SYNTYMÄ

1. lapsen tulee syntyä maahan tai maan lähelle 

(vrt. maahan syntyvät eläinlapset). 

2. lapsen uskotaan saavan syntymässä kolme 

sielua (maasielun maasta, ilmasielun ilmasta,

kolmannen sielun emoltaan).

3. tulen lähelle syntymistä pidetään tärkeänä 

(suojeleva Tulen emo).

4. ensimmäisen maidon antamista pidetään 

syntymää seuraavista toimista tärkeimpänä

(vrt. vanhimpana).

5. lapsi vihdotaan kevyesti lapsisaunasta 

palattaessa (kotiovella ja kotitulen ääressä).

6. syntymän hetkellä vallitsevasta säästä 

ennustetaan lapsen tulevaisuutta (tyyntä, 

myrskyisää).

7. saunassa synnytetään maassa tai lauteilla, 

maaten tai polvillaan (synnyttäjältä avataan 

letit, solmut ja napit).

8. emon ja lapsen kasvot pyyhitään istukalla 

(suojeleva syntymäveri) jonka jälkeen istukka 

haudataan maahan tuohivirsussa. 

9. lapsi puhistetaan kankain (ensimmäinen 

pesu pari päivää syntymän jälkeen, pesemistä 

jatketaan 4kk ikäiseksi, pesuvesi heitetään 

perheen pitämyspuun juurelle). 

10. emoa ja lasta hoidetaan ja vihdotaan saunassa 

vähintään kolme päivää (toisen tiedon mukaan 

isäkin vihdotaan).

11. emo ja lapsi nukkuvat ensimmäiset päivät 

tulen ääressä.

12. naispuoliset sukulaiset vierailevat saunassa 

mukanaan lahjoja ja ruokaa (vierailun kunniaksi 

keitetään puuro). 

13. lapsen kunniaksi järjestetään varpajaiset 

joihin tuodaan samana päivänä laadittuja eli 

synnytettyjä ruokia (lapselle tuodaan kankaita, 

vaatteita ja suojelevia esineitä).

14. syntymän hetkestä pannaan merkille 

vuorokaudenaika ja kuunvaihe (uskottu 

vaikuttavan lapsen luonteeseen).

15. lapsi esitellään syntymän jälkeen maalle, 

ilmalle, tuulille, päivälle ja muille jumalaisille 

(esittelijänä ämmö, kätilö tai vanhin paikalla 

oleva nainen, suoritetaan saunan edessä 

kohottamalla lasta eri suuntiin).

16. lapsen posket sotketaan suojelevalla 

syntymäverellä (elämän ja terveyden väri).

17. syntymän jälkeen puristetaan maahan 

tilkka maitoa ("maan akoille").

18. lasta kohotellaan kotitulen ja kiukaan yllä 

(loihtien samalla terveydekseen).

19. istukka haudataan maahan koivuntuohessa 

(vrt. kuolleiden kietominen tuoheen). 

20. napanuora kuivataan ja laitetaan sellaisen 

esineen yhteyteen jota lapsesta toivotaan 

(yhteydessä kohtaloon).

21. lasta peittävän syntymäkalvon ("onnen

lakki") uskotaan tuovan onnea (pidetään 

enteenä tuonpuoleisesta).

22. syntymää pyhitetään keittämällä 

syntymäpuuro, leipomalla leipä, toivottamalla 

lapsi ("uusi tuoksu") tervetulleeksi ja pyytämällä 

tälle onnea, järkevyyttä ja pitkää ikää (lasta 

aletaan pitää suvun täysivaltaisena jäsenenä 

parin kuukauden ikäisenä).

23. lapsen käteen laitetaan punainen helmi 

tai punaista lankaa, otsaan musta piste (noki)

ja lakkiin kolikoita tai helmiä (suojelevia tapoja).

24. sukulaiset lupaavat lapselle lahjoja jotka 

annetaan ensimmäistä kertaa nähtäessä 

(toivotaan pitävän lasta elossa).

25. lapsi kiedotaan vanhempiensa paitaan 

(isän jos seuraavasta toivotaan poikaa, 

emon jos tyttöä).

26. syntymän jälkeen haetaan vaahtoa 

lähimmän kosken pyörteestä ja luetaan loitsu  

lapsen luonteelle (myötäpäivään pyörivä

=hyvätapainen, vastapäivään=vallaton, 

otetaan kolmasti, viimeinen kourallinen 

takaisin veteen).

27. synnytyksen tapahtuessa muualla kuin 

saunassa pyritään tulemaan saunalle heti 

kun pystytään (vrt. haltijat, yhteisen 

synnytyspaikan uskottu yhistävän 

sukupolvia).

28. syntymän ajankohdasta pannaan merkille 

kuunvaihe (yläkuu pitkää ikää), vuorokaudenaika 

(aamulla syntyneestä reipas ja tarmokas) ja sää 

(pouta huoletonta elämää, sade vaikeuksia).

29. poapona eli kätilönä toimii perheen 

tuntema vanhempi nainen joka tietää mitä 

millloinkin pitää tehdä ("puoli lasta poapohos, 

toini moamohos").

30. lasta suojellaan painamalla tämän suuta 

kolmasti emon vasempaan kantapäähän 

("suulassutus"), nostamalla lapsi kolmasti 

emon jalan ympäri ("jotta seuraisi emoa") ja 

kiertämällä emo ja lapsi tulen kanssa.

31. lasta tulen keralla kierrettäessä luetaan 

"Tulen eukko armollini, sie olet vanhin vaimoloista, 

ennustaja ensimäini, varo kaikki vahinkoista, 

varo tahi varjele".

32. emo voi suojata lapsensa hivelemällä tämän 

kasvoja alhaalta ylös ja valuttamalla kasvoille 

tilkan maitoa.

33. lapsesta uskotaan tulevan sen luontoinen 

kenet näkee tai kehen kiinnittää huomiota 

ensimmäisenä.

34. synnytyksen aikana puhutaan "hiljaa 

tsuhuttamalla" (pyhä ajankohta).

35. napanuoran asennosta ja solmuista 

ennustetaan lasten määrää ja tulevaa elämää.

36. lapsi kiedotaan vanhempiensa vaatteisiin 

ja esitellään maalle sanoin "terveh moa terveh 

tanner, terveh piha terveh pelto, terveh 

tervehyttäjällä, tälläkin tulokkahalla".

37. emoa ja lasta kylvetetään ja näille laitetaan 

oljista tai kankaista lämmin makuupaikka 

saunan lauteille tai lattialle.

38. saunasta pirttiin palattaessa lausutaan 

"meillä on teällä perehen liseä, sopiuko tänne" 

ja ojennetaan lapsi ensin emon ja sitten anopin 

syliin.

39. lapsi mitataan kylvetyksen jälkeen vaaksoin 

ja kyynärin (terve lapsi=paapon käsikyynärän 

pituinen, mittaamisen jälkeen puetaan isänsä 

paitavyöhön tai emonsa hivusrihmaan).

40. ensimmäistä kertaa rintaa annettaessa 

sanotaan "tätä on syönyn sukus, syntys, 

ja helie heimokuntas, tätä rupie siekin syömäh".

41. saamelaiset antavat lapselle rintaa ja 

kylvettävät tätä koivu-jäkälä-kylvyssä 

(synnytys kodassa).

42. emo voi viettää saunassa 7-9 päivää 

jona aikana lapselle tuodaan hammaslahjoja 

(hambahia) ja vaatteita ja emolle leivonnaisia 

(vehnäsiä, pehmeitä piiraita, lasta tullaan 

katsomaan vaaleissa pyhävaatteissa).

43. saamelainen lapsi pestään kattilassa ja 

kääritään riepuihin (synnytyksessä auttaa 

sielgi-ädni eli selkä-äiti).

44. lapsen haituvia ja syntymähiuksia solmitaan 

yhteen ja laitetaan perheen tai suvun pyhään 

vakkaan.

45. emo vie synnytysvaatteensa parantavan 

puun (usn juh) oksille roikkumaan (yhden lapsen 

sieluista pelätty eksyvän, toivotaan hakeutuvan 

vaatteisiin).

46. lapsi puhistetaan katajan savulla heti 

syntymän jälkeen. 

47. tyttöjen toivotaan syntyvän iltaruskoon 

("pitää tytöistä"), poikien aamuruskoon 

("pitää pojista"). 

48. synnyttäjää istutetaan kuumaa vettä 

sisältävän astian päällä, kävelytetään ympäri 

saunaa ja alaselkäänsä sivellään kuumalla 

vastalla (kipujen nimityksiä poltot, sätkät 

ja kuurot).

49. uuden kuun uskotaan olevan suotuisinta 

aikaa syntyä (kuun keralla syntyminen).

50. synnytykseen kutsutaan isoäiti tai joku

useasti synnyttänyt sukulaisnainen ("onnea 

ja viisautta tuomaan"). 

51. synnytyssaunan lauteet ja lattia peitetään 

lehvin tai oljin (saunaan astutaan paljain 

jaloin). 

52. synnyttäjää savustetaan ja valellaan vedellä. 

53. napanuora sidotaan emon hiuksilla tai  

paidastaan otetulla langalla. 

54. lapsen napaan laitetaan ripaus tuhkaa 

ja otsaansa piirretään viiva syntymäverellä. 

55. emoa ja lasta kylvetetään suolta tuodun 

vaivaiskoivun lehvillä.

56. emo ja lapsi viettävät saunassa sen ajan 

mitä napanuoranpätkän kestää irrota navasta 

(kuvaa yhteyttä tuonpuoleiseen). 

57. synnytyssaunasta palataan yöllä lehteä 

tai puunpalasta purren.

58. poikalapsen otsaa kosketetaan pirtin 

kiukaaseen sanoin "nopea kuin tuli, vahva 

kuin kiuas".

59. syntymäkalvoa kutsutaan onnenpaidaksi 

ja onnenlakiksi (sen mukaan kuinka suuren 

osan lapsesta peittää). 

60. napanuora irrotetaan puremalla 

(vanhin tapa).

61. lapsi pestään lähdevedellä päästä aloittaen  

(vesi heitetään myötätuuleen ("terveyttä ja 

viisautta") tai ruohikkoon ("kasvua ja pituutta")).

62. uutta kuuta ja täysikuuta pidetään suopeina 

aikoina syntyä.

63. synnytyksessä avustavaa vanhempaa naista 

kutsutaan sauna-akaksi, saunavaimoksi, paapoksi 

ja paarmuskaksi.

64. lapsiakalle tuodaan vehnäsiä, kukkoja ja piiraita 

(tuomisten tulee olla lämpimiä, "vastasyntyneitä"). 

65. lapsiakan luokse tullaan illalla ja ollaan yön yli

(lapselle tuodaan kangasta ja vaatetavaraa). 

66. emon ja lapsen luona käymistä kutsutaan 

hambahiksi, rotinoiksi, juuville menoksi, saunoiksi, 

lapssaunoiksi, pirttipussin tai kaasin kannoksi, 

varpaisiksi ja varpajaisiksi (3-7 päivää syntymästä).

67. "kell on kipie, sill on apie, kipu kiukoam peräh, 

pako pattsahan nenäh, juoksijalla jalkah, lentäjällä 

siipeh" (emoa kylvetettäessä).

68. vatjalaiset kietovat tytön isän ja pojan emon 

paitaan (toimella haluttu harhauttaa vahingollisia 

henkiä).

69. vatjalaiset kietovat lapsen jäniksen nahkaan

(kangaspaitoja vanhempaa perinnettä,

vrt. syntymän jumalatar).

70. lapsen ensimmäinen pesuvesi lasketaan kolmasti 

kiukaan läpi (ei keitetä, veteen laitetaan taikakaluja, 

kiviä ja kolikoita). 

71. "terveh moa, terveh manner, terveh tervehyttäjälle, 

tälläkin tulokkahalla" (lasta maalle esiteltäessä).

72. saamelaiset pesevät lapsen kylmällä vedellä tai 

lumella ja käärivät sen jälkeen lämpimään jäniksen

nahkaan (vrt. vatjalaiset, kertoo tavan iästä).

73. saunassa synnytetään polvillaan, istuallaan 

tai seisaallaan (avustajana äiti, isoäiti tai joku

synnytyksiin erikoistunut nainen). 

74. jälkeiset ja istukka haudataan maahan. 

75. lapselle annetaan lahja ensimmäistä kertaa 

nähtäessä.

76. synnyttäjälle laaditaan sija saunan peräpuoleen.

77. synnyttäjää kylvetetään leppäisellä tai pihlajaisella 

vastalla (vrt. punainen).

78. syntymän jälkeen kiitetään haltijoita ja 

sukulaisten henkiä uudesta elämästä ja pyydetään 

tulokkaalle pitkää ikää. 

79. "voi maan mätäs, niityn haltija, tuudita 

lastani kovalla tuulella, imetä vahvalla kasteella, 

vaateta vihreällä ruoholla" (lapsen esitteleminen 

maalle, emo laskee lapsensa sammalille).

80. "silkkipalmikkoinen Ved-ava, armahda 

sikiötä, päästä hänet ilmoille, ehkä hän on 

kaatunut, ehkä hänen jalkansa on luiskahtanut, 

armahda häntä" (synnytyksen pitkittyessä,

Ved ava=Veen emo).

81. aamua, aamuyötä ja aurinkoista päivää 

pidetään onnekkaina aikoina syntyä (vrt. päivä, 

aamurusko, aamutähti).

82. sydäntalvea pidetään suopeana aikana syntyä 

(kuun aikaa, tähtien aikaa).

83. "jo miä ilot unohin, laulut kaikki lakkaelin, 

vaan en kolmea unoha, yhtä en synnyntä sihhaa, 

toista kasvin kallastani, kolmatta omaa emotta” 

(syntymäsijan tärkeydestä).

84. marit synnyttävät saunassa (ei lämmitetä 

liian kuumaksi, lasta kylvetetään suojelevalla 

pihlajavastalla). 

85. marit pesevät lapsen toivoen tälle terveyttä 

ja vaurautta (pesuveteen onnenkaluja).

86. marien pesijänä toimii lapsenpäästäjä tai 

sukulaisnainen (tytön peseminen aloitetaan 

kasvoista (kauneus) tai takapuolesta (lapsionni), 

pojan selästä (vahvuus)).

87. virolaiset kutsuvat emon ja lapsen luona 

käymistä katsojaisiksi (katsikud, kaejatsid, 

katsel käimine, tuhul käimine). 

88. virolaiset tuovat katsojaisiin ruokalahjoja 

("koko perhe tulee ravita", katsomaan tulevat 

naineet sukulaisnaiset, tanunkantajat), 

89. virolaisten katsojaisissa ennustetaan ja 

tarkastellaan lapsen ulkonäköä (vrt. nimen

valitseminen, katsomassa käydään emon 

ollessa lapsivuoteessa).

90. virolaisten mukaan katsojien piirteet voivat 

tarttua lapseen (katsomassa käyvät lähimmät 

ja rakkaimmat).

91. komit kysyvät vanhemmilta syntymän 

jälkeen tuliko kuusi (koz, poika) vai hopeakuusi 

(niv, neiti).

92. lapsen kaulaan tai käsivarren ympärille 

kiedotaan suojelevaa punaista lankaa

(kaula huono paikka).

93. komit antavat napanuoran leikanneelle 

kätilölle (gegin) nenäliinan tai pyyhkeen. 

94. komit kuivaavat istukan ja liittävät sen 

kaulassa pidettyyn riipukseen.

95. komit pesevät lapsen männystä ja tuomesta 

laaditussa astiassa. 

96. komit lahjoittavat lapselle vyön (ven) ja 

syövät terveydekseen.

97. obinugrilaiset synnyttävät erityisessä 

synnytysmajassa.  

98. obinugrilaiset puhistavat emon majavan

haustalla ja uhraavat sen jälkeen syntymän 

jumalattarelle.

99. "kui mie synnyi, synnyi maalla, ja otettii 

onni maalla, paloi pari tuohuksia, toine pari 

kynteliä” (maalle syntyminen, vrt. onni

=suojelushenki, oni).

100. syntymän jälkeen nuolaistaan lapsen 

otsaa (toisen tavan mukaan sylkäistään 

oikeaan ja vasempaan käteen).

101. vesistöä jonka ääreen synnytään 

tai josta haetaan vesi syntymäsaunaan 

kutsutaan syntymävedeksi (pidetään 

vesistä rakkahimpana).

102. synnyttäjällä ei saa olla solmuja, nauhoja 

tai mitään matkaan viittaavaa. 

103. saamelaiset synnyttävät kodassa polvillaan 

tai kontallaan (synnyttäjän lähelle ei päästetä 

miehiä tai vanhoja piikoja).

104. saamelaiset solmivat lapsen napanuoran

(napa voidellaan rasvalla). 

105. saamelaiset pesevät lapsen kattilassa 

tai puisessa kaukalossa (pesuvesi heitetään 

"metsän puolelle kotaa").

106. saamelaiset kantavat pestyn lapsen 

kolmasti tulen ympäri ja laskevat komsioon

(pohjalle pehmikkeitä ja nahkaan kääritty 

veitsi). 

107. saamelaiset kutsuvat kätilöä selkä-äidiksi 

(seälg-eädni, selg-enn, sielg-jienn). 

108. saamelainen seälg-eädni sammuttaa 

syntymän jälkeen tulen, ottaa istukan, 

hautaa sen metsään, pystyttää haudalle 

kepin, palaa kotaan, sanoo hyvää iltaa 

("kuin vieraille") ja sytyttää tulen 

(pysyttelee kodassa kunnes emo ja lapsi 

ovat tervehtyneet). 

109. saamelaiset käyttävät komsion 

silmipeitteenä suojelevaa punaista huivia 

(vaihdettu emon toivuttua). 

110. saamelaiset vierailevat kodassa kolme 

päivää syntymän jälkeen (lapselle tuodaan 

vaatteita, helyjä ja pieniä lahjoja, 

vrt. tsalbme-siella).

111. saamelaiset isovanhemmat antavat 

lapselle oman poron (vrt. nimikkoporot). 

112. saamelaiset muuttavat uuteen kotaan 

emon ja lapsen tervehdyttyä (vanha kota 

hylätään, pystypuut jätetään paikoilleen).

113. saamelaiset pitävät kasvavaa ja luovaa 

kuuta hyvinä aikoina syntyä.

114. saamelaiset vievät jälkeiset järveen 

(toisen tiedon mukaan haudataan 

rannalle). 

115. pientä lasta ei jätetä yksin

(pidetään haavoittuvaisena ensimmäisen 

hampaan tuloon asti).

116. kodassa synnytetään polvillaan 

heinien päällä (tukeutuen kainaloista 

kodan läpi pingotettuun nuoraan). 

117. saamelaiset kehuvat pojan peuran 

nilkkaluulla, tytön marjatertulla 

(menestystä elinkeinoihin).

118. poikalapsen isää nipistetään korvasta 

sanoin "opeta poikasi ihmiseksi".

119. saamelaiset pesevät lapsen puisessa 

kaukalossa (ei käytetä muuhun, 

pesuveteen tulirauta tai mustaa villaa). 

120. lapsen napanuora sidotaan kasvavaan 

puuhun, komsioon tai laitetaan koskeen. 

121. saamelaiset antavat lapsen pudota 

vapaasti maahan (nostetaan ylös "käden 

selkämillä"). 

122. poikalapsi kääritään isänsä ja tyttö 

emonsa vaatteisiin.

123. lapsen napa sidotaan emon hiuksilla. 

124. saamelaiset laittavat lapsen selälleen 

emonsa viereen (isä ei saa koskea lapseen 

kolmeen päivään).

125. "emä näki suuret vaivat, ja kärsi kovat 

kipjät, ku teki tätä tytärtä, tätä synniä 

synnytteli, tätä marjaa maalle toi, puri puuta, 

söi kivveä, haukkas saunan sammaleita" 

(synniä eli syntyjää).

126. heikkona syntyneen lapsen ympärille 

kiedotaan vyö ja tätä pujotetaan oksista 

väännetyn lenkin tai onton puunkannon 

läpi (vrt. toinen syntymä).

127. sikiökalvon sisässä syntynyttä 

kutsutaan osakkaaksi. 

128. lapsi laitetaan pirtin katosta roikkuvaan 

pärekoppaan (kiinnitetty kattoon neljällä 

nuoralla, keinutetaan koivuisella vivulla, 

pehmikkeeksi olkia, höyheniä ja riepu). 

129. "etsi syntymä sihasi, etsi kazvikallahasi, 

etsi luontosi luosta, haon alta haltijasi, 

synnykkis syvästä maasta" (syntymäsijalla

elävä haltija).

130. "Mari tyttöseni, etsi luontos luoksi, 

etsi veres vieryeen, etsi syntymäsijasi" 

(syntymäsijan tärkeydestä, vrt. kohta

johon lapsi putoaa, johon veri valuu).

131. unkarilaiset kääntävät synnyttäjän 

itää kohti (nouseva päivä, vrt. päivän

säteissä saapuvat henkisielut).

132. mansit tuovat lapsen syntymäkodasta 

asuinkotaan jalat edellä (kuolleet kannettu 

kodasta pää edellä).

133. komit imettävät, hellivät ja koskettelevat 

lasta koko saunassa olon ajan (pidetään 

tärkeänä).

134. "telläs peänalusen ettei vettä menny korvii" 

(vastan, pestävän lapsen pään alle). 

135. "kenne o sormet haralloa ni siint tuluo antava" 

(lapsen sormista ennustaminen).

136. emoa ja lasta ei jätetä yksin 

(jos pakko poistua lyöty puukko ovenpieleen,

vrt. vahingolliset henget). 

137. lapsen pieluksen alle laitetaan pieni kivi, 

luun palanen, karhun kynsi, synnytyspaidan 

kappale tai synnytyksessä käytetty vasta

(taikakaluja).

138. karjalainen paapo kiertää emon ja lapsen 

kiven kanssa, ojentaa kiven lapselle ja loihtii 

"i min kovuz on kivi, sen kovuz olgah haldie 

haldiettomal" (toisen tavan mukaan kierretään

kiven ja keritsimien kanssa).

139. karjalainen paapo ottaa palan lapsen 

rievusta, ojentaa sen ilmaan ja lausuu 

"terve tuuli, terve ilma, terve tervehdyttämät, 

tässä lahjat kelvolliset, sekä lahjat laatuisat".

140. napanuora kuivataan, kääritään 

emon synnytyspaitaan ja laitetaan kätkyeen 

(jos lapsi kasvaa terveeksi käärö 

poltetaan).

141. hammas suussa syntyneitä pidetään 

luonnokkaina ja haltijoiden suosikkeina 

(hampaiden tulon uskottu merkitsevän 

suojelushengen saapumista, lähdön 

poistumista).

142. lapsen päätä ei harjata tai kammata 

ennen avonaisen sulkeutumista (päässä 

oleva pehmeä kohta).

143. lapsen kasvot noetaan heti syntymän 

jälkeen (suojeleva Tulen emo).

144. synnytyksessä avustavaa vanhempaa 

naista kutsutaan napaemoksi (napaemon 

kädet pestään ja tälle annetaan kiitokseksi 

paita tai kangas).

145. synnyttäjälle tuodaan purtavaksi kivi 

(synnytyksen pitkittyessä repäistään 

synnytyspaita auki). 

146. napanuora sidotaan emon hiuksilla 

tai pellavalangalla. 

147. lapsen ensimmäisen kylvetyksen 

(ens kyly) vesi säilytetään ja käytetään 

uudestaan. 

148. "terveh suvel, terveh pohjazel, tuulen 

lapsi, ahavan lapsi, kaiken ilman lapsi" 

(lapsen esitteleminen tuulille,

saunan edessä).

149. lasta pyöritetään lauteilla ennen 

kylvettämistä.

150. lapsi pestään puisessa saavissa 

(veteen onnenkaluja ja puhistavia 

heiniä). 

151. synnyttäjä pitää kädessään suojelevaa 

kiveä tai riipusta. 

152. saunaan tuodut ruoka ja vaatelahjat 

asetetaan lapsen rinnan päälle sanoin 

"rauhua, tervehyttä da onnie". 

153. saamelaiset uhraavat syntymän jälkeen 

puuroa syntymänjumalatar Sar-ahkkalle

(vrt. sari, sali, vrt. sare, sade, vrt. sara, 

sala).

154. merisaamelaiset juottavat synnyttäjälle 

valaanrasvaa. 

155. saamelaiset pesevät lapsen ja kietovat 

tämän suojelevaan jäniksen nahkaan 

(vrt. Sar-ahkkan eläin). 

156. lapsen kätkyeen laitetaan emon hiuksia 

ja palanen emon paidan alasesta.

157. jälkeiset eli puhtiaiset haudataan 

saunamaahan tai viedään metsään loihtien

(paikkaan minne päivä ei paista / missä 

ei kuljeta, toisen tavan mukaan kuivataan 

ja laitetaan kätkyeen). 

158. marit hautaavat jälkeiset saunamaahan 

vanhassa tuohivirsussa.

159. komit kätkevät jälkeiset synnytyspaikalle 

(toisen tiedon mukaan kuivataan ja kannetaan 

mukana).

160. mansit ja hantit ripustavat jälkeiset puuhun 

tuohisessa vakassa (toivoen puun voiman 

tarttuvan lapseen).

161. virolaiset kuivaavat jälkeiset (käytetty

parantamiseen).

162. obinugrilaiset kutsuvat istukkaa 

Lapsen-elättäjä-eukoksi (sikiötä suojeleva 

haltija tai haltijan sija).

163. napanuora kiedotaan emon lanteille 

(toisen tavan mukaan kuivataan, hienonnetaan 

ja syödään).

164. napanuoran katkaisusta tullutta verta sivellään 

tyttölapsen kasvoihin ("kauneus ja terveys").

165. mordvalaiset ripottelevat syntymän jälkeen 

tuhkaa oviaukkoon ja ikkunalaudoille.

166. mordvalaiset kiertävät lapsen koivunlehvän 

kanssa sanoin "pyhä puu, valkea koivu, suojele 

lasta pahalta, yöllä unen aikana, päivällä valvoessa, 

häntä ylös nostettaessa, rinnalla ruokittaessa, 

ruualla ruokittaessa, juotettaessa" (toistetaan 

päivittäin).

167. "kuun tieten, päivän tieten, vain rahvahan 

tietämättä" (synnytettiin vienan karjalassa).

168. lapsisauna lämmitetään ukkosen lyömillä 

puilla. 

169. "kipiehini kylyh tuluo, jotta saisi sairas 

moata, heikko henkensä vetöä" (luetaan 

ja hengitetään höyryä synnytyssaunan 

oven raosta). 

170. "puul löyly kivosel lämmin, väki vanhaj 

Väinämöisen, hiki nuorej Joukahaisen, 

monest on hyvästä tehty, usijast on siunaeltu, 

kipejillä voitehikse, vammoilla valevesikse" 

(synnyttäjää kylvetettäessä).

171. lapsi tuodaan saunasta vakassa 

(nostetaan kynnyksen yli, emo astuu 

kynnyksen ja vakan yli).

172. lapsen vakka laitetaan roikkumaan 

kiukaan korvalle (mökin lämpimimpään 

paikkaan).

173. napanuoran leikkaamisen jälkeen 

lasketaan maahan tilkka maitoa. 

174. "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly 

vahvottamah, puu om puhtahuokse, 

päivä ov valkevuokse, ihalakse ilmal linnun, 

tämän kylyn kylpehyössä, vassal lehev 

vaipuvuossa" (ensimmäistä kertaa 

kylvetettäessä).

175. napaemo lämmittää saunan ja viettää 

ensimmäisen yön synnyttäjän kanssa 

(toisen tiedon mukaan pitelee ja sivelee

emoa kipuja lievittäen, kiitokseksi 

kintaat ja rätsinä). 

176. "yskä se lapsen ylentäy, poapo sel lapsem 

parentau, varvikko heposev varsan, vassal lehti 

vaimol lapsen" (yskä eli sylissä pitäminen).

177. "pyyhe peäm peällä, vasta persiem peällä, 

kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly vaivuttamah"

(lasta kylvetettäessä).

178. "vesi alahakse, lapsi ylähäkse, pesem puhassan, 

puuhuom puhtahuokse, päivyöv valkevuokse, 

ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse" 

(kylvetyslukuja).
  

179. lapsi kääritään emon synnytyspaidasta 

otettuun riepuun (paita haudataan jälkeisten 

kanssa maakiven lähelle).

180. "toattos ta i moamos vassatah ta i kaimatah, 

makoa niinku moamos vattsasessa" (vanhemmat

vastotaan ja kaimataan, vrt. lapsen kaimaksi

tuleminen, periytyvät nimet).

181. "makoa kun moatinttsa, veny ku vesihako, 

elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä" (lasta 

käärittäessä).

182. "syntymätä, kasvamata, emon maidon 

maistamata, emon tuomata tuppaan, käärimätä 

kätkyeen, vaalimata vaatehien" (syntymän 

jälkeisiä toimia).

183. lapsi tuodaan saunasta perheen vanhimman 

syliin.

184. mordvalaiset naiset aloittavat leipomisen 

esikoisen syntymän jälkeen (syntymän merkiksi 

pöydälle syntymälimppu).

185. udmurtit turvautuvat synnytyksessä

sukulaisten henkien apuun (ongelmia, 

lapsi vaikuttaa heikolta).

186. udmurtit puhuttelevat sukulaisia sanoin 

"vanhemmat, antakaa lapselle henki".

187. udmurtit esittelevät lapsen syntymän 

jälkeen sukulaisten hengille.

188. udmurtit uhraavat poikalapsen syntymän 

kunniaksi sukupyhäkössä metson (pyytäen 

pojalle "kirkasta silmää ja terävää korvaa").

189. udmurtit uhraavat lapsen onneksi haukiparin 

(syöty juhlallisin menoin).

190. mordvalaisemo esittelee lapsensa maalle 

sanoin "voi maan mätäs, niityn haltija, viime yönä 

lapsen synnytin, annan sen sinulle, tuudita sitä

kovalla tuulella, imetä vahvalla kasteella, vaateta 

vihreällä ruoholla, ruohon kukilla".

191. marit kylvettävät lasta suojelevilla 

pihlajan lehvillä.

192. udmurttien syntymäjuhlaan (nuny suan) 

kuuluu ruokalahjojen laatiminen ja tuominen 

syntymäkotiin, rukouksen lausuminen 

sukuhaltijalle (lausujana perheenpää, 

kädessään voilla täytetty kousa), syntymäpuuron 

syöminen (voisilmän kera), tanssiminen, 

laulaminen, nauraminen ja pienen tyynyn 

ompeleminen lapselle.

193. saamelaisten mukaan lapset tulevat metsästä 

(miehtsest mon tan kavnim, metsästä tämän löysin) 

tai löydetään hangelta (näin asia selitetään 

vanhemmille lapsille).

194. saamelaiset pesevät talvella syntyneet 

lumessa.

195. kainuulaisten mukaan lapset tulevat saunan 

sillan alta (silta=lattia).

196. synnyttäjän vatsanpohjille asetetaan 

lämpimiä kiukaankiviä (kipuja helpottamaan).

197. synnytyksen pitkittyessä emo 

pelästytetään kaatamalla päälleen kylmää vettä 

ja loihtimalla "päästä maalle matkamiestä, 

pienisormista pihalle, pihalle pirisemähän, 

pihaa pitkin juoksemahan". 

198. lasta käytetään ulkoilmassa heti syntymän 

jälkeen ("jotta paremmin kestäisi kylmää",

vrt. ulkona synnyttäminen). 

199. kainuulaiset sitovat lapsen navan emon 

hiuksilla. 

200. lapsen ensimmäiseen pesuveteen laitetaan 

hopearahoja, äimä ja tervaa (äimä=luuneula). 

201. ensimmäinen pesuvesi haetaan ennen 

auringonlaskua (heitetään pesun jälkeen 

korkealle ilmaan sanoin "roihu ja rohkea"). 

202. lapsen pärekoriin laitetaan puukko 

ja tuuliajoa. 

203. emo ja lapsi välttelevät ihmisiä seitsemän 

kuun ajan (vrt. kuu=kuunvaihe).

204. obinugrilaiset synnyttävät pikku kodaksi 

(äi xot, man kwol) kutsutussa synnytyskodassa 

(emo ja lapsi pysyvät kodassa kunnes ovat 

tervehtyneet, miehet eivät saa tulla pikku 

kotaan).

205. obinugrilaisten vanhempana 

synnytyspaikkana pidetään puita (puun 

juurella synnyttäminen, vrt. heimojen 

syntypuut).

206. emo ja lapsi puhistetaan polttamalla 

pihtakuusen kuorta tai koivun kääpää.

207. obinugrilaiset sitovat lapsen navan 

poronsuonirihmalla.

208. obinugrilaiset kutsuvat synnytyksessä 

avustavaa naista napaemoksi (sitoo napanuoran, 

pesee lapsen, valmistelee kätkyen, uskotaan 

olevan sukua napalapsilleen).

209. obinugrilaiset ripustavat jälkeiset ja 

synnytyksessä apuna käytetyt pajunkuoret 

puuhun (tuohisessa vakassa, vrt. maahan

hautaaminen).

210. obinugrilaiset sitovat lapsen koppaan 

pieniä työkaluja (pojalle pieni jousi ja nuolia, 

tytölle nokkosia ja ompelutarvikkeita).

211. obinugrilaiset pitävät istukkaa 

haltijana jolle ommellaan vaatteet ja jonka 

kunniaksi syödään naisten kesken 

("Lapsen-elättäjä-eukko sinä syö, Tuli-emo 

sinä syö, juo, onnistuvina, osakkahina 

ollaksemme").

212. obinugrilaiset juhlistavat pojan 

syntymää uhraamalla poron, kutsumalla 

sukulaiset syömään, ampumalla jousilla, 

kopauttamalla isää lusikalla otsaan 

("opeta poikasi ihmiseksi") ja käyttämällä 

lasta joen rannalla olevassa pyhäkössä.

213. samojedit ottavat lapsen syntymän 

kunniaksi esiin puiset haltijoiden kuvat 

(vrt. perheen suojelushenget).

214. hantit voivat pyhittää lapsen oman tai 

naapurikylän suojelushaltijalle (näin tehty 

synnytyksen vaikeutuessa, lapsi voidaan 

naittaa vanhempana haltijansa kylään).

215. mansit hankkivat lapselle terveyttä 

pyhittämällä tämän mieleiselle haltijalle 

(suoritetaan kiertämällä esinettä (hopea, 

kangas, oksa) seitsemän kertaa lapsen 

pään ympäri).

216. "päässä piiat pintehestä, naiset vatsan 

vääntehestä, voiat alta, voiat päältä, voia 

keskestä keralla, päältä tuntemattomaksi, 

sisästä kivuttomaksi" (päästölukuja).

217. "saa tänne, hyvä eukko, täällä on tuskain 

tuvassa, hätähäinen huonehessa, naisen 

ainavoin aviksi, yhtäläisen ympärille, 

hot et itse jovvakkaan, niin lähetä sulat 

sannais, heitä helpoit kämmenees, päästä 

piiat pintehestä, vaimot vatsan vääntehestä, 

naiset koprista kovista, ikenistä ilkeöistä, 

tie tehty, portti avattu, avvaa lihhain portti, 

luinen portti lonkahuta" (hyvän eukon

kutsuminen).

218. "tule luoja, tule luonto, tule meitä 

auttamaa, tääll on appuu tarvis, tääll on 

vaimo vaivoissaan, lokkatukka tuskissaan, 

lopetahan vaimon vaivat, lokkatukan suuret 

tuskat, ko on potra poikalaps, sirahtakko 

maahan sirkkuiseen, a jos tuo lienee 

tyttölaps, tulkoo maahan mansikkaan" 

(luoja ja luonto).

219. "avaa auk veriveräjä, luine lukku 

lonkottele, matkamiehen moale tulla, 

pienisormine pihalle" (päästölukuja).

220. "niin siä uo luonnollaais ku kiukaa 

paikallaan, sevvera sinnuu nähtäköö ku 

kiukaata nähhää" (kierretään kiuas 

lapsi sylissä, vieraiden kohtaamiseen 

valmistettaessa).

221. hantit laativat tytölle pienen pullon 

tai kulhon ja pojalle pienen jousen tai nuolen 

(ripustetaan perheen suojelushaltijan 

pyhäkön auringonnousun puoleiselle 

seinälle).

222. obinugrilaiset juoksuttavat syntymästä 

yhteen liitettyjen lasten napaveret yhteen 

(pidetään "Turem-isän ja Turem-emon 

yhteenmäärääminä").

223. obinugrilaiset synnyttävät erillään 

olevassa pienessä kodassa (kotaan ei 

päästetä miehiä, kodassa asutaan myös 

kuukautisten aikaan).

224. obinugrilaiset ripustavat istukan 

tuohivakassa ylävirrassa olevaan koivuun 

(jokaisella istukalla eli haltijalla oma 

puunsa).

225. obinugrilaiset sitovat syntymäkoivuihin 

liinoja (pyytäen lapsille terveyttä).

226. unkarilaiset asettavat synnyttäjän 

maan yhteyteen.

227. unkarilaiset hautaavat lapsen sikiökalvon 

merkiksi siitä että perheeseen ("pajun juurelle") 

ei haluta enempää lapsia.

228. obinugrilaiset toivottavat lapselle "jalan 

kuljettavaa kuopatonta tietä" (toivotuksen 

jälkeen uhrataan haltijoille).

229. lapsen sieraimiin puhalletaan elävästä 

puusta saatua savua ("jotta aivastaa").

230. saamelaisten jumalatar Madder-akka luo 

sikiölle hahmon ja saattaa naiset ja naaraseläimet 

lapselle (vrt. matti, manner).

231. saamelaiset uhraavat Madder-akalle ja 

tyttärelleen Sar-akalle synnytyksen alkaessa 

(tehdään polttopuita (ei polteta), haetaan vettä 

lähteestä ja kaadetaan vesi kodan maalattialle, 

"missä akkojen tiedetään asustavan").

232. saamelaisten mukaan Sar-akka auttaa

synnytyksessä ihmisiä ja poroja (tuntee samat 

tuskat kuin synnyttäjäkin ja pyrkii lieventämään 

niitä).

233. saamelaiset juovat Sar-akan kunniaksi 

ennen synnytystä ja syövät kiitokseksi syntymän 

jälkeen. 

234. saamelaiset tiedustelevat lapsen tulevaisuutta 

kodan ovi-aukon alle laitetuilla tummalla ja 

vaalealla tikulla (vrt. oviaukolla elävä Juks-akka).

235. "ohhaa siulla niinkun muilla, iso ilmoin tehtäess, 

emo synnyteltäess, maammo moaalle soaataess" 

(iso ja emo, vrt. ilmasta ja maasta saatu sielu).

236. marit kääntyvät syntymän ja perheonnen 

haltijan Jumen-awan (awa=emo) puoleen kaikissa 

lapsiin liittyvissä asioissa (haltijalla lehdossa 

oma uhripuu). 

237. marien mukaan Wui-jume (wui=pää) määrää 

lapsen iän ja elämänvaiheet syntymän hetkellä 

(jokaisella lapsella oma wui, vrt. pää-sielu, 

päässä elävä suojelushenki).

238. marit hakevat kalpeille ja sairasteleville 

terveyttä päivänemo Ketse-awalta (lahjat kannon 

nokkaan sanoin "valkoinen Päivä, anna lapselle 

verevät kasvot").

239. marien mukaan Sotson-awa (syntymä-emo)

valvoo ja lisää hedelmällisyyttä, varjelee jokaista 

synnyttämään kykenevää ja on läsnä synnytyksissä.

240. marit uhraavat vaikeissa synnytyksissä 

Sotson-awalle (lahjat valkoisia), Jumon-awalle 

ja Perke-awalle (kolme emo-haltijaa).

241. marit kutsuvat syntymänhaltijoita sanoin lasten 

antaja (iksowo-puirso), hengen antaja (tson-puirso) 

ja luurangon luoja (lulege-puirso).

242. "kuulin mie kurjan kuikuttavan, hättäisen 

häihättävän, honkasessa huoneessa, petäjäisessä 

pesässä, vastan varpoja purevan, leheksiä leikkelevä"

(varpujen pureminen).

243. "taivas päällä halkiaa, maa alla pakahteloo, 

lase lasta lattialle, pientä sormia pihalle, lyö liukku 

lihanen portti, avaa verinen arkku, empä tarkoin 

tiiäkkään, liekkö piika vain lie poika" (taivas ja 

maa, vrt. kaksi sielua).

244. "tule pian, välliin jou´u, hättäisen huutaissa, 

pakkoisen parkuissa, päästä luonto, päästä luoja, 

päästä näistä päätteistä, synnyttäjän kuormaista"

(luonto ja luoja).

245. "pääst vaimon vantehista, akan koprist 

kovist, kun lienet poika laps, lohen purstoll puttoo, 

ku lienet tyttölaps, maalle siikan siraha" 

(poika ja tyttölapset).

246. "anna käyä matkamiehen, tien kävijän 

tempotella, anna tulla tälle maalle, tätä maata 

katsomaan, ilmaa ihhaamaan" (päästölukuja).

247. "etsi luontois lumesta, syntyis syvästä 

maasta, hoaaon alt haltiais" (luonto eli synty

eli haltija, talvella syntyneiden suojelushenki

lumessa).

248. "i miä vet olin niin nooren nojalla i 

nosseteltuiseen, i olin veel niin arvaamatoin 

akkimaiseen, ko en kyssyynt siule onnia i 

synnykkisiallaas naisen synnytelty" (kysynyt

lapselle onnea syntymäsijalla, vrt. kys=kuusi).

249. "niin sie makua, kuin makait muamos 

mahassa, alla rinnan riuvottelit, alla keuhkon 

kellittelit, alla maksojen makasit" (lasta emon 

syliin laitettaessa).

250. hantien mukaan jokaisen naisen sisällä 

asustaa toinen nainen (anki) joka antaa lapselle

syntymässä yhden sieluistaan (varjosielu ilt).

251. "jouvu pirttihin pikemmin, vaimon vanki

-huonehesen, nyt on piiat pintehessä, vaimot 

vatta-vantehissa, jos ollet joen takana, jouvus 

joen takoa, koalaa polvesta merehen, vyölapasta 

lainehesen, kun huuan hätäsen äänen, parun 

pakkosen sävelen" (joen takaa saapuva haltija).

252. "päästit päivän pohjasesta, päästä maalle 

matkamiestä, niityllä nisallisia, pikkusormista 

pihalle, näkemähän näitä maita, ilmoja 

ihahumahan" (päivän päästävä haltija).

253. "tules tänne tarvitessa, tules tulla, meällä jouvu, 

tule, tuskat tummuttele, kivut pannos kinttahisi, 

vaivat vanttusi nenähän, vie kinas kiven rakohon, 

vantut vaarojen lomahan" (kipuja pois vievä

haltija).

254. "tules saunahan saloa, piilten pikku huoneh, 

tääll on piika pinnehissä, vaimo vatta vääntehissä, 

kivi kiukaasta murota, muja neitosen povesta, 

päästä piika pinnehistä, vaimo vatta vääntehistä"

(lasta päästämään kutsuttu haltija).

255. "avukseni, armokseni, väjekseni, voimakseni, 

tule saunahan salova, kylin kylpyhuoneheesen, 

tuo vasta varjossasi, simasulka suojassasi" 

(avuksi kutsuttu haltija, vrt. noitien apuhenget).

256. "päästä piika pintehestä, vaimo vaivoista 

kovista, ettei vaivoihin vajoisi, tuskihinsa tummeneisi, 

päästä maalle matkamiestä, pieni kätistä pihalle, 

ilmoa ihailemahan, otavaista oppimahan, päiveä 

tähyämähän" (päästölukuja).

257. "puhun suulla puhtahalla, suulla suuruxettomalla, 

kielellä jyvättömällä, käy saunahan saloon, piilten 

piika huoneesen, kivi sorra kiukuasta, muju muurista 

murenna, lapsi vaimon lantehista" (päästölukuja,

vrt. synnytyksissä avustaneet noidat).

258. "juokse polvesta merehen, tuua kiiskiltä 

kinuua, matehelta nuljaskata, jolla voija luun lomii, 

perävieriä vetelen, sivelen sivuja myöten, päästän 

mailla matkamiehen, niityllä nisallisen, pieni sormisen 

pihoilla" (kiisken kinua, vrt. vasta, sulka).

259. "päästä kahta erilläh, kuun tieten, päivän 

tieten, inehmisien tietämättä" (kuun tietäen, 

päivän tietäen, ihmisten tietämättä).

260. "peässä moalla matkamiestä, niityllä nisallista, 

pikkusormista pihalla, tätä ilmalla itikköä, läpi 

lämpimien lävien, läpi luisien lukkuloien, läpi 

lämpöisten lihojen" (tälle ilmalle päästäminen).

261. synnyttäjän suuhun ja sivuihin valellaan 

hetteestä tuotua vettä (valeltaessa luetaan 

päästösanoja).

262. "olkah yöllä ympärillä, päivällä peän peällä, 

varomah, varjelomah, vassen kohti vassuksie, 

kohti kaikkie kovie" (kierrettäessä emo ja lapsi 

tulen ja tuohitorven kanssa).

263. syntymän jälkeen luetaan tulen ja veen 

sanoja ("vesi vanhin velleksistä, tuli nuorin 

tyttäristä").

264. hantien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu yhdessä syöminen (isän naispuoliset 

sukulaiset tarjoilevat emon naispuolisille 

sukulaisille, naisten jälkeen kestitetään 

miehet ja koirat).

265. hantien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu perheen / suvun suojelushaltijan 

luona käyminen, haltijoiden kestittäminen 

pyhäkössä (jokainen kiittää tahoa jolta oli 

lasta toivonut) ja koivun mahlalla pestyn 

lapsen kietominen jäniksen nahkaan.

266. hantilapsen uskotaan syntyvän neljän 

naisen hoivaan (jumalatar-emo Anki, napaemo, 

oma emo ja nuori sukulaistyttö jonka tehtävä

viihdyttää lasta emon poissaollessa). 

267. hantien mukaan jumalatar-emo Anki elää 

ikuisesti ja on kaikkien ihmisten emo.

268. hantit vievät istukan Ankille heti syntymän 

jälkeen ("jotta voi jatkaa sukua ja mitata lapsen 

elämän pituuden"). 

269. hantien mukaan Anki antaa lapsia yhdellä 

kädellä ja ottaa pois toisella. 

270. hantit pitävät Ankia kaikkien miespuolisten 

haltijoiden yläpuolella (miespuoliset haltijat 

tyttärenpoikiaan, vrt. anni, aki).

271. hantien mukaan Anki saa pelkkiä tyttäriä 

(vanhin tytär naimisissa Vezhakarin-vanhan

-miehen eli karhun kanssa).

272. "elä kuren ijät, kären ijät, harmoan havukan 

ijät, kasva pinon pituoks, hoasion korkeuoks" 

(maahan syntyneelle lapselle, sanojen jälkeen 

nostetaan ylös ja aletaan puhistaa verestä).

273. napaemo ottaa lapsen polviensa päälle, 

valuttaa vettä kyynärvartta pitkin lapsen selkään 

ja loihtii "laps ylähäks, ves alahaks".

274. "synnytteli, kasvatteli, luonnon lähtie 

laidejilla, ei siitä syntyt syntymiset, synnytteli 

toisen kerran, kahen kallivon lomassa, kolmannen 

kiven kolossa, eikä syntyny syntymiset, sigeyty

karun sigeymiset, mänibä puron varrella, 

josta männyt ladvon laski, sihe synty syntymiset" 

(synnytyspaikkoja).

275. "päästit kuutaman kehillehen, päästit päivän 

takana, päästele sinä päivän lapsi, maita myöten 

maitamahan, ilmaa myöten kulkemahan, tätä 

ilmaa elämähän" (kuuhun ja päivään yhistetty

haltija).

276. "tules tänne tarvitessa, hädähise huudahissa, 

meidän vaimo varzillaa, poikin puolin polvillaa, 

yli kynnyksen kygryttää, vassen varboja pureloo, 

lehtilöjä leikkelöö" (haltijan kutsusanoja).

277. "lämmitä metinen sauna, haloilla haluttomilla, 

puilla muurehettomilla, risuilla rikottomilla, 

tules saunahan saloa, ilman uksen ulvomatta, 

saranan sanelematta, sivaltele, voialtele, 

sormella nimettömällä, kätysillä kultasilla" 

(kultakäsinen haltija).

278. tyttölapsen kantapään ääriviivat piirretään 

syntymäsijalle sanoin "nainen tiensä tuntekon, 

tuuli tietä neuvokoon, emo olkoon opassa".

279. hantit pesevät lapsen koivussa elävän 

pakurikäävän kuoresta laaditulla nesteellä 

(käytetään myös teehen).

280. hantit kutsuvat napanuoran katkaisevaa 

naista pukon ankiksi (napanuoran emo,

vrt. puukko, puiset puukot). 

281. hantien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu perheen / suvun suojelushenkien  

kunniaksi syöminen, napanuoran kuivaaminen 

ja vieminen metsään korissa ja korin ripustaminen 

puuhun (toisaalla nuora kiinnitetään kätkyeen 

tai emon ompelupussiin).

282. hantit pitävät sammakkoa (naworti ne, 

hyppivä nainen) lemmen ja hedelmällisyyden 

tuojana ja perheiden suojelushenkenä 

(ihmishahmoisia haltijoita vanhempi). 

283. hantit uhraavat sammakolle huiveja 

onnistuneen synnytyksen jälkeen (uskotaan 

suojelevan emoa ja lasta syntymän hetkellä).

284. emo ja lapsi kierretään riepuun käärittyjen 

jälkeisten kanssa sanoin "loajin linnan rautasen, 

rautasilla seipähillä, teräksisillä vitsaksilla, 

katehia kaitsemaan, varuksii vastoamaan".

285. napaemo vie lapsen saunan ulkopuolelle, 

esittelee tämän tuulille, palaa takaisin 

saunaan ja alkaa kylvettää lasta sanoin "terve, 

kylysein, terve, moamosein, tervehyttä tekemään, 

rauhutta rakentamaan".

286. lapsen syntymäsijaa puhutellaan sanoin 

"Maan emä, Manteren emä, syöttäi, anna rauha, 

tervehys, oikielle hengelle, tälle ilmalle syntynyölle, 

vasta synnyttän, vasta kasvattan, tähä ilmaan 

terveytän".

287. lapsen syntymäsijaa puhutellaan sanoin 

"terve moa, kallis kantajani, tervehyttä tekemään, 

rauhutta rakentamaan". 

288. lapsi otetaan kämmenille, viedään ulos 

ja kumarrellaan tuulille sanoin "terve tuulella, 

terve tyynellä, anna rauhoa, terveyttä, laps siulla, 

laps tyynellä, laps kaikell rahvahalla".

289. napaemo ottaa kiven käteensä ja kylvettää 

lasta sanoin "i min kovuz on kivi, sen kovuz 

olgah haldie haldiettomal".

290. napaemo kylvettää lasta sanoin "nouse 

luontoin lovesta, haon alta haltiani, syntyni 

syvästä maasta, isäni luonto, emäni luonto, 

päälle luontoni omani".

291. "mitä emä suvaitsoo lämpee, kuin isä 

suvaitsoo, muka hän suvaikahese, tämän löylyn 

löytäjessä, lämmäsen lähettäjessä, anna mi 

lämmäsen lähetän kuin on isä lämmäsen 

löytänyt, ta emä" (lapsisaunaan mentäessä).

292. "peskäh, puhastakkah, puhastakkah 

purmuseks, päästäkäh pääskyseksi" 

(lasta kylvetettäessä).

293. "terveh teille, terveh meille, 

Maa emä, Tule emä, anna rauha, tervehyt 

uuvelle tulijalle, uuvelle matkalaiselle" 

(saunasta pirttiin tuotaessa, lapsi lasketaan 

kiukaan eteen). 

294. lapsi laitetaan kätkyeen, kierretään 

kätkyen taakse, leikataan napanuora terävällä 

kivellä ja loihditaan "kiven kovus olkah, 

olkah oikiel hengel, min verta kiveh tarttuu, 

sen verta tarttukah oikieh henkeä".

295. "aug on veriset veräjät, säre luiset 

lugutki, piäsis pienonen pihoilla, hoikkasormi 

hoiberdelmah, kuuta on katsomahan, päivyä 

on ihailomahan" (päästösanoja).

296. "peässä, luoja, peässä, luonto, ennen, 

päivän nousemista, koijumalan koittamista"

(yöllä synnyttäminen).

297. "lämmitin kylyn medosen, medosil on 

halgosilla, halgosil haluttomilla, puilla 

puutomattomilla, keräin kossesta kivyttä, 

kogoin kossesta kivyttä, katkain vastan 

varvikosta, haudelin tuol on hardijoida, 

siidelin sivuloita" (synnytyksessä auttavan 

valmisteluja).

298. mansit ripustavat pojan syntymän 

kunniaksi pienen jousen perheen 

miespuolisen suojelushengen pyhäkön 

läpi viritettyyn orteen tai nuoraan 

(ripustajana lapsen isä, ojkaa eli ukkoa 

pyydetään ottamaan lapsi suojelukseensa, 

naiset suorittavat vastaavat menot tytölle 

ekwa-haltijan pyhäkössä).

299. mansit kutsuvat synnytysmajaa 

man-koliksi eli pikku-majaksi (majassa 

asutaan myös kuukautisten aikaan, 

majassa olevaa käydään katsomassa 

naisten toimesta).

300. mansinainen pitää synnytysmajassa 

ollessaan samoja vaatteita ja hiuksiaan auki 

(eikä käytä koruja, vrt. elää arjen vastaisesti). 

301. mansinainen pukee synnytyksen 

alkaessa päällensä vanhat vaatteet, sytyttää 

tulen, keittää vettä ja laittaa valmiiksi sileät 

kivet joilla lämmitetään lasta syntymän jälkeen 

(avuksi tulee vanhempia naisia). 

302. mansinainen pysyy synnytysmajassa 

kolmen kuunvaiheen ajan.

303. mansit puhistavat emon ja lapsen 

koivunkäävän savulla ja majavan haustalla.

304. mansien taruissa synnytetään 

"naisten syntymäpuun kauniilla juurella"

ja "sen puun oksien luona missä naiset 

synnyttävät" (synnyttäminen tapahtuu 

kyykyssä).

305. mansien pikku-majan tolppia (son-jiw)

pidetään syntymäpuun eli sielupuun rungon 

ja oksien korvikkeina (otetaan tukea

synnytettäessä). 

306. mansit uhraavat syntymän jälkeen 

padallisen ruokaa Mir-susna-xumille 

eli Maailmaa-katsovalle-miehelle (uhri 

toistetaan lapsen ollessa vanhempi ja 

kolmannen kerran aikuisuuden 

kynnyksellä).

307. mansit uhraavat Mir-susna-xumille 

sanoin "nouskoon kultainen merivetinen 

olemuksesi, Obin-vetinen olemuksesi, 

jos joskus ilmestyisit kuuman kattilan 

kaulan yläpuolelle, höyryävän padan 

yläpuolelle".

308. mansit pyytävät lapselle Naj-ekwan 

eli Tulen eukon hyväksyntää sanoin 

"älä heitä kipinöitä lapsen päälle kun tämä 

opettelee konttaamaan, jääköön kipinät 

tulisijaan" (sanojen jälkeen laitetaan

lahja tulen viereen).

309. mansit uhraavat pojan syntymän 

kunniaksi pienen jousen ja nuolia 

(ojkalle eli perheen miespuoliselle 

suojelushengelle, nuolet metsänhaltijoille).

310. mansit uhraavat tytön syntymän 

kunniaksi ompelupussin (ekwalle eli perheen 

naispuoliselle suojelushengelle).

311. nenetsit eivät synnytä paikassa missä tietävät 

toisen naisen synnyttäneen (vrt. paikalla elävä

haltija).

312. nenetsit siirtävät kodan lapsen syntymän 

jälkeen (samoin toimitaan kuoleman jälkeen).

313. "terveh muat, terveh manteret, terveh, 

terveh tuleisie, annas rauhaa, tervehyttä lapselle" 

(laitettaessa neulaa lapsen syntymäsijalle).

314. napaemo pukee lapsen ylle puhtaan liinan, 

näykkii liinaa hampaillaan ja lausuu "puren 

kaikki puutunnaiset, kaikki mahkurat kaluun, 

puren kaikki puututtajat, tapan tauvin 

tartuttajat".

315. "ota hirven luonto, elä säitä säikähtele, 

vasta rintoja vapise, elä itke ilman syytä, 

ilman vaivoita valita" (kohotettaessa lasta 

saunan ovesta).

316. "pois entisii eläjii, veres tulloo sijjaan" 

(tuotaessa lasta pirtin peränurkkaan).

317. "salvatar, sauna vaimo, tule saunahan 

saloa, tuovos vastat varjossansi, tule saunahan 

saloa, kenenkänä keximätä, kunkana havahtemata, 

saranat on voilla voijut, toki rasvalla rapatut, 

tule saunahan saloa, puota kivi kiukahasta, 

lapsi vaimon varpahille" (saunaan kutsuttu

naispuolinen haltija).

318. "kuin ollet mies tuleva, tule, mies, melun 

keralla, uros urhosellen, kuin ollet piika tuleva, 

tule piika pienemmästi, tyttölapsi tyynemmästi"

(lapsen puhuttelemista).

319. "kun sie lienet tyttölapsi, tyttö maalle 

tyyräele, kun sie lienet poikalapsi, niin potkase 

emosi puota" (puota eli takapuolta).

320. "tääll on huono huonehessa, sairas saunan 

lämpimässä, piika piinoa pitävi, vaimo vaivoa 

näkevi, saunassa savu seassa, kylän kylpy-huonehessa, 

päästä piika pinttehista, vaimo vatsan vääntehistä, 

kuun tietä, päivän tietä, ihmeisten tietämättä, 

päästä maalle matkamiestä, pienisormia pihalle, 

ilmoille imeisiä, näkemähän näitä maita, 

näitä kuita kuulemahan" (päästölukuja).

321. "lonkauta luinen lukko, portti suoninen porota, 

vesi päästä ensin päästä, veri päästä sen perästä, 

laske maalle matkamiestä, näitä kuita kuulemahan, 

näkemähän näitä maita, kuun teittä, päivän teittä, 

ilman tieotta imeisten" (vesi ja veri).

322. "kuut on nosnet, päivät nosneet, taivaan on 

aurinko havainut, lyö nyt linkku, avaja portti, 

luinen lukku luikahuta, päästä kuuta kahtomaan, 

päivää ihoamaan" (synnytyksen pitkittyessä).

323. "kave eukko, vaimo vanhin, paras luonnon 

tyttäristä, tule pijan, välehen jouvu, juokse joka 

askeleelle, juokse polvesta mereen, vyölavasta 

laineheesen, ota kiiskiltä kinoa, matikalta nuljakkata, 

jolla voijat luun lomia, sivele sivuja myöden"

(kave eukko, vaimo vanhin).

324. "kave eukko, luonnon tyttö, kave kultainen, 

koria, joka olet vanhin vaimoloista, ensin ehtoista 

emoista, tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutsuttaissa, 

ajaavu anottaissa, tääll on piika pindeheissä, 

vaimo vatsan väänteheessä, saunassa savun sejassa, 

tiijoitonna, taijotonna, tarkasti tajuamatta" 

(vanhin vaimoista, ensin emoista).

325. "kurki hyppäsi, kärki tanssasi, harakka 

lapsisaunassa, pikkulintu puita pilkko, 

västäräkki vettä kanto" (synnytyksessä 

avustavia henkiä).

326. "syntynyt on synkeällä, aivan kuutolla 

ajalla" (kuutolla ajalla eli pimeällä kuulla,  

pidetty huonona aikana syntyä).

327. saamelaisten mukaan uusi kuu tietää

lapselle terveyttä.

328. obinugrilaiset pitävät jumalatar Pugos ankia 

("kaiken äiti", "pää-nainen", "tulenantaja") 

naispuolisista haltijoista tärkeimpänä (asuu 

päivännousun suunnassa, lähettää lapset keskiseen, 

tyttärensä auttavat ihmisiä löytämään uutta 

viisautta).

329. hantit pitävät pojan syntymän kunniaksi 

pyhäkön seinälle ripustettua pientä jousta 

(joyol) elinvoiman ja väkevyyden tunnuksena.

330. komit kutsuvat vastasyntynyttä "vihreäksi 

lapseksi".

331. "kun lienevi poikalapsi, tulkohon melulla 

miehen, piikalapsi pienemmästi" (pojat ja piiat).

332. "kave eukko, luonnon tyttö, kave kultanen 

korea, jok olet vanhin vaimoloita, ensin emä 

itselöitä, joka ennen jaksot jaksoit, jaksot jaksot, 

päästöt päästit, kun sä kuun kehästä päästit, 

päästit päivän kalliosta, päästäpä tämäkin päästö, 

jaksappa tämäkin jakso, päästä piika pintehestä, 

vaimo vatsan vääntehestä, avaja lihanen arkku, 

arkku luinen lonkahuta, päästä maalle matkustaja, 

ensi kerta eläissänsä" (jaksot jaksoit, päästöt

päästit, vrt. jaksaa).

333. "on sie piika tahi poika, tule tietä kahtomaan, 

ilmoo ihoamaan" (päästölukuja).

334. tyttölasta kylvetetään kaatamalla päälleen 

vettä kellosta, pyyhkimällä lasta jäniksen käpälällä 

ja loihtimalla "tule kielevä kun kello ja sukkela 

kun jäniksen käpälä".

335. "ropu, ropu reisijäin, punasia poskijain, 

vesi voiteeksi, löyly hauteeksi" (nuoltaessa 

lasta puhtaaksi, vrt. eläinemojen 

käyttäytyminen).

336. "makkaa niiku maa makajaa, leppää niiku 

lehto lepäjää" (maa ja lehto, lasta ympäröivät

jumalaiset).

337. "terve löyl, terve lämmin, terveheks oma 

poikain" (terveyden toivominen).

338. "vitsat viroittammoa, koivun kannat 

kasvattammoa, piikoa peräkkähäks, 

miestä hartiakkahaks" (vitsat ja kannat, 

taikakaluja).

339. "ves moaaha vierimeää, piika ylös kasvamaa"

(kylvetyslukuja).

340. "ves muaha vieremää, laps ylös kasvamaa, 

vetonen pölästymmää, lapsee ihastummaa"

(kasvun toivominen).

341. "kylvettelen pienoistain, piällä polvien 

pätösen, piällä helman hienokaisen" (polvilla 

kylvettäminen).

342. "vetonen pölästymmiä, poikain ihastummua, 

ves moahan vieremiä, poikain suureks kasvamua"

(vesi maahan vierimään).

343. "kuin mie peipposen pesin, niin pesin 

pienosein, kuin ma pulmusen puhastin, 

niin puhastin piikasein, kuun kirkkauueks, 

päivän valkeuueks, auringon terän suuruueksi" 

(kuun ja päivän kaltaiseksi).

344. "ves alas vierimää, laps ylös kasvamaa, 

koivun lehet korotelkoot, haavan lehet hauvotelkoot" 

(kylvetettäessä lasta emon kämmenien päällä,

koivu ja haapa). 

345. lasta kylvetetään vettä kaataen ja koivun 

lehdellä varovasti sivellen (suun seutu sivelty 

huolellisesti). 

346. emo kuivaa kylvetetyn lapsen omalla 

suullaan (korvista selkää pitkin alas).

347. lasta heilutetaan kahdesti myötä ja 

vastapäivään, lyödään hellästi takamuksiin 

ja luetaan "en lyö kappeeks, en lyö lappeeks, 

lyön pahhoi henkii pois ajaiksein".

348. selkupit uhraavat pojan syntymän 

kunniaksi veteen jousen (inti) ja nuolen.

349. selkuppien mukaan syntymäkuu antaa 

lapselle tiettyjä voimia (marraskuussa 

syntynyt pystyy kutsumaan talvea).

350. selkupit laativat lapselle puisen kaksosen 

ja vievät sen perheen pyhäkköön.

351. selkuppien mukaan toinen ihmisen 

henkisieluista (quwterge) irtautuu lapsesta 

heti syntymän jälkeen, asettuu kaksoseen 

ja elää pyhäkössä muiden haltijoiden 

suojeluksessa.

352. selkupit uhraavat tytön syntymän 

kunniaksi veteen heinistä punotun letin 

(heiniä pidetään maanjumalatar Ilinta kotan 

hiuksina).

353. saamelaisten mukaan lapsi saa syntymässä 

kaksi sielua (vapaasielun sukulaisiltaan ja 

henkisielun Sar-ahkkalta).

354. saamelaisten mukaan henkisielu kiertää 

kuolleen sukulaisen luurangosta taivashaltija 

Radienin ja maanhaltija Mattar-ahkkan kautta 

Mattar-ahkkan tyttärelle Sar-ahkkalle.

355. lintujen uskotaan tuovan lapselle hengen 

syntymän hetkellä.

356. lapsi puhistetaan katajansavulla suojelevia 

sanoja lukien.

357. komit kylvettävät lapsen vaivaiskoivun 

varvuilla.

358. hantit ripustavat tyttölapsen jälkeiset koivuun 

(tuohivakassa, vrt. lasta vatsassa suojellut haltija).

359. "äetin tissiiv viettiij jotta pikkisen soa alakkuu" 

(lapsi syntymän jälkeen).

360. "ois antaneet olla vaa jot lautasii alt o tult se 

ois paljo mukavampaa" (kertoa että lapset tulevat 

lauteiden alta).

361. "siitähä niitä kohtuvikoja ja alusvikoja saahaha 

ko hypätähä jalakasehe kohta saannin jäläkehe eikä 

kehata maata lapsivuojetta niinku pitäs" (lapsivuoteen 

tarkoituksesta).

362. "apumuorha se pittää semmosis asjois olla varalt" 

(apumuori eli kätilö).

363. "tule moan manteren haltie, apunes ja armones 

mul luoksein joka avuton on" (apuun kutsutut

haltijat).

364. "kun moam mantereen haltia tulis aottamaan 

apuneesa ja armoneesa jotta se syntys" (maan ja

mantereen haltija, vrt. Madder ahkka).

365. "tulihiili viskathan ensimäishev vetheen" 

(ensimmäiseen pesuveteen).

366. "se ol maetolämmitös ensimmäener ruoka 

sillä saonavaemolla" (saunavaimolla eli

synnyttäjällä).

367. "olim pukannut tuolta ronkasta jalam pois 

paikaltaa, että ne pääsi antautumaan ne luut" 

(hätäkeinoja, ronkka=lonkka).

368. "mullakaan ei oo tiejosa ko yks ainul laps 

joka on syntynyh hammas suusa" (harvinaista).

369. "se tarvii pestä ensimmäeseltä hirveän tarkkaa, 

sitte keärittiir rättilöehij" (ensipesu).

370. "kyllä minum miehen ol ensittem mutta sillä 

ol semmotteh hellä luonto että se ei voent olla" 

(mukana synnytyksessä).

371. "se ol sellane ihmine minu äetvaenoa että 

ne hak sitä noehi synnytyksii aena" (kätilöt, 

vrt. synnytykseen erikoistuneet noidat).

372. "täst lapsest tulluu mänettäjä ku on 

synnyttyyviä koprat hahalloa" (syntyessä 

kourat auki).

373. "haikusaonassa se om minunki poeka syntynä" 

(haiku eli savusaunassa).

374. "haovveltii selekee ja mahhoo" (emon

selkää ja mahaa, lämpimällä vastalla, 

ennen synnytystä).

375. "ja ku tuli heijen se aiga, lapsinsamizen, 

no sid lämmidetti saunad" (lapsisaunan 

lämmittäminen).

376. "ko laps synty ni sill olivat hakulit pässä" 

(syntymähiukset).

377. "annetti lapsella hoppeata rahha hampaisikse 

ko laps synty" (hammasrahaksi).

378. "kaikin kaipavat sinnä syntympaikka" 

(syntymäpaikan tärkeydestä).

379. "ain veti katsalaissia" (katsalaisia,

marja ja rahkapiirakkaa lapsen saaneelle 

toivottaen lapselle hyvää, vrt. käydä

katsomassa).

380. "no sid lämmidetti saunad, i sid viti nain 

sauna" (synnytyksen alkaessa).

381. "ei jo pitkäikkäin, täm om marraz laps" 

(huonokuntoisena syntynyt).

382. "syntymäsial kaig ellämä kirjudetta" 

(elämä kirjoitetaan, kohtaloon yhistäminen).

383. "oli semmoin lundo" (uskomus,

ettei lasta näytetty vieraille).

384. "poapot se harakkapaita pantih moan 

seämeh" (haudattiin jälkeiset maahan 

synnytysrievussa).

385. "jälgikibuloi kui rodih, vezipeä ku puhkeni, 

siid lapsi rodih" (vesipää=lapsivesi, rodih

=syntyy). 

386. "jälgikivud ollah net kibiembäd, sid i lapsi 

roih" (syntymää edeltävät kivut).

387. "lapsi ku ei rodinuh terväh, sid jeäksimmöz 

tuohustu panemah" (suojelushaltijan pyhäkköön, 

synnytyksen pitkittyessä).

388. "on roindatilal tukad jamonuh yhteh, 

ku ilmoin oal yhteh olemmo yhtynyh" 

(liitetty lasten tukat yhteen syntymäsijalla, 

paria toivottaessa).

389. "pidäy hillaizeh laps vastata roindusijal, 

sid ei laps rodei itkuttsu" (ottaa lapsi vastaan 

hiljaa).

390. "lapsi tulou ilmah" (tulla ilmoille).

391. "roindupeän hötötetäh" (hötötetään,

syntymän päivänä, vrt. vieraat kalenteripäivät).

392. "lapsen on kählännyh" (kählännyt

eli synnyttänyt).

393. "hukkuni, pieni lapsi, vasta alkau elöä, 

ei tiijä ni mitä" (pienen lapsen nimiä).

394. "ei se ymmärrä kun ov vielä hukkuni"

(hukkunen).

395. "hukkuzen kujehed on" (pienen lapsen

kujeet).

396. "pieni lapsi on hulluni, ei tiijä mitänä" 

(hullunen).

397. "on kui jumal yhteh hoavannuh, tukad yhtes 

sidonuh roindasijal" (lasten yhyttäminen 

syntymäsijalla).

398. "herestyi, lapsen ku sai" (herestyi eli

tuli maidolliseksi).

399. "rinnat herehtyttih maidoh lapsen soaduu" 

(emoksi muuttuminen).

400. "heried rinnad on lapsen soannuol" 

(heried eli maidolliset, vrt. herua).

401. "harakkaini" (lapsen ensimmäinen riepu, 

heitettiin saunan katolle ensimmäisen vastan 

kanssa).

402. "harakkapaita pantih moamoh jälellisih 

ta pantih moan seämeh hauvattih" (haudattiin 

jälkeiset ja sikiökalvo maahan syntymärievussa).

403. "siitä kannettih hampahie, kem mitä i toi 

sinne hyvöä" (tuotiin saunaan tuliaisia).

404. "hambahien kera, ken on omahine, 

tuo kabottazel libo paidazen" (omaiset tuovat 

saunaan syötäviä tai paidan).

405. "haugi on haldiekala" (lapselle tuotuja 

lahjoja, "hambahiksi").

406. "emävös tutah lapsen soahes" (emävös

eli emätin).

407. "kai on kahallah, matkalaine piäsöy matkah" 

(synnytyksen alkaessa, vrt. kahareisin).

408. "kaheksat suutkad on jo lapsel" (kahdeksan 

vuorokauden ikäinen).

409. "häi sai kaksozet" (pyhinä pidetyt

kaksoset).

410. "poapo kun tulou vierahikse ni kaikki hirret 

liikahtau talossa, niin on kallis poapo" (poapo 

eli napaemo).

411. "kabalorihmu lapsez ymbäri kiäritäh" 

(kapalorihma eli vyö).

412. "kandupiäd on nublakad" (lapsella,

terveyden tarkastaminen).

413. "vyö keritetäh iäreh, tukat revitäh levälleh" 

(synnyttäjältä).

414. "kiivastus poroi lapsen soaduu" (kiivastus

=halut, poroi=katosivat).

415. "napanuorani leikattih ta pantih kiini 

nuorasella, liinasta tahi tukkoa keärittih" 

(napanuoran sitominen).

416. "boabo vatsan kiinitteä käspaikal, eiga vattsu 

slongau" (kietoo vatsan ympärille vyön, rihman 

tai pyyheliinan).

417. "kintahat piti panna poapolla" (napaemolle,

vaivanpalkaksi).

418. "lapsen kibuloiz on" (lapsen kivuissa).

419. "kibupeä tuli" (polttojen alkaessa).

420. "ruvettih kibupeät käymäh, rodih vezipeähyt" 

(lapsivesi tuli).

421. "kibupeät kävväh lapsen soahez" (kipupäät).

422. "kivupiät kävväh, teräväh roih lapsi" (teräväh

=kohta, roih=syntyy, vrt. loih).

423. "naini kun tuli kipiekse, silloim pani poapo 

kylyl lämpiemäh" (kylyn eli saunan).

424. "ylen on kirgizä, joga vuotta lapsen soaa" 

(kirgizä eli hedelmällinen).

425. "hänel pid andua kirvehyt" (pojalle 

syntymälahjaksi, vrt. perheen pyhäkköön

viedyt lahjat).

426. "endzi kohtuu sai kaksi" (kaksoset).

427. "jo kohtum purgi" (sai lapsen).

428. "nellä mahoa sai kaksin lapsin, yhet kolminazet" 

(neljät kaksoset ja kolmoset).

429. "kolmiezed" (kolmoset).

430. "kaheksa ilmas sain" (synnytin kahdeksan 

lasta).

431. "täm om pitkigäine, korvanlehväd om pitkäd" 

(korvista ennustaminen).

432. "vanhad boaboid net sanottih, nabarihmaz 

on ku kurkkozed, ollah pygäläzed, käil vedäjes 

kuuluu net kurkkozed" (naparihman kurkkoset

eli pykälät, ennustettu lasten määrää).

433. "kuupaid on rodiessah" (syntyessä,

kuupaita eli sikiökalvo).

434. "se mutsoi hyveä lastu kuvai, toine tostu 

paremboa" (kuvai eli synnyttää, hyviä lapsia,

vrt. terveitä, kauniita).

435. "meän minnaki sai jo yheksäl lapsie, 

ta kaikki sai kylyh" (minna eli miniä).

436. "se piti poapol lupa kysymäh moamakalta" 

(napaemon kysyä lupa isoäidiltä, kätilöiden 

myöhäisestä alkuperästä).

437. syntymänhaltijaa (etelän-vanha-nainen) 

kutsutaan elämän, emojen ja vesilintujen 

suojelijaksi.

438. nganasanit synnyttävät suuressa kodassa

(kota missä kokoonnutaan talvisin).

439. nganasanit polttavat synnytyksen aikana 

koirankarvoja.

440. nganasanit puhistavat kodan ja synnytykseen 

osallistuneet laittamalla tuleen poronrasvaa ja 

pitämällä käsiä tulen yläpuolella (puhistavia 

menoja jatketaan kolmen päivän ajan).

441. nganasanit pesevät lapsen akkojen suustaan 

purskauttamalla vedellä (pesemisen jälkeen 

puhistetaan synnytykseen osallistuneet 

koirankarvoja polttamalla).

442. nganasanit puhistavat synnyttäjän ja 

synnytykseen osallistuneet polttamalla 

villipeuran rasvaa (vrt. peurajumalatar, 

kantaemo).

443. nganasanit pitävät synnytyksen aikana 

kaulassa "simiksi" kutsuttua suojelevaa 

taikakalua (pieni kultaisin ja punaisin kuvioin 

koristeltu puoliympyrän (kuun) muotoinen 

pussi, sisältää heiniä, kukkia, maata, 

poronrasvaa, sammalta ja hiiliä).

444. nganasanit jättävät synnytyksessä pidetyn 

"simin" synnytyspaikalle ja laativat tilalle uuden 

("täytti tehtävänsä").

445. enetsit kutsuvat syntymistä sanalla sojas.

446. hantinainen elää synnytyksen jälkeen 

kolme viikkoa erillisessä synnytyskodassa 

(miehet eivät saa tulla kotaan, kodasta 

palattaessa hypätään kolmasti tulen läpi).

447. nenetsien synnytykseen osallistuu 

haltijoita / sukulaisten henkiä esittäviä kiviä 

("musta kivi", "vaskisilmäinen kivi",

pyhiltä paikoilta löydettyjä pieniä kiviä).

448. nenetsit uhraavat haltijoille ennen 

synnytystä.

449. nenetsit puhistavat kodan tarkasti 

synnytyksen jälkeen.

450. nenetsit kutsuvat kuukautisiin, synnytykseen 

ja kuolemaan yhistettyä tilaa sanalla syamei 

(hautausmaalta palaava mies puhistaa itsensä 

samoin menoin kuin kuukautisista toipuva nainen, 

sanalla tarkoitetaan kaikkea heikentynyttä eli 

tuonilmaisen kanssa kosketuksissa ollutta).

451. nenetsit eivät aseta lasta kätkyeen ennen 

syamein häviämistä (pelätty tarttuvan kätkyeen).

452. nenetsit pitävät Maan emon nukkeja 

(dyan, kata) hedelmällisyyden, naisten ja 

emojen tunnuksina (kohdellaan suurella 

kunnioituksella).

453. nenetsit käyttävät Maan emon nukkeja 

synnytyksessä ja tauteja karkottaessaan 

(synnyttäjän pelätään kuolevan jos nuket 

eivät ole paikalla).

454. nenetsit laittavat Maan emon nuken 

synnyttäjän vatsan päälle (kovien kipujen 

aikana mennään kontalleen jolloin nukke 

laitetaan selän päälle, nuken puristamisen 

uskotaan lievittävän kipuja).

455. selkuppien napaemo (evvem-payia) 

kohottaa lapsen tulen ylle ja hautaa 

napanuoran maahan (vrt. paijata, paju).

456. saamelaiset pyhittävät tyttölapsia 

syntymänjumalatar Sar-akan (luoja-nainen) 

suojelukseen (uskottu suojelevan tyttöjä 

läpi elämän).

457. selkupit yhistävät syntymään käärmeiden 

emoksi (Selchi shut emysyt) kutsuttua haltijaa 

(voi ottaa myös soopelin hahmon ja lumota 

miehiä).

458. selkuppien mukaan Selchi shut emysyt 

lähettää lapseen "pienen lintusielun" aamun 

ensimmäisessä päivänsäteessä (vrt. tsi=päivä).

459. selkupit yhistävät syntymään tulenhaltijaa 

("pyörivän tulen emo", toisaalla pidetty samana 

olentona kuin käärmeiden emoa).

460. mansien mukaan syntymänjumalatar Kaltes 

merkitsee lapsen elinpäivät erityiseen tikkuun 

("eikä muuta mieltään").

461. hantien taruissa Kaltash-imi pukeutuu

"suureen-kuunvaloiseen-huiviin" ja "suureen

-päivänvaloiseen-huiviin".

462. hanteilla on Kaltash-imille oma kaunis 

kutsulaulunsa (kutsutaan karhupäiville jonne 

saapuu poikansa kanssa "kahdella yhdestä 

emosta syntyneellä porolla").

463. hantien mukaan Kaltash-imi elää 

"ob-joesta haarautuvan puron rannalla, 

hanhien ja sorsien asuttamassa paikassa, 

aaltojen ja tuulen lyömällä törmällä".

464. hantien mukaan Kaltash-imi elää 

"kuikanpesän lähellä, kumpareisella tai 

mättäisellä paikalla, kuuden tai seitsemän 

kuusen lähellä, karhunnahalla peitetyssä 

majassa".

465. hantien mukaan Kaltash-imi antaa 

"hyviä ja pitkiä elinvuosia pienille tytöille 

ja pojille".

466. hantit puhistavat lapsen koivusta saadun 

pakurikäävän savulla tai käävästä laaditulla 

"mustalla vedellä" (uskottu ehkäisevän 

kuolemaa ja sairauksia).

467. hantinaiset puhistavat itsensä "mustalla 

vedellä" kuukautisten ja synnytyksen jälkeen 

(kääpä kuumennetaan tulessa ja laitetaan 

veteen).

468. hantien mukaan Puyos änki antaa lapselle 

elämän ja sielun (il) ja säätää elämänsä laadun 

ja pituuden (jumalattarella monta nimeä).

469. hantit kutsuvat synnytyksen alkaessa 

paikalle vanhemman naisen (napaemo 

=pukht anki).

470. hantien napaemon tehtäviin kuuluu 

napanuoran (pukhtin sor) leikkaaminen 

(pidetään haltijan sijana, vrt. puhti).

471. hantit kuivaavat istukan ja napanuoran, 

pukevat nämä lapsen sukupuolen mukaan 

(mekko / paita), laittavat haltijat tuohiseen 

napavakkaan (pukhtin vuntip), nostavat 

vakan matalalle pöydälle, tarjoavat haltijoille 

lahjoja ja teetä, ompelevat vakan umpeen, 

kantavat umpeen ommellun vakan metsään 

ja ripustavat vakan puun lyhimpään oksaan 

(emon tulee muistaa puun sijainti).

472. hantit ennustavat napavakan kohtalosta 

lapsen elämää (mitä pidempään kestää puussa).

473. hantit ampuvat pojan napavakan 

(vuntip) nuolen mukana ("jotta tulisi hyväksi 

metsästäjäksi").

474. hantit laativat napanuoralle helmin 

koristellun pussin (pukhti kantyp, tytölle 

kankaasta, pojalle nahasta).

475. hantien mukaan vastasyntyneet 

näkevät edelliseen elämäänsä ("koska eivät 

näe tähän").

476. hantien mukaan sukulaisen henki 

seuraa lasta siihen asti kunnes alkaa 

ymmärtää ympäristöään (uskotaan antavan 

lapselle katseensa, vrt. saamelaisten 

kadz-henget).

477. hantien mukaan Kaltas anki istuu 

"ob-joen keskivaiheilla, peurojen suosimassa 

paikassa, seitsemän koivumetsän keskellä".

478. hantien mukaan Kaltas päättää etenkin 

tyttölasten onnesta (ujan ewi asman, 

pojilla omat suojelijansa).

479. hantit kutsuvat Kaltas ankia "kaikkien 

ihmisten emoksi" (vrt. alkujaan yhden 

heimon).

480. mansit kutsuvat Kalteshia "vanhemmaksi 

sisareksi" (pidetään sukulaisena, vrt. oikeista

ihmisistä alkunsa saaneet haltijat).

481. mansit kuvailevat Kalteshia "kultaiseksi" 

ja "kultahiuksiseksi" (kalt=xalt, vrt. päivän nimet).

482. mansien taruissa Kalteshin laskemista 

leteistä "virtaa seitsemän-obia, nousee seitsemän

-merta, nousee päivä, nousee kuu".

483. hantit kutsuvat paikalle noidan synnytyksen 

pitkittyessä (laulaa ja lyö kannusta henkiä 

kutsuen, miesnoita istuu viereisessä kodassa).

484. hantiemo elää synnytyksen jälkeen muista 

erillään haudaten vanhat neidon vaatteensa ja 

tavaransa metsään ("hiljaisesta neidon elämästä 

äänekkääseen naisen elämään").

485. hantilasta on vastassa kolme emoa (pukhun

-anki (napaemo, auttaa synnytyksessä, leikkaa 

napanuoran), altem-anki (pesee pakurivedellä, 

kuljettaa tulen yli) ja perna-anki (osallistuu 

nimen valintaan, antaa suojelevan taikakalun).

486. hantien syntymäemot vievät lapsen metsään 

4-5 kannon luokse pehmeästä puusta laaditussa 

kätkyessä, sytyttävät 4-5 tuohista vannetta ja 

hyppäävät lapsi sylissään tulen yli 4-5 kertaa 

(vrt. sielujen luku).

487. hantien synnytystä edistäviin menoihin 

kuuluu tulen vieminen kynnyksen yli kolmasti 

sanoin "sanaeku-ponaeku" (ylös kuopasta, 

ylös kohdusta).

488. hantien napaemo elävöittää eli lausuu 

ääneen lapsen jäsenet sitä mukaa kun tulevat 

näkyviin (okh=pää, sam=sydän, khon=vatsa, 

sup=nivus, kur=takamus, lapsen uskotaan 

palaavan tuonilmaiseen päinvastaisessa 

järjestyksessä).

489. hantilapsen uskotaan saavan syntymän 

jälkeen viisi sielua (kohdusta ja maasta saadut 

kehosielut (khor, kur), metsästä saapuva 

koppelonhahmoinen unisielu (oleam), 

etelästä palaavien muuttolintujen tuoma sielu 

(is) ja ylisestä saapuva sukulaisten sielu 

(lil, liaksem).

490. hantit sitovat syntymän jälkeen seitsemän 

solmua lapsen pään päällä ja piilottavat nuoran 

haltijavakkaan.

491. hantien synnytykseen osallistuu naisia 

molemmista suvuista (sukupuoli sukua 

tärkeämpää).

492. hantit kutsuvat syntymän-vanhaa-naista 

nimin Pugos ja Vaneg-imi (imi=emä, pidetään 

harmaahiuksisena).

493. hantit laativat Pugokselle pienen tuohinuken

ennen synnytystä (laatijana synnyttäjä tai 

vanhempi nainen, roikutetaan nuorassa, 

liikkeistä ennustetaan emon ja lapsen onnea).

494. hantinainen ottaa synnytykseen mukaan 

Pugoksen nuken, ompeluvälineet, puhtaat vaatteet 

ja lapsen tuohikätkyen.

495. hantien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu lapsen peseminen ja asettaminen jäniksen 

tai poron nahalla pehmustettuun kätkyeen.

496. hantiemon tulee paljastaa ihonsa pakkaselle 

tai sääskille seitsemän päivän päästä syntymästä
(talvi / kesä).

497. hantit vaihtavat lapsen tuohikorista 

varsinaiseen kätkyeen seitsemän päivän päästä 

syntymästä (vrt. nenetsien syamein häviäminen,

vrt. kuun vaiheet).

498. hantit laittavat emon synnytysvaatteet 

lapsen syntymäkoriin ja vievät korin naisten 

pyhäkössä kasvavaan korkeaan koivuun 

(pyhäkössä käytäessä syödään ja uhrataan 

napaemon johdolla harmaahiuksiselle 

Vaneg-imille ja tulenemo Tut-imille).

499. hantien mukaan Vaneg-imi ja Tut-imi 

auttavat lasta ensimmäisten vuosien aikana 

(vrt. saamelaisten ahkkat).

500. hantien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu kapean ja pitkän tulen yli kulkeminen, 

majavanrasvan laittaminen tuleen, veden 

lyöminen kuumennetuille kiville ja puhistavassa 

vedessä kylpeminen (veteen palavaa tuohta, 

Pugosin nukke ja pureskeltua majavannahkaa).

501. hantit pitävät syntymänemo Anki pyuosta 

yhtenä Tut imin tyttäristä (tulenhaltijaa 

nuorempi).

502. hantien mukaan Anki puyos antaa 

elinvoiman (lil) kaikille eläville olennoille 

(eläimille, ihmisille, puille, ukkoselle).

503. hantien mukaan maanemo Muix anki 

antaa lapselle kehon, syntymänemo Anki 

pyuos elävöittävän sielun ja tulenemo Tut-imi 

hahmosielun (toisen tiedon mukaan lilin 

antajana Num-torum ja hahmosielu ilsin 

antajana Kul, vrt. kaksi heimoa / kansaa).

504. hantijumalatar Kaltesh-imi elää

"kummulla jolla on vedestä noussut 

kuikanpesä, pienten-pitkäikäisten-tyttöjen 

ja pienten-pitkäikäisten-poikien elämää 

valvoen" (suojelushenkien luonteesta).

505. hantien taruissa Kaltas luo ihmisiä

sanoin "olkoon ihmisiä vanhassa maailmassa, 

olkoon ihmisiä tässä maailmassa, olkoon tilaa 

naisille, olkoon tilaa miehille, olkoon monia 

naisia yksinkertaisissa turkiksissa, olkoon 

monia miehiä yksinkertaisissa turkiksissa".

506. komit kylvettävät lasta päivittäin 

ensimmäisen viikon ajan (pestään ja 

vastotaan varovasti).

507. udmurttien syntymän jälkeisiin 

menoihin kuuluu lapsen kantaminen tulen 

ympäri, kohottaminen päivää kohti (jotta 

kasvaisi vahvaksi ja pitkäksi), savustaminen 

tulen yllä (jotta kasvaisi terveeksi) ja suojelevan 

korun ripustaminen lapsen kaulaan.

508. mansit vievät synnyttäjän "naisten 

synnytyspuun luokse" (vanhinta tunnettua 

perinnettä).

509. komien mukaan lapset tulevat maasta 

tai mudasta.

510. komit kutsuvat syntymänhaltijaa 

nimellä Zarni an eli kultainen nainen

(kuvanaan lasta käsissään pitelevä 

nainen, vrt. saarni).

511. komit synnyttävät saunassa tai kodan 

oviaukolla (rajapaikkoja).

512. komit hierovat synnyttäjää loitsuja ja 

rukouksia lukien.

513. kominainen pesee synnytyksen jälkeen 

itsensä samalla saippualla jolla peseytyi 

ennen häitä (uskottu tekevän yhtä vahvaksi 

ja kauniiksi kuin oli naidessaan).

514. ersalaiset kutsuvat syntymän jumalatarta 

Ange patiaiksi (laskeutui maan päälle suuren 

kultapyrstöisen ja nokkaisen linnun hahmossa).

515. ersalaiset pitävät Ange patiaita 

hedelmällisyyden, pienten lasten, synnytyksen 

ja terveyden haltijana.

516. ersalaiset naiset synnyttävät maassa 

oljilla maaten (osa kyykyssä). 

517. ersalaiset pitävät synnyttäjän päässä 

huivia tai päähinettä (repäistään pois 

synnytyksen pitkittyessä).

518. ersalainen napaemo leikkaa ja sitoo 

napanuoran (synnytyksen vaikeutuessa 

voi yrittää muuttaa lapsen asentoa tai 

auttaa syntymistä käsin).

519. ersalainen napaemo hieroo synnyttäjän 

vatsaa (jos istukka ei tule annetaan juotavaa 

tai otetaan käsin).

520. ersalaiset kutsuvat sikiökalvoa sanoin

shartshau ja tshaamaks.

521. ersalaiset ennustavat sikiökalvosta 

(katsotaan päivää vasten, kotka=onnea, 

punertaa=onnea).

522. ersalaiset kuivaavat sikiökalvon, käärivät 

kuivatun kalvon kankaaseen ja sitovat käärön 

lapsen kaulaan (ommellaan kikirka-päähineeseen 

naimisiin mentäessä, pojalla takkiin).

523. ersalaiset kuivaavat napanuoran, käärivät 

kuivatun nuoran kankaaseen ja laittavat käärön 

kätkyen lähelle (toisaalla lapsen tyynyn alle).

524. ersalaiset kutsuvat istukkaa lapsen tyynyksi.

525. ersalaiset käärivät istukan kankaaseen 

ja hautaavat käärön tuohivirsussa (napanuora 

ylöspäin).

526. ersalaiset yhistävät istukkaa 

hedelmällisyyteen (voidaan syöttää kuivattuna 

lapsettomuudesta kärsiville, toinen konsti 

saunassa vastominen).

527. ersalaiset pesevät lapsen lämpimässä 

vedessä ja kantavat pesuveden rauhalliseen 

paikkaan (toisen tiedon mukaan kääritään 

kankaisiin ja pestään parin päivän päästä, 

vesi kankaita vanhempi).

528. ersalaisemo kylpee lapsen kanssa heti 

kun kykenee (lasta ja itseään hiljaa vastoen

("jotta nukkuisi paremmin") jonka jälkeen 

vaihtaa päälleensä puhtaat vaatteet).

529. ersalaiset kylvettävät lasta joka ilta 

nelikuiseksi asti (sen jälkeen "muiden kylpiessä", 

pesuvesi kannetaan pyhään nurkkaan tai 

pihapuun alle).

530. karjalaiset pitävät saunaa lämpimänä 

kolme päivää ja yötä synnytyksen jälkeen 

(jotta emo ja lapsi voivat peseytyä ja 

levätä).

531. ersalaisemo yöpyy saunasta tultuaan uunin 

päällä tai tulen lähellä (kotitöihin aletaan heti 

kun pystytään).

532. ersalaiset imettävät lasta heti syntymän 

jälkeen (jatketaan 1-5 vuotta, lapsille ei juoteta 

lehmänmaitoa).

533. ersalaiset pysyvät saunassa 3-7 päivää 

(voinnista riippuen).

534. ersalaiset kutsuvat saunassa vierailemista 

sanalla vartshamo (naineet sukulaisnaiset 

saapuvat ruokalahjojen kanssa, toisaalla vain 

synnyttäjän äiti ja sisaret, muut sukulaiset 

saapuvat nimeämiseen).

535. hantien syntymänjumalatar Anki-pugos 

"antaa lapsia ja suojelee taudeilta".

536. hantit pitävät Anki-pugosta luojahenki 

Num-torumin emona tai tyttärenä (toisen 

tiedon mukaan yhistetään Tulen emoon).

537. hantien taruissa Anki-pugos elää 

idässä "seitsemän vuoren, seitsemän meren, 

seitsemän koivumetsän tuolla puolen" 

(kutsuttaessa tulee tietää olinpaikka).

538. hantien mukaan Anki-pugos lähettää 

lapsen lintusielun leteissään (päivän säteissä,

vrt. ottanut päivän paikan).

539. hantien taruissa Anki-pugos antaa 

lapselle elämän "koskettamalla seitsemästi 

majansa katolla olevaa seitsemää kätkyttä".

540. hantien mukaan Anki-pugos voi 

rankaista uskottomia naisia kivuliaalla 

synnytyksellä.

541. marit kutsuvat kasvamista ja syntymistä 

sanalla socam (sukulainen=socso).

542. marit kutsuvat syntymänhaltijaa nimellä 

Sochyn ava (ava=emo).

543. marit antavat lapselle syntymälahjoja 

sukupuolen mukaan (tytölle neula ja lankaa, 

pojalle pieni jousi tai keihäs ja eläimen nahka).

544. udmurttien napaemo leikkaa pojan 

napanuoran veistopuun päällä (kirveellä 

saunan kynnyksellä).

545. udmurttien napaemo leikkaa tytön 

napanuoran kehruupuun päällä (veitsellä 

saunan kynnyksellä).

546. udmurtit sanovat tytön syntyessä 

"kehrääjä on löytynyt".

547. udmurtit pyytävät tyttölapselle "pitkää 

elämää", "hunajan makeaa elämää" ja 

"hyvää naimaonnea".

548. udmurtit sanovat lapsen synnyttyä 

"shudo med luoz" (olkoon hän onnellinen).

549. udmurttien mukaan synnytykseen 

saapuu sukulaisten henkiä ja kolme 

tärkeintä haltijaa (vorshud-haltija, 

Mukolchin ja Inmar).

550. udmurtit sanovat lapsen synnyttyä 

"Inmar s´otiz" (Inmar antoi).

551. udmurtit pitävät syntymään liittyviä 

sanoja pyhinä (synnyttää=vordon, synnytys

=vordis´kon, sijastaan käytetään ilmaisua 

nolpi shödton, lapsen etsiminen).

552. udmurtit laittavat saunan lämpiämään 

synnytyksen alkaessa ja kutsuvat paikalle 

vanhan naisen (perheen miehet lähtevät 

sukuloimaan, eivät saa kertoa vierailun 

syytä, puoliso jää kotiin).

553. udmurttien mukaan synnytyssauna 

"pehmentää naisen ihon".

554. udmurttien napaemo (gogojavs) hieroo 

synnyttäjää, avaa solmut hiuksistaan ja 

vaatteistaan ja pyytää haltijoiden apua 

synnytyksen pitkittyessä.

555. udmurttien napaemo kohottaa 

lapsen kolmasti tulta kohti ja lausuu loitsun 

("jotta pysyisi kotona ja pitäisi huolta 

vanhemmistaan", "jotta saisi hyvän miehen").

556. udmurttien napaemo pesee lapsen, 

kietoo jälkeiset puhtaaseen riepuun ja hautaa 

rievun saunan nurkkaan (toisaalla haudataan 

pihamaahan tuohivirsussa).

557. udmurtit sitovat tytön napanuoran 

kehruupuun sarveen.

558. udmurtit pitävät syntymäkalvoja 

suojelevina (pestään, kuivataan, luovutetaan 

lapselle aikuisena, otetaan mukaan onnea 

tai suojelusta toivottaessa).

559. udmurtit elvyttävät hiljaisena syntynyttä 

avaamalla räppänän, ottamalla lapsen syliin 

ja puhuttelemalla sukulaisten henkiä sanoin 

"kulemjos, peresjos, sjotele solo lul" (kuolleet, 

vanhemmat, antakaa lulinsa).

560. udmurtit elvyttävät hiljaisena syntynyttä 

ottamalla lapsen syliin, menemällä tulen 

ääreen, sytyttämällä tuohuksen ja puhuttelemalla 

sukulaisten henkiä sanoin "lul vaje" (tuokaa 

lulinsa, lul=henkisielu).

561. udmurttien syntymän jälkeisiin

menoihin kuuluu puuron keittäminen, 

yhdessä syöminen ja luojahengen 

puhutteleminen vanhimman naisen 

toimesta ("suojelijani, elämän luoja, 

uusi henki on tullut maan päälle, 

hyväksy hänet joukkoomme hellin 

ja lämpimin käsisi, anna hänelle onnea, 

terveyttä, elinpäiviä ja järkevyyttä").

562. udmurtit pitävät kylvettämistä 

tärkeimpänä synnytyksen jälkeisistä 

toimista (uskottu ehkäisevän tauteja).

563. udmurtit kutsuvat lasta sanoilla vil lul 

(uusi henki) ja vil zon (uusi haju).

564. udmurtit eivät näytä lasta vieraille 

(sukulaisille näytetään).

565. udmurtit eivät jätä lasta yksin 

syntymän jälkeen (pelätään taikauksia

ja vaihdokkaita).

566. udmurtit suojaavat lasta sitomalla 

käteensä helmen tai hopearahan (punaisella 

langalla), piirtämällä otsaansa mustan merkin 

(hiilellä), ompelemalla lakkiinsa helmen, 

hopearahan tai napin ja laittamalla lähelleen 

suojelevia kaurisimpukan kuoria (gorpin).

567. udmurtit viettävät lapsen häiksi 

(bäbäj tuj / nuno sjuan) kutsuttuja menoja 

kuukauden päästä syntymästä (häihin 

saapuu sukulaisia hunajaa, lahjoja ja 

leivonnaisia kantaen).

568. udmurtit lupaavat syntymän jälkeen 

lapselle kotieläimiä (lupaajina vanhemmat 

ja sukulaiset, annetaan kotoa lähtiessään).

569. udmurtit istuttavat lapsen kotitalon 

viereen "terveen puun vesan" (uskotaan 

olevan yhteydessä lapseen).

570. udmurttien syntymämenoihin osallistuu 

suvun "näkyviä ja näkymättömiä jäseniä" 

(vrt. suojelushenget).

571. saamelaiset pitävät kodan / maan emo 

Maderakkaa ensimmäisenä akkana, sukujen 

kantaemona ja lasten ja naisten suojelijana.

572. saamelaisten mukaan Maderakka antaa 

lapselle kehon (vrt. hantien Muix anki).

573. saamelaiset pitävät Maderakkaa tyttöjen 

suojelijana (suojelee myös poikia kunnes 

tulevat miehiksi).

574. saamelaiset pitävät Maderakan ensimmäistä 

tytärtä Sarakkaa hedelmällisyyden, kuukautisten, 

lemmen, odotusajan ja synnytyksen haltijana.

575. saamelaiset pitävät Maderakan toista tytärtä 

Juksakkaa poikalasten suojelijana (juks=jousi).

576. saamelaiset pitävät Maderakan kolmatta 

tytärtä Uksakkaa lapsen sukupuolen antajana 

(koskettaa kohdussa olevaa lasta ja antaa 

sukupuolen, uks=ovi).

577. saamelaiset pitävät Maderakan miestä 

Maderatjaa heimojen kantaisänä ja sielun ja 

sukupuolen antajana (uskotaan elävän ylisessä, 

päivän alapuolella).

578. saamelaiset yhistävät sieluihin ylisenhaltija 

Radienin akkaa Sergve-edneä (vrt. sirkka,

maanhaltijat).

579. saamelaisten mukaan Sergve-edne luovuttaa 

yhden sieluista Madder-akalle joka luo tästä

lapselle kehon.

580. saamelaisten mukaan Sar-akka antaa lapselle 

muodon ja kärsii kivut yhdessä synnyttäjän 

kanssa.

581. saamelaisten mukaan Juks-akka vaikuttaa

lapsen sukupuoleen (suosii poikia Sar-akan 

suosiessa tyttöjä).

582. saamelaisten mukaan Uks-akka ottaa lapset 

vastaan ja suojelee näitä vahingoilta ja tapaturmilta 

(sukupuoleen katsomatta).

583. saamelaisten mukaan Mattarahkka saa 

lapsen hengen ylisestä (haltijan kerrotaan elävän 

"maassa tai taivaassa", vrt. yliseen naineet

haltijat).

584. saamelaiset pitävät Juksahkkaa poikalasten 

suojelijana (kuvataan kannuksissa jousta 

kantavaksi naiseksi, usein kalvon pohjalla 

sisarustensa kanssa).

585. saamelaisten mukaan Juksahkka tekee 

pojista taitavia metsästäjiä.

586. saamelaiset pitävät Sarahkkaa naisten ja 

tyttöjen suojelijana (kuvataan kannuksissa 

sisarusten keskelle). 

587. saamelaiset uhraavat Sarahkkalle synnytyksen 

jälkeen (haltijan kiittäminen).

588. saamelaisten mukaan Sarahkka luo lihan 

lapsen hengen ympärille (vrt. Mattarahkka).

589. saamelaisten mukaan Uksahkka suojelee 

lapsia kaatumisilta ja kolhuilta. 

590. saamelaiset pitävät Uksahkkaa pesien 

suojelijana (vrt. eläinten ja lintujen pesät).

591. saamelaiset pitävät Madder-ahkkan 

puolisoa Madder-attjea miesten suojelushaltijana

(miesnoitien kannuksissa).

592. saamelaisten akkajumalattaria yhistetään 

elämän "alkuun ja loppuun" ja "koko elämään"
(tänilmaisen eli keskisen haltijoita).

593. saamelaiset pitävät Mattarahkkaa akoista 

vanhimpana (tyttärensä tunnetaan vain 

eteläisillä alueilla).

594. saamelaiset kuvailevat Saaraahkaa 

(luova-vanha-nainen) tulen lähellä eläväksi 

odotusajan ja syntymän haltijaksi (ahkat

asuvat kodan naisten puolella, boassua 

eli miesten puolta vastapäätä).

595. saamelaisten mukaan Joeksaahka 

(jousen-vanha-nainen) auttaa ja suojelee

synnytyksessä ja välittää poikalapset 

metsänhaltija Leaibolmmain suojelukseen.

596. saamelaisten mukaan Oksaahka

(oven-vanha-nainen) suojelee lapsia siihen 

asti kunnes oppivat kävelemään.

597. saamelaiset kutsuvat kaksosia sanoilla

jumes ja jumehk.

598. saamelaiset kutsuvat esivanhempia sanalla 

madter (vrt. Madter-ahkka, vrt. manner).

599. saamelaiset kutsuvat kohtua sanalla 

managoahti (lapsikota).

600. saamelaiset yhistävät lapsia kuuhun

(manna=lapsi, mannu=kuu, mannavuohta

=lapsuusaika, mannosas=kuukauden vanha, 

manaheapmi=lapseton).

601. saamelaiset kutsuvat syntymistä sanalla 

riegadit (riegadahttit=synnyttää, riegadus

=syntymä, vrt. riekko, vrt. reka).

602. saamelaisten mukaan Juksahkka elää

boassussa eli kodan miesten puolella (vrt. miesten 

suojelushenget).

603. saamelaiset kutsuvat Mahtarahkkaa 

alkuemoksi ja ensimmäiseksi akaksi.

604. saamelaisten mukaan Uhksahkka 

elää oviaukon alla, suojelee kotaa kaikelta 

pahalta ja varjelee lapsia ensimmäisen 

elinvuoden aikana (etenkin kävelemään 

opettelevia).

605. saamelaisten mukaan Sahrahkka elää 

tulisijan alla (vrt. tulessa elävä Tulen emo,

vrt. samojedien kodanhaltijat).

606. saamelaiset kutsuvat Sahrahkkaa apuun 

kuukautisten ja synnytyksen aikaan (haltijalle 

uhrataan juomia).

607. saamelaiset nimeävät lapsia Sarahkkan 

keralla (vrt. tulen keralla).

608. saamelaisten mukaan Mailmenraedie 

lähettää lapsen hengen Maadteraahkalle 

joka välittää hengen Saaraahkalle (ylisestä 

maahan, maasta tuleen).

609. saamelaiset uhraavat Saaraahkalle 

nopeaa synnytystä toivoessaan.

610. saamelaiset kutsuvat Saaraahkaa tulen 

haltijaksi.

611. saamelaiset pitävät metsänhaltija 

Liejpolmajta Joeksaahkan ja sisariensa vihollisena
(metsä ja koti, vrt. metsän vaarat).

612. saamelaisten mukaan pojat menevät 

Joeksaahkan suojelukseen ja "pojiksi muutetut" 

Liejpolmain suojelukseen (vrt. poikamaisesti 

käyttäytyvät tytöt, vrt. jousta kantava 

Joeksaahka).

613. saamelaiset uhraavat Oksaahkalle lapsille 

suojelusta toivoessaan (ennen pitkiä matkoja, 

yksin jätettäessä).

614. saamelaiset kiittävät Sarakkaa kaatamalla 

juomaa maahan tai tuleen (tuleen rasvaa, 

maahan maitoa tai vettä).

615. saamelaiset puhuttelevat Sarakkaa 

päivittäin (lahjat tuleen).

616. saamelaisten mukaan Maddar-akka elää 

"puolivälissä ilmaa" (vrt. puussa, vrt. sukujen

syntypuut, kantapuut).

617. saamelaisten mukaan Maddar-akan tyttäret 

elävät "ilman alimmassa osassa, maan lähellä" 

(Sarakka tulen vieressä, Ugsakka ja Juksakka 

oven lähellä).

618. saamelaiset yhistävät Sarahkkaa luomiseen 

(sarrat=luoda, synnyttää).

619. saamelaiset uhraavat Sarahkkalle päivittäin 

(vrt. tulenhaltijalle).

620. saamelaisten mukaan Sarahkka saa ihmiset 

ja eläimet lisääntymään, suojelee odotuksen aikana 

ja avustaa synnytyksessä.

621. saamelaisten mukaan Uksahkka suojelee

emoa ja lasta syntymän jälkeen (ottaa Sarahkkan 

paikan).

622. saamelaisten mukaan Uksahkka auttaa 

naisia kuukautisten aikaan.

623. saamelaisten mukaan Uksahkka vartioi 

kodan etu ja takaovea.

624. saamelaisten mukaan Juoksahkka suojelee 

poikia ("jotta varttuvat hyviksi metsästäjiksi").

625. saamelaisten taruissa ylisenhaltija Ipmil 

lähettää lapsen hengen Mattarahkkalle (joka 

luo ympärilleen sikiön, ohki).

626. saamelaisten taruissa Mattarahkka ojentaa 

sikiön Sarahkkalle (joka laittaa tämän kohtuun, 

goattu).

627. saamelaisnaiset makaavat synnyttäessään 

boassua eli kodan peräosaa kohti ("muuten 

synnytyksestä tulee vaikea").

628. saamelaiset sanovat "dat lea Sarahka 

garri" (tämä juoma on Sarahkkalle).

629. saamelaiset tuovat synnytykseen 

synnytyskiviä (guovdageadgi, uskotaan 

auttavan synnyttäjää).

630. merisaamelaiset käyttävät synnytyskivinä 

rantaan ajautuneita 4-8cm pitkiä kasvien 

siemeniä (pidetään kädessä tai laitetaan 

synnyttäjän vatsalle).

631. saamelaiset keittävät synnyttäjää varten 

jäkälävettä (laitetaan istumaan höyryssä).

632. saamelaiset juottavat synnyttäneelle 

poronmaitoa ja murskattuja koivunsilmuja 

(synnytyksen ajankohdasta, toukokuu).

633. saamelaisten sieluja luovan Sierg-ednen 

nimen uskotaan tarkoittavan Paju-emoa 

(Ipmilin akka, vrt. maa ja ilma).

634. saamelaisten mukaan Uksakka ottaa

lapsen vastaan (vrt. obinugrilaisten lasta

vastassa olevat kolme emoa).

635. saamelaiset synnyttävät lähellä kodan 

etuovea (Uksakan ja Sarakan välissä).

636. saamelaiset syövät Sarakan puuron

onnistuneen synnytyksen jälkeen (ennen 

syömistä ennustetaan kannuksen ja tikkujen 

avulla).

637. saamelaisten mukaan Juksahkka suojelee 

poikia "ennen ja jälkeen syntymän" (vrt. perheissä
periytyvät suojelushenget, kodanhaltijat ja 

perhekohtaiset haltijat).

638. sanalla syntyä tarkoitetaan alkunsa saamista, 

ilmestymistä, lisäämistä, lisääntymistä, sattumista, 

tapahtumista ja lasten saamista (viron sundi, 

komin sod, unkarin ell).

639. "jos kerkisi soaha lapsen nin siitä vei kylyh sen, 

a jos kyly kerkisi enneiv valmistuo nin se vietih 

kylyh ta se synty kylyssäki" (kylyh eli saunaan, 

vrt. saunassa elävät haltijat).

640. "napanuorani leikattih ta pantih kiini 

nuorasella, liinasta tahi tukkoa keärittih" 

(napanuoran sitominen).

641. "nabanuoraine laitah emän tukaz" (sidotaan 

emän hiuksilla).

642. "nababoabo lapsem pezöö, kylvyn kylvettäy" 

(napapaapo eli kätilö).

643. "nabarihma leikata pidäu da siduo" 

(rihma eli nuora).

644. "en tie, mi on igeä, nabarihmoa leikkoamaz 

en olluh" (tiedä ikää, ollut naparihmaa 

leikkaamassa, vrt. suodut elinpäivät).

645. "nabavelli" (kaksosveli).

646. "nabasizär" (kaksossisar).

647. "myvvätsyd on velleksed" (myyvätsyt,

peräkkäin syntyneet).

648. "mustahpertih minägi olen rodinuhez" 

(syntynyt savupirttiin).

649. "hänellä on ne muokat käzillä" (muokat 

eli poltot).

650. "miula oli kebie suaha, mie vähän muajietsiin, 

i lapsi syndy" (kevyt synnytys).

651. "moakiven kurkkuh piti panna, semmoseh 

hautah" (jälkeiset, maakivet Maan emon 

palvontapaikkoja, vrt. synnytyspaikkoja).

652. "moamoh nännimaituo pantih" (lapsen 

napaan).

653. "mieskanta katkeni" (sukuun ei syntynyt 

poikalasta).

654. "pojjan sai, mieskandu vie jatkuu" 

(mies ja naiskanta).

655. "häi om mehivuodeh rodinuh" (kookas 

lapsi, syntynyt sadekesänä).

656. "Teroin akka mahoa sai kaksin lapsin" 

(kaksoset).

657. "mahapaita" (sikiökalvo).

658. "naini kun tuli kipiekse, silloim pani 

poapo kylyl lämpiemäh" (poapo eli kätilö).

659. "loatanasavulla koatie" (puhdistaa

synnyttäjää savulla).

660. "kul lapset synnyttih ni, niillä ei ollut 

valmista loajittuo voatetta tahi mitä" 

(vaatteiden laatimisesta).

661. "meil pereh lyzeni, laps rodih" (tuli 

perheen lisäystä, rodih=syntyi).

662. "liukkuzie livuau, laukkuzie avuau" 

(synnytyslukuja).

663. "lapsenkivuz on" (lapsen kivut).

664. "siitä kun kylystä tullah, poapo tuopi siinä 

vakassa lapsen" (tuohivakassa).

665. "eikä pirtiss annettu soahakana lasta ennein 

aikana, ni kylyssä" (saada lasta pirtissä).

666. "ta sielä jos lapsija tuli ni sielä vietih kylyh" 

(kylyh eli saunaan).

667. "lapsiensoajujumal" (syntymänjumalatar, 

pidetty haltijoista rakkaimpana).

668. "lapsiheäz on" (lapsihädässä).

669. "lapshiäz viruu" (viruu eli makaa).

670. "lapskoda niskan kohas" (lapsikota eli 

kohtu, niskan eli häpyluun kohdalla).

671. "Kurren Doarju, Kurrem Moarju, tule 

piizuu pienendämäh, karvusuudu kajjendamah, 

vähä vezi valumah, ollen rikku syndymäh" 

("nababoabo lugoo net sanad ezmäizes kylyz", 

apuun kutsuttuja henkiä).

672. "niim piilottsi jotta ei ni ken tietäis jotta 

lapsen soantah mänöy" (piilottsi eli salaa,

mentiin synnyttämään).

673. "se ku peähyt tulou, se itsen avaa" 

(peähyt eli lapsivesi).

674. "pestih se lapsi kylyssä, ta samoim moamoki 

pestih" (syntymän jälkeen).

675. "kun synty lapsi ni, ensimäini pesu oli jo 

kylyssä" (kylyssä eli saunassa).

676. "päivä toini oltih" (saunassa, lapsen 

synnyttyä).

677. "akku ku lapsen suau, sid uudin pannah 

perätsuppuh, uudimen tagan magoau" (uudin

eli uutimo, vuodetta ympäröivä verho).

678. "akka rubei kaksin soamah, lasta penzahtih 

pertti täyzi" (kaksosten synnyttyä).

679. "soammako tuuva pirttih kun om perehtä 

lisäytyn" (lapsisaunasta palattaessa).

680. "parmuska, napanuoral leikkoaja" 

(napaemon nimiä, parma=rinta, povi, syli).

681. "se kun synty, napanuorani leikattih ta 

pantih kiini nuorasella" (vrt. emon hiuksilla).

682. "lapsi synty paitasessa" (sikiökalvossa).

683. "tytön ku soad, sid akku" (aletaan kutsua 

akaksi, tytöistä jatkuvat heimot).

684. "otettih ta pestih lapsi kylyssä" (syntymän 

jälkeen).

685. "lapsi syndyu, lapsenke i oza syndyu" (lapsen 

keralla syntyvä osa, suojelushenki).

686. "ozajuodu kannetah mutsoil lapsen soaduu, 

keitimpiiroadu, kalakurnikkoa, dengoa hampahakse, 

ripakokse paidu libo rättsin" (emolle kannettuja 

lahjoja, osan eli onnen toivottamista).

687. "tuatom paidah kiärittih lapsi, lieu ozakkahambi" 

(isän paitaan kääriminen).

688. "ozakas lapsi paidazessa syndyu" (sikiökalvossa).

689. "synnynteähtitöi on ozatoi" (syntymätähdetön 

eli merkitön lapsi).

690. "tytärlaps tuattahez ozau, a poigulaps muamahaze" 

(osaa taattoonsa, vrt. suojelushenget).

691. "lapsem boabitsin, nabaizen leikkain da sivoin, 

pezin karttaizes, kriepin da heitin tsuppuh" (syntymän 

jälkeisiä toimia).

692. "arvokkahanahan sitä poapuo piti pitöä, ken oli 

poapoloina" (olla paapoloina, kätilönä).

693. "vaim paksun olijan ei pitän olla poapo" 

(saanut olla kätilönä).

694. "se poapo siitä kylvettäy lasta" (kylvettää 

eli pesee suojelevia lukuja lukien).

695. "läkkä boaboloiks" (paapoloiksi eli kätilöiksi, 

läheisten kanssa synnyttäminen).

696. "etkö lähe buaboloiks" (synnytykseen

kutsuminen).

697. "boab emän hieroo da kylvettäy vienoizez" 

(hieroo ja kylvettää emoa).

698. "mie olen sen tyttärem puapo" (paapo eli 

isoäiti, sanan alkuperää).

699. "slaunoi boab om moatusku lib emäm moamo" 

(oikea paapo, anoppi tai emän emo).

700. "mie boabuitsin toizella lapsen" (tekemällä 

oppiminen).

701. "hillaizeh buabujjah, ei rodei laps itkuttsu" 

(uskomus, rodei=synny).

702. "suven lapsed ei itkietä, pohjaizen vovvotetah" 

(syntymän ajankohdasta, uskottu vaikuttavan 

lapsen luonteeseen).

703. "boabo emän vatsan kiinittäy käspaikal tijjokse, 

ann ei suvvella" (sitoo emän vatsan liinalla, 

suojelevia taikoja).

704. "tyttölaps tyynembännä, poigalaps pienembännä" 

(päästölukuja).

705. "type on ikkunaz, taloin om mutsoi poiginuh" 

(vaate ikkunassa, syntymän merkiksi).

706. "ei siinä muuta kum puhtahalla veillä valoa 

lapsi ovilla" (valettiin lasta, saunan kynnyksellä).

707. "kylyh ku i synty ta i kylvetettih ta pestih 

ta puhassettih" (kylyyn syntyminen).

708. "vesi alahakse, lapsi ylähäkse, pesem puhassan, 

puuhuom puhtahuokse" (kylvetyslukuja).

709. "puhassettih nännimaijolla" (lapsen silmät).

710. "pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse, 

päivyöv valkevuokse" (puun puhtaaksi,

päivän valkeaksi).

711. "puuhuon puhtahuoksi, meren vuahen 

valkevuoksi" (kylvetyslukuja).

712. "pese puola puhtahaksi, ihalaksi ilman tuoma, 

vaimon tuoma valkieksi" (puhtaaksi peseminen).

713. "päivänigähine lapsi" (päivän ikäinen,

vrt. yön, kuun).

714. "jo siä kylym pätts om murennu" (lapsi 

syntynyt, kiertoilmaisuin puhuminen).

715. "synytteret, luonottaret, piäeste piente 

pihalle, tulovaista matka miestä, pientä sormusta 

sirautak, luinen porti longauta, pästä peivistä 

pahoista, sitehesta siljoutak, vetren viemete, 

katren kahtomata" (päästölukuja).

716. "synnyttäret, luojattaret, einut emuutaret, 

jotka oli luonna luotaisa, sala saunoin saataisa, 

pyhä pirtin pyyttäisa, piästä nytt synty, piästä 

luonto, suvi ilveksen suvalla, kato metän kapeilla, 

sukukunnan kukaks, heimokunnan hempeeks" 

(synnytykseen osallistuvien haltijoiden 

puhuttelemista).

717. "opi tuulta tuntemaan, ilemoo ihhailemmaan" 

(saunan kynnyksellä lasta pidellen).

718. "kaho kuuta ja aurinkoo" (jumalaisille

esitteleminen).

719. "päästä maalle matka miestä, pieni sormiista 

pihallen, poika liene povessa, poika maalle 

ponnista, tyttö liene tyvessä, tyttö maalle tyyrää" 

(yhtä toivottuja).

720. "saata maalle matka miestä, pieni sormiista 

pihalle, näkemään näitä maita, ilmaa ihaamaan"
(päästölukuja).

721. "kave eukko, luonnon tyttö, kave kultanen 

korea, ota kiiskeltä kinoa, matehelta nuljaskata, 

sillä sivelet sivuja, mennä pienen, mennä suuren, 

kulkea vähä väkisen" (syntymänhaltijan kuvauksia, 

eukko ja tyttö).

722. "täällä on piika pintehissä, vaimo vatsan 

vääntehissä, vastan varpuja purroo, leheksijä 

leikkelöö" (puree vastan varpuja, kipuja 

lievittäviä toimia).

723. "päästä maalle matkamiestä, ilmahan 

imenolasta, kuin lie povessa poika, poika 

maalle ponnistaksen, kuin lie tyvessä tyttö, 

tyttö maalle työntäjäksen" (molempia 

tarvitaan).

724. "tule tänne tarvitahan, kivut kiini 

ottamahan, vaivat vaikahuttaman, päästä 

piikaa pintehistä, vaimoo vattan vääntehistä" 

(syntymänhaltijan voimista, lievittää kipuja 

ja nopeuttaa synnytystä).

725. "saata maalle matkamiestä, pikkukätistä 

pihalle, näkemään kuun valova, aurinkova 

imehtimään" (lapsen vastaanottajia).

726. "laulavatpa lapin lapset, teinpä sian 

sammalista, höyhenistä höyhöttelin, johon 

panin piian pirttiä pitämähän, vaimon 

vaivoja kokehen" (lappalaisilta kuultua, 

vrt. synnytyspuut ja kodat).

727. "kalaveser rannal" (syntyneestä, 

tuli hyvä kalastaja).

728. "kallisti toiselles syrjällem maate" 

(synnyttäjä).

729. "se Anni on semmonen kaltto ollu lapsest 

saakka ja halttanu toista jalkaas" (syntymäviat,
osan kanssa voi oppia elämään).

730. "ne koittel niijjen kalvoisie ja tuota holie" 

(lapsen ranteita ja aukiletta).

731. "kammarlapset pelekeä pimmeätä saonoa" 

(pimeää saunaa, kammariin syntyneet).

732. "Ville valjasti äkkiä hevosej ja lähti aika 

kampoota paarmuskaa noutamaan" (paarmuskaa

eli kätilöä, vrt. paapoa).

733. "oli sitte jo kankaalla" (kankaalle syntynyt, 

kesälapset).

734. "se aena vaen kangastaa mielessä" 

(synnyinseutu).

735. "vanahan kansa aekkaan om purreet" 

(napanuoran poikki).

736. "noo se tul mamman kannast" (lapsille 

syntymää selitettäessä).

737. "kannon alta useinki sanottiij" (lasten tulevan).

738. "pitkä konti kantamiseks" (sanottiin syntymän 

jälkeisten lahjojen viemistä).

739. "kantokuormaha ne kantovat" (äidit lahjoja 

tyttärilleen, lapsivuoteeseen).

740. "ämmä köytti sen navan kiin ja pes ja kapaloi" 

(ämmä eli isoäiti, omat kätilöt).

741. "Korholammäen Löytölään oon syntynä ja 

sieltä kapalolassa tuotu Koerajärvelle" (oman 

syntymäpaikan tietäminen).

742. "pit ollak kapalovuatteet mukana" 

(lapsen syntyessä).

743. "polvillaam min oon soanna" (polvillaan 

synnyttäminen).

744. "nii se kapsi minu sivujain että iteksein 

uattelin etten ikänä ennee tähä hommaa ruppee" 

(polttojen alkaessa).

745. "muija kapslaukkusak kans" (kätilö 

laukkuineen).

746. "se otti karmas minuva jo tuvassa" (vilun 

puistatus, synnytyksen alkaessa).

747. "olin niin karrakka sillo" (käskiessäni 

mieheni ulos synnytyksen alkaessa, miesten 

osallistumisesta).

748. "tuoltha mie sen peuhasi saunankarsinasta" 

(sanottiin vanhemmille lapsille).

749. "se sai kaksoset pojat" (kaksospojat).

750. "semmoine naine mikä o teht kaksoist lapset" 

(uskottiin pystyvän parantamaan, vrt. jonkin

haltijan suosiossa).

751. "minä olin Iitan kanssa kassopuali" 

(kaksospuoli, toinen kaksosista).

752. "kassopualikkaat" (pidetään ihmeenä, 

kahdeksi jakautuneena yhtenä).

753. "kun sukukunnas on olluk kaksoosia" 

(niin syntyy myöhemminkin).

754. "se o teht kahet kaksoiset perättäi" 

(väkevä enne).

755. "min oon kaksonen, vaem minun 

kaksospuoleni on kuollu" (yhdessä 

syntyneet).

756. "kaksosiltaham minä olin kuolta van 

tässähän minä oon vielä" (olin kuolla, 

kaksosia synnyttäessäni).

757. "meän talhoon ne tuli kaksoset viime 

yönä" (pyhinä pidetyt kaksoset, vrt. kaksosina 

tai sisaruksina pidetyt luojahenget).

758. "on viety pajun kasvannaesia sinnes saonaan" 

(lapsisaunaan pajunvesoja, vrt. pajun pitäminen 

Maan emon puuna).

759. "se oli sitte pientä kasuvantua heti 

synnyntyähän" (syntyi pienikasvuisena).

760. "näetähään minä oon ihan oman kylän 

kasvattija ja syntynnä oon tuossa Vipumäessä" 

(syntymäpaikan tietäminen).

761. "se on Sotkamon kasvija ja syntyjä" 

(sotkamosta syntyjään).

762. "uon teän pittään syntyjä ja kasvuja" 

(tämän pitäjän syntyjä).

763. "minä olin niitä poutakesän kasvija, 

minä syntyny oon sillom poutakesänä" 

(poutakesänä syntynyt, vrt. luonteeseen

yhistäminen).

764. "neli päivää viis päivää ko oli saunanaine 

vana, siis tultii katsjaisil" (katsojaisille, 

vrt. varpajaisiin).

765. "katsjaiset pittää viijä" (emolle ja lapselle 

viedyt lahjat).

766. "sin miel käyp mis napanuora katkaissoa" 

(mieli käypi, syntymäpaikalle, 

vrt. lapsuusmaisemiin).

767. "ihost lähtee semttii kehkeemii" (kehkemii 

eli hilseitä, vastasyntyneen ihosta).

768. "juonikas lapsi pannaa heti kehtoon, 

hilijanen sängympäälle" (saunasta tuomisen 

jälkeen, jokainen lapsi erilainen).

769. "van keäriköähän tuo viltti kovvaam 

mykkyrääj ja se pannaal lantio alle että lantio 

tulloo keikuksiin" (synnyttäjälle, paremman 

asennon etsimistä).

770. "rotinaks toivat tuollek keitimpiirroita" 

(rotinaksi eli syntymälahjoiksi).

771. "siellä Elli viijjäk kekottaa Tiinaller rinkilää" 

(itse laaditut syntymälahjat).

772. "eihän sitä vielä kelepo tervekkää oo" 

(synnytyksen jälkeen).

773. "kel vaa sauna ol se vietii saunaa, saunakaks 

kutsuitkii" (sauna-akaksi, vrt. akka=tyttölapsen 

saanut nainen).

774. "jurmuori se ottaa lapsen ja korjaa keen 

ja istukan" (lapsenpäästäjä, sikiökalvon ja 

istukan).

775. "keskmäine poika miul synty saunaa, 

kaks syntyit tuppaa" (saunaan ja tupaan 

syntyminen).

776. "se ol nii heleppo hoetoak kesseä vastek 

kus se ol kesäkuine" (kesäkuussa syntynyt,

vrt. samoihin aikoihin syntyvät poron vasat).

777. "nää on keväisii penttui" (kevät,

uuden elämän aikaa).

778. "min oon keväänej ja Sanna syksyyne" 

(keväällä ja syksyllä syntyneet).

779. "Elliina synty samana vuanna siinnä 

kevärriitteitten aikaaj" (syntymän ajankohdasta 

muistetut asiat).

780. "aamusta se kennitteli muttei iltapuolheen 

ennää" (lapsi, elänyt iltaan asti).

781. "kun niijjen ol paha synnytteä ne män pihalen 

ja jakoi pilviin" (kurottivat pilviin, vrt. ylisessä 

elävät henget, ylisestä saapuvat sielut).

782. "jalakeelta se lapsivuojetta om pitännä 

ilimosen ikäsä, se kaeken aekoa askarteli" 

(jokainen toipuu tavallaan, tekeminen 

yksi keino).

783. "jo se alkaa hoijata jalkheila lapsivaimo, 

ennev viikom päätäki" (omat tavat,

olon mukaan).

784. "on jo koittanu ollaj jalakunehella" 

(lapsen saanut).

785. "se oikkeallej johollet tullee" (lapsi 

syntyessään, joholle=syntymäasentoon).

786. "jolles pist vakku ja jolles kat ni an kuolla" 

(sanoi lapsensa toisen hoitoon tuonut nainen, 

ottolapset).

787. "ei sielä syntymäpäiviä juhlittus sillon" 

(vieraat syntymäpäivät, omat syntymäpaikat).

788. "tulikim pojaaj julku" (vaikka tyttöä 

odotettiin, vrt. tytöt heimon jatkajina).

789. "jurmuori se ottaa lapsen ja korjaa keen 

ja jälkimäiset eli istukan" (jurmuori eli 

lapsenpäästäjä).

790. "no kuka s oli jurmurina ko Pekka syntyi" 

(kätilöjen alkuperää, läheisiä).

791. "mut kukas pikkujusu sit hoita" 

(jos menette töihin lapsen synnyttyä, 

omituinen toisten töissä käyminen). 

792. "jälekkäen tul kahet kaksoiset" (kahet

kaksoset, kahesta mahasta).

793. "se jälelliin pit tuleman siin samas kul lapski" 

(jälellinen eli jälkeiset).

794. "se otti se äetevaenoa aena poes sitte ne 

jälelliset" (omat kätilöt).

795. "jälkeiset tul monelle eeltäpäij jo ennenkun 

se ite kakara" (vrt. etiäiset).

796. "sitä niillä jäläkkeesillä piti paenellak" 

(painella, emon rintoja).

797. "pillautuu ihmine höperöksi kun koera 

söe ne jäläkeeset" (jälkeisiin liittyviä uskomuksia, 
yhteydessä lapseen).

798. "niil jälkilöil ku pyyhkii lasta, ni ei sekkeä 

pahhoa tie" (tee pahaa, vrt. lasta suojelleen

haltijan sija).

799. "pantiin niihej jäläkmoskii ympär voatej 

ja sanova, puret tätä eläkä minuva" (jälkeisten 

ympärille vaate).

800. "jälkihiset tulee viel" (lapsen jälkeen).

801. "polttaa se vähäsen jälkihiinkii" (polttaa, 

synnytyksen jälkeenkin).

802. "kummastki flikast ol nin kova jelkipoltte" 

(jälkipolte).

803. "jälkipoltet, se onkin niin kovaa kipua jolla 

se jälkipoltet o" (tule kaikille).

804. "nes saattavat tulla jälkipoltheet vielä" 

(synnytysten tuntijat).

805. "vielähä niit o jälkpoltteluita ennekö puhistu 

äit" (synnytyksestä puhistuminen).

806. "see nous liija varha ylös ja o ruvent tulemam 

pahoi jälkipoltoi" (lapsivuoteen tarkoituksesta).

807. "ens kerran synnyttäjäll eij oj jälkpolttoo" 

(ensi kerran synnyttäjät).

808. "sill oli hirviän kovat jäläkipoltot" 

(kouristukset jotka saivat jälkeiset poistumaan 

kohdusta).

809. "jälkipuret" (puret eli poltto).

810. "usseen kun ol äetissä sitä jäläkpuruva" 

(äiti eli lapsen saanut, vrt. akka, emo).

811. "ensimäisel lapsej jäläkee ei niitä jäläkipuruja 

vielä ookkaa" (ensisynnytys, poikkeaa muista).

812. "voe että sill oli hirviät jäläkipurut" 

(vrt. jälkeiset eivät tulleet kohdusta).

813. "veshauteil ja haulottih, että tulis jälktulo" 

(haudottiin, jotta jälkeiset tulisivat).

814. "oli kuollaj jäläkivuotoon" (jälkivuodot).

815. "ensin tullee vesipää, sitte jäläpää" 

(jäläpää eli sikiökalvo).

816. "iha järkiää tulliit naapurist kassomaa 

miu lastai" (elämän ihme).

817. "onpa sillä oikein pienet jäsenet" (lapsella).

818. "kyllä sill oh hoekkasat ne jäsenet" (lasten 

ihastelua, luonnon ihmeitä).

819. "sillä on kalmankintaat kälessä, ei se elä kauvan" 

(kädet valkoisena syntyneellä, kaikkea poikkeavaa 

oudoksutaan).

820. "on siinnäi äitittömmii lapssii, kaheksaj jäi 

isäleh hoittook" (äidin kuoltua yhdeksänteen 

synnytykseen, luonnottomat suurperheet).

821. "väliste ol lapse kiäles jääne, jääne o semmone 

lanka ku kiälem pitä piukas" (kielessä jänne).

822. "ku laps ei saanu oikke rintta nii huomatti 

et siin on jäänei" (jänteitä kielessä).

823. "no ei sitä nyv vastasyntynyttä tenavaa 

lähäretä kahta kättä heiluttajen kattomahan"
(ilman viemisiä).

824. "se pitäes sellaenen kuahta suahap poes" 

(kuahta eli tahma, lapsen ihosta).

825. "eihää siihen tahtonu appuuj joutuam 

monastikkaak kukkaa" (joutua eli ehtiä, 
lapsi tulee kun on tullakseen).

826. "jos vaan kovan aikaasin kaaparootti 

nin tuli kipiäksi" (emo tuli kipeäksi, 

liian aikaisin liikkeelle lähtenyt).

827. "joh lapsi syntyy, sillä on semmonev 

valakian kaasun" (kaasun eli kalvon 

peittämä iho, syntymäkalvot).

828. "posket kainooset ensipirtikkeellä" 

(kainoset=kalpeat, pirtikkeellä

=synnyttäjällä).

829. "kaivettiim maahan" (jälkeiset).

830. "poeka on silla alta kaevettu" (sanottiin 

vanhemmille lapsille).

831. "hautaisiit moaha" (jälkeiset, vrt. Maan 

emon poveen, vrt. puuhun ripustaminen).

832. "kun sukukunnas on olluk kaksoosia" 

(tulee myöhemminkin, periytyvät 

ominaisuudet).

833. "se Veikon kaksoispuolikas kuol vuem peästä" 

(kaksosiin liittyvien uskomusten alkuperää, 

toinen usein heikompi).

834. "toisest kaksospuolikost se oli niim pal 

vanhemp" (toinen kaksosista, eli vanhemmaksi).

835. "lapsi vietih synnyntäsijalla miss oli syntyn, 

sielä paineltih sitä mistä kohti vihasi" (syntymäsijan 

voimista, käytetty parantamiseen).

836. "heän oli Vasovvoarasta syntyjäh" 

(olla jostain, olla jotain).

837. "lapsi synty paitasessa" (sikiökalvossa).

838. "kyllähän ne lapsie kylvetettih, ensimäini 

pesu oli jo kylyssä" (ensimmäinen pesu).

839. "kaksi vuotta lienöy syndyhyö" (lapsen 

syntymästä).

840. "lapsenke i oza syndyu" (ke=keralla, 

osa=suojelushenki).

841. "laps syndyi ilmah" (ilmaan, ilmoille).

842. "ta i ukkosen särkemillä puilla lämmitettih" 

(lapsisauna).

843. "no siitä kannettih sussietoista hampahie, 

kem mitä i toi sinne hyvöä" (kannettiin naapuriin 

hammaslahjoja).

844. "kui lapsevui, ga sunnostui" (sunnostui 

eli rauhoittui, elämän tarkoitus=jatkaa elämää).

845. "saajaa ni ilmazez iäs e ule kiitetty, a pidäjää 

on kiitetty" (kiitetty pitäjää, vrt. kasvattajaa).

846. "lyötteleytyy kun lapsen soaja" (lyötteleytyy

=riuhtoo, soaja=synnyttäjä).

847. "oudozat soajad, oudozad i lapsed" (outosat 

eli viisaat, emoon tuleminen).

848. "se on soamoi omani lapsi" (saamani 

eli synnyttämäni, vrt. saara, sar-ahkka).

849. "hänell oli kyllä hyviv vaikiet soannat, 

a muitein oli niin terveh imehnini jotta"

(vaikeat saannat).

850. "niim piilotsi jotta ei ni ken tietäis jotta 

lapsen soantah mänöy" (piilossa saaminen, 
vrt. naaraseläimet).

851. "sarjoveh on täys, heitin soannan" 

(heitin eli lopetin, naisen valinta).

852. "lapsen soandoa vaste kylyh kävväh" 

(saantaa vasten, edellä).

853. "häi on Suojärvie soannoilleh, a kazvanuh 

on tänne" (saannoilleen eli syntyjään).

854. "siidä tuli soandaiga i pojan sai" 

(saanta aika, vrt. s-aa-da, aa-sielu,

vrt. p-äi-vä).

855. "vaigei oli soanduloadu ezmäizen lapsen" 

(vaikeat ensisynnytykset).

856. "soandupäivii ei pietä, a nimipäivii pietäh" 

(vieraat kalenterit=vieraat syntymäpäivät

=vieraat nimipäivät).

857. "suandutuskis kävelöy" (synnytystuskissa).

858. "ta keät pesi se lapsen soaja, kyynäspäihe soahe" 

(pesi kätensä, vrt. kätilö).

859. "ni siit oli tyttölapsen soanun se naini kun 

aika tuli" (ai-ka tuli, ai-sielu).

860. "miula oli kebie suaha, mie vähän muajietsiin, 

i lapsi syndy" (kevyet saamiset, vrt. nopeat).

861. "lapsen suajez juovuubi, ei tijjä ni midä" 

(juovuupi eli menee tiedottomaksi).

862. "emä menöy tahnuol libo saroal lastu soamah, 

tiedämätä muiz" (salaa saaminen).

863. "boab om moatusku libo emäm moamo" 

(kätilönä isän tai emän äiti).

864. "soau terväh" (terväh eli pian).

865. "ka sivottih se napa jo silloin kun konsa leikattih" 

(sidottiin lapsen napa).

866. "navan sidieks pannah emän tukkoa da rihmoa 

yhteh" (emän tukkaa ja rihmaa).

867. "siitä piti kyly panna lämmitä, i mie läksiv viijev 

virssam peästä poapuo käymäh" (oma harva-asutus, 

vieraat kätilöt).

868. "elä pitkää igää, igää ildas sah, tervehyt kuolendas 

sah" (sanottiin lapselle).

869. "sidä on synnyndätilal rängähetty silleh elämäh" 

(elämään synnyntätilalle, vrt. maata vasten, 
pyhä kohta).

870. "pidäy rähkisteäkseh, äski lapsi roih" 

(ponnistaa, jotta lapsi syntyy).

871. "ken rodih täl aigoa, kaikin ollah vaikkaine" 

(hiljainen hetki, kukahan syntyy).

872. "lapsen rodimini opastoa miehel mänemäh" 

(opastaa miehelle, oma vanhemmuus,

vieraat avioliitot).

873. "lapsen rodimist enämb ei pie minul, on kylläl 

ennisty" (enempää lapsia, naisen päätös).

874. "rujuu ronkamuksillah kun lapsen soaja" 

(makaa kyljellään, ronkka=lonkka).

875. "kaikin subi tuodih hammaspiiruat 

rozenitsalla" (hammaspiiraat synnyttäneelle, 

supi=aivan, täysin).

876. "naini kun tuli rosentsakse, lämmitettih 

kyly, ta kylyh ei soanun käyvä muut kum poapo" 

(poapo eli kätilö, myöhäinen saunassa

synnyttäminen).

877. "sidä lasta olim mie roittamas" (roittamas

eli päästämässä, roi=loi).

878. "last älä ripakottah ota kovih käzih" 

(ripakottah eli rievutta).

879. "nämä lapset ollah rajakkah syndynyöt" 

(rajakkah eli peräkkäin).

880. "sillon ensimmäisellä kerralla ei tullus se 

jälksynnytös" (jälkipoltot, ensisynnytyksessä).

881. nenetsit pitävät ensimmäistä ihmistä 

ja luojahenkeä naispuolisena (seurauksena 

naiset voivat toimia "eri maailmoissa", 

miesten ollessa rajoitettuja näkyvään 

maailmaan).

882. nenetsit pitävät naisten toiminnan 

näkyvimpänä muotona lasten saamisen 

ihmettä.

883. nenetsien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu kätkyen, äidin, perheenjäsenten ja 

kodan puhistaminen savulla (puhistajana 

toimii isoäiti).

884. nenetsien puhistava savu koostuu
majavankarvoista, käävistä, suopursuista,
saukon luista tai nahasta ja koivun helveistä
tai silmuista (jokaisella perheellä omat
aineksensa).

885. nenetsit tuovat lapsikotaan lahjoja
(kankaita, koivujauhoa kätkyttä varten, 

ruokaa, poronvasoja, tuojina lähisukulaiset).

886. nenetsit pitävät Dyan kataa (maan 

akka, kata=isoäiti) naisten, terveyden,

synnytyksen ja äitiyden suojelushenkenä
(jokaisella naisella jumalattaren nukke 

jota palvotaan ja vartioidaan huolella).

887. nenetsit pyytävät Dyan katan apua
etenkin synnytyksen aikana (nukkea

puristetaan kaksin käsin supistusten
alkaessa, ilman nukkea synnytyksen 

uskotaan vaikeutuvan).

888. nenetsit kylvettävät vastasyntyneet
suopursuvedessä.

889. nenetseillä on erillinen synnytyskota
(asuinkotaan synnyttäminen tapojen 

vastaista).

890. nenetsien syntymän jälkeisiin menoihin 

kuuluu jälkeisten keittäminen vedessä, 

veden roiskiminen kodan ja ihmisten päälle,
poron rasvalla puhistaminen, kanervoilla 

puhistaminen ja kodan siirtäminen eri 

paikkaan.

891. nenetsinaisia neuvotaan synnyttämään
kyykyssä (toisaalla synnytyskodan salkoihin 

kiinnitetyistä nahkahihnoista kiinni pitäen).

892. nenetsien synnytyspaikkoihin kuuluu 

synnytyskota, maahan laitettu nahka, reki 

ja varsinainen asuinkota (synnytyksen 

kanssa kosketuksissa olleet esineet tuhotaan 

tai viedään pois).

893. nenetsit vievät lapset toiseen kotaan
synnytyksen alkaessa (synnytyskotaan
päästetään vain naisia).

894. hantit kutsuvat syntymän ja maan 

haltijaa nimellä Jeman-anki (pyhä-emo

-hengetär, ei pidetä ylisen haltijan vaimona,
eri jumalatar).

895. hantien mukaan Jeman-anki suojelee 

kaikkea syntyvää (heiniä, puita, eläimiä,
lintuja, ihmisiä, kaikkea mikä syntyy ja 

kasvaa).

896. hantit pitävät Kaltas-ankia ylisenhaltija
Num-toramin vaimona (kutsutaan myös
nimellä Sorni-naj eli kultainen nainen,

vrt. päivä, hiekka).

897. nenetsit kutsuvat syntymistä sanoilla

sojasj, soya, sojas ja soae.

898. nganasanit kutsuvat syntymistä sanoilla
natumsi, natumsy ja notjumsi (vrt. naitu,

vrt. um-sielu).

899. nenetsit kutsuvat syntymistä / kasvamista
sanalla nyicy.

900. enetsit kutsuvat syntymistä / kasvamista
sanoilla arud ja arude.

901. enetsit kutsuvat syntymistä / kasvamista
sanoilla sojas ja soae (vrt. sojahtaa).

902. nenetsit kutsuvat syntymistä / kasvamista

sanoilla watyosy, wadyo, wadasj ja vavadasj

(vrt. vata, vauva).

903. nganasanit kutsuvat syntymistä / kasvamista 

sanalla botudja.

904. nganasanit kutsuvat syntymistä / kasvamista

sanoilla bazuasa, badhuasa ja badhuqa (b=w,

vrt. vasu, vathu, yhdyssanoja, vrt. haltijanimiä).

905. enetsit kutsuvat syntymää sanalla sojama
(vrt. soja ama, soja=synnyttää, sojatuna

=on synnyttämässä).

906. selkupit kutsuvat kaksosia sanoilla sittaekil
(sitte=kaksi).

907. "päivä toini oltih ta pirttih tultih" 
(lapsisaunasta).

908. "siitä piti samassa kyly panna lämmitä"
(polttojen alkaessa).

909. "toagied kivud on lapsen soahes"
(toagied eli tiheät).

910. "sih tilaizeh minä synnyin" 
(synnyin tila).

911. "kuun tieten, päivän tieten, vaan ihmisien 

tietämättä" (syntyköön lapsi).

912. "terveh tuuli, terveh tyyni, terveh vankat 

vastarannat, sivuin tuulet tuulemah, kohti päivät 

paistamah, ahavad alats käygäh" (lapsen 
esitteleminen jumalaisille).

913. "tervehtetäh tuuli, ann ei loadis pahuttu 

lapsel" (tuulen suojeluksen pyytäminen).

914. "lokakuulla kun synty niin huhtikuul lopulla 

vasta ensi kerram mie rupesij jotta tavallisesti 

makoamah tilalla" (makaamaan tavallisesti, 

vrt. kätkyeen laittaminen).

915. "sitä itseksenä nakramma jotta, kun se 

kaikki tuolla tapoa mäni" (naisen synnytettyä 

nuotalla oltaessa).

916. "tuli ilmah" (syntyi).

917. "olipa se tyttö tahi poika ni se semmoini pieni 

paita loajittih sillä lapsella" (paidan laatiminen).

918. "muistakkoa tyttäret niin roatoa, siitä tulou 

lapset hyvävirkaset" (haudata harakkapaita 

eli synnytyspaita jälkeisten mukana).

919. "kylyh ku i synty ta i kylvetettih ta pestih 

ta puhassettih ta i tässä" (syntymän jälkeisiä 

toimia).

920. "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly 

vahvottamah" (kylvetyslukuja).

921. "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly 

vaivuttamah" (vrt. vahvottamaan).

922. "syntyjä ei sijoa valitse" (sanonta).

923. "vanhembad on valgeiverized miittuod 

a tämä om mustu" (vanhempia tummaihoisempi.

vrt. tulee isovanhempiinsa).

924. "jos kerkisi soaha lapsen nin siitä vei kylyh 

sen, a jos kyly kerkisi enneiv valmistuo nin se 

vietih kylyh ta se synty kylyssäki" (kylyyn 

vieminen, vrt. haltijan tykö).

925. "varpahalliset" (syntymän jälkeen 
tarjottu kestitys).

926. "vaste rodinutta last älä ota kovih käzih"
(rodinutta eli syntynyttä).

927. "lapsen soahez vatsan alustoa kivisteä"
(saantikipuja).

928. "tulou verevy laps, vereväd roih rozad"
(rozad eli kasvot, siveltäessä lapsen posket 

emon syntymäverellä).

929. "vezipeä ku puhkeni, siid laps rodih terväh"
(rodih=syntyy, terväh=nopeasti).

930. "vezipeä bulahtih, rodimassah on do lapsi"
(vesipää eli lapsivesi).

931. "lapsi akka pitäy viijä vienoseh kylyh, 

jotta peästäis veret liikkehellä" (lapsi akka 

eli synnyttäjä).

932. "boabo emän hieroo da kylvettäy vienoizez" 

(hieroo ja kylvettää synnyttäjää).

933. "povvan vuvven lapsed ei itkietä, vihmuvuvven 

itkietäh" (syntymävuoden säästä ennustaminen, 

vrt. kesän).

934. "jos kerkisi soaha lapsen nin siitä vei kylyh sen"
(vei kylyyn, vaikka sai muualla).

935. "viizyöhini lapsi" (öiden laskeminen,

vrt. kuu, kuiden laskeminen).

936. "moamakalla siitä käsipaikka ta sukat, 

ta rättsinä, ta vielä pantih villakankaskostovoate" 

(lahjaksi, lapsen saaneelle).

937. "vihilingu vilulline, ahavaine armolline, 

katso da varjoitse" (luettiin lasta ulos 

vietäessä).

938. "vettä viskoamah mäni ta siih sai, nuotam 

peällä" (sai lapsen).

939. "suven lapsed ei itkietä, pohjaizen vovvotetah"
(syntymätuulet, yhteydessä lapseen).

940. "väittelöö, tuloo laps" (väittelee eli 

ponnistaa).

941. "väitteliete" (sanottiin synnyttäjälle).

942. "kun ei väitä, ga sini laps ei synny"
(väitä eli ponnista, vrt. väittää vastaan).

943. "ku väitändän heitteä, sid ei lapsi tul enämbi"
(heitteä eli lopettaa).

944. "lapsud yhtyi minulleni" (yhtyi eli syntyi,
tulla yhdeksi).

945. "yksyöhini lapsi" (öiden laskeminen).

946. "mie synnytin ynnä yksinäh" (yksinään 

synnyttäneet, vrt. yksin olleet).

947. "ykspäiväine lapsi" (vrt. öinen, 

vrt. yöllä tai päivällä syntynyt).

948. "vetty kauhal mätettih vastam piäl da 

priskuteltih ylitsi rosuadan" (roiskittiin 

vastalla vettä).

949. "siitä vei moam akalleh yskäh sel lapsem poapo"
(yskäh=syliin, poapo=kätilö).

950. "poapo sel lapsem parantau, varvikko heposev 

varsan, vassal lehti vaimol lapsen" (vastan eli 

koivun lehti, omat parantajat).

951. hantien mukaan Jemon-anki suojelee 

kaikkea syntyvää (kasveja, eläimiä, lintuja 

ja lapsia, kaikkea mikä syntyy ja kasvaa).

952. hantit pitävät Kaltos-ankia ylisen 

haltijan vaimona (toiselta nimeltään Sorni-

naj eli kultainen nainen).

953. hantit pitävät Kazum-naj-imiä Sorni-najn

tyttärenä (elää pyhässä niemessä (jemon nol), 

hallitsee ob-jokea kazymistä salekhardiin).

954. hantit pitävät Kazum-naj-imiä 

hyväsydämisenä ihmisiä auttavana haltijana

(kasum-joen-vanha-nainen).

955. hantien syntymän jälkeisiin tapoihin 

kuuluu synnytysvaatteiden, istukan tai 

huivien ripustaminen naisten pyhäkön 

puihin.

956. ersalaisten taruissa kolmantena 

luodaan maahan yhistetty Ange patyai 

("kaiken elämän lähde", lasten ja 

hedelmällisyyden antaja).

957. ersalaisten taruissa Ange patyai

synnyttää neljä jumalaa ja jumalatarta

(vanhin poika mehiläisjumala Nishki pas).

958. hantit uhraavat Kaltas-ekvalle 

neulatyynyn tytön syntymän jälkeen 

(tyynyyn kirjaillaan päivän ja linnun kuvat, 

vrt. sielut, jälleensyntyminen).

959. hantit pitävät Kaltash-ekvaa 

ihmiselämän pituuden mittaajana

(vrt. määrääjänä).

960. saamelaiset pitävät Madderakkaa 

muiden jumalten emona (vanha akka-

jumalatar, elää tytärtensä kautta).

961. saamelaisten mukaan Madderakka

auttaa tyttäriään, luo lapsille kehon ja 

antaa naisille ja vaatimille hedelmällisyyttä 

(toisaalla vierelleen kuvattu miespuolinen 

Madderatshe).

962. saamelaisten mukaan Madderakka

elää kodan alla (uhrit kodan maahan,

vrt. Mantere akka).

963. saamelaisten syntymänhaltijaa

Sarakkaa kutsutaan Saredneksi ja 

Sadsta-akaksi (jälkimmäistä nimeä 

yhistetään haltijalle tehtyyn haaroittuvaan 

puuhun / keppiin, suorek-muora).

964. saamelaisten mukaan Sarakka 

auttaa ihmisiä ja poroja synnytyksessä 

(tuntien / vieden pois tuskansa).

965. saamelaisnaiset muistavat Sarakkaa 

kuukautisten aikaan (pannat ja vyöt 

avataan tai poistetaan, kuukautisten 

jälkeen pestään hiukset ja paistetaan 

kakku pesuvesistä).

966. saamelaiset keittävät onnistuneen 

synnytyksen kunniaksi Sarakan puuron 

(puuroon laitetaan pieni jousi ja nuoli, 

toisen tiedon mukaan kolme tikkua 

joista yksi Sarakka).

967. saamelaiset ripustavat puurossa 

olleen jousen lapsen komsioon (pidetään

Juksakan tunnuksena, uskottu tekevän 

lapsesta hyvän metsästäjän).

968. saamelaisten mukaan Juksakka 

auttaa naisia lapselle tulossa ja 

synnyttämisessä.

969. saamelaishaltija Uksakan 

uskotaan elävän kodan oviaukon alla 

(mihin laitetaan uhrinsa).

970. saamelaisten mukaan Uksakka

suojelee ovesta kulkevia, ottaa vastaan 

syntyneet ja katsoo ensimmäisiä askeliaan 

ottavien lasten perään (kodanhenget 

=suojelushenkiä).

 

971. saamelaiset pystyttävät Sarakalle 

oman pyhän kotansa (kuvattu kannusten 

kalvoilla, pidetään syntymäkotaan liittyvien 

tapojen jäänteinä).

972. virolaiset kutsuvat syntymänhaltijaa 

Rougutajaksi (vrt. rouku=louku, vrt. rougu

=lepistä tehty väriaine).

973. marit kutsuvat syntymänhaltijaa

Kugu shotshen-avaksi (suuri synnyttäjä

-emo).

974. udmurtit kutsuvat syntymänhaltijaa 

nimillä Kildisin, Kildisin-mumy ja Kaldyni

-mumas (kaldyni=obinugrilaisten kaltash,

suomen kalt-eva).

975. udmurtit pyytävät Kildisin-mumyltä lapsia 

ja perheonnea (kildi=kiltti, mumy=mummi).

976. udmurtit antavat lahjoja maan ja lasten 

kildisineille (vrt. kilteille eli haltijoille, 

vrt. paikallisia henkiä yhistävät emo

-jumalattaret).

977. udmurttien mukaan Kildisin-mumy

tuo lapselle hengen ylisestä (vrt. maasta 

saatu toinen sielu).

978. udmurtit pitävät Kildisiniä luojahenki 

Inmarin emona tai vaimona (toisen tiedon 

mukaan Inmar emon, vrt. jumalatarten

korvaaminen mieshaltijoilla).

979. marien syntymänhaltijoihin kuuluu 

Jumon-ava (taivas-emo).

980. marien mukaan Jumon-ava suojelee 

syntymää ja perheonnea (vrt. hantien 

Jemon anki).

981. ersalaiset kutsuvat syntymänhaltijaa 

nimin Nishke-ava ja Ine-shki-ava

(suuri-synnyttäjä-emo, vrt. miespuolinen 

Nishke-pas, haltijaparit).

982. hantien syntymänhaltijoihin kuuluu 

Puges / Vagneg-imi (pidetään ylisen

haltijan tyttärenä tai vaimona).

983. hantien mukaan Vagneg-imi elää 

kultaisessa majassa missä sijaitsee 

seitsemän kätkyttään (heiluttaessaan 

yhtä kätkyistä syntyy henki lapseen, 

kultainen maja=päivä).

984. hantien mukaan Vagneg-imi pitelee 

puista sauvaa mistä roikkuu elämänlankoja 

(lapsen syntyessä tekee solmun yhteen 

langoista, vrt. hämähäkki).

985. hantien mukaan Vagneg-imi auttaa 

naisia synnytyksessä (haltijalta pyydetään 

lapsia, vrt. hedelmällisyydestään tunnetut 

hämähäkit).

986. hantijumalatar Kaltas imin uskotaan 

suojelevan synnyttäjiä ja syntyviä lapsia 

(toiselta nimeltään Tiirem imi).

987. hantien mukaan Kaltas imi kirjailee 

lapsen kohtalon kulta-kirjailtuun-seitsemän

-haaraiseen-puuhun (vrt. elämän puut,

maailman puut).

988. hantien syntymän jälkeisiin tapoihin 

kuuluu istukan laittaminen tuohivakkaan ja 

vakan ripustaminen puuhun (kutsutaan 

lapsen-elättäjä-emoksi).

989. hantien syntymän jälkeisiin tapoihin 

kuuluu pienen paidan, vyön ja lakin 

ompeleminen istukalle (kerallaan syödään 

ennen metsään viemistä, ruokia voivat 

maistaa vain naiset).

990. hantit laittavat poikalapsen istukan 

vakkaan kaksi pientä jousta ja lihaa tai kalaa

(vrt. lapseen kohdistuvat toiveet).

991. mordvalaisten haltijoihin kuuluu 

Ange-patyay (emo-jumalatar, ang-he).

992. mordvalaiset pitävät Ange-patyayta 

elämän, ystävällisyyden ja lemmen 

jumalattarena.

993. mordvalaiset pitävät Ange-patayaa 

elämän, hedelmällisyyden ja kasvun 

antajana (vrt. päivä).

994. mordvalaisten mukaan Ange-pataya 

suojelee elämää ja eläväisten hyvinvointia.

995. mordvalaiset pitävät hyviä henkiä 

(ozais / ozks) Ange-patyain luomina 

(lyö yhteen kahta tulikiveä kunnes 

jokaisella heinälläkin oma henkensä).

995. mordvalaiset pitävät lasten suojelushenkiä 

Ange-patyain lyömistä kipinöistä syntyneinä

(ange-ozais, vrt. osa).

996. mordvalaisten mukaan Ange-patyai

auttaa synnytyksessä ja suojelee lapsia 

taudeilta ja vahingoilta.

997. ersalaiset kutsuvat Anghe-patayta 

nimellä Azar-ava (pidetään tasavertaisena 

miespuolisen luojahengen kanssa).

998. ersalaisten taruissa Ange patay syntyy 

Chi pazin murskaamasta munasta (päivää 

nuorempi jumaluus).

999. mordvalaisten taruissa Ange patiai

kaataa elämää maan päälle kasteen,

sateen, lumen ja pilvisalamien hahmossa 

(pilvissä leveälle haaroittuva salama, 

ylisen haltijan piirteitä).

1000. mordvalaiset kutsuvat syntymistä

sanoilla cacoms ja sacoms (sacoma ije

=syntymävuosi, sactoms=synnyttää,

vrt. sato, satsi).

1001. mordvalaiset kutsuvat kaksosia sanalla 

kaltasket.

1002. udmurtit sanovat syntymän jälkeen

shudo med luoz (olkoon hän onnellinen).

1003. udmurttien synnytykseen 

osallistuu vorshud (perheen suojelushenki), 

Mukolchin (maan emo), Inmar (taivaan isä) 

ja sukulaisten henget.

1004. udmurtit kutsuvat synnytystä lapsen 

etsimiseksi (nolpi shödton, varsinaiset

synnytystä tarkoittavat sanat (vordon, 

vordiskon) välteltyjä).

1005. udmurttien syntymän jälkeisiin tapoihin 

kuuluu lapsen ottaminen syliin, lapsen

nostaminen kiuasta (tulta) kohti (kolmasti) 

ja loitsun lukeminen lapsen terveydeksi 

(toistetaan saunassa ja kotona).

1006. udmurtit pitävät lapsen syntymäkalvoa 

suojelevana (uskotaan suojelevan myös 

muita perheenjäseniä, otetaan mukaan 

pitkille matkoille).

1007. udmurttien syntymän jälkeisiin 

tapoihin kuuluu puuron keittäminen ja 

terveyden ja onnen pyytäminen lapselle 

("lämpimältä ja helläkätiseltä jumalattarelta", 

rukouksen jälkeen toiset sanovat "ozo med 

luoz", niin olkoon).

1008. udmurtit eivät näytä vastasyntynyttä 

vieraille (kävijät lähisukulaisia).

1009. udmurtit kutsuvat vastasyntyneitä

sanoin vil lul (uusi henki) ja vil zon (uusi 

tuoksu, vrt. ville).

1010. marien syntymähaltijoihin kuuluu 

Shochyn ava (syntymä emo),  Saksa 

(hedelmällisyys) ja Purysho (kohtalo).

1011. udmurtit istuttavat lapsen syntymän 

kunniaksi pihalle puun (uskotaan olevan

yhteydessä lapsen elämään, vrt. tapa etsiä 

metsästä oma puu).

1012. udmurtit hautaavat jälkeiset pihalla 

olevaan pyhään kohtaan (tuohikengässä).

1013. udmurtit sitovat napanuoran johonkin 

lapsen sukupuolelle tärkeään esineeseen 

(työkalut).

1014. marit kutsuvat äidin maitoa sanoilla 

ava shör (ava kumyl, ava shym=äidin 

sydän, lempeästä).

1015. marit kutsuvat synnyttämistä sanoilla 

igangash ja igym shuash (aza shotsmash

=lapsen syntymä, ilmestyminen).

1016. marit kutsuvat syntymää sanoilla 

shotsyktymash (luominen).

1017. marit kutsuvat istukkaa sanalla kudo 

(vrt. kota).

1018. marit kutsuvat luomia sanoilla shotsmo 

pale (shotsmo=syntymä).

1019. marit kutsuvat syntymäsijaa sanoilla 

ver ja shotsmo vel (vrt. veri, veli).

1020. udmurtit kutsuvat syntymää sanoilla 

vordjskem (vordskyny=syntyä, vordskem 

inty=syntymäpaikka).

1021. udmurtit kutsuvat synnyttämistä sanalla 

kyldyny (vrt. kyltyä, vrt. Mu-kyldysin).

1022. unkarilaiset kutsuvat syntymää 

sanalla szules (szuletik=syntyä, szuletesi hely

=syntymäpaikka).

1023. unkarilaiset kutsuvat maailmaan

syntymistä sanoilla vilagra jön (jön=jon).

1024. unkarilaiset kutsuvat istukkaa sanoilla 

mehlepeny.

1025. ersalaiset kutsuvat luomea sanoilla 

pazon teshks.

1026. ersalaiset kutsuvat syntymistä sanalla 

tsatsoms (tsatsoma tarka=syntymäpaikka).

1027. moksalaiset kutsuvat luomea sanoilla 

pavaz täshte (vrt. tähti).

1028. moksalaiset kutsuvat syntymää 

sanoilla shatsema ja shkama (shatsema vasta

=syntymäpaikka, shatsnems=synnyttää, 

vrt. shats ema).

1029. marit kutsuvat synnyttämistä sanoilla 

azam yshtash (azam yshtyktash=avustaa 

synnytyksessä, azalan tsyzym pukshash

=imettää lasta, aza=lapsi).

1030. marit kutsuvat syntymänhaltijaa

nimellä Shotsyn ava (pidetään yhtenä 

luojahengistä).

1031. unkarilaiset kutsuvat äidin maitoa 

sanoilla anyatej (anya=anja, äiti).

1032. unkarilaisten jumalattariin kuuluu 

Isten anya eli taivaan emo (kutsutaan myös 

nimellä Boldogas szony, iloinen nainen, 

äitiyden suojelushenki).

1033. unkarilaisten mukaan Isten anya 

auttaa naisia synnytyksessä.

1034. hantien syntymähaltijoihin kuuluu 

Anki-pugos (luojahenki Numi-torumin 

tytär tai äiti).

1035. hantit pitävät Anki-pugosta elämän 

ja lasten antajana ja tulen emona (uskotaan 

suojelevan taudeilta).

1036. hantien mukaan Anki-pugosin kota 

sijaitsee idässä ("seitsemän vuoren, meren

ja koivumetsän tuolla puolen").

1037. hantien mukaan Anki-pugos lähettää 

lapseen pienen linnunhahmoisen hengen 

(lil) päivän säteissä (pidetään letteinään). 

1038. hantien mukaan henkisielu lil 

saapuu äidin pidellessä lastaan 

ensimmäistä kertaa (vrt. lilli).

1039. hantien taruissa Anki-pugosin 

majassa roikkuu seitsemän kätkyttä 

(äitiyden jumalatar).

1040. hantit pitävät jokellusta lapsen ja 

Ankin välisenä keskusteluna (kätkyessä 

jokeltavasta lapsesta, kätkyt=yhteys 

jumalattareen).

1041. udmurtit pitävät taivaallisen veden 

emoa Invu-mumyä yhtenä synnytyksen 

suojelijoista ja perheonnen antajista

(jumalattarella oma sävelensä).

1042. mordvalaisten taruissa Ange patiai 

laskeutuu maan päälle kultahäntäisen

ja nokkaisen linnun hahmossa (jolloin 

kasvillisuus peittää maan, toisen tiedon

mukaan liikkuu valkoisen kyyhkyn

hahmossa heittäen ilmasta kukkia 

mehiläisille).

1043. saamelaisten kodanhaltijoihin 

kuuluu Juoksahkka (lasten suojelija, 

jousta kantava nainen), Maadteraahka 

(alkuemo, naisten ja lasten suojelija, 

antaa sikiölle kehon), Maadteraajja 

(alkuisä, Maadteraahkan mies, antaa 

sikiölle hengen), Oksaahka (muokkaa 

sikiötä kohdussa, antaa lapselle 

sukupuolen) ja Saaraahka (lemmen,

hedelmällisyyden, kuukautisten, 

odotuksen ja synnytyksen jumalatar).

1044. hantijumalatar Kaltes-anki auttaa 

synnytyksessä ja päättää lasten määrän, 

sukupuolen ja iän (heikkouksinaan 

pidetään itsepäisyyttä tai uskottomuutta, 

vrt. itsepäisyydestä johtunutta 

uskottomuutta).

1045. hantien Kaltes-ankia yhistetään

mos-heimoon, hanheen, joutseneen ja 

jänikseen.

1046. marit kutsuvat syntymän ja 

hedelmällisyyden jumalatarta nimin 

Socon ava, Shochyn awa ja Shochyn acha 

(naisten ja lasten suojelija,

vrt. soo soo).

1047. marit jouduttavat synnytystä sanoin 

shoshym vyd kuze talyn shualen tolesh, 

tugak tudyn yochazhe pisyn lekshe 

(kuinka nopeasti vesi virtaa keväällä, 

niin nopeasti syntyköön lapsi)

1048. selkuppien mukaan maailmanvirran 

yläjuoksulla kasvaa suuri sembramänty 

jonka juurella pulppuaa elämänlähde

(oksilla synnytyksessä avustavia käkiä,

koloissa syntymistä odottavia sieluja). 

1049. selkuppien mukaan Maan-vanha

-nainen puhaltaa sieluihin hengen päivän 

ja kuun säteiden avulla.

saamelaiset kutsuvat

kohtua sanoilla vose,

vuose, vuass, vuossa 

ja vuosah (vrt. vu-assi,

vrt. vuosi=yheksän kuukautta,

talvivuosi).

saamelaiset kutsuvat 

lapselle ensi näkemällä annettua 

lahjaa sanoilla ealmeiela

(ealme, vrt. elämä).

saamelaiset kutsuvat

joltakin näyttämistä

sanoilla nievttid, niävtam

ja nievttim (vrt. neiti).

saamelaiset kutsuvat

joltakin näyttämistä

sanoilla nevttid ja nevttim 

(vrt. lapsissa nähdyt tutut 

piirteet).

saamelaiset kutsuvat

jälkeisiä sanalla

vuosah.

saamelaiset kutsuvat

kätilöä sanoilla

selgienni (enni=äiti).

saamelaiset kutsuvat

kaksosia sanoilla

jyemehas ja jyemehaa.

saamelaiset kutsuvat kaksosia

sanoilla jome, jama, juömmie, 

juemehka, juomitja, juomitj, jumis, 

jyemeh ja juumik (vrt. jumala,

kaksosina pidetyt luojahenget).

saamelaiset kutsuvat sijaa 

sanoilla sijjie, sijjee, sajjie, 

sadje, saggje, saije, saajj, sajj, 

sijje ja seje (vrt. syntymäsija, 

vrt. saija, sakke).

saamelaisten syntymäsanastoon

kuuluu sooddag (syntyisin),

soddamäigi (syntymäaika, eellimäigi

=elinaika), soddam (syntymä), 

saddaas (syntyisin, o=a), soddis 

(hedelmällinen, nopeakasvuinen), 

sokkuu (hedelmällinen, sikiävä),

sjiddedh, sjaddat, sjattat, saddat, 

soddad, sended, sente (syntyä, tulla 

joksikin, vrt. sataa), saaddtem 

(hedelmätön, maho), roonn (maho), 

soddi (kehittyvä), sokkneei (sikiävä),

soddeei (synnyttävä), sooddtem 

(syntymätön), emansoddam (vastasyntynyt),

saaddaz (syntyisin, vrt. saada), 

sadd-saadd (syntymäisillään), cioljest 

leed (toimia kätilönä), soddeed 

(synnyttää), soddad, sokkned (syntyä, 

kehittyä), sokkeed (kehittää, synnyttää),

saddsijdd (synnyinsija, synnyinkylä,

vrt. satakunta), soddamskiankk 

(synnyinlahja), saddjannam, soddamjannam 

(synnyinmaa), saddpäikk (synnyinpaikka),

saddsaajj (synnyinsija), soddeei, soddeeja 

(synnyttäjä), puhttmos (synnytys), 

soddummus (synnytys), soddeemlonnj 

(synnytyshuone), soddeemportt (synnytyspirtti), 

soddmos, soddam (syntymä), soddampietnn 

(syntymämerkki), sadd, soddmos (sato), 

saddokyeimi (kasvukumppani), soddad, soodam 

(kasvaa, syntyä, tapahtua, tulla joksikin, 

joutua), eivgad, eiivgam (poikia) ja

soddadid (synnyttää, kasvattaa).

saamelaiset kutsuvat

polttoja sanoilla ahtt ja aaut

(ahttpaajj=polttojen väli,

vrt. auta).

saamelaiset sanovat moonnad päärn 

puhtted (mennä synnyttämään lapsi,

vrt. mennä=manna, kuu).

saamelaiset kutsuvat elämää 

sanoilla jeäll, jiellem

ja jiogg.

saamelaiset kutsuvat

elämää sanoilla tät almm 

(tämä ilma).

saamelaiset kutsuvat

elämän antajaa sanoilla

jiellemuvddi.

saamelaiset kutsuvat

hautomista sanoilla

laaledh, laalliet, lallet,

läällid, läälled, lalled, 

lalleded ja lale (vrt. lalli,

haltijoiden lintuhahmot).

saamelaiset kutsuvat

hautomista sanalla

paarri.

saamelaiset kutsuvat

imemistä / rintaa imevää

lasta sanoilla njammedh, njammat, 

njommad, njiimmad, nimmed ja neme.

saamelaiset kutsuvat

imeväisikäistä sanoilla

njiimmiakksaz (njiimmi=imevä).

saamelaiset kutsuvat

imettäjää sanalla

njiimteei (njiimtummus

=imetys).

saamelaiset kutsuvat

imettämistä sanalla

njiimted (njiimmad

=imeä).

saamelaiset kutsuvat

istukkaa sanoilla iistak 

(vrt. iist-ak, is-tak, 

vrt. sielujen nimet,

kivitaskun nimet).

saamelaiset kutsuvat

jälkeisiä sanoilla maaibu

(vrt. maa-ibu, haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

jälkivuotoa sanalla

vorravvos.

saamelaiset kutsuvat

kätilöä / lapsenpäästäjää

sanoilla ciolj-jeänn 

ja cioljecc (jeänn=äiti).

saamelaiset kutsuvat

lapsivettä sanoilla

vueivvroscääcc

(cääcc=vesi).

saamelaiset kutsuvat

lapsivuodeaikaa sanoilla

näävekpodd ja näävekäigg

(vrt. nave=synnytyskota,

vrt. navetta).

saamelaiset kutsuvat

kätilönä toimimista /

lapsen päästämistä

sanalla piazzted.

saamelaiset kutsuvat

lapsen sulasta sanoilla

sudd ja suddoolaz (vrt. sielujen 

/ haltijoiden olinpaikat, 

loz=henki).

saamelaiset kutsuvat

rinnasta vieroittamista 

sanoilla suopptummus ja 

viorrtummus.

saamelaiset kutsuvat

pienokaista, vauvaa ja

vastasyntynyttä sanoilla

umogas, umogaa ja ommgaz.