityksellä, vrt. tuonilmainen). 

221. hammasporoiksi (pannalda) annetaan 

vasoja ja vaatimia (antajina vanhemmat ja 

lähisukulaiset).

222. saamelaiset ompelevat lapselle myssyn 

johon jätetään aukko pään pehmeälle kohdalle 

(ommellaan umpeen hampajaisten jälkeen, 

vrt. suojelushengen saavuttua).

223. saamelaiset antavat lapselle siella-renkaan 

(calbme-siella) ensimmäistä kertaa nähdessään

(calbme=silmä).

224. saamelaiset ripustavat siella-renkaan 

komsioon tai sen nauhoihin (uskotaan tuovan 

lapselle onnea ja suojelusta, poistetaan 

ensimmäisen hampaan puhjettua). 

225. saamelaiset kiinnittävät komsion päälle 

1-3 nauhaa (kulkevat pituussuunnassa,  

keskimmäinen tärkein, vrt. henkien sijoja).

226. saamelaiset tuovat lapselle poroja, 

huiveja, vaatekappaleita, renkaita, tiukuja, 

verkapalloja ja nappeja (korulahjat komsion 

nauhaan). 

227. saamelaisten mukaan siella-renkaat 

suojelevat ihmistä läpi elämän.

228. saamelaiset käyttävät siella-renkaita

roikuttamalla näitä kodan katosta pyhän 

kuun aikaan (kuuhun yhistäminen), 

sitomalla kannukseen, kantamalla mukana, 

kiinnittämällä vaatteisiin, antamalla uuden 

kiviseidan ensimmäiseksi lahjaksi (vrt. lapsen 

ensimmäiseksi) ja katsomalla lävitseen

miehen sukua (häissä) ja metsästä palaavia 

karhunpyytäjiä.

229. imettämisen uskotaan vaikuttavan 

lapsen kätisyyteen (vasemmasta rinnasta

=vasenkätinen). 

230. "mää yskä ympär kyllää, anna ukkoloin 

rykkii, partasuihe paukutella, kiukuval kilkutella, 

pois miun piijastain" (yskää poistettaessa, 

pesuvesi lauteiden alle tai kiukaalle). 

231. lapsen korvasärkyjä lievitetään imettämällä.

232. käsien, jalkojen ja vyötärön ympäri meneviä 

koruja ja vaatteita pidetään suojelevina ("eläviä", 

"osa ihmistä").

233. nenetsit pitävät lasta tuohisessa kopassa 

jonka pohjalle vuollaan lahopuusta kosteutta 

imeviä lastuja (ympärille tuohipeite ja 

jäniksen nahka).

234. nenetsit imettävät lapsia pitkään (jopa 

12-vuotiaiksi).

235. lapset viedään koskettamaan perheen 

pitämyspuuta (käden tulee koskettaa puuta, 

oksien annetaan hyväillä lapsen kasvoja). 

236. saamelaisten Mader-ahkkan uskotaan

ottavan lapsen sielun vastaan Maailman-mieheltä 

ja välittävän sen tyttärilleen (Sar-ahkka luo 

sielulle lihan ja valvoo synnytystä, Jux-ahkka 

välittää poikalapset metsänhaltija Leibolmain 

suojelukseen, Ux-ahkka vahtii kodan suulla, 

katsoo lasten perään ja varjelee kaatumisilta). 

237. karjalainen lastenkasvatus perustuu 

hellyyteen, huolenpitoon ("lämmin kyly ja pehmeä 

vassan lehti"), kehumiseen, tukemiseen ja 

puolustamiseen ("omoa puolussa hos suuta 

veärissä"). 

238. lasten tiedetään perivän tapansa vanhemmiltaan 

("mitä isä ikäh, sitä poika polveh"). 

239. udmurtit leikkaavat lasten kynnet käsin 

tai puremalla (opittuaan puhumaan).

240. lapsilta leikatut kynnet pannaan talteen, 

poltetaan tai lasketaan maahan paidan läpi 

(pidetään povessa tai pussissa).

241. lapsen hiuksia ei leikata ennen puhumaan 

oppimista (toisen tiedon mukaan ensimmäisen 

elinvuoden aikana).

242. marit eivät leikkaa lapsen hiuksia kahden 

ensimmäisen elinvuoden aikana. 

243. virolaiset eivät sui lapsen hiuksia ensimmäisen 

vuoden aikana.

244. udmurtit voivat kutsua ulkopuolisen (orom, 

opom) suorittamaan ensimmäisen hiustenleikkuun 

(leikkaa tupun hiuksia keritsimillä ja käärii sen 

valkoiseen liinaan, lopuksi syödään yhdessä ja 

pyydetään lapselle terveyttä, vastalahjaksi oromia 

aletaan pitää sukulaisena).

245. sairasteleva lapsi viedään mäen pohjoispuolella 

kasvavan koivun luokse ja loihditaan "Metsän tyttö, 

Metsän akka, Metsän pienet piikaset, hoiva sulle, 

hoiva mulle" (toistetaan kahden koivun luona 

ja poistutaan taakse katsomatta).

246. sairaan lapsen navan päälle ripotellaan jyviä.

247. kävelemään oppimisen viivästyessä lapsi 

viedään pellolle istumaan, kaivetaan ympärilleen 

vako, sirotellaan päälleen pellavan tai hampun 

jyviä ja loihditaan "kanep kazuma, laps laduma" 

(hamppu kasvakoon, lapsi juoskoon, toisen tavan 

mukaan pujotetaan oksan haarojen läpi).

248. ersalaiset kuljettavat itkevän tytön koivun 

oksien välistä (pojan tammen) ja lausuvat 

"pyhä puu, viherä koivu, ota lapselta itkunsa, 

poista se hänestä, anna terveyttä" (sanojen 

jälkeen ripustetaan lapsen vaate puuhun 

ja mennään pois).

249. maitohampaat heitetään tuleen, lyödään 

tervaskantoon tai haudataan maahan. 

250. hampaita kutsutaan luuhampaiksi, 

hietahampaiksi, kultahampaiksi, rautahampaiksi, 

hopeahampaiksi ja lylyhampaiksi.

251. lapsen pesuveteen laitetaan koivun lastuja, 

lehtiä, heiniä, hopeaa, sormuksia, tervaa, rahoja, 

hiiliä tai mustaa villaa (tytölle mahlaa tai mettä). 

252. pesuveteen laitettujen esineiden toivotaan 

suojelevan lasta ja vaikuttavan luonteeseen.

253. lasta voidaan kylvettää useita kertoja päivässä 

(joka kylpyyn keitetään "uusi vesi").

254. käytetty pesuvesi heitetään hangelle tai 

"puhtaalle paikalle". 

255. liiviläiset kaatavat lapsen pesuvedet 

kuoppaan. 

256. virolaiset heittävät pesuvedet syrjäiseen 

paikkaan, onnenpuun juureen, seinälle, 

korkealle ilmaan tai päivää vasten 

(sisältää osia lapsesta). 

257. tytön pesuvesi laitetaan lehtipuun juureen 

tai hajalleen ilmaan (toivoen monia kosijoita,

"tulge siit kossilassed, tulge sealt kossilassed"). 

258. pojan pesuvesi laitetaan kasvavan puun 

juurelle (toivoen nopeaa kasvua). 

259. saamelaiset kaatavat pesuveden maahan 

kahteen koivuun solmitun punaisen kankaan läpi 

(lapsen toivotaan "kasvavan kuin koivu, olevan 

terve kuin punainen").

260. saamelaiset laittavat lapsen pesuveteen 

suoran vanteeksi taivutetun koivunoksan ja

vievät lapsen vanteen läpi toivoen tämän 

tulevan "vahvaksi ja terveeksi kuin koivu".

261. kaksoset saanutta naista pidetään pyhänä 

("ei kumarra ketään").

262. lapsen ensimmäisiä riepuja ei kuivateta 

ulkona (tautien henkien pelätään pääsevän 

vaatteiden kautta lapseen). 

263. lapsen kätkyeen laitetaan mytty emon 

synnytyspaidan helmoista ja synnytyksessä 

käytetystä vastasta (onnea tuomaan). 

264. esikoisen paitaa säilytetään niin kauan kun 

halutaan lisää lapsia (toisen tavan mukaan 

kierrätetään nuoremmille).

265. obinugrilaiset laativat lapselle päiväkätkyen 

ja yökätkyen (kootaan tuohilevyistä, koristellaan 

kaiverruksin, päiväkätkyeen viisto selkänoja, 

"jotta lapsi voi maata istuen"). 

266. obinugrilaiset kantavat kätkyttä selässä 

(leirissä oltaessa ripustetaan kodan katossa 

olevaan koukkuun).

267. "Unoi ulkont kysy, alta ikkunan anoi, 

onko teille nukkuvaista, vakahaista vaipuvaista, 

miul on sulka suppuses, mill mie voijan nuoren 

silmät, vaivutan vakahan silmät" (unenhaltijan

apuvälineitä).

268. marit ompelevat lapsen vaatteisiin karhun 

tai ilveksen kynnen, kaurisimpukan kuoria, 

helmiä, hopearahoja ja kirjavia nauhoja (paidan 

selkäpuoli koristellaan suojelevin tähti ja 

siksak-kuvioin).

269. marit laittavat lapsen kaulaan pyhitetyn 

puunpalasen (synzä vatsmy, uskottu suojaavan 

vaaroilta ja salamaniskuilta). 

270. mordvalaiset laittavat lapsen kaulaan 

linnunluun tai lähisukulaisen hiuksilla täytetyn 

kolmiomaisen riipuksen. 

271. udmurtit ripustavat pojan kaulaan tai 

oikeaan rintaan sukuhaltijan tunnuksen 

(vorsud, metallinen rengas).

272. udmurtit ompelevat tytön rintojen kohdalle 

"onnen tähdet" (ranteisiin ja hiuksiin punaista 

lankaa).

273. mariäiti imettää lasta vuoden päivät jonka 

jälkeen hoito siirtyy isovanhemmille ja vanhemmille 

sisaruksille. 

274. marit punovat lapsen kätkyen (sipka) niinestä 

(roikutetaan orresta, peitetään suojelevalla liinalla). 

275. marit ompelevat lapsen paidan kaulukseen 

villatupsuja ja kolikoita (ranteeseen suojeleva 

rengas). 

276. mordvalaiset ripustavat isän laatiman kätkyen 

vanhempien vuoteen viereen. 

277. udmurtit punovat kätkyen (köky) niinilevyistä 

ja vitsoista (ripustetaan orresta, nuora liekuttamista 

varten, päälle suojeleva peite). 

278. udmurtit kantavat rintalapsia kevyemmällä 

niinivakalla (mutsko). 

279. udmurtit koristelevat lapsen paidan rintahalkion 

tupsuin ja kirjailuin (lakkiin kaurisimpukan kuoria, 

rahoja, nappeja ja helmiä).

280. samojedimiehet iloitsevat poikalapsesta, 

naiset tyttölapsesta.

281. marit pesevät tytöltä ensimmäisenä 

kasvot ja pakarat, pojalta selän. 

282. udmurttien mukaan kylvettäminen 

edistää lapsen kasvua ja kehittää vartalon 

muotoja (ihoa pehmitetään äidinmaidolla, 

taipeisiin sirotellaan tuhkaa tai kuusen 

siitepölyä).

283. nuorinta lasta kutsutaan kuopukseksi, 

kaaliaiseksi ja ehtoolapseksi.

284. "vihan lehti viruttamaan, koivun oksat 

korottamaan, seiten kuisna seisomaan, 

kaheksan kuisna käymään" (kylvetyssanoja).

285. "tule löyly voiteheksi, kasva lämmin 

hauteheeksi, vihdan lehti viruttamaan, 

koivun oksa korottamaan, sauvut sauman 

sammaleita, kihnukset kiukoon rakoon, 

mene yskä ykkölään, avan tauti akkalaan, 

lyö löyly löyhöttele, pahat puskat poistele" 

(kipeää lasta kylvetettäessä).

286. tytölle lyödään seinään puukko 

naimaonnea tuomaan (ei siirretä ennen 

kuin löytää miehen).

287. samojedit laittavat lapsen ensimmäisen 

maitohampaan tuleen. 

288. kolttasaamelaiset antavat lapselle 

hammasvaatimen (painn-aldun) ensimmäisen 

hampaan ilmestyessä.

289. nenetsien maanjumalatar Ya-miunia 

suojelee odottavia naisia, seuraa lapsia 

syntymästä kuolemaan, johdattaa sielut 

tämän ja tuonilmaisen välillä kulkevista ovista 

(po) ja vastaa sielujen jälleensyntymisestä 

(pidetään syntymän, hedelmällisyyden,

kohtalon ja maan jumalattarena). 

290. nenetsit kutsuvat Ya-miunia "kohduksi 

mistä sielut tulevat ja minne kuollessaan 

menevät".

291. hantijumalatar Kältas-anki suojelee 

odottavia naisia, varjelee synnytystä ja 

antaa lapselle yhden sieluistaan.

292. hantit ripustavat Kältas-ankin lahjat 

jumalattaren pyhään puuhun koivuun 

(huiveja joiden kulmissa hopearahoja). 

293. hantien mukaan Kältas-ankin kodassa 

roikkuu seitsemän kätkyttä joita jumalatar 

soudattaa (lapsen ilt eli hahmosielu syntyy 

seitsemännellä heilautuksella, kätkyen 

kumoon meneminen huono enne). 

294. hantit kuvailevat Kältas-ankia 

"selkävoimaa jatkavaksi, rintavoimaa 

jatkavaksi naiseksi". 

295. hantit kutsuvat Kältas-ankia apuun 

vaikeissa synnytyksissä (kiitokseksi luvataan 

lapselle laadittuja vaatteita jotka puetaan 

päälleen vain kerran). 

296. hantien mukaan Kältas-anki tuudittaa 

lapseen hengen eli lilin.

297. hantit pitävät liliä jälleensyntyvänä

sukulaisen henkenä (jälleensyntyminen 

kestää saman ajan minkä ihminen eli, 

vain niiden lilit syntyvät uudestaan jotka 

muistetaan, ihmisten muistoa pidetään 

yllä lauluin ja tarinoin).

298. kykyä solmia solmuja pidetään tärkeänä 

vaiheena lapsen elämässä (aletaan kohdella 

suvun täysivaltaisena jäsenenä).

299. hantien mukaan Kältas-ankin pyhäkössä 

säilytettiin kultaista tai hopeista patsasta jossa 

nainen pitelee sylissään yhtä tai kahta lasta 

(vrt. lasten määrä). 

300. mansit kuvailevat Kaltesia nuoreksi 

naiseksi jonka "letit ovat kuin elävä soopeli, 

kuin elävä majava, jonka toista lettiä soopeli 

nousee ylös, toista majava laskeutuu alas"

(vrt. toteemit, alkuheimot).

301. mansit pitävät Kaltesia yhtenä luojahengistä 

("kun kultainen Kaltes levitti lettinsä valuivat 

ne kuin yksisuinen seitsen-Ob, syntyi yksisuinen 

seitsen-meri, leteistään levisi päivä ja niistä 

syntyi kuutama"). 

302. hantit kuvailevat Kältasia soopeliturkkiin 

pukeutuvaksi vanhaksi eukoksi (vrt. nuoreksi,

naisen elämänvaiheet).

303. hantit pitävät Kältasia lapsionnen antajana 

ja lapsen elämänjuoksun määrääjänä (kältas 

=herättäjä, synnyttäjä, luoja). 

304. mansien mukaan Kaltes auttaa odottavia 

ja synnyttäviä naisia (lahjoikseen vaatimia ja 

huiveja). 

305. hantien mukaan Kältas-anki merkitsee 

lapsen elämän suunnan "kultakirjaimiseen 

seitsenoksaan, kultapiirtoiseen seitsenoksaan". 

306. hantit puhuttelevat Kältasia "keskiyön 

kestitysuhriseksi vaimoksi" (ennen synnytystä 

annettu ruokalahja) ja "koittavan aamuruskon 

veriuhriseksi vaimoksi" (syntymäveri). 

307. hantit turvautuvat Kältas-ankin apuun 

vaikeissa synnytyksissä, lasten sairastellessa 

ja tiedusteltaessa mille haltijalle lapsi tulisi 

pyhittää. 

308. hantit esittävät Kältasin lahjat ja rukoukset 

auringonnousua kohden (vrt. pitkistä leteistään

leviävä päivä, vrt. ottanut päivän paikan).

309. "pois pahat pakenemaan, pois liijat 

liikkumaan, lapsesta viattomasta, kiven mää 

kirjavan sisään, paaen mää paksun lappeaan, 

honkajuurien lävitse" (kipeää lasta 

kylvetettäessä).

310. "lämmitä metonen sauna, metoisilla 

metsän puilla, kohehilla koivuloilla, taita vasta 

villavoinen, kohehista koivuloista, millä voia 

voikkavia, parantelen parkuvia, tien sisästä 

terveheksi, alta aivan terveheksi, keskeltä 

kivuttomaksi, peältä tuntemattomaksi" 

(lasta parannettaessa).

311. "sev verran sie itke kuin tämä mua itkee" 

(painetaan lapsen päätä syntymäsijalle, 

itkua poistettaessa).

312. "sev verran sie itke ku teä kiukaa" 

(painetaan lapsen jalkapohjia lämpenevää 

kiuasta vasten).

313. "metsän puut itkemään, miun lapsen 

makkaamaan" (painetaan lapsen päätä rintaa 

vasten, itkujen poistamista).

314. "siintä kielsi miun emoni, ja varoitti 

vanhempani, torumasta toisen lasta, eipä ennen 

miun emoni, ei torunut toisen lasta, niin kuin 

nyt nykyiset vaimot, nuo toruvat toisen lasta, 

toisen vaarin vaalimia" (toisten asioihin

puuttumisesta).

315. obinugrilaiset kiinnittävät tyttöjen 

letteihin linnunhahmoiset kassanpääkorut 

(puiset, luiset tai metalliset, sorsa, korppi, 

harakka).

316. obinugrilaiset pitävät kassanpääkoruja

elävinä ja lasten suojelijoina (suojelushenkien 

kuvia, toisen tiedon mukaan jälleensyntyvien 

henkisielujen sijoja).

317. hantit kutsuvat syntymänjumalatarta 

nimin Puyes ja Ihmisiä-luova-puyes

(vrt. pujahtaa, eläinhahmot).

318. hantien mukaan Puyes antaa lapselle 

sielun (ilt) ja auttaa vaikeissa synnytyksissä

(vrt. ilta).

319. hantinoitien (najt) tiedetään matkanneen 

Puyesin luokse "läpi seitsemän meren, läpi 

seitsemän koivikon" (kodassaan seitsemän 

kätkyttä joissa keinuttaa syntyviä sieluja). 

320. hantit uhraavat Puyesille kirjavia 

naaraseläimiä, kankaita ja huiveja 

(huiveihin ommellaan tiukuja ja helmin

koristeltuja lettinauhoja).

 

321. hantit eivät surmaa Puyesille uhrattuja

eläimiä (elämän jumalatar, elätetään vanhoiksi

ja korvataan uusilla luonnollisen kuoleman 

jälkeen). 

322. hantit pitävät Puyesille laadittuja huiveja 

pyhinä (säilytetään tuohivakoissa, kuivataan 

jos pääsevät kastumaan).

323. saamelaiset riisuvat vyönsä ja kauluksensa 

kuukautisten ajaksi (Sar-akan kunniaksi, 

kuukautisten loputtua pestään pää kattilassa 

tai purossa). 

324. saamelaiset laskevat Sar-akalle pyhitetyt 

lahjat tuleen (uskotaan asustavan tulisijan 

alla). 

325. saamelaiset laittavat pojan syntymäpuuroon 

pienen jousen (toisen tavan mukaan kätkyeen). 

326. saamelaiset kutsuvat Madder-akan toista 

tytärtä Juks-akaksi ja Jiukom-akaksi (hoitaja

-akka, pidetään poikalasten suojelijana).

327. saamelaiset kutsuvat Madder-akan kolmatta 

tytärtä Uks-akaksi (asuu ovi-aukon (uks) alla, 

suojelee kotaan käyviä, vartioi lasta syntymän 

hetkellä, varjelee lapsen askeleita). 

328. saamelaiset uhraavat Uks-akalle kodan 

ovi-aukon kohdalla (lahjat verettömiä, elämän 

jumalattaret). 

329. "vieras eukko kun venakko, emon paitoi 

paneepi, emon vöihen vyöteleepi, ei sano emo 

sanoilla, lausu euko lausehella, käse joukon 

käskylöillä, sanoo vieraan sanoja, käsköö 

käärmeen tavalla" (emon sanat).

330. "ei ne vaali kaikki vaimot, niiku vaali 

miu emoni, hiä vast siit vasite vaali, vaali 

vanhemman tavalla" (emon rakkaus).

331. "ei ne vaali kaikki vaimot, niiku vaali miu 

emoni, yhtenä kesossa yönä, kapaloi kaheksin 

rievuin, kuusin rievuin kuivaeli, pesi viijellä 

vedellä, suoveellä, maaveellä ja kahella 

kaivoveellä, jokiveellä viiennellä, pesi 

pienen piikajaisen, sukukunnan kukkaiseks, 

heimokunnan herttaiseks" (sukuun 

peseminen).

332. "ei ne vaali vaimot kaikki, kaikk ei ilmiset 

imetä, niinku vaali miun emmoin, hän vast 

vasite vaali, hän vaali vanhemman tavalt, 

kolmest kesois yössä, kolmest juella juoks, 

kanto vettä kappasella, kippasella kiiätteli, 

hän pes pientä poikajaas, suovetosin, maavetosin, 

lähe lämpymin vetosin, rievuin kuusin kuivajeli, 

kapaloi kaheksin rievuin, rikk on rinnan imetti, 

halk imetti hartijaas, vieretti poset verevät" 

(vaalia vanhemman tavalla).

333. "mie laulan lapsen virren, likav virren 

liirittelen, laulan mie on lapsellein" (lapsen 

virren eli kehtolaulun). 

334. "laps liekku, lintu liekku, karjalan 

katajapuussa, omav veikon vemmelpuussa" 

(puissa liekuttaminen, vemmel=oksasta 

taivutettu vanne).

335. "tule Uni-ukko tänne, saa tänne 

uni-savotta, tuo unta tullessais, kuro kii siit 

lapse kulmat, sio silkki-nauhoillais, tuo unta 

tullessais, punasess pussissais, sinisess 

taskussais" (uni-ukon kutsumista).

336. "tule nukku noapurista, torkku toisest 

talost, nuorii nukuttammaan, vakahaista 

vaivutella, sio kiin teän lapsen silmät, 

kuro kiin teän lapsen kulmat, sio 

silkkinauhoillais, kuro kultarihmoillais" 

(unenhaltijan lukuja).

337. "Uni ulkonta kyssyy, unen poika 

porstuasta, onkos tuutuu tuvassa, onkos 

lasta kätkyessä, miun tuppaan tullaksein, 

kätkyveen käyäksein, lapsen pienen 

peitteheen, ja vakahaisen voattehiin" 

(kätkyt, unenhaltijan sija).

338. "Heikkisein, herttasein, käy nyt kätkyen 

tekkoon, älä tee kovast puusta, kova puu 

komahtelloo, älä tee lahost puusta, laho puu 

lamahtelloo, tee sie puusta pehmeästä, 

tuo sit liekku leppiästi" (pehmeät puut, 

haapa, leppä, paju ja kuusi). 

339. "la mie koitan liekuistain, kiusaelen 

kiekuistain, onkos liekku leppiäinen, 

vain on liekku kankiainen, kuin on liekku 

leppiäinen, siit on velloin tekemä, alus 

ainoin panema, selkäpuu seäin tuoma, 

a kuin on liekku kankiainen, siit on 

vierahan tekemä, venäläisen vestelemä" 

(kätkyen valmistuksesta).

340. "mie kylvötän yöitkuu, liijan itku 

liikutosta, kulmii kukitan, pölkyn piän 

pyörimään, silmiis vipajammaa, jo itku 

pois lapseest" (yöitkua kylvetettäessä).

341. "pujotan yöitkuu, piätä pyörivää, 

pujotan, jot pois männöö, pois mie pujotankii, 

sijallee seisomaa, kohallee katsomaa" 

(pujotan lasta vitsaisen silmukan läpi).

342. "mie pujotan yö-itkuu, päivä-nauruu, 

pujota nyt poislähtöö" (pujottaminen,

taioin parantamista, vrt. Puyos-haltija).

343. "kissan unet, koiran unet, peälle unes 

ommais vielä" (lasta nukutettaessa).

344. "ossais miu emmoin, ossais omenat tehhä, 

tarkkas taimet kasvatella, ei osant omenilleen, 

osant ei ossaa luuva, ei tarkant taimelleen, 

tarkant ei tajjuu panna, pan puill pyöriville, 

veräjille viereville, varvoille vapiseville, 

lehtilöill liekkuville" (osan luominen,

tajun paneminen).

345. "öksyt emollisetki, haihtuut haltiallisetki, 

eihä tuota outo olne, outo olne, liika liene, 

jos mie emoton öksyn, jos mie haihun haltiaton, 

jos mänen pilalle piika" (emot ja haltijat,

vrt. emolta saadut haltijat).

346. "hyv on lassa lapsen olla, tiiv on piian 

pikkaraissa, kuin on vanhemmat varana, 

kuin on vellot vierukkeena, ei oo huolta eikä 

mieltä, ajatosta eisinkää, iso huolii suuret 

huolet, emo murheet murensi, vello kaihot 

kannatteli" (lasten elämästä, tulee olla 

huoletonta).

347. "pimiä isoton pirtti, vaikk päivä paistakoo, 

sokia emoton soppi, vaikka kuu kumottakoo" 

(vanhempien tärkeydestä).

348. "kun tunsit emoksi männä, niin tunne 

emona olla, älä uo Aapolle äkänen, älä Maria 

manaile, älä karju Katrinalle" (emona olosta).

349. "iso illalla tulovi, tuopi tuoresta kaloa, 

vetävi verestä lientä" (isänä olosta).

350. "oi iso ihalmoseni, toit on kaunoset 

kalaset, lohen pojat polvilleni" (isä ruuan 

tuojana).

351. "elä tiijä tulijista, eläkä läksijistä, eläkä 

käyjistä, eläkä käkiejistä, anna huolet huolijilla, 

murehet murehtijilla, anna tiijot tietäjillä, 

sie et tie tiijolla mitänä" (lasta nukutettaessa).

352. "nuku nyt kissain, koirain unet, nuku 

unet untamoisen, nuku unet nuottamiesten, 

kalamiesten kaikki unet" (nukutuslukuja).

353. hantiemo punoo lapselle tuohisen 

rasian jonka toivotaan yhistävän lasta emon 

sukuun (tuohesta "terveyttä ja vaurautta"). 

354. hantit laativat poikalapselle tuohella 

päällystetyn nuoliviinin (toivotaan yhistävän 

lasta isän sukuun, laatijana isänisä).

355. hantit kaivertavat koivuntuohiseen 

kätkyeen hanhen tai koppelon kuvan 

(tuo unta metsästä) ja päivän kuvan 

(karkottaa tauteja ja vahingollisia henkiä).

356. hantit eivät pidä lasta ihmisenä ennen 

kuin tämä alkaa erottaa perheenjäseniä 

toisistaan (ymmärryksen ilmaantuminen).

357. hantit pitävät kykyä syödä omin voimin 

tärkeänä vaiheena lapsen elämässä (uskotaan 

omaavan varjosielu ilosin).

358. "vezi kulta, kauniz kassa, pezes puoni puhtahaks, 

emon tuoni terveheks, meren ruuvon ruskevoks, 

meren kaizlan kainevuoks, sukukunnan suorevuoks, 

kantakunnan kaunohoks" (kylvetyslukuja).

359. "luos löylyö, lähetäs lämmintä, läpi kiukoan 

kivistä, läpi saunan sammalista, kipehillä voitejiks, 

vammoilla valevesiks, ne ov voitijet vakaset, 

kastijet ijän ikuset" (kipeää lasta kylvetettäessä).

360. hantien mukaan lapsi saa kehon emoltaan 

ja sielun jumalatar-emo Ankilta (lapsen kohtalo 

"ennalta määrätty mutta tuntematon"). 

361. hantit värjäävät lapsen nenän noella 

synnytyskodasta palatessaan.

362. hantit ripustavat kätkyen lämpimään 

paikkaan tulen lähelle (taakseen suojeleva 

karhunkäpälä ja haltijakuva, päälleen terveyttä 

antava päivän kuva). 

363. hantit pyytävät lapselle terveyttä veen 

haltijalta (jonk lunk) ja pitkää ikää valon haltijalta 

(sänko).

364. "vassan lehti vahvistamah, koivunlehti 

kossuttamah" (kylvetettäessä, painetaan 

lapsen selkää kolmasti vastalla).

365. "tuo hiemalla hikie, kanna kauhalla väkie, 

väkie väsymätöintä, polveh puutumatointa,

jotta jalka jaksais käyvä, polvi polkie kykenis" 

(kylvetyslukuja).

366. "tätä on syönyt sukus, syntys, heliä heimokuntas, 

tätä rupie sieki syömäh" (ensimmäistä kiinteämpää 

ruokaa annettaessa).

367. "liemi suuhun, mieli peähän, päivä kaikki mieltä 

myöten" (lasta ruokittaessa).

368. "uusi uuveks, voate vanhaks, lapsi terveheks" 

(ensimmäistä paitaa sovitettaessa).

369. "sotka suojaa poikijah, tavi peittää lapsijah" 

(lintuemot, omia opettajia).

370. hanti-isä laatii lapselle puusta tumman 

yökätkyen (ontop) ja äiti tuohesta vaalean 

päiväkätkyen (antow, päiväkätkyt kantamiseen 

tarkoitettu).

371. hantit laittavat kätkyen pohjalle koivun 

tai pajun kuoren alta saatua hienoa purua, purun 

päälle keitetyn koivuntuohen (reunat taitellaan 

niin että muodostaa korin), tuohen päälle kerroksen 

pehmeää puuainesta ja pehmeän puun päälle 

monta kerrosta poronkarvaa (puuaines ja karvat 

vaihdetaan säännöllisesti). 

372. hantit laativat kipeille ja tyytymättömille 

lapsille uuden kätkyen.

373. hantit eivät anna lasten sytyttää tulta, 

rajoita lasten ruokavaliota, puutu lasten leikkeihin 

tai keskeytä isovanhempien ja lasten välisiä 

keskusteluita.

374. "niin on tozi, kuin on sanoi, omani vanhembi 

opetti" (oma oppiminen).

375. "ison tiiot, emoni tiiot, a omani kaikkia paremat" 

(omilta oppimista, itse oppimista).

376. "milläbä mie isoja kiitän, kulla kullaista 

emua, pien on penkin issunnalla" (vanhempia 

kiitetään penkin istunnalla).

377. hantit pitävät jumalatar Kaltos-imiä 

lasten suojelushenkien määrääjänä ja 

esikoistyttärien suojelijana (toisen tyttären 

suojelijaksi Kasom-imi eli Kasom-joen

-vanha-nainen, kolmannen suojelijaksi 

Ar-xoton-imi eli Monen-majan-vanha-nainen). 

378. hantit pyytävät poikien suojelijoiksi 

miespuolisia iki-haltijoita (iki=ukko). 

379. hantien mukaan Kaltos-imi suojelee

ja neuvoo odottavia naisia ja vaikuttaa 

jokaisen lapsen elämään.

380. hantit pitävät Kaltos-imiä "kaikista 

emoista rakkaimpana".

381. "päästän kuun, päästän päivän, 

päästän oikien lapsen, kuuta selkiemmäks, 

päivästä puhtahemmaks" (lasta vanteen 

läpi pujotettaessa).

382. "kylyzeni, löylyzeni, kylyn akka 

boabozeni, kylvettelen löylyttelen, 

tinatippu lehtyzil, vanoi vazki varbazilla, 

meziziks mieleltäni, simasiksi seämelleni" 

(kylvetyslukuja).

383. "pesen mie peiposeni, puhastelin 

pumppuseni" (lasta kylvetettäessä).

384. "min kerran puhaltelen, kai on meiks 

muuttukkaa, simaksi sujeutukkaa" (lasta 

puhallettaessa).

385. hantit ompelevat lasten vaatteisiin pieniä 

kelloja (kuwlonat) joiden kilinästä voidaan 

valvoa liikkeitään.

386. "turha oli isän kielto, emon on sitä turhempi" 

(vieraat kiellot).

387. "hyvä on isoni tieto, emän tieto tietävempi" 

(omat tiedot eli neuvot).

388. hantit laittavat kätkyeen palaneita hiiliä 

ja mustaavat lapsen nenänpään noella 

(Tulen emo yksi lapsen suojelijoista).

389. hantit uhraavat syntymänjumalatar 

Puyosille kirjavia huiveja ja naaraseläimiä 

(eläimistä huolehditaan kunnes kuolevat 

vanhuuteen). 

390. hantit pitävät Puyosin pyhänä puuna 

koivua ja värinä mustan ja valkoisen sekoitusta 

(tuohen värit).

391. hantien mukaan kaksosilla (namos) on 

yhteinen sisäinen sielu (ilt) ja erillinen ulkoinen 

sielu (lil).

392. hantien mukaan yhteinen ilt yhistää 

kaksosia mutta haittaa toisen kehitystä

(iltin vaihtaessa paikkaa kaksosten tiedetään 

hymyilevän oudosti).

393. hantijumalatar Puyos-änkin nimi 

tarkoittaa esi ja kantaäitiä. 

394. hantit näkevät Puyosin aamuisin nousevan 

päivän rinnalla.

395. hantien mukaan Puyos-änki antaa lapselle 

elämän päivän säteessä ja määrittää ihmisen 

elämänlangan pituuden (jokaisella elämänlanka 

(napanuora) jossa solmuja eli elämän varrella 

kohdattuja vastuksia). 

396. hantit kiittävät lapsesta uhraamalla 

Puyos-änkille kirjavia huiveja ja kirjavan tai 

täplikkään vaatimen (eläintä palvellaan kunnes 

kuolee vanhuuteen). 

397. hantien mukaan Puyos-änki on läsnä 

syntymän jälkeisellä aterialla (toimii äidin 

ja isän puolen sukujen naisten yhistäjänä). 

398. hantien mukaan lapset syntyvät 

"kahden emon suojelukseen".

399. suojelushenkiä voidaan pitää vieraan 

kummi-perinteen (ruotsin gumme, venäjän 

kum) vastineena (lapsen suojelijoina 

akka ja ukko-haltijat).

400. hantien mukaan Puyos-änki elää 

"näkymättömänä perheen keskellä"

(vrt. yksi kodanhaltijoista).

401. hantien mukaan Puyos-änki elää 

"jokaisessa naisessa" (pidetään lasten 

antajana, vrt. kohtu, istukka). 

402. hantit käyvät Änkin pyhäkössä lapsia 

toivoessaan, lapsista kiittäessään ja lapsille 

terveyttä pyytäessään (pyhäköt perheiden

yhteisiä, miehillä ja naisilla omat).

403. "yhen emosen lapset, yhen sorsan 

suorittamat, yhen hanhen hautelemat, 

yhen peiposen pesimät, yhen vallin 

valkoamat" (sisarukset).

404. "voi minuu poloista poikaa, voi minuu 

piloista piikoa, ei minuu isoni opettanu, 

ei minuu emoni neuvonu, itsepä minä piikane 

pilasin, itsepä minä tuhaekse tuhtasin" 

(ison opit, emon neuvot) .

405. hantijumalatar Kazym-imin (kazym

-joen-vanha-nainen) kerrotaan "täyttävän 

joet ja purot piioin ja pojin" (virtaava vesi

hedelmällisyyden lähteenä). 

406. hantit tanssivat Kazym-imin pyhäkössä 

"piikojen pitkäksi iäksi, poikien pitkäksi iäksi".

407. "elä ite lapsi kulda, tule nänni näillä 

mailla, maidokukkaro kodihe" (luetaan

ennen imettämistä).

408. "puun lämmin, kivosen lämmin, ves on 

vanhan Väinämöisen, pereen löyly, pereen lapsi" 

(kipeää lasta kylvetettäessä, sauna lämmitetään 

ukon lyömillä puilla).

409. "otingo soiton sormilleni, poikin puolin 

polvilleni, ison virtt on työndelini, emon virtt 

on heittelingo" (ison ja emon virret, 

vrt. omat laulut).

410. selkupit laittavat lapsen kodan katosta 

roikkuvaan tuohikoppaan (nilo, suomen nili, 

saamen njalla, vrt. niilo).

411. tuohen uskotaan suojelevan lasta 

"kuten suojelee koivun sisintäkin" (eletään 

tuohen ympäröimänä, tuohikätkyet, 

kodan tuohipeitteet, haudan tuohipeitteet).

412. mansit laativat lapsesta puisen nuken 

(akan) joka pyhitetään tärkeänä pidetylle 

haltijalle (vaaran uhatessa pyhitetty lapsi 

itse, tyttö naispuoliselle, poika miespuoliselle 

haltijalle). 

413. mansien mukaan lapsen pää kuuluu 

syntymänhaltijalle (vrt. haltijan sija). 

414. mansit laativat pienille tytöille puiset 

nuket (alton akan) joita nämä säilyttävät 

ja hoitavat ensimmäisen oman lapsen 

syntymään asti (kohdellaan kuin oikeita 

lapsia).

415. mansien mukaan akan-nuket liikkuvat 

öisin, suojelevat vahingollisilta hengiltä ja 

herättävät aamuisin (lyömällä keppiä 

seinään).

416. mansit kaivertavat päiväkätkyen 

selkäpuolelle unilinnun (ulum is) eli 

koppelon kuvan (pään kohdalle, 

uskotaan lentelevän ympäri maailmaa 

lapsen nukkuessa, vrt. unet). 

417. mansit koristelevat kätkyet maata

-juoksevien-eläinten kuvilla.

418. mansien mukaan Naj-ekwa 

(tulen-vanha-nainen) suojelee, lämmittää 

ja parantaa kätkyissä makaavia lapsia 

(kätkyt tulen lähelle).

419. mansit uskovat syntyessä saatavaan 

ennalta määrättyyn onneen. 

420. mansit laittavat kipeän lapsen vanhan 

naisen tai miehen polvelle sanoin "onnen 

kautta, taidon kautta, antakoon henget 

hänelle terveyttä".

421. mansit kutsuvat naarasjäniksen 

hahmossa ilmestyvää haltijaa nimellä 

Sowor-lapanti-ekwa (jänis-perhos-akka, 

puhutellaan sanoin "kesä-jänis, lempeä 

nainen, talvi-jänis, lempeä nainen").

422. mansinaiset laulavat lapsille ulilapeja 

eli ilolauluja (suojelevia rakkauden ja hyvän 

onnen toivotuksia).

423. mansit pitävät variksenhahmoista 

haltijaa Urin-ekwaa (varis-akka) sukulaisena 

ja naisten ja lasten suojelijana (akalla 

seitsemän poikaa, toteemien piirteitä). 

424. mansit laulavat Urin-ekwan laulua 

sanoin "syntyköön pienet tytöt ja pojat 

hahmoisinani, pitkäikäiset tytöt syntyköön, 

pitkäikäiset pojat syntyköön". 

425. mansit ottavat variksen istuman 

sammaleen talteen ja laittavat sen lapsen 

alle ("jotta olisi onnellinen"). 

426. mansit viettävät keväisin iloista variksen 

päivää (uskotaan tuovan tullessaan kevään,

alkujaan muuttolintuja).

427. mansit pidävät variksen päivää hyvänä 

aikana yhdessäoloon, lasten hankkimiseen 

ja perhesiteiden vahvistamiseen. 

428. mansien variksen päivän tapoihin

kuuluu kisailut, Varis-akalle ja muille 

suojelushengille esitetyt tanssit, nauhojen 

sitominen herääviin pajuihin, enteiden 

katsominen (ensimmäisen variksen 

istumapaikka), yhdessä syöminen ja 

Varis-akan osan sitominen oksan haarukkaan. 

429. mansien mukaan Varis-akka poistuu 

syksyisin sanoin "kun lennän lämpimiin maihin 

syntyköön teille poika tai tyttö" (vrt. keväällä

alulle laitettu).

430. mansit laativat yökätkyen kaarevista 

tuomenoksista tai rungoista (pehmeä ja 

sitkeä puu).

431. poikalapsen kehitystä mitataan kyvystä 

juosta ja lähteä ensimmäistä kertaa yksin 

metsälle.

432. mansit kutsuvat lasten sieluja hiussieluiksi 

(uskotaan elävän suortuvissa, leteissä, kiharoissa, 

takuissa ja solmukohdissa). 

433. mansit pyytävät lapsille elinpäiviä sanoin 

"pitkitä tyttöjen elämää, pitkitä poikien elämää" 

(vastalahjaksi "sarvisen-pedon-verinen-uhri" 

ja kolme laulua). 

434. mansien rukouksissa pyydetään 

"onnellista-päivää-tytöille-jotka-elivät

-aamuun" ja "onnellista-päivää-pojille

-jotka-elivät-aamuun".

435. hantit valitsevat 7-vuotiaalle lapselle

sydänystävän jonka kanssa leikkii, varttuu 

ja saattaa myöhemmin perustaa perheen 

(lapsena solmitut tunnesiteet).

436. "emopa sinun elätti, imetti ihanat rinnat, 

monet yöt unetta vietti, monet atriat unohti, 

tuuvitellessa sinua, vaaliessa pienoistansa"

(emon muistaminen).

437. "emo ennätti kysyä, vanhempainen 

vaavitella, mitäs itket, poikueni, nuorra 

saamani, nureksit" (nuorena saadut 

lapset).

438. "hyv on lapsen lassa olla, hyvä 

vanhempain varossa, mehtolan metinen 

amme, kävellä kujerteloopi, haapata 

hihittelöö, kultaisella kunnaalla, hopeisella 

mäellä, metisellä mättäällä" (metsä 

kasvupaikkana).

439. "tuo unta tuohisella, kanna karpalo

vakalla, tuutuu unettommaa, vakkuu 

varattommaa, pienen lapsen peitteeks, 

vakkaisen vuatteeks" (unen kutsumista).

440. "laulan minä lapselle, pieksän kieltä 

pienoilleni, suuta kullalleni kulutan, 

minä laulan lapsen virttä, joita ennen 

eukko neuvo, oma vanhempi vasarti, 

puhas on pulmunen lumella, valkea 

merellä vaaksi, niin on puhas piikaseni, 

valkia vakaiseni" (lasten virret).

441. "nuku, nuku, nurmilintu, väzy, väzy, 

västäräkki, miepä laulan lapsellani, 

linnulleni liekuttelen, souvan zoppilinnullani"

(nukutuslauluja).

442. "tuopa lasta tuutimaan, käyäkseni 

kätkyessä, pientä peitetten sisässä, valkeissa 

vaatteissa, tullaksensa tuutumaan, käyäksensä 

kätkyessä" (tuutulauluja).

443. "tule tuutuhun, unonen, käy, unonen, 

kätkyeseen, lapsen pienen peittehisiin, vakaisen 

vaattehisiin" (unenhaltijan kutsusanoja).

444. lasta tuuditetaan vitmessä eli pärevasussa 

(ripustetaan notkeahkoon riukuun joka 

työnnetään pirtin laipion eli välikaton 

alasen väliin).

445. "sanottiinpa souattaessa, laulettiinpa 

liekuttaissa, sulhon saavani minunkin, 

sulhon kaunin ja sorian" (naimaonnen 

liekuttaminen).

446. "kasvo suolle huolaskonka, viitahan 

vilupetäjä, tuosta on mulle tuutu tehty, 

tuutu tehty, käätty kätkyt, vaku vaivanen 

rakettu" (kätkytpuiden valinnasta,

uskotaan vaikuttavan lapsen elämään).

447. "miks et, maamo, kantajani, luonut 

tuutua tulehen, vasuistani valkiahan" 

(polttanut kätkyttäni, huonon onnen 

vaivaamat).

448. lapsen syntymäsijalle lyödään naula 

sanoin "uros vahva varttukoon" tai "naaras 

vahva varttukoon".

449. tyttölapselle hankitaan naimaonnea 

pujottamalla tämä emon paidan läpi sanoin 

"kumartakoon kulta rinnat, hopii rinnat 

horjukoon, sinun laps lemmellesi, sinun

kuulu kunniillesi".

450. poikalapselle hankitaan naimaonnea 

pujottamalla tämä emon paidan läpi sanoin 

"kulkekohoon kuulut neitot kuhtumahan 

kullaksensa, ikävöiköön nuoret immet 

ihelleen itku silmin".

451. valvottajaa karkotetaan laittamalla 

kattilaan tulisia hiiliä, kiertämällä lapsi 

hiilien kanssa, lämmittämällä sauna ja

kylvettämällä lasta viileällä veellä.

452. "makoa yöt ulajamatta, päivät ilman 

itkemättä, elä kuule kupsavia, kupsavia, 

kapsavia, ripsavia, rapsavia, kesäheinän 

heilausta, ole kun ennen emäsi kohussa, 

kantajasi kainalossa, syöttäjäsi syänalassa"

(valvottajaa karkotettaessa).

453. "muuta muuanne majas, etemmä 

elo sijasi, kivvii kivistämmään, puasii 

pakottammaan, ei kivet kipuja itke, 

puajet vaivoja valita, vaikka paljom 

pantasiim, miärätöm mätettäsii" 

(itkettäjää karkotettaessa).

454. lasta päästetään kirouksista 

laittamalla vatiin kolme hehkuvaa 

koivuhiiltä, kiertämällä kätkyt hiilien 

kanssa, kaatamalla hiilien päälle vettä 

(kiehuvat=kirot lapsessa), huuhtelemalla 

lapsen päätä hiilivedellä ja loihtimalla 

"mänköön kirot kotiinse, tästä viattomasta 

lapsesta".

455. "isä illalla tulloo, tuopi tuoresta kaloo, 

vetää verestä lientä, laulajalle lapselleen" 

(isän ruuantuojana).

456. "viel on veikko pikkarainen, sitä pienemp 

on sisoine" (pikkuveli ja sisko).

457. "ei o miulla niinko muilla, niinko ilman 

ilmisille, miull ei ilmoista issoo, miull ei 

ehtoista emo, kelle haasta me halluun, kelle 

tuulo me tussai" (orvot lapset, isottomat,

emottomat, vrt. is ja em-sielu).

458. "tupahee jäi tuutimaa, vaaruhee 

vapisemaa, ketkyt liekku lehmuksine" 

(pehmeät puut).

459. "Katrina kotikananen, kauan kotona 

kasvoi, luona eukkonsa enemmän, ei tuota 

emo torunut, ätti ei äiän ärjähellyt" 

(torumisen vieraudesta).

460. "pahoin teki mun isoni, pani piennä 

kyntämähän, vaivaisna vakoelemahan" 

(työntekoon pakottamisesta, aiheuttaa 

elinikäisiä vammoja).

461. "jos on lapsi lattialla, pieni permanto 

pihalla, älä louhkasti loruile, kiivaasti älä 

kiroile, laai vanhalle vakasti, lapsen kanssa 

lempeästi, nuori lapsi noutattaapi, minkä 

silmällä näkevi, korvillansa kuuntelevi" 

(lapsille puhumisesta).

462. "oiva oppi on parempi, kuin pahaset 

parjaukset" (opettaen, ei parjaten).

463. "emo piennä itkettel, hupelon huuvattel, 

emo niitti päivän pitkän, laps itki päivän pitkän, 

sil on miul iän äräkkä, iän äräkkä ja miel murakka, 

ku emo piennä itkettel" (vanhempien

työnteosta).

464. "piennä penkiltä putosin, lassa lankesin 

jakulta, ei olt ylös nostajaista, ylös ei ylentäijeä" 

(poissaolo muistetaan).

465. "tuntuuha se isoton laps, emotonta kaikki 

lyövät, isotonta itkettiät" (vanhemmat,

lapsen puolustajia).

466. "eipä tuo emo tullukkaan, tulikin vieras vaimo, 

vieras vaimo ja vihanen" (emopuolet).

467. "ei ison suka sulonen, ei emon halunen 

harja, ei sui surusta päätä, huolellista harjaele, 

kaihollista kampaele" (päätä suittaessa).

468. "eihä enne miu emmoin, ei pitänyt 

poikajaasen, ei heää pienennä pitänyt, nurkassa 

nutun sisässä, ei pitänyt penkin päässä, 

siu tonkiit torokat, söivät kulmat kuoppuroihen, 

poset poimeehen pahhoi" (kätkyen

tarkoituksesta, suojaa lasta).

469. "ei minua emo toruisi, ei isoni ensinkänä, 

ei sisoni siiristele, jos sären parin patoa, 

parin toisen tuoppiloja, pari rutuja rutuilen, 

laivan suuren lautasia" (torumisen

vieraudesta).

470. "emäntä pahatapane, pani mul lapsej 

jauhamaha, hullukkaisen huutamaha, 

niim mie jauhoin kuim mie jaksoin, 

kivempuuta kiikuttelin" (työhön 

pakottamisesta).

471. "pienen petti miu emmoi, valehtel miu 

vanhempain" (väärät lupaukset).

472. "osas enne miu emmoin, hää osas 

omenan tehä, tais taimen kasvatella, 

osant ei osasta luvva, hää pan puill pyörivill, 

varvoll vapisevill, lehtilöill liekkuvill, 

mihi puu pyörähtää, mie vaa pyörähän 

kerall, mihi varpa vaarahtaa, mie vaa 

vaarahan kerall, mihi leht liekahtaa, 

mie vaa liekahan kerall" (nuorten

heitteille jättämisestä).

473. "mitä on tuosta, ei mitänä, jos piika 

pojan tekevi, leskivaimo lasta kaksi" 

(omat lapset, vieraat avioliitot).

474. "kasva lapsi kaunosasti, tule miesi 

toimeline, katso oppii isosta, katso oppii 

emosta" (omilta oppiminen).

475. "voi miu siityinen sissoin, ehtonen 

emmoin lapsi, heitit ehtosen emmois, 

kujjaa kupo sylleää, jeäälle karttu kainaluoo, 

pakkasee palentummaa" (vanhempien

kohtelusta).

476. "tuolt ne tulloo tuuvvittuin, tuutijaa 

tuntemaa, kantajaa katsomaa, tulloot käymää 

kottii" (kotona käyminen, vanhempien

muistamista).

477. mansit uskovat polveutuvansa jumalatar

Kaltas-ekwasta (haltijan eläinhahmoja jänis 

ja hanhi). 

478. mansien kylät sijaitsevat Kaltas-ekwan 

pyhäköiden ympärillä (jakautuvat totemistisiin 

sukuihin tai perheisiin, haukan väki, 

sammakon väki).

479. mansit pitävät Kaltesin pyhänä puuna 

koivua (pyhäköissä kasvavat koivut 

jumalattaren ilmentymiä).

480. vienankarjalaiset tervehtivät lapsia 

hieromalla neniä yhteen ("antaa nokkoo").

481. nukkuvaa lasta ei herätetä ("henkien 

maailmassa", pakon edessä herätetty 

laulaen tai nimellään kutsuen).

482. lapsen sijaa suojellaan laittamalla 

seinille taikakaluja, lattialle hiiliä ja 

maalaamalla oven yläpuolelle pöllöjä ja 

haukkoja (punaisella värillä).

483. hantit kutsuvat lastensa kanssa 

leikkiviä naapurikylien lapsia sanoin 

"tyttöni-kanssa-leikkivä-tyttö" 

(lasten heimo).

484. mansit yhistävät jumalatar Kaltasia 

äidillisiin piirteisiin (hoivaaja, auttaja, 

lohduttaja). 

485. mansit pitävät Kaltasia ylisen jumala

Numin sisarena, vaimona tai ex-vaimona,

alisen jumala Xulin rakastajana ja tulen 

ja päivän jumalattarien sisarena.

486. mansit pitävät Kaltasia keskisen luojana 

(kaiken-mikä-elää, elämän jumalatar).

487. mansit yhistävät Kaltasia kultaiseen 

väriin, aamuun ja auringonnousuun.

488. mansien taruissa Kaltas-ekwan auki 

levitetyistä hiuksista säteilee päivän ja 

kuun valoa.

489. mansit pitävät Kaltas-ekwan pitkiä 

lettejä pyhinä (toista kiipeää soopeli, 

toista majava, vrt. alkuheimot).

490. mansien mukaan Kaltasin letit yhistävät

maata ja taivasta toisiinsa (kaikilla aikuisilla 

samanlaiset hiukset).

491. mansit kiinnittävät lasten letteihin 

lintukoruja Kaltas-ekwan kunniaksi 

(korppi, haukka, teeri).

492. mansit palvovat Kaltasia kaikissa naisten 

pyhäköissä (eri nimillä, Sakv-joen-lähteiden

-nainen). 

493. mansien mukaan Kaltas vierailee miehensä 

Numin (suomen numala) luona naarashanhen 

hahmossa (maan päällä hahmonaan valkoinen 

naarasjänis). 

494. mansien mukaan Kaltasin kodan takana 

kasvaa kultalehtinen koivu jonka oksilla 

"seitsemän kultasiipistä käkeä istuu ja 

kukkuu seitsemän yötä".

495. mansien mukaan Kaltasin koivut tuovat

ihmisille elinvoimaa (elämän puu). 

496. mansit kuvailevat Kaltasia sanoin 

"seitsemän koivuisen puun paikassa, siellä 

hän elää, hanhen hahmossa hän laskeutuu, 

ulottuu liikkuvien pilvien korkeuteen" 

(pyhäkkö vesistön rannalla, seitsemän 

koivun keskellä). 

497. mansien mukaan Kaltas jättää käydessään 

"onnea ja voimaa tuleville pojille ja tytöille".

498. "tul lapsen isä koti, tua lapsel tuamii"

(tuamii eli tuomisia).

499. "tuo, isoni, tuulen päältä, tuo tytölle 

tyynyvaate, pojallesi potra hattu" (tuulen

päältä saapuva isä).

500. "tuu, isä, illaal kottii, tuo lapsele mustat 

sukat, tuo nirunarukengät, mill siu lapseis 

kävelöö" (isä tuomisten tuojana).

501. "Uni ulkoa tulevi, unikonttinen selässä, 

unisarvet konttisessa" (unenhaltijan varusteita).

502. "pieni poika pikkaraine, oli viisas viiennellä, 

selvä seitsenvuotisena, kun kykeni kymmenille, 

opetteli onkimahan" (omaan tahtiin oppiminen).

503. "lapset laulavat tosia, halki haastavat asiat, 

puhelevat puhki kaiken" (totuus lasten suusta).

504. "monta nuorta neitsykäistä, pilataan ison 

kotona, iso piikana pitävi, eukko lasna laulattavi" 

(lasten työnteosta).

505. "terve, löyly, terve, lämmin, omat löylyt, 

omat lämpimät, oma piika pikkaraine, vetone 

pölästymmää, piikai ihastummaa, vesj muaha 

vieremää, piikai ylöskasvamaa" (piikaa eli 

tyttölasta kylvetettäessä).

506. "löyly sauna salvamil, vesj kuumille kiville, 

vesj moaha vieremeä, piika suureks kasvamoa" 

(painetaan piian jalat lämpimään saunan 

lakeen).

507. "mist lie puuskut puuttuneet, vilutauvit 

tarttuneet, mää, yskä, yskälää, yskälästä ryskälää, 

anna maata rauhas, levätä levos, kaikest kiusast 

ja vaivast" (otetaan lapsi polvien päälle ja 

kylvetetään jalkapohjia).

508. "pois mie yskät yllyttelen, moan tauvit 

talluttelen, tuon mustaa metsää, pimijää pohjolaa, 

joss ei kuulu kuuna päinä, selkii ei sinä ikänä" 

(yskän karkottamista).

509 "pois tauti lapsesta, vaiva saunan sammalil, 

kipu kiukaan kivil" (siveltäessä kipeää lasta 

vastalla).

510. "tuuvin tyyneksi tytärtä, vakavaksi poikalasta" 

(tyyneksi tuudittaminen).

511. "Uni ulkonta kyssyy, läpi salvame sannuo, 

onkos lasta kätkyvessä, pientä peittehe sisäs, 

vakahaista voattehissa, miu tupaha tullaksei, 

kätkyvie käyväksei, vilahtoaksei vippuu" 

(metsästä saapuva unenhaltija).

512. "tuoppas, Uni-ukko, meille, tuoppas unta 

tullessaisi, punasessa pussissaisi, koivusessa 

kopassaisi, katajaises kapassaisi, paa mein 

lapsen kätkyvehen, sijo sillä lapsen silmät, 

kuro sillä lapsen kulmat" (uni-ukon tuomat

unet).

513. selkupit laativat lapselle puisen

kaksosen (kuttargu) johon lapsen 

vapaan sielun (lit) uskotaan asettuvan 

(puuhun kaiverretaan sukupuolta 

ja sukulaisuutta ilmentäviä piirteitä,

vrt. tehdä kutaa).

514. selkuppien mukaan elinvoima

(san, elävä voima) asettuu lapseen navan 

parannuttua ja voimistuu hampaiden 

puhjettua (vrt. sana, sanna).

515. selkuppiemot (awo) eivät saa kirota 

lapsilleen tai toivoa näille pahaa (uskotaan 

käyvän toteen).

516. selkupit pitävät maanjumalatar 

Ilinta kotaa (elävä-vanha-nainen) 

kaikkien elävien olentojen emona, 

ylisen hallitsijan Nomin entisenä 

puolisona ja maan ylimmäisten 

(vihreiden) kerrosten luojana. 

517. selkuppien mukaan Ilinta kota 

pitää syntymättömien lasten sieluja 

"seitsen-juurisen puun alla sijaitsevassa 

luolassaan".

518. selkuppien mukaan Ilinta kota 

lähettää sielut maan päälle aamun 

ensimmäisissä auringonsäteissä (lapsen 

kohottaminen päivää kohti).

519. selkuppien mukaan Ilinta kota pitää 

lukua eläväisistä (elämän kirjassaan), 

antaa tuohen lapsen kätkyttä varten ja 

sopivan puun (siperianmänty) kuolleen 

sijaksi (varjelee syntymästä kuolemaan).

520. selkupit pitävät Ilinta kotaa etenkin 

tyttöjen suojelijana.

521. selkupit laittavat lapsen kätkyeen 

veitsen vahingollisia henkiä karkottamaan

(loz, uskottu voivan kaapata lapsen).

522. selkuppien mukaan Ilinta kota

lahjoittaa kätkyen "seitsen-silmäkkeisellä

-suolla kasvavista puistaan" (jumalattaren 

suolla kasvaa kolme puuta (po) joista 

yhdestä saadaan kätkyitä ja toisesta 

kannuksia).

523. selkupit leikkaavat lapsen hiukset 

vuoden vanhana (hiuksista laaditaan 

lapselle tyyny).

524. selkupit laativat kätkyen koivusta 

tai lehtikuusesta (heimon mukaan, 

kotka tai pähkinähakki, alkuheimot 

joista muut suvut polveutuvat). 

525. selkuppien mukaan kätkyttä varten 

valittu puu ei saa lohkeilla valmistuksen 

aikana (huono enne).

526. selkupit laativat pojan kätkyen laidat 

kuusesta tai hopeakuusesta ("miespuu") 

ja tytön koivusta ("naispuu"). 

527. lapsen uskotaan saavan sukupuolen 

3-4 kuukauden ikäisenä (syntymäkori 

vaihdetaan sukupuolen mukaiseen 

kätkyeen).

528. saamelaiset pitävät luomia eli

syntymämerkkejä saivo-neitojen 

aiheuttamina.

529. mansit päättelevät lapseen syntyvän 

hengen henkilöllisyyden sukulaisille 

laadituista kuolinnukeista (ittorma, 

sukulaisen hengestä tulee lapsen 

suojelushaltija).

530. mansit esittävät lapseen liittyvät 

pyynnöt ja kiitokset palanneen hengen 

ittormalle (kuolinnukke muuttuu 

suojelushengen nukeksi).

531. mansit juhlistavat jälleensyntymistä 

uhraamalla ruokaa Kaltas-ekwalle, 

Maailmaa-katsovalle-miehelle ja sukulaiselle 

jonka hengen uskotaan palanneen (toivoen 

lapselle onnekasta elämää). 

532. mansit kutsuvat kätkyihin kaiverrettua 

koppeloa eli unilintua (ulum uj) kuvaansa

silittämällä ("jotta saapuisi ja lapsi voisi 

hyvin").

533. hantit kannustavat poikia käymään 

suvun miespuolisen suojelushaltijan 

pyhäkössä ja ampumaan nuolia pyhäkön 

seinämiin (pyhäkköön jätetyistä lahjoista 

voidaan laskea suvun aikuisten miesten 

määrä, haltijan viereen laitetut koivuiset 

metsästysnuolet).

534. hantit kannustavat tyttöjä käymään

suvun naispuolisen suojelushaltijan pyhäkössä

(lahjoista voidaan laskea suvun lasten määrä 

ja sukupuoli).

535. nenetsit pitävät lasta kätkyissä vuoden

päivät (kätkyestä pääsevälle ommellaan 

mukavat olovaatteet pehmeästä 

vasannahasta).

536. nenetsien maan emon Ya-nebyan 

(taivaanjumala Numin puoliso) uskotaan 

synnyttävän elämää, suojelevan eläviä olentoja, 

saavan kasvit ja puut kasvamaan, säätelevän 

syntyvien lasten määrää, antavan lapsille 

sukupuolen, lähettävän eläville ja kuolleille 

lapsille makuusijat (kätkyt ja kuolinpuut), 

pitävän kirjaa kohtaloista, opettavan tytöt 

ompelemaan ja suojelevan kotaa, perhettä 

ja kotitulta.

537. nenetsien kehtolauluja (khynta, 

khanatopango khyntsako) jaetaan suojaaviin, 

ylistäviin, ennustaviin ja toivoviin (lapsesta 

toivotaan hyvää metsästäjää, poronhoitajaa, 

ompelijaa, äitiä).  

538. nenetsien kehtolaulut mukailevat 

yhteistä säveltä mutta eroavat sanoiltaan 

(omalle lapselle sopivat sanat). 

539. nenetsit lausuvat vanhemmille lapsille 

luonteesta ja kommelluksista keksittyjä 

loruja ja hokemia (natseky syo, nyukubts).

540. nganasanien lastenlauluja jaetaan

vanhempien sepittämiin lauluihin 

(lapsen oma laulu (nuona baly) jota jatkaa 

myöhemmin itse), emoilta tyttärille 

periytyviin kehtolauluihin (landyrsipsa 

baly) ja kehtolauluihin joita hyräillään 

heiluttamalla kieltä huulien välissä 

(nuo lantery).

541. nganasanien helistimiin kuuluu 

lasten vaatteisiin ommellut "soivat renkaat" 

(daptudo, rengas jonka sisällä heiluvia kieliä), 

kätkyihin ripustetut helisevät riipukset 

(nuelapse, luita, kynsiä ja lintujen nokkia), 

lasten leluiksi laaditut puiset helistimet 

(21 puunpalaa köyden päässä) ja kätkyen 

päälle kiinnitetyt "soivat kaaret" (kaptysi, 

kaaren rosoista pintaa hangataan kepillä 

lapselle laulettaessa).

542. "lapse jalkoi vällii pantii alariepu" 

(vaippojen edeltäjiä).

543. "tuuti lasta nukkumoa, suurelle vuaren 

kukkural, sieltä alas vierimeä, mansikoita 

poimumoa" (tuutilauluja).

544. "aa aa allin last, pientä linnumpoikoa, 

ei oo isseä ei oo äitiä joka lasta hoetaa" 

(orpojen nimiä).

545. "totta sille hampaita puhkivaa kun altis 

nirisöö" (lapsen ääntelyä).

546. "lastaminel lapsem mielem pahottaa 

eikä vähä anto" (lastaminel eli syrjiminen).

547. "ei piä hirvitellä lasta, hää arkahuu" 

(hirvitellä eli pelotella).

548. "armoto isoto laps, aivan armoto emoton" 

(vanhempien tärkeydestä).

549. "laps aroostelee viarasta" (arastelee eli

vierastaa).

550. "älä nyt noi ankarasti tyttöparkua arvostele, 

lapshan tuo ov vielä" (arvostele eli moiti).

551. "äppöjä kun tehtii, pitivät asennaan sitte" 

(äppöjä=nukkeja, asennaan=leluinaan).

552. "laital laps asjoa, mäne itep peräst" 

(lapsilla teettämisestä).

553. "kuusenkäpyjä niitten oli talosisa ko 

askaroittivat" (lapsilla leluina).

554. "lapsell on nim monta askaretta päiväm mittaa"

(oma lapsuus, vrt. vieraaseen elämään

pakottavat skoulut).

555. "lapset tuolla tekköövät omia askaroitaan"

(oikeus omaan lapsuuteen).

556. "tuo tenava on niim mukava kus se 

askarehtaa niim palio omia aikojansa eikä teep 

pahaa" (askarteluun kannustaminen).

557. "ei ne lapset koskaal leikkineet ne askarehti" 

(omat ja vieraat sanat). 

558. "vuarev vanhaan astik kum pirettiin 

kapalossa" (vrt. kätkyissä, kapalot=vierasta

perinnettä).

559. "antaa tulla lunta tupahan ja jäitä portahille 

jotta lapset saa asuulla" (asuulla eli leikkiä,

talvi=omia opettajia).

560. "ko lapsesta halusiit isäntää tahi emäntää 

ni ne panee sinne auvaimen" (kehtoon,

vrt. me).

561. "ei piä rein pyrkiä vetäjäsä eillen sano isä 

pojallen" (sanonta).

562. "isä hoiti sit taas sen erellistä, ruakki ja muuta 

ja äite sitten kaikkem piänimpää" (työn jakaminen). 

563. "mekim menimmä ettimähäj siältä saunapesä 

erestä, jos mekil löytääsimmä" (kuullessamme 

lasten tulevan saunamaasta).

564. "maettoom muruja sotkivat, se oli sitä 

murumaettoo lapsilla" (lasten ruuat).

565. "toss oh hiirelleh hammas, annam mulle 

ehjä hammas" (heitettäessä maitohammas 

uunin päälle).

566. "poijjalla isän tavat, äitin elleet tyttärellä" 

(vanhempiin tulemisesta).

567. "kyllä tuosta tytöstä tulloo komia ihminen 

kunha nyt emettyy ja tulloo emäsulalle" 

(tulee emän sulalle, emäänsä).

568. "on hyvälykkyne ku poikalaps on emmää 

näköne" (uskomus).

569. "ko emä oli hyvä nii tytär tuli kera hyvä"

(emään tuleminen).

570. "kyllä on toi Hilta mahloton suustaam 

mutta oli sen emäki tavalline" (periytyvät

piirteet).

571. "mittee siinä tyhjee emätöntä huastat"

(tyhjee eli emätöntä).

572. "kyllä tua Köpi nii emättömiä lohkoo 

nottei kuunnella viitti" (emättömiä eli valheita,

vrt. emä-jumalattaret).

573. "enemittäihä ne lapset o suksii pääl, 

ei ne kelkoist nii välitä" (vrt. pulkista).

574. "lähetää enolaisil" (enon luokse)

575. "kotonna lapsi enolassa" (enojen 

tärkeydestä).

576. "lämmi leipä, voi palane, emon ehtone 

sanane" (emon ehtoset sanat, vieraan 

iltarukouksen vastine).

577. "poian molohot pirotti joskus flikkojen 

asuulit ja sitä sitte kovaa poraattihin" (pojat 

hajottivat tyttöjen leikkipaikat).

578. "jos etta nyt asetu nin ei hyveä huuvveta" 

(riehuville lapsille).

579. "minä olin lapsena semmoneh hyvin 

araampualinej ja minä sanon sillälailla hiljaa 

asiani uulestaan" (luonnonlapset).

580. "arastelloo immeisiä, ujostelloo" 

(vrt. vieraiden seuraan pakottaminen,

vastakohtia).

581. "joha se on iso tyttö, alustaa taikinat ja kaik" 

(omasta halusta oppiminen).

582. "oltii ain iltahämäris piilosil" 

(lapsuusmuistot).

583. "se on tavalisen simmonen kiukkuinen 

ihmisenalku" (vrt. pahoin voiva, kaikkeen

löytyy syy).

584. "seitsemää viiko vanhaks ko tul laps sitt ei 

ennää tuotu" (lahjoja, viikko=kuun vaihe).

585. "pirttihinen se on sittek kum se on päässy 

erillensä" (emo lapsesta, saunasta pirttiin 

palattuaan).

586. "toiset taas on niin erinomasii ooroksuman" 

(ouroksumaan eli vierastamaan).

587. "aijai nuota ku lyövät lapsijaa" (lyömisen

vieraudesta).

588. "ei ne lapset mistäj opij jos ei vanhemmistoa" 

(omilta oppiminen).

589. "sehän on etevä ko om pitkät sääret" 

(jäsenistä ennustaminen).

590. "ne setijääm pittää parempana kun että 

ommoo isee" (vrt. me, vrt. enoja, vrt. lähekkäin 

eläneet sukulaisperheet).

591. "jottai ettäistä lankoo mei äitil" (lankoo

eli sukua).

592. "etäläisempeäkii sitä sanotaa langoks" 

(etäläisempää sukulaista, vrt. etelässä

asuvaa).

593. "ei ettäiseksie ku emäksie" (ettäiset,

etäläiset=isän sukulaiset, emäkset, emäläiset

=emon sukulaiset).

594. "a ko ol sit etä ämmä, se ämmä tuotii 

varpaisiil" (etä ämmä=isän äiti, toisaalla 

asuva isoäiti).

595. "etä ämmä se on hiän, mie olen koti ämmä" 

(koti ämmä=äidin äiti, kotona asuva isoäiti).

596. "ei varsi kovoa evästä, vienompia voa" 

(vienompaa eli pehmeää ruokaa, pienelle

lapselle).

597. "heitä vua rohkeesti veteem mahalles 

ja ala huamia käsilläs" (uimaan opettaminen).

598. "huamuja näkköö sellane herkemp laps" 

(herkkyys, mielikuvitus).

599. "lintu tuopi liinapaejjan, koskeloenen 

korvatyynym, piäskelöenem piänalasen, 

hoapanaenen hyväh hammeen" (lapselle,

vrt. suojelushenget).

600. "poika koittaa kävellä haarikoora isänsä jäliis" 

(vanhempien jäljittäminen).

601. "pantii hoarikkaihe riippumaa" (oksanhakaan, 

lapsen kangaskätkyt).

602. "lapset om mukavija kun ne alakaa hoastooj 

ja sirpattook" (puhumaan, vrt. sirpa).

603. "haasteleva ol kolomannela vuuvvela" 

(puhumaan oppinut).

604. "haastaatha ne tuata emo haastii" 

(haastii eli kieltä, äidin kieli).

605. "heä hävitti unneese, unneet männiit metsää" 

(lapsen unet, vrt. unilintu).

606. "läks vento vieroaha perreehe lapsii 

likoittammaa" (toisten lasten hoitamisen 

vieraudesta).

607. "ne rasvas haltien haituvaa" (lapsen 

aukiletta, vrt. haltijan sijaa).

608. "toil vakahaisellai on nii hianoi haivalehii, 

noon kun höyhönii" (lapsen hiuksista).

609. "lapse ensimäiset hiukse haiput ne o hakelija"

(haiput ja hakelit, vrt. haiven).

610. "kel olliit mustat hakulit kel olliit valkeet" 

(syntymähiukset).

611. "tää meij tyttö kussuo allie vaikk o jo viisvuotine" 

(kusee alleen, yökastelu).

612. "on se lapsella oma halttiasa" (lapsia

suojelevat haltijat).

613. "poika ja tyttölapset, yhtälaisiiha ne olliit, 

ei sitä halvierattu kumpiikaa" (tasa-arvo).

614. "ei tartte ollenkhaan halveerata ämmi nimeä" 

(ämmi=isoäiti, vanha vaimo, vanhin nainen,

vrt. ammi, ami).

615. "laps on niin kipiä ko se o hampailloa"

(hammaskivut).

616. "olliit lapset hampaillaa ko paljo itkiit" 

(hampaiden puhkeaminen).

617. "ei hampaattomav voatteita koassa kiehuteta" 

(hampaattoman lapsen, vrt. viedä ulos, 

pihakodat).

618. "kun se on yhtenä hankittu niim myö se yhtenä 

elätettää" (yhteiset lapset).

619. "joha nyt o ilmast ihmiet ko toa tyttölaps 

käis suksii peäl" (valinnan vapaus,

vrt. hiihtämään pakottaminen).

620. "eiha sitä lasta hannai piiskata, vaikka se 

välistä sen siitäskii" (kurittamisen vieraudesta).

621. "tuulum päällel laitettiij jotain haparoittavaa" 

(lapselle, tuulun eli kätkyen).

622. "pikkusev vaa että se lalva hiukah hapsi" 

(vastan latva, kosketti lasta kylvetettäessä,

taikakalu).

623. "no johan semmonen alakaa harittook kun 

äiti neuvvoo jotaap pientä asijoo" (10-vuotiaalle,

vrt. uhmaikä).

624. "ee ollu tuo laps vielä vuosikas kun alako kävellä 

hattaroetella" (vuoden vanha).

625. "ald oli kaijjemb, a päld oli levjämb" 

(inkeriläinen kätkyt).

626. "izällen olin tyttöi, a veigoillen olim piga" 

(piika eli sisko, sukulaissanat).

627. "lapsel on yks aivaztus hyvä, kaks on pahhaist"

(aivastuksista ennustaminen).

628. "yks on esteks, kaks on myöteks" (aivastus).

629. "andoi nännä lapselle" (nännä eli rintaa).

630. "kem penen araksez, se ikkähä kaik hervijä" 

(hirviää, pelästytetty lapsi).

631. "lapsia ei piä konsa arassudella" 

(arassutella eli pelotella).

632. "va en kolmia unoha, yht en synnykkisijjatan, 

toist en kazvoin kallaistan, kolmatta emohuttan" 

(lapsuusmuistot).

633. "miul om paljo seukkoloja, enoin tyttölöjä 

ja poikia" (serkut=äidin veljien ja siskojen 

lapsia).

634. "meijän äijäl oli halliparta" (äijäl eli

isoisällä).

635. "kaig on emänaizen hallus, kaik pere" 

(emänainen, perheenpää).

636. "hammazraha siz meillä annetti gu laps tuli 

jo vuen vanhakse" (hopeinen hammasraha).

637. "kiukalle vizatti" (maitohampaat).

638. "emä oh hellä lapsille" (emän hellyys).

639. "huitsuttele last kätkyez" (huitsuttele

eli tuudittele).

640. "siz net kivet kaik sin vez huhteli, sil vel lapseh 

huhtoi" (lasta parantaessaan).

641. "laps jo vaibui" (lopetti itkemisen).

642. "mamoi jagoi net helmed" (tyttärilleen, 

lapsionnen antajia).

643. "mamoi ain sugat tegi jalka" (lapsilleen).

644. "kaigist kallihemb on emä" (emä eli

rakkaudella lapsensa kasvattanut).

645. "hä vil kainutello" (kainostelee).

646. "ja se lekku kahempolin" (lekku eli liikkui,

kätkyt).

647. "sentä hö on yht näkköä ku hö on kaksigoid" 

(kaksikot eli kaksoset).

648. "meil ku ej jo ommia lapsia, ni odimma 

kazvanikon" (kasvattilapsen).

649. "siz lapsem pani makkama ja kattoi hyväst" 

(lapsen katsominen).

650. "mö elimmä kahen gez, mez ja nain"

(mies ja nainen).

651. "kahen gez mehen gera elämmä" 

(lapsettomat parit).

652. "nin kitterä laps, suttu ja itkö" (lasten 

luonteista).

653. "kydy oli pyvvöz miun kera, miun ugov veikko"

(kyty eli miehen veli).

654. "mamoin käly, ädin veljän naine" (isän

veljen vaimo).

655. "mehen sisared ne on natoja ja mehell naisen 

sisared" (sukulaisnimiä). 

656. "miul oli monta nälä" (nälää eli vaimon 

veljeä).

657. "sin talois käzedä lapsille tydä tehhä" 

(tehdään vastoin tapoja).

658. "ko laps alka tallada, sis käzist aleda käydellä" 

(käytellä eli taluttaa).

659. "midä lähtö sis käridä ymper sormia ja vizada 

tulle palama" (lapsen hiukset).

660. "joga ilda lapset käytti kelgal laskomaz" 

(inkerissä).

661. "unilintu ko lentijä sisse ni pittä lapsim männä 

nukkuma" (unilintu eli yöperhonen).

662. "laps ku noizi itkömä ni siz liguttimel vähäizev 

va ligutti ja laps taz nukkui" (vipukätkyessä).

663. "kankkia pu ei kelvand, pidi olla nodra jos se 

lekkuis paremmast" (nodra eli taipuisa puu,

kätkytpuuksi).

664. "oiki lepeä vesi pittä olla" (lepeä eli haalea 

vesi, lasta pestäessä).

665. "tädä ellä ligemmäl gu enoi" (tädä eli setä,

vrt. täti).

666. "nyt se jo lilli" (lapsen noustessa pystyyn 

omin voimin, vrt. Lilli).

667. "pittä yhel hengähyksel lukkia" (lasta 

suojaavat loitsut).

668. "löiks yhen aivan vai kaks" (aivastuksista 

ennustaminen).

669. "last ain manidelti maggama" (maaniteltiin

eli houkuteltiin).

670. "se laps on tuld miuhe" (tulla johonkin, 

vrt. jälleensyntymisusko).

671. "se oli nim monne polve jo sugulain" (vanhus, 

moneen polveen sukulainen, suku-polvet).

672. "lapsed männid mussikkaise" (mustikkaan).

673. "vanhemmad obastit penen meidä" 

(lasten opastaminen).

674. "nured lapset ku suttud ni siz emä sanno 

midä nipahuid" (vrt. nipottaa).

675. "nin pin äni ono" (pieni ääni, lapsella).

676. "oli koivupu pantu lakke ja sihem pantu 

nodramet sitä norasta" (nuorasta, kätkyen 

ripustaminen).

677. "miä olin tyttöi norempain" (nuorin 

tytöistä).

678. "tämä tyttöi on emmähä näkköinen" 

(tullut emäänsä).

679. "ei hä o ennä lapsukkain, a om pardamez" 

(partamies, lapsuuden loppu).

680. "laps pigizö kätkyez" (ääntelyä).

681. "ei iginnä meil old plissipäidä" (kaljupäitä, 

hiusten leikkaamisen myöhäisestä alkuperästä).

682. "istua jo alka, nyd jo rymi" (ryömii,

lapsen varttumista).

683. "kahtev votessa imettivät" (lasta,

2-vuotiaaksi).

684. "vanemp on siso, a toine tullo jo nimeltä 

kui häntä kutsuta" (vanhempi tyttö siso,

vrt. sisko).

685. "ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, 

k om pallo velloi om paljo verasteitä" (sisot 

ja vellot).

686. "tehkä soska ku laps itkö" (tutti).

687. "lapsed on ahnahad tiukkama" (tiukkama 

eli leikkimään).

688. "noizemma nyt sokkoja tiukkama" 

(leikkimään piilosta).

689. "hö tiukkad neikkoja" (leikkivät nukeilla, 

neikko).

690. "midä tiukkua tö tiugatta" (tiukkua eli

leikkiä).

691. "ei lapsi sa keltä" (kieltämisen vieraudesta).

692. "hä tullo miun turva" (vanhemmat,

turvan tuojia).

693. "eihä se unnohu ilmoizez iäskä" 

(lapsuuden koti).

694. "se ov metsälline" (villi lapsi).

695. "lapsed voittiad emähässe" (tulevat 

emäänsä).

696. "teijjel lapsed on näöldänne yhellaist" 

(yhennäköiset).

697. "miun ämmöi, mihen izän mamma" 

(ämmö eli isän äiti).

698. "lapsi jämsähtih, perzielleh sordui" 

(sortui eli kaatui).

699. "ei pie lasta jättyä" (jättää yksin).

700. "pieni lapsi itennän jälgeh tikkau" 

(vrt. tikahtuu).

701. "lapsi itköy da klikkoau itkiessäh" 

(itkujen tuntijat).

702. "izän jälled ottah pojjad" (tulevat

isäänsä).

703. "izän jälgilöi polgoo se poiga" (polkee 

isänsä jälkiä).

704. "moamoin sanoes huuled yhteh koskoo, 

a toatoin sanoez ei kosse, sidä jälgie moamo 

kallehembi, toatto huogehempi" (moamo

=äiti, kallehembi=rakkaampi).

705. "pane vähembin suuh, juututad lapsen" 

(juututat eli tukehdutat).

706. "pieni jupkani pideä täz loadie lapsel" 

(jupkani eli hame).

707. "lapsi on juonikko" (kiukuttelija).

708. "on se junttera poika" (junttera

eli vanttera).

709. "lapsed juhuletah hypitäh kulleh" 

(juhuletah eli riehuu, vrt. juhla).

710. "julahtih itkemäh" (julahti eli pillahti).

711. "polvi muutah joga pojjas" (polvien eli 

sukupolvien luonteesta).

712. "jog aigoa lapsii kattsuo pidäy" (lasten 

katsominen).

713. "nousi tyttö seisomah ta rupesi pakajamah" 

(pakajamah eli puhumaan).

714. "jalgurihmas kätkytty liikutetah jallal" 

(kätkyen osia).

715. "kolme kovoa on lapsel, hänel on gora 

hammastavvis, i jallal ottajes jalgutavvis" 

(kasvukipuja).

716. "laps jalloitteleheze, kävelemäh rubiou" 

(rupeaa kävelemään).

717. "lapsud on tsoma ku janttarine" 

(meripihkainen helmi).

718. "semmoni jahlikka" (pyöreä lapsi).

719. "kul lapsella jaloista väki mäni, ei yhtänä 

kyvennyh jaloillah, ni sitä sanottih jotta eltta 

ol jaloissa" (lastentauteja, vrt. riisi).

720. "kiveh laps kul lyö varpahar, siihki pitäy 

puhuo" (puhuo eli puhaltaa).

721. "laps jalgoa ottoa" (ottaa jalkaa,

opettelee kävelemään).

722. "izättömytty lapsed valdavuttih" (tulivat 

vallattomiksi).

723. "izättömii lapsii pidäz auttua" (isättömien 

auttaminen).

724. "kuzb izä ukkoz on" (isä ukko eli vanhempi 

isä).

725. "elä lasta itkettele, opi azettoa" (lapsen

asettaminen, vrt. asettua).

726. "ei ole lasta itkemätöintä, eikä kankasta 

katkiematointa" (sanonta).

727. "katso lapsen itkissytit" (teit vastoin

tapoja).

728. "ihopeät kubissuh itun iellä" (itkun 

enteitä).

729. "itkul ottoa syömizen, ei muiten kyzy" 

(pyytää syömistä).

730. "itkuu pinahtah" (pillahtaa).

731. "ken tuagieh itköö, sidä sanotah itkuri" 

(tuagieh eli tiheään).

732. "elä liekuta tyhjiä kätkytty, itkutsud lapsed 

roih" (roih eli tulee, uskomus).

733. "itse izä lähtöö, ei työnnä poigie" (lapsilla

teettämisestä).

734. "itsemmaido om paraz lapsil, sil eläy laps 

parahali" (äidinmaito).

735. "ole itsepäivilleh, muudu ni mid älä tiddä" 

(suojelevia lukuja).

736. "itsetöin" (orpo, vrt. isätön).

737. "em tiijä izoida ni emoida" (mitään, 

isolta ja emolta saadut tiedot).

738. "issutam polvellani" (lasta).

739. "poika istuutu selkäh linnulla" (selässä 

kantamisen alkuperää, vrt. apinaemot).

740. "tämä laps on izän tsurah, izän kandah" 

(isänsä näköinen).

741. "izäläz olin käymäs" (isän kotitalossa).

742. "kasvatim Masan inehmisiks da soatoim miehel" 

(emon työn päätös, masa tytön nimenä).

743. "omie lapsie imetetäh" (ei toisten).

744. "sidä pereä imetettih hätkembi, stobi koht 

ei tarttuz" (kohtu tarttuisi, imettäminen

omia ehkäisykeinoja).

745. "imetetäh kai kolmin vuozin" (pitkät

imetysajat).

746. "milmani hyvin izindimä suvaitssou" 

(isintimä eli isäpuoli).

747. "siid, lehväzeni, ilmoinlivutettuloi pideä ylen 

leppeil sanazil lepitellä, siid ilmoinlivutetud 

leppevytäh" (leppein sanoin lepytteleminen).

748. "ilostuttih lapsed, moamo kodih tuli" 

(moamo eli emo).

749. "laps itköö illitteä, ei kogo azetu" (asetu 

eli rauhoitu).

750. "ilmannenä on lapsez, tuules tulluh" 

(tuulesta tullut tauti, vrt. hengittäen saatu).

751. "ilmozeh izäh" (tullut isäänsä).

752. "pidää lapsen kel igrajja" (igraija eli iloita).

753. "lapsed igrajjad pihal" (ilon aika).

754. "lapsed igruu pietäh" (iloitsevat, leikkivät).

755. "igrun sai tyttö" (igrun eli lelun).

756. "moaman igruin olet, käzikukkaine" 

(hellittelysanoja).

757. "oman lapsen iel kai kielen heitäd, 

moin on armaz" (oman lapsen eteen,

tekee mitä vaan).

758. "hyvim moamoidah laps ihoalieteh" 

(ihoalieteh eli hellii, emoaan).

759. "armaz ihalmozeni, kuldani muruzeni"

(hellittelysanoja).

760. "ihalmozeni, kukkizeni" (lapsille

puhumisesta).

761. "älä ihalmozeni itke" (lapselle).

762. "moaman ker on yhtemmoin ihoine"

(ihoine eli näköinen).

763. "yhen ihollizet, yksih rozih ollah" 

(yhen iholliset, yhdet kasvot).

764. "moaman ihollin on lapsi" (emon 

ihollinen eli näköinen).

765. "itkemäh iikahtih" (lapsi).

766. "lapsed lumes hypitäh höpsytäh" 

(lasten talvi).

767. "hörppehilleh on, pahaz mielez" 

(itkun edellä).

768. "huulet hörpähtih, itkemäh rubei" 

(itkun enteitä).

769. "kazvoi hörähtih täydeh rungah enne 

viittytostu vuottu" (lapsesta nuoreksi).

770. "häi lapsen kieleh pagizoo hötsöttää" 

(puhuu lapsen kielellä).

771. "hötty pannah peäh tsoukoil ollez" 

(hötty=huppu, tsoukoil=sokkosilla).

772. "kelle puuttuu nogisormi, se höttypeäks 

i puuttuu" (arvottiin nokisella sormella,

kuka jää sokoksi).

773. "lapsi höykkää" (ääntelee).

774. "lapsi rubei hökkämäh" (ensimmäistä

kertaa).

775. "se kazvau höipöttäy ku korbikuuzi" 

(puihin vertaaminen).

776. "hökkäh kisattih kolmikannassa, yksi ajatti, 

toiset juostih, kuv vassakkah peästih, siitä jäi 

ajaja lesekse, toas alko ajattoa" (leikkien nimiä).

777. "hyöpsy" (päreistä tehty lelu).

778. "kätkyttä ku häilytällin, ga laps uinoi" 

(uinoi eli uinahti).

779. "astui häippäi pienil askeluizil" (lapsi,

vrt. häipätä).

780. "ylen on meän laps hägelö" (häkelö eli

levoton).

781. "lapsed vai häkkälehteä, hypitäh kopsahtellahaz" 

(lasten elämää).

782. "hyvikkäine on tyttöine, anna vai kazvoa, 

ga viisastuu häi" (viisastuu kasvaessaan, 

oma oppiminen).

783. "vellekset tultih siitä hyvilläh kun soatih 

sisäreh" (sisarusten tärkeydestä).

784. "ei pidäiz moamoil sanuo vastah" 

(vastaan sanomisen vieraudesta).

785. "lapsie hyviälläh, armastellah" 

(hyviälläh eli hellitään).

786. "pehmeitukkain on hyvätabaine" 

(uskomus).

787. "mieleh on lapsil lauvan hyndzyndä" 

(laudalla keinuminen).

788. "na sie hypitä lasta, mie lähen tuov 

vezikorvon kaivolda" (lapsen hypittäminen).

789. "lastu hypittiä polvel" (polvella 

hypittäminen).

790. "hypitä lastu polvel, sid ei itke" 

(omat keinot).

791. "hyppiäd lapsed, vallattomad" (hyppijät 

eli vallattomat).

792. "jo huuldu hybristytteä, itkistelizih"

(lapsi, itkun edellä).

793. "se on huuli hibralleh, itkemäh rubiou" 

(itkun enteitä).

794. "jo kudakui hypällytteä kävelöö" 

(opettelee kävelemään).

795. "elä lasta pöllättele, lapsrukka hydizöö" 

(pelottele).

796. "kätkyt hyddyy vivuz" (vipukätkyt).

797. "ku mie silma hyväzesti huuvan" (hyväsesti

huutaminen eli kutsuminen).

798. "elä huuvata pienembies" (huuvata eli 

kiusaa).

799. "syömizii hylgii, ei kaikkie syö" (väärät

ruuat, jokainen hylkii jotakin).

800. "hynnytä sie lasta, katso vädzizöö" 

(hynnytä eli tuudita).

801, "kätkytty hynnytä, anna magoau lapsi" 

(kätkyen tarkoituksesta).

802. "hurjamielini om meän tyttö, ken kunne 

vihjoaa, sinne i mänöö" (lasten luonteista).

803. "heitä hukkuzen hurtandu, vagahazen 

vangutandu" (lasta itkettävälle yöhaltijalle).

804. "kätkyttä hudjuttua" (hutjuttaa eli 

keinuttaa).

805. "häi otti armoittomad lapsed omaheh huostoh" 

(armottomat eli orvot).

806. "elostau lapsi pihal, huppeloittoa, tsopottoa 

yksinäh" (elostaa eli leikkii).

807. "oigie nännii pidäz andua ainos" (lapselle, 

luonnottomat=vieraat tavat).

808. "hyväs huollos pietäh lapsie" (lasten 

eteen tekeminen).

809. "ilvieh täh pirahutat vai sen, lapsi kipsahtah, 

sid ei syväindy huonoskoita" (pirautat viimeiset 

äidinmaidot lapsen kasvoille, ettei vatsa menisi 

löysälle, suojeleva taika).

810. "huonounini om meän laps, ei voi moata, 

itköö ainos" (itkee yöt, vrt. jotain vikaa 

yösijassa).

811. "hukkazilla leikitäh" (leikkien nimiä).

812. "hukkazilleh olla" (takaa ajettaessa).

813. "lebävyksel ed voi peädy painaldoa, 

aivim pidäy huoleksie konzu midägi lapsien ker" 

(liiasta huolehtimisesta).

814. "huskuta lastu" (huskuta eli keinuta).

815. "huskahuttele kätkyttä" (kätkyen kieli).

816. "laps yksinäh huskuo" (huskuo eli keikkuu,

kätkyessä).

817. "hoi työ, älgeä mengeä jogirandah" 

(vaaralliset paikat).

818. "lapsi lähtöö hovulleh" (hovulle eli polulle, 

kävelemään alkaessaan).

819. "elä viinoa juomah miun lasta houkuttele" 

(väärä seura).

820. "hirvityksen hyväm pidi pojjalleh 

viinanjuondan jälgie" (itsensä myrkyttämisen 

vieraudesta, omat sahdit=mahlajuomia).

821. "hoabahini kätkyt" (haapainen kätkyt,

tuo lapselle ymmärrystä).

822. "ei soa lasta hirvitellä" (hirvitellä

eli pelotella).

823. "Nasta on hizelö tyttöine" (hizelö eli

hiljainen, nastat nimet).

824. "jo lapsud liikkuu vatsalleh hizerehteä" 

(konttaa vatsallaan).

825. "hilluo da muruu lapsil annetah" 

(liemeen tai maitoon sekoitettuja hilloja 

tai muruja).

826. "elä hinkotteliete, mäne kukaistelomah" 

(kukaistelemaan eli leikkimään).

827. "lapsel om maidohine hibju, valgei" 

(valkea lapseniho).

828. "jo hiivelöö meän lapsi" (hiivelöö eli 

ryömii).

829. "lapsi hiivoo kävelöy, vaste jalgoa ottau" 

(ottaa jalkaa, opettelee kävelemään).

830. "bajju bajju piendy lastu, tule uni uksen 

toakse, hiksahtelte hiihnaizile, koksahtelte 

koukkuizile" (unen kutsumista).

831. "lapsi rubieu itkömäh, hiksettäy" 

(itkun edellä).

832. "laps kävelöy tsubizis" (lapikkaissa).

833. "hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi 

pläkytteä, hillaizeh hiksuttoa, vähäizel 

väksytteä, eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi 

karskahuta" (lasta hypitettäessä).

834. "kätkyen hiihnojen peässä oli koukku, 

se pantih orteh, siinä lasta tuuvitettih" 

(kätkyen osia).

835. "hiihnakätyt, siih nellästä tsupusta 

pantih hiihna" (tsupusta eli kulmasta).

836. "hiihnakätkyön laijassa oli loukot, 

siitä nuorat oli pujotettu ta i siitä orteh pantih" 

(loukot eli reiät).

837. "nellästä hiihnasta heiluttele" (kätkyttä).

838. "hambahie joga lasta hiillutteloo" 

(hampaiden puhjetessa, kuume).

839. "pideä heitteä hiekatsul laps, anna siid 

eloisteloo" (laittaa hiekkaan leikkimään).

840. "pienoine, moaman hienoine" 

(hellittelysanoja).

841. "lapsi ei targia ni kunne mennä, aiven 

minus ymbäri hierelehtää" (targia eli uskalla,

arat lapset).

842. "vai on aiga tsomoa kivyttä, näidä pideä ottoa 

lapsil" (leluiksi, somia kiviä).

843. "elä eännä, laps silmäd herähytti" 

(lapsen unen varjeleminen).

844. "elä zuaharilla lasta herkuta" (sokerilla, 

vieraat herkut=vieraat taudit).

845. "azettukkoa, hengästyöt kodvainen" 

(riehuville lapsille).

846. "älä kata umbipäi, dätä hengäyzloukkone" 

(hengitysreikä, katettaessa eli peiteltäessä, 

vrt. kata=isoäiti).

847. "lapsi vedää helmas" (emon lapset).

848. "pideä laps ottoa helmah" (helmaan

ottaminen).

849. "lastu kandau helmaz" (helmassa

eli sylissä).

850. "lapsien helud" (lelut, vrt. helyt,

helistimet).

851. "emä lapsii hemmittelöö, armasteloo" 

(hemmittelee eli hellii).

852. "hengihaudane, ei painella ei" (pehmeä

kohta lapsen päässä, henkisielun olinpaikkoja).

853. "heitä lapseni helkkeändä, luzikan katkoat" 

(neuvoen, ei käskien).

854. "lapsie pideä hyväl paginal hellytteä" 

(hellytteä eli suostutella). 

855. "jogahin on omoa lastu vaste helly" 

(hellä omalle lapselle).

856. "laulua heihettiä" (onnellinen lapsi). 

857. "laps heijahtoateh kätkyös" (keinahtelee, 

heija-nimestä).

858. "elä lasta heijahuttele, uinuoo se vähemmäl" 

(uinuoo eli nukahtaa).

859. "ei täl heijutuksel laps uinuo, pidää ottoa eäreh" 

(eäreh eli viereen).

860. "täm om minulla ukon heimu" (ukon eli

miehen heimoa eli sukua).

861. "yhtä heimuo ollah" (yhtä heimoa).

862. "häi om meän heimoloi" (meän heimo,

vrt. kieli).

863. "ongo häi sinul heimuo" (vrt. sukua).

864. "kenen sie heimohini olet" (kenen heimoa).

865. "heimokaz om meile" (heimokas eli

sukulainen, vrt. äidin sukua).

866. "heimoksed olemmo keskenäh" (heimokset).

867. "tämä om miän heimolaini" (heimolainen).

868. "heimoluz on keskenäh" (heimolus).

869. "enzimäzem polven heimuo" (serkut keskenään).

870. "toizet sevoittarekset, toizem polven heimo" 

(toisen serkut).

871. "helie heimokunta ta suuri sukukunta" 

(heimokunta=suku kolmansia ja neljänsiä 

serkkuja myöten).

872. "akan heimokundu kaikiz armahin" 

(akan eli naisen suku).

873. "heimolah meni" (käymään, vanhempiensa 

luona).

874. "on hiän vähäsen heimonkantua" (heimon

kantaa, kaukaista sukua).

875. "liinantyöz da heinis havvellah lastu" 

(kipeää lasta, pellavassa ja heinissä).

876. "elgeä lomiskoa, laps havaittsuu" 

(havaittsuu eli herää).

877. "kunne nuo lähettih hannattelemah" 

(lapset juoksentelemaan).

878. "tyttäriem pereä akat harmavutah" 

(sanonta).

879. "rubieu lapsi kävelemäh, habrikoitsou" 

(habrikoitsou eli hoipertelee).

880. "poiga on kibie, hambahat tuloo" 

(hammaskivut).

881. "värttinöil pidäs hammaskyly lämmitteä" 

(hampaita saavan lapsen kylpy).

882. "anna jumal ozoa, igä pitky ildas sai, 

surmas sai tervehytty" (hammaslahjoja annettaessa, 

lahjat lapsen rinnalle).

883. "hambahittomal lapsel ei pie suudu andua" 

(uskomus, vrt. tautien tarttuminen).

884. "halie omaseni" (hellittelysanoja).

885. "lapsel pieluksii kerittsimed, anna haldii 

lapsel om, ei tules pahus" (lapsen haltijan 

sijaksi).

886. "haikoi suuda hoarottoa, unoi silmie 

ummistoa" (haikoi ja unoi, vrt. haukotus).

887. "haikottelou kun uni tulou" (lapsi 

nukahtaessaan).

888. "kuin on emä, niin i erät" (erät eli lapset).

889. "mitys on emä, semmoni erä" (sanonta).

890. "midä emä iel, sidä tytär jällel" (emään 

tulemisesta).

891. "ei sua iändeä, lapsi havaitsuu" (ääntää

=puhua liian kovaa).

892. "jo lapsi eäkkeää" (kakkaa, vrt. ähkii).

893. "etkö ole jo emästäs erehtyn" (erehtyn

eli itsenäistynyt).

894. "lapsi pitäy erehyttöä nännistä" (erehyttää

eli vieroittaa).

895. "ei tiddä izoidu n emoidu" (ison tietoja, 

emon tietoja, ei mitään).

896. "omat emuoh sillä on, aina sattuu hyväh lykkyh" 

(onnea tuovat suojelushenget).

897. "yht emeä ollah" (yhtä emää, sisaruksia).

898. "lapsel otsaz nägyy elaigu" (otsassa elinaika).

899. "lapset elosien kera kisatah" (elosien eli

lelujen, vrt. elostella).

900. "elozilla kisatah" (kävyillä).

901. "kuklasilla kukaissella, elosilla eloissellah" 

(kukat ja kävyt, omia leluja).

902. "lapsena vet pitäy soaha eloissella" 

(eloissella eli leikkiä).

903. "lapsed elostellah savuz" (pihalla).

904. "tuattos tuou vieläi parembie kukkazie" 

(isä tuo parempia leluja).

905. "koivun urboa lapsenn elostoa otimmo" 

(leluiksi, koivun urpuja).

906. "siit pahmassetah kuni ei uinottane" 

(pahmassetah eli peuhataan).

907. "emäl hyvä mielez, laps ku ehetteä" (lapsen 

ilmeillessä ja myhäillessä).

908. "uudeh vihmah lapsed pallahim peälöin, 

ehki kazvatto da kohenetto" (lapset paljain 

päin, kevään ensimmäiseen sateeseen).

909. "mie kun kävin ativoissa, nin se teätintkä, 

teätän naini Okku, se meilä laulo aina" (enon

tai sedän vaimo, lapsille laulaminen).

910. "kazvatti täyveks inehmizeks" (täydeksi

ihmiseksi, aikuiseksi).

911. "koiz pidäz opastua, ei pie työndiä skolah" 

(oma ja vieras oppi, vrt. vierasta tukemaan

lähtenyt "suomen valtio").

912. "veikko tulou armahembane, velli tulou 

vilumbane" (veikot ja velit).

913. "izä armastoa omoah lasta da puolistoa" 

(puolustaa omaa lasta).

914. "kai on yhen armahuod" (lapset, yhtä armaat).

915. "kadone siidä lapsen abeuttaja" (apeuttaja

eli itkettäjä).

916. "apenn on se mutsoin izä, ukon izä om 

izändäukko" (mutsoin eli vaimon isä,

sukulaisnimiä).

917. "navossa puol naista, anopissa koko akka" 

(nato=puolison sisar).

918. "sen emän aloa" (sisaruksia, yhestä 

emästä).

919. "tuntou toattoh aloilta" (tulee isäänsä).

920. "vesi alahakse, lapsi ylähäkse, pesem puhassam" 

(kylvetyslukuja).

921. "emä otti lapsen da alevutti nännih moate" 

(laittoi maaten nänniä vasten).

922. "algukieli on lapsel vie" (lapsen kieli).

923. "läksi tsikko veikkuo vastah" (tsikot

ja veikot).

924. "kun on ainikki niin kovin hyvin pietäh" 

(ainikki eli ainoa lapsi).

925. "yhten izän aloveh ollah, a tost emeä" 

(yksi isä, eri emot).

926. "aa aa piendy lastu, baaji baaji pikkurastu" 

(tuutulauluja).

927. "ahtivoittsoo omii lapsii roadoh" (pakottaa 

lapsiaan töihin, tekee vastoin tapoja).

928. "onhai ilmoa kazvoa pikkaraizen täh" 

(ilmaa kasvaa, omat asuinpaikat).

929. "kaheksandel on tyttö" (8-vuotias).

930. "laps lattiel kahmerohtoa" (kahmerohtaa

eli ryömii).

931. "kazlalinduo laimmo lapsil eloisselles" 

(kaislalintuja leluiksi).

932. "kainovui kazvahuo, lapsenn oli ylen rohkie" 

(luonteen muuttumisesta).

933. "niin oli kainu jottei imehnisill ois silmieh 

näyttän" (kainu eli ujo).

934. "kaino on, ei targie kyzyö" (targie eli

uskalla).

935. "kaksinkerdaine oma" (sukua isän ja 

emon puolelta).

936. "kaksinazed vellekset" (kaksoset).

937. "killerdelih kallerdelih, tagaraivo tandereh" 

(hoettiin lapsen keikkuessa).

938. "lapsien elostus" (lelu, leikki).

939. "laps kantustoa lattiel" (konttaa).

940. "ei veza loitos kannos kazva" (sanonta).

941. "yksis kandoizis katkatud vezaized olemmo" 

(sisaruksia).

942. "häi izänkandoa polgoo" (seuraa isänsä 

jalanjälkiä).

943. "eri kandoa on lapset" (eri kantaa,

eri vanhemmista).

944. "ei kanda katkennuh" (lapsenlapsen

syntyessä).

945. "pojjan kandu kai loppiihez, a tyttäred 

vie eletäh" (jokaisella lapsella oma kanta eli 

sukuhaara).

946. "se kävelöy polvi polvel, kandu kannal" 

(periytyvä sairaus).

947. "tämä laps on izän kandah" (tulee isäänsä).

948. "yhty kandoa ollah" (yksistä vanhemmista).

949. "uttsimaizeni, ilmoinuttsimih azettelemmo 

sinuudaz" (tyttärelle, itkuvirsien kieltä).

950. "kanzatoi eloz ei hyvä ole" (kansaton eli

perheetön elämä).

951. "midä suadun sanoo, kannettun kaibajeloo" 

(hellittelynimiä).

952. "hoi kannettuizeni, älä itke" (lapselle).

953. "pieni lapsi nikahteleh" (lapsen ääniä).

954. "kabut kaglakkah kävelläh lapsed" (käsi 

kaulalla).

955. "laps jo kapperehtoa kävelöö" (kapperehtaa 

eli hoipertelee).

956. "jo meän lapsi lattiel kaberoittoa" (tärkeänä 

pidetty hetki).

957. "hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi pläkytteä, 

hiksuttoa hillaizeh, vähäizel väksytteä, eigo jalgoi 

räskähytä, eigo kandoi karskahuta" (polvella 

hypitettäessä).

958. "lapset mändih garbaloh" (lasten työt).

959. "pidäiz lasta kassella, revuz on" (kassella

=pestä, revuz=likainen).

960. "karvujalgu on ozakaz" (osakas eli onnekas, 

vrt. karvaiset suojeluseläimet).

961. "lattiel katsaittavoa kätkytt ei pietä mejjän" 

(jalkakehtojen vieraudesta).

962. "Hilipän rovun kandu katkei" (kanta katkesi,

sukuhaara loppui).

963. "unen katkelmus roih lapsen soadui" 

(unen katkoilu, lapsen synnyttyä).

964. "lapsilla jalat katkiellah, varis soappoat antau" 

(jalkapohjat halkeilevat, keväällä).

965. "katepaikku" (kätkyen suojaliina).

966. "kazvolleh jätteä pidäy" (kasvuvaraa, 

lasten vaatteisiin).

967. "min kazvau lapsi kolmeh vuodeh, 

toizem moizen ielleh vai dostaliz ijäz" 

(kasvun aika).

968. "miittuman kazvatuksen lapsi saa, 

moizekse häi tuloogi" (kasvatus eli läheisten 

antama esimerkki).

969. "laps on vie kazvai" (kasvava,

vrt. kasvit, maan lapset).

970. "kaunisteloo tytärdä, suorittoa hyväh sobah" 

(suorittoa=pukee, sobah=vaatteeseen).

971. "elä kauhie lapsie" (kauhistele, 

pelottele).

972. "vagavuksien kattsomattah mäni" 

(nuori lähti, seurauksia ajattelematta).

973. "ei katso kielduo, lähti" (nuorten

kieltämisestä).

974. "kezäpilvi vihmuu minne sattuu, nuor tyttö 

mänöö kunne kattsoo" (oman tien löytäminen).

975. "kata lapsi oddualal" (uutimella eli 

peitteellä).

976. "laps kekkeröitteä lattiel" (kekkeröittää

eli horjahtelee).

977. "kekkeröine" (kävelemään opetteleva).

978. "keisketäh hypitäh lapset" (lasten elämää).

979. "kätkyt keiskuo yläh d alah" (kätkyen 

elämää).

980. "konz yskäh ottaned ga aivin sellän toaks 

keimistyy" (vääntää itsensä selkäpuolelle,

syliin otettaessa).

981. "kehyksine kätkyt" (kätkyt jonka kehä 

painettu yhestä puusta).

982. "kehikätkyt" (vakkamainen kätkyt,

laidat painettu haavasta).

983. "lapsii pidäy kehittiä parembah puoleh" 

(kehittiä eli neuvoa).

984. "ainos kavoksendelou, ei pyzy yhtez joukoz" 

(lähtee omille teilleen).

985. "lapsi kaglah kabui" (kapusi kaulaan).

986. "ongo perehtä kedä" (ketä kuuluu

perheeseen).

987. "lapset kengitin, kengät kaikil lain" 

(lapsille laatiminen).

988. "kenen omie, sen somie" (omat eli

somat).

989. "kemsetäh lapsed" (kemsetäh eli riehuu).

990. "kehe rozin on toa lapsi" (kenen näköinen,

vrt. rossi, roosa).

991. "kelkkie lapsi, ei juro mikänä" (kelkkie

eli vilkas).

992. "meän laps lattiel jo kepperehteä, jalgoa ottoa" 

(ottaa jalkaa).

993. "kepsetäh lapset hypitäh" (kepsetäh eli

leikkii).

994. "laps keputtoa, vähäizel astuu" (astuu lyhyin 

askelin, vrt. kepu).

995. "lapset mendih pihal, ei pertis kestetä" 

(lasten piha).

996. "väid mendih perehen elätändäh, kesken igä 

vanhani" (väid eli voimat).

997. "keräzil ollah" (leikitään kerän kätkemistä).

998. "keäkkyizen lapsi äkki" (kakkasi papanan).

999. "lapset keväzil mahlua juuvah" (omat herkut,

parantavia).

1000. "lapsi hypii hypii da sit kedevyi uinoo" 

(uinoo eli nukahtaa).

1001. "myötäsen lapset itkie älvöttäy, a vastasen 

lapset nakrua ketkettäy" (liiasta hemmottelusta).

1002. "laps algukieleh pagizoo" (algukieleh 

eli lasten kieleen).

1003. "mostu kielevää lastu ei tostu lövvy" 

(kielevää eli puheliasta).

1004. "elä ozuta kieldä moamalla" (osuta eli 

näytä kieltä).

1005. "kiekuttele vähäni lasta" (kiekuttele

eli kiikuttele).

1006. "lapsi kiekahtih kätkyös" (kiekahti eli

pyörähti).

1007. "liedzul kiekutah" (lietsul eli keinulla,

vrt. olla lietsussa).

1008. "kiikutetah da lauletah" (lasta 

tuuditettaessa).

1009. "kätkyttä kiikuttoa" (kätkyen kieli).

1010. "hirnuo kihkuttoa, tseär on" (tseär eli nuha).

1011. "kiestuna" (vallaton lapsi).

1012. "lapsi kiestunoipi" (hulluttelee, viekastelee).

1013. "se on eloine kielikalkaloine, pagizii lapsi" 

(vilkas ja puhelias).

1014. "ei pie kieldellä" (ei kieltäen).

1015. "hyvää lastu pidää aivan kiittää" (vaan

neuvoen ja kiittäen).

1016. "laps itkuh kiitskahtih" (puhkesi itkuun).

1017. "kätkyt kiitskau liikuttajez" (kätkyen kieltä).

1018. "kiistah juostih, kudai jättäy" (kiistah eli kilpaa).

1019. "poika nousou puuhu ta kiiristelöy" (omat 

leikkipaikat, puuystäviä).

1020. "elä solmie vyötä kovin kintieh" 

(pienelle lapselle).

1021. "lumikiipoista lapsed laddatah bolvanoida" 

(kiipoista eli palloista lumiukkoja, vrt. kiippa,

kieputtaa).

1022. "kimseh kuuluu lapsien" (kimseh eli

telmintä).

1023. "kikiriukkuo keäntöä" (kuperkeikkaa).

1024. "se on kikiskö, ainoz nagrau" (kikiskö

eli kikattava lapsi, vrt. kiki).

1025. "kikkelöhammas" (paikoilleen jäävä 

maitohammas).

1026. "astuu kipitteä moamah luo" (moamah

eli emon).

1027. "lapsed yhten armahuod ollah, k ollah yhten 

emän soavud" (yhestä emästä, yhtä armaita).

1028. "lapsella piähyt on kibeidyn" (lasten

vaivojen huomaaminen).

1029. "kivyöh kizatah" (leikitään kivillä).

1030. "siun ker lapsi kirbulehtoa, et kehtoa kattsuo" 

(kirpoilee eli putoilee, katsoa perään).

1031. "lapsii ei pie kirota ni konzu" (konzu

eli koskaan).

1032. "moamo ku kiroi, ga kirovuksiz on kogo 

elaiga, ei lykyssä ni mi" (emon lausuma kirous 

pahin).

1033. "kirkkie lapsi" (kirkkie eli vilkas).

1034. "lapset kirrutah pihal" (lasten elämää).

1035. "kirizytteä lastu, ei syötä" (kirisyttää

eli itkettää, vrt. kiri).

1036. "lapsi on kitsakka, kipiekö ollou" 

(kitsakka eli äkäinen).

1037. "kipiekö heän ollou tuo lapsi, kun iham 
myötähäs kitsajau" (kitsajaa eli äkäilee).

1038. "kitserehtäy itkie" (lapsi, itkee 

katkonaisesti).

1039. "pitän aikoa kitserteli, ta siitä itkeyty kerrassa" 

(itkujen tunteminen).

1040. "kizoandaig on lapsil, nuored ollah" 

(kisailun aika).

1041. "ikkunan allaham meil oli kisaukset" 

(lasten leikkipaikat).

1042. "elä kirvota lattiella, ota yskähäs" 

(yskähäs eli syliin).

1043. "lapset pihalla kizatah" (lasten piha).

1044. "roavahat kisatah, lapset kukaissellah" 

(roavahat eli aikuiset).

1045. "ennen kuuttu nedälii emmo pane kivil 

hiillutettuu vetty" (kivillä kuumennettua vettä, 

pesuvedeksi, nedäli=viikko).

1046. "se katso kiurun kielyöl kitserdeä" 

(pieni lapsi, puhuu kiurun kielellä).

1047. "kloptsa tuli lapseh" (vesirokko).

1048. "kloptsah ei kuole, bulkud nostas suured"

(bulkud eli näppylät).

1049. "kloptsa kuohkahuttoa lapsen kaiken 

ruvel pinnan" (kulkutautien nimet lainaa, 

vrt. tauteja levittävät skoulut).

1050. "midä to lapsi muatessa klikahteloo" 

(lapsen äänien tunteminen).

1051. "lapsi kylmi, klikahtamahaz rubiou"

(kylmi eli vilustui).

1052. "lapsi klikkau, kylmän on" (vilustunut).

1053. "lapsed marikivillä kivyzih kizatah, keällä 

hypitetäh kivie, kuin äijä jäi kädeh, se peäzöy 

kisoamah, toini nokkiu kivie" (marikivillä eli

pienillä pyöreillä kivillä).

1054. "kivyöh nopatah, kymmenine kivytty 

kahmaloz, yks tsumuh lykätäh, sit selgäimil 

kirbuou, opad i viippoat selgäimil yläh, opat 

kämmenil kirbuou" (kahmaloz=kourissa, 

tsumuh=ilmaan, opad=taas).

1055. "koabuoloo moamoidah" (kapuaa 

emon kaulaan).

1056. "koapustih kaglah" (lapsi kapusi 

kaulaan, turvallinen paikka).

1057. "kaglu koapistuu, ahtaz om pojjan kagluz" 

(koapistuu=kiristää, paidan kaulus).

1058. "lapset därvessä koalellah" (kahlaavat 

järvessä, vrt. kale).

1059. "lapsi kläntsisteleh, voinneg ei, vai 

suurendellehez" (lapsi oikuttelee, onko kipeä

vai liioitteleeko).

1060. "meän lapsed kohissah" (kohissah

eli pitävät meteliä).

1061. "pidäy kohendoa lapsen sukat" (parsia).

1062. "pahan koavan ozutti lapsil" (kaavan 

eli esikuvan).

1063. "elä izän koavah" (isän kaavaan).

1064. "sidä pereä imetetäh hätkembi stobi 

koht ei tartuz, imetetäh kolmin vuozin" 

(pitkään imettämisestä, ehkäisykeino).

1065. "konttamazin matkaau lapsi, ei voi vielä 

kävellä" (vrt. kontion lailla).

1066. "tule, uni, uksen toakse uinottamah, 

hiksahtelte hiihnaizile, koksahtelte koukkuizile, 

pienen lapsem pieluksuizih" (unen kutsumista).

1067. "peitoil kogletah" (kyykitään piilosilla).

1068. "koivunurboa lapsennu elostoa otimmo" 

(elostoa eli leluiksi).

1069. "lapset koivummahloa otetah, valutetah 

robehih keväizil da juvvah" (mahla, kerkät ja 

marjat, omia karkkeja).

1070. "kolmyöhini lapsi" (öiden laskeminen).

1071. "kolmekuuhini lapsi" (kuiden laskeminen).

1072. "laps kolmannel vuuvel on" (vuosien

eli talvien laskeminen).

1073. "elostuta lastu, kolaita midätahto" 

(elostuta eli viihdytä, kolistele).

1074. "laps lattiel komberoittoa" (kompuroi).

1075. "kompisteleh lapsi polvilleh nousemah" 

(nousee polvilleen).

1076. "laps kirboi nenälleh komsahtih, katso itköy" 

(kirposi eli kaatui).

1077. "mejjän tsidzoi kolovui meidy vaste, 

ku myö kazvoimmo" (kääntyi meitä vastaan,

vrt. veljien kiusattua).

1078. "moamoin kolovutti pahad mieled lapsien täh" 

(emolle tuli paha mieli, lasten tähden).

1079. "kolttini" (lapsen mekko).

1080. "piened on kobraized lapsuol" (kourat 

eli kädet).

1081. "hyppiy koppiu hagoizel da toizel marjastu 

tuomah, kazvan da kazvan" (lasta hypitettäessä).

1082. "kondiehuizil olla" (leikitään kontioita).

1083. "kodi piiretäh muah, yks rubiou kondiekse, 

se magoau koin sydämez, lapset tullah pihah 

hänem marjoa poimemah, kondiemmarjoa 

poimemmo, sit kondie hyppeäy jällez ajamah, 

k ei taboa, sit järelleh kodih, kui tavannou, 

sit se tavattu menöy kondiekse" (kontionmarja

leikki).

1083. "korkka" (lapsille jäädytetty mäki).

1084. "korvantaguin on lapsel ruskennuh" 

(likaantunut).

1085. "lapsie vedäy korviz" (oudoksuen, 

kurittamisen vieraudesta).

1086. "lapset kodas elostellah" (leikkii

pihakodassa).

1087. "lapsil kodaine luajitah, elostuskodaine" 

(pieni leikkikota).

1088. "ruskitsahin on laps, gostjaine tuli lapseh" 

(tulirokko, vieras).

1089. "siitä kul lapsi alko peässä jo kävelömäh, 

ni sillä loajittih kosto ta rättsinä" (vaatteita,

kävelemään oppimisen kunniaksi).

1090. "laps emäh koskoo" (koskoo eli tulee).

1091. "tytär izäh koskeh" (tulee isäänsä).

1092. "on kouhahtannuhes kazvanuh yhtes talvez" 

(kasvanut nopeasti).

1093. "lapset kotsitah yhtel jallal" (kotsitah 

eli hyppivät).

1094. "netse on miul katso kodikiuruni, 

tsoutserdau" (tsoutserdau eli jokeltaa).

1095. "kätkyöz on hiihnad, hiihnoiz on koukku" 

(kätkyen osia).