SYNTYMÄÄ EDELTÄVÄ AIKA

1. odotuksen edistymistä ilmaistaan vaihtamalla 

vaatteita (uudet vaatteet kuukautisten loppuessa, 

vatsan näkyessä ja lapsen liikkuessa ensimmäistä 

kertaa).

2. odotusaikaa ja lapsen varttumista mitataan 

solmujen avulla (avataan solmu päivässä, 

solmitaan solmu päivässä).

3. lapselle odotuksen aikana ommellut vaatteet 

viimeistellään syntymän jälkeen (toisen tiedon 

mukaan ei laadita ennen syntymää, pelätty 

tuovan huonoa onnea).

4. lapsen sukupuolta päätellään emon ihosta 

(näppyjä=poika) ja vatsan muodosta (pyöreä

=tyttö, soikea=poika).

5. kaksosia toivottaessa etsitään luonnosta 

parillisia asioita (kaksilehtisiä kasveja, 

kaksihaaraisia oksia, kaksilatvaisia puita, 

yhdessä liihottavia perhosia).

6. odotuksen aikana vältellään yllätyksiä, 

äkkinäisiä liikkeitä ja suuria muutoksia.

7. odotuksen aikana muistellaan menneitä 

ja kerrotaan tarinoita sukulaisten elämästä 

(sukulaisten henkien uskotaan löytävän 

tiensä lapseen puheiden myötä).

8. odottavan äidin makuusijan alle laitetaan 

esineitä sen mukaan toivotaanko tyttöä vai 

poikaa (toisen tiedon mukaan sukupuolta 

ei toivota etukäteen, toivotaan "tervettä 

lasta").

9. odottavan äidin ja synnytykseen osallistuvien 

naisten ei tulisi kiistellä odotuksen aikana 

(huonoa onnea lapselle).

10. päivällä alkuun laitetuista lapsista uskotaan 

tulevan kauniita (illalla laitettaessa tulee 

valita suotuisa kuun vaihe, suotuisimpana

pidetty uutta kuuta).

11. lapsen sukupuolta päätellään emon katseesta 

(terävä=poika, lempeä=tyttö). 

12. lapsen sukupuolta päätellään emon 

kasvoissa näkyvien ruskeiden läiskien määrästä 

(vähän=tyttö, paljon=poika).

13. poikalapsen kantajalla uskotaan olevan 

kalpeat kasvot, tyttölapsen kantajalla verekset 

eli punertavat.

14. kuutonta aikaa pidetään huonoimpana 

aikana lasten tekoon (vrt. hedelmällisyys), 

uuden kuun aikaa parhaimpana ("terveitä ja 

pitkäikäisiä", "viisaita ja hyväpäisiä").

15. odotuksen aikana ei leikata hiuksia 

(hiusten pituuden uskotaan olevan sidoksissa 

lapsen ikään, samaisesta syystä neito voinut 

ottaa miehen vasta hiustensa ollessa tietyn 

pituiset).

16. lasten määrää ennustetaan otsaviivoista 

ja pikkusormen sivuun ilmestyvistä viivoista 

(käsi nyrkissä).

17. lasta toivottaessa laitetaan punaisia marjoja 

tai lankaa makuusijan alle (elämän väri).

18. odottavan äidin vyötäisille kiedotaan 

punaista lankaa tai nuoraa (johon sidotaan

suojelevia taikakaluja).

19. ennen syntymää ei anneta tai heitetä pois

mitään (lapsen onnen uskottu menevän 

samalla).

20. odottavalta naiselta ei kielletä mitään 

("samalla kiellettäisiin lapseltakin").

21. lasta odottavan uskotaan olevan lähellä 

tuonpuoleista ja sukulaisten henkiä (saavan 

viestejä tuonpuoleisesta, käyttäytyvän 

poikkeavalla tavalla). 

22. lapsen sukupuolta ennustetaan morsiamen 

hiuksia letitettäessä (jos oikea letti valmistuu 

ennen vasempaa poika).

23. odotuksen aikana nähdyn sammakon 

uskotaan tietävän poikaa, sisiliskon tyttöä

(vrt. sampo, sisko).

24. kaksosia toivottaessa laitetaan hautumaan 

kaksi vihtaa (toisen tavan mukaan paistetaan 

kaksi leipää). 

25. tyttölasta toivottaessa peseydytään 

lämpimällä vedellä, poikaa toivottaessa 

kylmällä. 

26. kaunista lasta toivottaessa lemmitään 

kauniilla ilmalla päivänpuoleisessa rinteessä.

27. "ei syntyjä sijoa valitse" (syntymän 

ajankohdasta).

28. lapsen sukupuolta ja terveyttä ennustetaan 

tähdistä (lähin tähti kuun yläpuolella=poika, 

alapuolella=tyttö, lähin tähti kuun edellä=terve, 

jäljessä=sairastelee).

29. odotuksen aikaa jaetaan kahteen lapsen 

liikkeiden mukaan (uskottu saavan hengen 

alkaessaan liikkumaan). 

30. emolle odotuksen aikana tapahtuvien asioiden 

uskotaan tapahtuvan lapsellekin.

31. lapsettomuudesta kärsivät naiset kääntyvät 

Veen emon puoleen (joelle mennään salaa keskiyöllä, 

vyöttöminä, hiukset hajallaan, mukaan salaa 

laadittuja ruokia joista osa jokeen, osa syödään 

veen äärellä).

32. Veen emoa puhutellaan sanoin "Ved-ava, 

Emonen, anna anteeksi, ehkä olen loukannut sinua 

ja sen vuoksi en synnytä" tai "Emonen, anna anteeksi, 

löytäisitkö paikan minulle".

33. lapsia pidetään Ved-avan antamina (niin asia 

selitettiin vanhemmille lapsille).

34. poikaa toivottaessa valellaan saunan jälkeen 

rintoja kylmällä vedellä, tyttöä toivottaessa 

lämpimällä. 

35. tummahiuksisia lapsia laitetaan alulle öisin, 

vaaleita päivän paisteessa ja punatukkaisia 

hiilloksen loisteessa.

36. odottava äiti kietoo uumalleen tai kätensä 

ympärille punaisen langan (suojelevia toimia).

37. saamelaiset aloittavat komsion (kätkyt) 

ja vaatteiden valmistuksen odotuksen aikana 

(ei tehdä valmiiksi, viimeistellään syntymän 

jälkeen).

38. "alakuulles se tullee tyttö ja ylikuullep poika" 

(kuun vaikutuksesta)

39. "tyttölaps ylhäälä, poikalaps alapuolella" 

(vatsassa).

40. "se on elompualellen kääntynyl lapsi" 

(lapsen alkaessa liikkua, vrt. elo=yksi 

sieluista).

41. odotuksen aikana pidetään mustia ja 

punaisia villavöitä paljasta ihoa vasten 

(vrt. suojeleva kehä).

42. lapsen ensimmäistä liikahdusta pidetään 

pyhänä.

43. emo voi suojata lasta kietoutumalla 

pehmeään punaiseen kangasvyöhön, esiliinaan 

tai miehensä vyöhön (öisin vyön paikan voi 

ottaa miehen käsi). 

44. syntymää edeltävän vuoden tapahtumista 

ennustetaan lapsen tulevaisuutta (myötäistä 

vai vastaista).

45. harvinaisia ja vaikeavalmisteisia esineitä 

pidetään syntymättömien lasten suojelijoina 

("vaikean syntymän kokeneita"). 

46. "sill on miull äänöi pienoi, äänöi pienoi, 

henkoi hienoi jot on kannettu kesoilla, syvänkuilla 

synnytetty" (kannettu kesällä, synnytetty talvella, 

vrt. tehty vastoin tapoja).

47. "siitä tyyty, siitä täyty, siitä paksuksi panihen, 

niin kohun kovoa kanto, vatsan täyttä vaikieta, 

kanto kuuta kaksi kolme, kolme kuuta, neljä kuuta, 

neljä kuuta, viisi kuuta, seitsemän, kaheksan kuuta, 

ympäri yheksän kuuta, vanhojen vaimon määriin, 

kuuta puoli kymmenettä" (kuiden laskeminen).

48. hantit ennustavat lapsen sukupuolta unista

(jousi ja kaari=poika, neula ja neuleet=tyttö).

49. hantit pitävät toivomista tärkeimpänä 

lapsen saamisen vaiheena (lasta toivotaan 

perheen kotihaltijalta tai joltain jumalattarista, 

Anki, Pyhän-niemen-vanha-nainen). 

50. hantinaiset käyvät toivomassa lasta kahden 

vierekkäin kasvavan puun tai suvun pyhän puun 

alla (sijaitsee siellä missä suvun naiset käyvät 

synnyttämässä).

51. hantinaiset voivat liittää toiveisiin lahjoja

(lahjaa annettaessa toivotaan tervettä lasta). 

52. hantien mukaan miehillä ei ole lasten 

saapumiseen osaa eikä arpaa (haltijat päättävät 

lasten tulosta).

53. "poikani vereväks, tyttäreni kauneheks” 

(loihdittiin ennen syntymää).

54. "söi kauan kutukaloja, paljon särpi sären lientä" 

(vrt. kutu=hedelmällisyys).

55. mansit laativat odottaville naisille (4-5 kuulla) 

peukalon kokoiset naispuoliset nuket (sos) 

kuivuneista koivun käävistä (laatijana emo 

itse tai toinen nainen).

56. mansit pyhittävät sos-nuket syntymän

jumalatar Sanille (vrt. sanni, sanna, nuken 

uskotaan helpottavan synnytystä ja estävän 

lapsia syntymästä liian suurina).

57. mansit pitävät sos-nukkea naisen pyhässä

ompelupussissa (tut san, kirjailtuun liinaan 

käärittynä, lahjoitetaan Sanille onnistuneen 

synnytyksen jälkeen). 

58. mansit käyttävät syntymänukkeja (sos) 

ennustamiseen (roikutetaan nauhoista kolmella 

sormella, jos keinuu rauhallisesti synnytyksestä 

ja lapsen elämästä suopeaa).

59. mansit syöttävät synnytystä lähestyvälle 

naiselle vahvistavaa hirvenlihaa (muuten vältelty

liikaa lihan syömistä). 

60. syntymättömien lasten sielujen uskotaan 

kasvavan linnunpesissä koivun oksilla 

(vrt. koivu elämänpuuna, herää eloon

toukokuussa).

61. mansinainen uhraa synnytyksen lähestyessä 

syntymänjumalatar Kaltas-ekwalle (kauniisti 

kirjailtu huivi ja uhripeitto, itse tehtyjä

=arvokkaita).

62. lasta toivovat virolaisneidot tanssivat 

kesäisin tulien ympärillä (vrt. kokot).

63. saamelaisnainen voi tiedustella lapsen 

onnea ja sukupuolta kuulta tai lähimmältä 

tähdeltä (kuuta lähimmältä).

64. hantit pitävät lumessa nähtyä kaarta tai 

jousta poikalapsen enteenä. 

65. hantinaiset eivät syö riistaa odotuksen 

aikana (pelätty tekevän lapsesta suurikokoisen).

66. koiranpentuja toivottaessa huudetaan kovaan 

ääneen pennun nimeä ja jätetään haltijalle puinen 

koirankuva (haltija=koirien emo).

67. selkuppien mukaan elämänjumalatar Ilinta kota 

(elävä-vanha-nainen) lähettää lapsen elinvoiman 

(ilsat) ylisestä auringonsäteiden kärjissä ja laittaa 

tämän naiseen (lapsen ensimmäiset liikkeet,

vrt. maan jumalatar).

68. saamelaisten mukaan syntymänhaltija Uks-akka 

luo poikalapset, sisarensa Sar-akan luodessa tytöt 

(luovat lihan äitinsä Madder-akan välittämään 

sieluun).

69. saamelaiset pystyttävät asuinkodan lähelle  

synnytyskodan ("Sar-akan kota") jonne lähdetään 

synnytyksen lähestyessä.

70. "se on tullu väkeväst aamukasteest" 

(isätön lapsi, vrt. vesi=hedelmällisyys).

71. "muijat löi arpaa ette kyl se pojan saap ku se on 

nii vatta pystys" (sukupuolen ennustamista).

72. "jopa on kessääm päen tuonniit tytön asijat" 

(kesään päin, syntymän ajankohdasta).

73. "se lähtee sillo eloo" (sikiö, ensi kerran 

liikahtaessaan, vrt. el-sielun saapuminen).

74. "se ensinnää tytkytteä niinku elohiir" 

(sikiö vatsassa).

75. "koskas se käänty elompualelle" (lapsi,

alkoi liikkua vatsassa).

76. "katti kaks, koira kolome, määkiväinen viis, 

vinkuvainen kuus, ammovainen yheksän ja 

minä itte yheksän" (kantoaikoja).

77. "män eestäaikojee" (sikiö).

78. "tek keskeaikojaa" (keskenmenon 

nimityksiä).

79. "häetä piti ruveta jouvuttaam kum morsian 

oli jo hyvästij etteempäen" (odotti lasta).

80. "Eemeli akallaa näky olovan varpaiset tievossa"

(vatsan näkyessä).

81. "alakaa jo ollak kottiim päen minnie siinäet 

talossa" (kotiin päin, odottaa lasta).

82. "etuset ol koristettu kohtumekois" (kohtumekko

=vyötärön alapuolelle ulottuva mekko).

83. "lampaallep pitäs haaratähkä antaa että tulleep 

kaksosemä" (kaksosten toivomista).

84. "täm on tydöin kera" (odottaa tyttölasta).

85. "jykiehini" (odottaa lasta).

86. "tiineh" (tiineenä).

87. "vatsan kera" (odottaa lasta).

88. "vatsankerallini naini" (raskautta tarkoittavia 

sanoja).

89. "imbiverelline, g ei voi lastu soaha" (nainen 

joka ei voi saada lapsia).

90. "onnoakko lasta soaa, kai on iho muuttunuh"

(iho muuttunut, lasta odottavalla).

91. "lapsen kandajiz iho muuttuu, ei ole neiziho" 

(neitoihon häviäminen).

92. "sinuo paissah kohtuzeks, semmoista hölyö 

sium peäl pietäh" (huhutaan kohdulliseksi).

93. "minul loo eläjes kaks kohtuu hävitti, nännilöi 

kylmi, jänöinnahkaa pidi, ga hävitti" (hävitti kaksi

kohtua, vaikka pidin jäniksennahkaa, luojan eli 

syntymänjumalattaren eläin).

94. "akka on nyt himosillah" (tekee mieli herkkuja,

lasta odottaessa).

95. "hengelline" (liikkuva sikiö, vrt. hengen 

saanut).

96. "ei paitua ennen poikua" (vaatteiden 

valmistuksesta).

97. "ennenaigune" (keskonen).

98. "ellendeksii varattih, peitettih" (peitettiin 

raskaus, sivullisilta).

99. "se on avoluini, lasta soaa joga vuotta" 

(avoluinen eli hedelmällinen).

100. "kalampeälöi ken syöö kohtuzenn olles, 

siid roih lapsed regänenäd" (lapsista syntyy 

räkäneniä, uskomus).

101. "mibo hänen lienöö kalvissuttanuh, olloogo 

kohtuni vai mi olloo" (kalvissuttanut eli

tehnyt kalpeaksi).

102. "onnoakka lasta soaa, kai on iho muuttunuh" 

(ihon muuttumisesta).

103. "hänelleh rubei vattsu kazvamah" (vatsan

näkyessä).

104. "vatsan keralline naine" (odottaa lasta).

105. "kessen aigoa sai lapsen" (keskoset).

106. "muttso sai kezenaikazen lapsen" (kesken 

aikaa syntyneen).

107. "tuo naine kohussaa on" (kohussaan,

kohullisena).

108. "kohtuo kandoa, jo on viijes kuu kandoa" 

(kantaa viidettä kuuta).

109. "naini jeäy kotih kohtuseksi" (jää kotiin,

lasta odottamaan).

110. "poigah on kohtuni, tunnen silmis" (lapsen 

sukupuolen katsominen silmistä).

111. "kohtuzel naizel ei pidäz mettsäh mennä" 

(vrt. metsä miesten alueena, vrt. syntymään

ja lapsiin yhistetyt kodinhaltijat).

112. "sih brihattsuh min olin enzikerdua kohtune" 

(tulin kohdulliseksi, brihattsu=mies).

113. "poigah kohtuizel on silmät pystymbäd, 

a tyttäreh ollah silmäd lievembäd" (sukupuolen 

katsomista).

114. "teki tuuli tiineheksi, kova ilma kohtusaksi" 

(sanottiin isän puuttuessa).

115. "kohtuzutt ei soa äjjäl roadoa" (raatamisen

vältteleminen).

116. "neidizen kohtuskoitti" (saattoi lapselle).

117. "naine kohustuu, ei häntä himota kaikkie syyä" 

(ruokahalun muuttumisesta).

118. "lapskoda" (kohtu).

119. "kohtuizel akal pannah kuzirivud jalgoih, 

ei jalgoi kivistä" (rievut jalkoihin, odotusajan 

vaivojen helpottamista).

120. "kuuhizet kadoi, g en tiijä, ollen kohtuni vai en" 

(kohtuni eli raskaana).

121. "hänel on kuuhizet" (kuukautiset).

122. "kuuhine rättsin" (kuukautisten aikana 

pidetty paita).

123. "äijän särbi särrin liendä, kiiskon kudukalua" 

(vrt. mielihalut).

124. "lapsi se kuuluu" (vatsassa).

125. "kohtu kämpäköitti" (teki kömpelöksi).

126. selkupit menevät lasta toivoessaan 

"käärmeen asuttamalle mäelle" ja pyytävät lasta 

"kaikkivoivaksi akaksi" kutsumaltaan haltijalta 

(pidetään sukulaisena).

127. nganasaninoita voi etsiä syntymättömän 

lapsen varjosielua matkaamalla kuuhun eli 

"naisten maahan" (sielusta voidaan päätellä 

lapsen nimi ja sukupuoli). 

128. nganasanit pitävät kuuta "roikkuvana kehänä" 

jossa asustaa hyväntahtoinen Tisyaro-henki 

(auttaa synnytyksessä).

129. hantit pitävät närästystä tyttölapsen enteenä.

130. hantit pitävät kuristavaa / kutittavaa tunnetta 

poikalapsen enteenä.

131. hantit eivät valmista lapselle vaatteita 

odotusaikana ("jotta syntyisi alasti, kylmissään 

ja punaisena").

132. hantit valmistavat vatsassa olevalle 

lapselle pienen karvamekon, alusen ja tyynyn 

(eri perheiden tapoja).

133. kominaiset syövät odotusaikana vain 

tuoretta ruokaa.

134. komit juovat odotusaikana vain keitettyä 

vettä.

135. komit syövät odotusaikana "aina kun siltä 

tuntuu" (vrt. lapsella nälkä).

136. kominaiset välttelevät tekemästä kovia töitä 

odotuksen aikana.

137. komit eivät pidä odotuksen aikana uusia 

vaatteita.

138. kominaiset eivät puhu terveydestään odotuksen 

aikana.

139. komit eivät leikkaa odotuksen aikana hiuksiaan.

140. komit eivät hoida tai imetä toisten lapsia 

odotuksen aikana.

141. kominaiset eivät kosketa miesten tavaroihin

odotuksen aikana.

142. komit eivät osallistu häihin tai hautajaisiin 

odotuksen aikana (vältellään tunnekuohuja).

143. ersalaiset kutsuvat odottavaa naista sanoin 

pokshpekje ja pekijv (vrt. paksuna).

144. ersalaiset kutsuvat odotusaikaa sanoin 

pesksesa ja pekshesa (vrt. paksu aika).

145. ersalaiset välttelevät pelästymistä lasta

odottaessaan ("ettei lapsesta tulisi änkyttäjä").

146. ersalaisten mukaan kaikki odotusaikana 

tapahtuva vaikuttaa lapseen (tulta pelästyneen 

lapsi saa "tulenjäljen"). 

147. virolaiset eivät seuraa odotusaikana 

eläinten teurastusta.

148. ersalaiset eivät kudo pellavakangasta lasta 

odottaessaan (vrt. vieras kuitu).

149. ersalaiset ennustavat lapsen sukupuolta emon 

kasvoista (puhas iho=tyttö, huono iho=poika).

150. ersalaiset ennustavat lapsen sukupuolta 

vatsan muodosta (leveä=tyttö, kapea tai kärkevä 

=poika).

151. ersalaiset eivät valmista lapselle vaatteita 

ennen syntymää (tietäisi huonoa onnea).

152. marit kutsuvat lasta odottavaa sanalla tiiz 

(vrt. tiine, vrt. kuun nimet).

153. udmurtit pyytävät vedeltä "terveitä ja vahvoja 

lapsia" (uskottu olevan yhteydessä morsiamen 

kylvetysmenoihin).

154. udmurtit mainitsevat lapset useimmissa 

rukouksissa (lasten tärkeydestä).

155. udmurtit eivät toivo poikaa tai tyttöä 

(pyydetään "elävää ja tervettä lasta").

156. udmurttien odotusajan tapoihin kuuluu 

haltijoiden puhutteleminen (pyydetään 

tervettä lasta), tiettyjen ruokien vältteleminen 

(kananmunat), ongelmien ja ristiriitojen 

vältteleminen (pyritään olemaan loukkaamasta 

ketään) ja kuolleiden ja hautapaikkojen 

vältteleminen (ei mennä edes lähimpien 

hautajaisiin).

157. udmurtit sanovat lapsettomuudesta 

"Inmar ug soto" (inmar ei ole suonut).

158. saamelaiset kutsuvat lasta odottavaa sanalla

 jaras (jal=elämä, jellej=elää).

159. saamelaiset kutsuvat lasta odottavaa sanoilla 

ahpeheapme (voimaton, vrt. apea).

160. saamelaiset kutsuvat odotusaikaa sanoilla 

ahpehisvuohta (voimaton aika).

161. saamelaiset välttelevät metsässä yksin

liikkumista odotusaikana (lapsen alettua 

liikkua vatsassa).

162. saamelaiset muistavat odotusaikana 

syntymänjumalatar Sar akkaa (uskotaan 

suojelevan lasta ja kärsivän kivut yhdessä

synnyttäjän kanssa).

163. saamelaiset tarkistavat lasta toivottuaan 

kuun ja tähtien etäisyyden toisistaan (uskottu 

olevan yhteydessä lapsen kohtaloon, vrt. sielujen 

sijat, vrt. kaksi sielua).

164. "nedugu mahan kandajez on, syvv ei voi, 

peädy kivistäy, paha eleä" (pahoinvoinnin

kuvauksia).

165. "lapsen kandajez iho muuttuu, ei ole neiziho" 

(ihon muuttuminen).

166. "kattilua ei piä kuabie" (lasta odottaessa).

167. "monies naini on semmoni, jotta murentautuu 

vähälläki, kul lankeiloo" (saa keskenmenon, 

kaatuessaan).

168. "akka murendih, vajoa aiguzen lapsen sai" 

(vajaa aikaisen lapsen).

169. "opi vai, kui potkitseh lapsi" (opi eli kokeile,

miten lapsi potkii).

170. "viel on suurempi tuska murtoja soahessa, 

ei kun elävöö lasta" (murtoja eli keskenmenoa, 

vrt. murtua).

171. "akku murron sai, murrokse meni lapsi" 

(keskenmenojen yleisyydestä).

172. "sillähän sitä varotettih paksunolija-naisie,

jotta ei lähtie yksim mettsäh" (yksin metsään, 

vrt. karhun luokse).

173. "kohtuizenn ollez ku madehempiäd imetteled, 

sid leveisuud lapsed roih" (roih eli syntyy, 

ruokiin liittyviä uskomuksia).

174. "kohtu lömsissytti" (teki kömpelöksi).

175. "akka lömsistyi soandoa vas" (saantaa vasten,

lapsen saaminen).

176. "löhmistytti suandoa vaste" (liikkuminen

vaikeutui).

177. "mahan ker on" (mahan keralla).

178. "mahankeraine akku" (vrt. mutsoi, nainen,

vrt. jo lapsen saanut).

179. "akku mahavui" (mahan näkyessä).

180. "lattsu vatts on tyttäreh, pysty vattsu poigah" 

(sukupuolen ennustaminen).

181. "lapattah pysti mahaz ollez" (lapaan pisti, 

odotuksen aikana).

182. "peidoizilleh olin, kahteh k olin kohtuine" 

(maha venyi, kaksosia odottaessani,

peiteä=pingottaa).

183. "Vuonnisessa oli naini paksuna, eläjä laps oli 

jo vatsassa" (eläjä eli liikkuva lapsi).

184. "olin vatsan kera tähä tyttöh" (vatsan kera

tähän tyttöön).

185. "pysty maha" (tietää poikaa).

186. "pysty vattsu poigah" (vatsan muodosta 

ennustaminen).

187. "siihi soahe tsuhmetah, jotta pohjastuu" 

(tsuhmetah=lemmitään, pohjastuu=tulee 

lapselle).

188. "ei pie enneim poikoa paitoa loatie" 

(laatia paitaa, ennen pojan syntymää, 

syntymän pyhyydestä).

189. "olin sih poigah kohtuine" (siihen poikaan,

vrt. poikaani).

190. "poigah on kohtuine" (sukupuolen näkijät, 

noitien kykyjä).

191. "poigulaps emäs sellin eläy, a tytärlaps emäh 

ezin" (elää vatsassa, uskomus).

192. "netsem pryökin ker ni midä ei pie sinul 

roadoa tänä kezän" (saa raataa, pryökin eli suuren 

vatsan keralla).

193. "itse i puolenou, ku aigu tulou" (puolenee

lapsen syntyessä, vrt. itse-sielu).

194. "kuin lie povesa poika, sill on povesa poika" 

(sukupuolen ennustamista, vrt. poika=poikanen, 

poikue).

195. "se on saanaan päen kallellaan" (saunaan 

päin kallellaan, kiertoilmaisut). 

196. "siit tulee niin kalmehii lapsii" (kalpeita 

lapsia, jos katselee kuollutta).

197. "kyllä mä sellaasta kalapoon jotta sielä 

kolomatta orotettihin" (kolmatta lasta,

vrt. raskauden salaaminen).

198. "ku ne ol suamassa ni voe voe ku sitä 

katvettii ja katvettii ja kiännettii hametta ylös" 

(katvettiin eli salattiin raskautta).

199. "ja kuinka monta om mennyk kankahalle" 

(saanut keskenmenon).

200. "se on kannanta aekana" (syönyt jauhoja, 

vältellyt ruuat).

201. "siinä ol kannatukset" (vatsaa kantaessa).

202. "kannonaikana on naama läsissä" 

(läsissä eli läiskillä).

203. "hulluha sinä olet, ko kannonaikasta lehemää 

höykkyytät" (kantoajan suojeleminen).

204. "semmonen laps elläisäs kummanen äiti 

kantaisas" (kantoajan tapahtumien uskotaan 

vaikuttavan lapseen).

205. "muutamat on niim maharottomia ruaam 

päällej jokka kantaa" (ruokahalun lisääntyminen).

206. "jos kantava ihmine teiremunia söi, siint tul 

siit teirepiskuisia lapsia" (teerenpilkkuisia lapsia,
uskomus).

207. "kantamassahan tuo näkkyy olovan" 

(lapsen kantaminen, vrt. kanta=suku).

208. "moneskos kerta se on ny kantavana" 

(kantamisesta pitävät, vrt. lapsista).

209. "kun on kantamoessam poekalasta, nii om 

paljo kippeempi ja huonompi" (sukupuoleen 

liittyviä uskomuksia).

210. "lähtteek kantamoehesa" (alkaa kantaa, 

kuukautisten loppuminen).

211. "tek kaks yhes kantamukses" (yhessä 

kantamuksessa, kaksoset).

212. "ku alkoa olla puol kantuo" (puoli kantoa,

alkaa lapsi elää).

213. "kantoaeka on lehmällä yhtä pitkä kun lehmän 

hoetajallai" (ihmisten ja eläinten kantoajat).

214. "päiväpaistiilla tulloo paras" (lasten 

tekemiseen liittyviä uskomuksia, vrt. päivä yhtenä

luojahengistä, elinvoiman lähettäjä).

215. "vatsa kazva, vyö lyhenö" (sanonta).

216. "seitekuine selevijjää, kaheksakuine katkijjaa" 

(keskosiin liittyviä uskomuksia).

217. "se tulloo se nuama luamukkaeseks ja muutennii 

se pinta tul kaohteeks" (luamukkaeseks=laikulliseksi, 

pinta=iho, kaohteeks=kalpeaksi).

218. "on nii kauhtunt tuo Hanna vai lie toisillua" 

(toisillua eli raskaana, vrt. tois-illu, il-sielu).

219. "tammikuusha se käyp saunoa" (syntymän 

ajankohdan ennustaminen, vrt. haltijoiden 

käsissä).

220. "pian teköö keskej jos vihoottaa" 

(vihastuttaa, odottavan naisen).

221. "säikähtää nii tulloo keske" (voimakkaiden 

tunteiden vältteleminen).

222. "se sai kehtopahnat joka leikkas viimese olen" 

(seuraavan lapsen, viimeisen oljen leikannut).

223. "se on niin kovastiv vaimihmisen etupuali 

keikassa" (poikalasta epäiltäessä).

224. "se nin keikassa mahoin kävelöö" (keikassa 

mahoin eli maha pystyssä).

225. "kahtuuhan, eikö se sua poikoo, hyvin on 

kekkamaha" (kekka eli pysty).

226. "ei suat tehhär riippulatvavastoja, muuten 

tulloo kekkamahalapsija" (äidin tekemisistä, 

uskottu vaikuttavan lapseen).

227. "naiseläjällä vatsa alkaa kekottaa, ku om paksuna" 

(vatsan aika).

228. "siitä sen arvaa kun otta ja silimät mennee 

keltaläsiseksi että lihomaar rupijaa" (otsa ja
silmänympärykset läiskikkäiksi).

229. "ei kelpajais olla äkäinen" (odottavan äidin, 

uskottu tarttuvan lapseen).

230. "se on hävinny kenthään" (kenttään eli 

metsämajalle, lasta odottamaan, vrt. omaan 

rauhaansa hakeutuvat naaraseläimet).

231. "kyllä minäkim muistaj jotta se keputteli 

jo syksyllä niin täysinäähnä" (lasta odottava).

232. "se on se nainen keroilhan, ei sille voi kaikki 

ruvat maistuva" (keroilhan eli oksentelee).

233. "se ov vishiin kerot syönyk ku se niin himottee 

kallaa" (himoitsee kalaa).

234. "nykkö se taas se Mari keroo" (keroo eli 

oksentaa).

235. "Hanssiltapa mie keroi, minulla kun 

karhullihhaa halutti" (halutti karhunlihaa, 

oudoista mielihaluista).

236. "Pikku-Manta pani kesken ittensä" 

(liian nuorena lapselle tullut).

237. "vaekka se oli keskenaekanen, se jäe elloon" 

(elämän ihme).

238. "kipu siit tulie kauhie kun keskenaikusie 

tehlää, kyllä siin o henki kilpenä" (henki kilpenä,

vrt. suojelushenki).

239. "ei saanup päivänkääl lepua vaikka sill oli 

keskensaanti ja se um monastiv vaikiampi kun 

täösiaikanen" (kesken saadut ja täysaikaset).

240. "seitenkuiset keskentehyt saattaa jäähä 

elloon" (kuiden laskeminen).

241. "ko jotenki tärväytyy se tullee keskenteko" 

(sikiö tärväytyy).

242. "vissiin kolme meni peräsin keskinki" 

(kolme kesken, aika vaihtaa suuntaa).

243. "kyl ne melkein aina kualee ko keskosena 

vaan tullee" (keskosten kovasta kohtalosta).

244. "toiset syntyy niim paljo keskosiks, 

ettei ollenkaal lähe elämää" (kuolleena 

syntyvät).

245. "kun keskosie syytäät mehtään ne siellä 

itkööt ja reäkyttäät" (uskomus).

246. "näin että mull oli kaksi keskosta" (unessa,

toiveiden ja pelkojen ilmentymiä).

247. "lankeis ja sai keskosen" (lankesi eli 

kaatui).

248. "ei kestänt luon" (luona, meni kesken).

249. "jopa on kessääm päen tuonniit tytön asijat" 

(kesään päin, perinteinen saantiaika,

vrt. porot).

250. "kessääm päen on jo Esulan Anni" 

(kiertoilmaisut).

251. "jumala varjelkoo kesämahhoo kantamasta 

ja talaver riepuja pesemästä" (kesämahaa 

eli talvella synnyttämistä paheksutaan, 

vrt. alkukesä jolloin ruokaa, valoa ja lämpöä).

252. "kuhan nyt kevennäiksee ensi" (keventyy 

eli saa lapsen, vrt. kevät).

253. "on näkkyy, jykkeellä jalalla jo" (jykeällä 

jalalla, kantaa lasta).

254. "se teki ensimäesel lapsej jalalta" (jalalta, 

ilman vakituista miestä).

255. "se oj jalasta tullu" (jalkalapset).

256. "Kiima-Hilima se on tehny toistakymmentä 

jalakaponniaista" (lapsihulluus).

257. "siint sen ties, ko naiset läksiit toiseppäi, 

ko alkoit olla, jot muu ei kelvant ko, jamakkamuru" 
(ruokahalun muuttuminen).

258. "minnuu nii aamusil ain huikasuo, 

jos lienen pienii päin" (pieniin päin).

259. "hakekaa se nainen tänne, jollenka se on 

sel lapsen tehny, ja, tehette sovinnot sen kaa" 
(omaa oikeustajua, perustuu sovinnon tekoon 

tai kostamiseen, lapsen teko=soviteltava asia, 
lapsen teko väkisin=kostettava asia).

260. "josttaen säekkäysestä" (aiheutui 

keskenmeno).

261. "kaksi vuatta niitte välil ol, jollan kolmeki 

vuatta" (lasten välillä, vrt. kävelemään 

oppiminen).

262. "hää ku ol kantava ni jäi jotekii siihe emä 

ulkopuolele" (emän eli kohdun ulkopuolelle, 

kohdunulkoinen raskaus).

263. "eivät ois laskenna paksuva eukkova 

joukkopaikkoi" (joukkojen vältteleminen).

264. "mahaj jouttuissa tissit kasvvaa" 

(emoksi muuttuminen).

265. "kohta joutuu pieniä meillekki" (joutuu

eli tulee, syntyy).

266. "näkkyy jykenövän elanto, lähennöö lapsentienti" 

(jykenövän eli paksunevan).

267. "se potkii jo nii että mahanahka jymisee" 

(potkii eli elää).

268. "se potk että kupeet jytis voa" (hyvä enne).

269. "ajjaat tärähyttäät siit sinne, no sen nyt tietää 

millane jäkätös käyp autos" (jäkätös eli tärinä,

liikenne=välteltävä asia).

270. "yhöksän kuukauven jälestä nin sen akka sai 

poijan" (kantoaika).

271. "pitäis vanhempii rukoilla et tulisiit täysjäseniisiä, 

etteivät oliis vajoallisia" (vanhempien rukoileminen, 

omat jumalat=sukulaisten henkiä).

272. "olkhon kummanka lapsi hyänsä" (omaa 

arvomaailmaa, lapsi aikuisten välisiä suhteita 

tärkeämpää).

273. "kuajakoituu se immeine, tulloo valakeepintaseks" 

(kuajakoituu eli kalpenee, odottaessaan).

274. "saattaa olla, ettei enähän huomena ole 

yhtenä, niin s on jo kahtia menemöisillähän" 

(mennä kahtia, vrt. sielut).

275. "se sai sen nin kaihrettua viimmeseensä 

asti, ette siittä kukaan tiätänykkän, ennen kun 

se jo pian sai lapsen" (vatsan piilotteleminen, 

kuulostaa luonnottomalta, vrt. naisten elämää

vaikeuttaneet vieraat uskonnot).

276. "kyllä se kohta saapi kakaroja, vatta oli 

nokan tasala" (vatsa nokan tasalla).

277. "ennen vanhaz rättsinäm peäl suihkai da lumeh 

vierittelih" (vierittiin lumessa, yhdynnän jälkeen, 

hedelmällisyystaikoja).

278. "kohtuizeks soatoi" (saattoi kohtuiseksi,

lapselle).

279. "rozad on tadzmoil, ga kohtun on" (rozad

=kasvot, tadzmoil=laikuilla).

280. "ku särrimpeähyöd imetteled, sid roih lapsil 

pienet suuhuod" (odotusajan ravinnosta, 

uskottu vaikuttavan lapsen piirteisiin,

uskomuksissa puolet totta).

281. "ei se niim määrällens tullu, kyl mar stä 

välliin ennäytti ja jättäytti" (lapsi tullut määrälleen, 

syntymän ajankohta vaihteli).

282. selkupit kutsuvat syntymätöntä lasta 

sanalla celinko (vrt. celi=päivä, valo, 

vrt. päivän säteissä saapuvat sielut).

283. selkupit kutsuvat odottavaa naista 

sanalla paerkisimil (vrt. perki, simi).

284. selkupit kutsuvat lapselle tulemista
sanoilla iyasae eko (iyal=lapsi).

285. selkupit kutsuvat elävää / elämää sanoilla
iliko ja iliptae (vrt. il-sielu).

286. "suojat k on tsomad, ga i lapsed on tsomat" 
(vanhempiin tulemisesta).

287. "miittuin izä, moin i poigu" (isään tulevat 

pojat). 

288. "akka on toisillah" (toisillaan,
vrt. kohtusillaan).

289. "naine on tiine" (vrt. tiina=poro,
vrt. tiine-sanan käyttäminen eläimistä).

290. "tiineh akka" (tiineenä, kohtusillaan,

vrt. ii-ne, ii-sielu).

291. "tiinehyz rubei tundumah" (tuntumaan 

eli näkymään).

292. "sai jo Iroi tiinozeks, kohtuzeks, ylellizeks" 
(lapselle tuloa tarkoittavia sanoja).

293. "tunduj om mutsoi, mahan ken on"
(tuntuja, maha näkyy).

294. "lattsu vatts on tyttäreh, pysty vattsu poigah"
(vatsasta ennustaminen).

295. "poigulaps emäs sellin eläy, a tytärlaps 

emäh ezin" (vatsassa).

296. "ei täydeh aigas sah olluh vatsaz, puoli 

aiguine rodih" (rodih eli syntyi, r=l).

297. "täydelän on, jo soamah vuotetah" 

(soamah=saamaan, vuotetah=odotetaan).

298. "kohtune tyttö, se on täädeläne" 

(kohtune eli täyteläinen).

299. "hyväks täydeni" (täyteni, vatsa kasvoi).

300. "on jo ijiz uijinuh, ei soa lasta" (ijissä

uijinut, liian vanha saamaan lasta).

301. "umbipahkah pidi tädä kohtuo, ga avavui, 

tyttären sai" (piti kohtua salaa).

302. "vatsankerallini naini" (vrt. akka).

303. "naini ov vatsankera" (vatsan aika).

304. "vatsan kera on" (nainen).

305. "olin vatsan kera tähä tyttöh" 

(vrt. nimeämättömään, vrt. nimien pitäminen

salassa).

306. "enzi vattsahgo sai kaksozet" (ensi vatsaan).

307. "on vattsa tarttunuh, jo on nedugoilleh"
(netukoilleen, odotuksesta johtuva

pahoinvointi tai mielihalu).

308. "vatsu kazvau, jo tunduu kohtuzekse"
(tuntuu kohtuseksi).

309. "ukoz jäi vatsan kele" (jäi ukosta,
kuolleesta vai karanneesta).

310. "kohtune akka on vatsan te" (kohtunen,

vatsan näkyessä).

311. "ennen vanhaz rättsinäm peäl suihkai da 

lumeh vierittelih" (hedelmällisyystaikoja,

lumi lasten antajana, vrt. maa).

312. "ennem poigoa elä paidoa viile" (viillä
paitaa, ennen syntymää).

313. "täydeläni on, jo soamah vuotetah"
(vuotetah eli odotetaan).

314. "pidäz vyö vyöl pidiä kohtuzenn olles"
(vrt. vyö=suojelushengen sija).

315. "ylelliziks ennen verrattih, nygöi hyö 

raskahat ollah" (vrt. laskahat, r=l).

316. "akk ylellini on, kohta hambahilla piästäh"
(hampahilla, hampajaiset).

317. "minun akku on ylelline" (ylellinen,
odottaa lasta).

318. "ylellin on soandoa vajai, kohtuin on 

tajemba vie" (kohtuisesta ylelliseksi, 

raskauden vaiheita).

319. mordvalaiset naiset joilla on vaikeuksia 

saada lapsia menevät salaa Veen emon luokse 

(keskiyöllä, miehensä kanssa).

320. ersalainen nainen rukoilee "Veen emo, 

anna anteeksi jos olen loukannut sinua enkä 

siksi voi saada lapsia" (vesi lasten antajana).

321. mordvalaiset kutsuvat odottamista 

sanalla ucoms.

322. saamelaisten lasten kerrotaan 

syntyneen alkujaan kevättalvella 

(vrt. pantu alulle kesällä,

vrt. muu luonto).

323. mordvalaiset kutsuvat lapsen alulle 

laittamista sanalla pekiyams (pesksese

=odottaa lasta).

324. udmurtit eivät toivo tyttöä tai poikaa 

(tai ajattele "taas tuli poika", pyydetään 

tervettä lasta).

325. marit kutsuvat odotusta sanoilla 

myshkyran (vatsan keralla, myshkyran lijash

=tulla vatsan keralle, myshkyranym yshtash

=saattaa vatsan keralle, myshkyran vate

=vatsan keralla oleva nainen).

326. marit kutsuvat odotuksen aikaista

väsymystä sanalla nelemshe (raskas olo,

vrt. karjalan netukoillaan).

327. udmurtit kutsuvat odotusta sanoilla 

sekyt ja sekytlyk (vrt. lykky).

328. unkarilaiset kutsuvat odotusta sanalla 

terhesseg (odottaa=terhes, varandos).

329. ersalaiset kutsuvat odotusta sanoilla 

peken kandoma (vrt. kantaa lasta, odottaa

=peshksese, pekijaz).

330. moksalaiset kutsuvat odotusta sanoilla 

päshksa ashema (odottaa lasta=peki, päshksa,

kantaa jotain, vrt. pekki, pähki).

331. marit kutsuvat lapsen odottamista sanoilla 

izim vytsash (izi=pieni, vrt. is-sielu).

saamelaiset kutsuvat

tiineeksi tulemista

sanoilla euavjud, euavjum 

ja eovjum.

saamelaiset kutsuvat

odotuksen aikaista

ruokaan liittyvää nirsoutta

sanoilla vyesvis ja vuasva.

saamelaiset kutsuvat

keskenmenoa sanalla

cuovkkanid (särkyä).

saamelaiset kutsuvat

keskenmenemistä sanalla

suoppjed.

saamelaiset kutsuvat 

kohtua sanalla kuahtu

(vrt. kuhtua, ku-ahtu).

saamelaiset kutsuvat

odotuksen aikana persoilua

sanoilla vuösvies, vuasvas, 

vuosvies, vuosves ja vosves.

saamelaiset kutsuvat

tiinettä ja lasta odottavaa 

sanalla jääras.

saamelaiset kutsuvat

lasta odottavaa sanalla

ääpptemes.

saamelaiset sanovat

siome vuastta leed (odottaa 

lasta).

saamelaiset sanovat siome orra 

leed (odottaa lasta) ja siome 

orra jottjed (alkaa odottaa 

lasta, tulla lapselle).

saamelaiset kutsuvat

mahoa sanoilla roonn

ja roonnäldd.

saamelaiset kutsuvat

lapselle tulemista ja

tiinehtymistä sanoilla

coujjad, coujjmos ja 

coujjoovvmos.

saamelaiset kutsuvat

hedelmöittymistä sanalla

cuolmmoovvad.

saamelaiset kutsuvat

hedelmöittymistä sanalla

sooggeed.

saamelaiset kutsuvat

sikiämistä sanalla

sokknummus.

saamelaiset kutsuvat

sikiötä sanalla vuoss 

(vrt. vuosi).

saamelaiset kutsuvat

odotusaikaa sanalla

vuerddempaajj.