2101. "jos on tikkuhii permanto, nii meneehää se tikku" 

(lapsen pyllyyn, permanto=lattia).

2102. "kannupaavoksi jos jäi ei ollun nii iso häpiä ko 

jos jäi vielä keppisököksi" (kirppa-nimisessä 

lyöntipelissä).

2103. "eivät nää nuapuriksii pojat oo millokaa siivollaa" 

(vieraat naapurit, vieraat naapurin pojat).

2104. "sittej jäi nuan onnettomasti, kamalallen kannalle" 

(perhe jonka isä kaatui sodassa, sotien kauas 

kantavista seurauksista).

2105. "jok ei viälä niskojansak kanna" (saisi laittaa 

istumaan, niska=herkkä kohta).

2106. "miun emoni marjukkaine, karjukkain oli kantajain" 

(emoista kertovat laulut).

2107. "elekee kanttook kieltä toesistanne" (kantako

kieltä eli kantele vanhemmille).

2108. "kanto vihhaa äilem päällen, niin se laitto 

lapsen itkeen" (lasten herkkyydestä, suojeltava 

aikuisten asioilta).

2109. "jos pieniir rikes siellä sattuu ja vaekka sen 

oesim muut tehnyn niin kumminnis sem meijäm 

poijam peä kantaa" (meidän poikaa syytetään, 

luonnottomat skoulut).

2110. "laps o kantapäellä ja hammeessa kiikkumassa" 

(emon läheisyys).

2111. "kantohie vesa kasvoa" (puihin vertaaminen).

2112. "mie uo tään lapse kans sellasees kantsooksees 

jot en pääse kotont paljo mihikää" (kotona olon 

aika).

2113. "nyt sinun ol lähettävä kantustelemata" 

(lapsen suostutteleminen).

2114. "kapahuu jo puuta vasten" (kävelemään 

opetteleva, puut=omia opettajia).

2115. "ainahan se kuatuva tupsahtaa, mut se 

kapaseksen ylös" (lapsena opittu sinnikkyys).

2116. "se on niin virkee tyttö, se oamulla jo hyvin 

varraen kapasoo ylös ihan ajamata" (aamuvirkut 

lapset).

2117. "aina kapahhuu muöttääsäk" (kapuaa syliin).

2118. "syliinkö sie vuan kapajat" (turvallinen 

paikka).

2119. "lapsen kapalloksii männöö iso kiärö rättilöetä" 

(iso käärö rättejä, kankaisiin liittyvät tavat
=myöhäisiä).

2120. "kesästä lasta ei pietäk kapalossa paljo ensikää" 

(kapaloimisen alkuperää).

2121. "tuo se potkii ettei se pysy enää kapaloisakaa" 

(potkivat lapset).

2122. "tehes sie valmhiiks siihen korhiin kapalo, 

mie alam pesheen" (koriin kapaloitu eli kääritty 

lapsi).

2123. "kute hänkä osan mukulatas kapaloit" 

(kapaloida, omat ja vieraat tavat).

2124. "ei tuotakaan lasta o rikkaaks kapaloitu" 

(kapaloitaessa tehdyt taiat).

2125. "meä höitä kapaloint millokoa" (lapsiani, 

vrt. pukenut, peittänyt).

2126. "se lapsi paremmin nukkuu kun se kapaloijjaa" 

(kapaloimisen syitä).

2127. "kuhan se kuivviin kapalukssiim piässöö, 

kyl se sittä nukkuu" (kuiviin kääriminen).

2128. "ol kapalovaippa ja retti sii sit, sit tehem 

pistetti pikkuretti, ja viimitteks ol tee kapalovyö" 

(vaippa, kaksi rättiä ja vyö).

2129. "ol se kapalusvyö mil kiärittii laps kapaloo" 

(kapalovyö).

2130. "siin kapalonauhas ol sit viäl kaks nauha 

mil sirotti kiin" (kapalonauha).

2131. "kyl kapalonuaras semmose vähä vahvat täyty 

ol, et sit ympäris kiis saa pan" (kapaloiden ympärille 

kiedottu nuora).

2132. "kapalorihman täyry olp pitkä ja soukka" 

(rihman eli langoista punotun vyön).

2133. "puikoella kuottiin kapalovyö toesta korttelija 

loaja" (kudottu vyö joka piti kapalon riepuja 

paikallaan).

2134. "kapaluksessa pijettiij ja sijottiin käet kuppeelle" 

(kapaloimisen luonnottomuudesta, estää liikkeen, 

vrt. liikkumista rajoittava kätkyt).

2135. "kaparat" (lasten lyhyet sukset).

2136. "mahrok mukulak keskenäs koto olk" (kun 

kuului mekastusta).

2137. "no alappas sie jo kapikoia ieltä, mie tulen peräst 

ko kerkiän" (lapsille puhumisesta).

2138. "aina sä nuata kakaroota kapistat, meej joskus itte" 

(lapsilla teettämisestä).

2139. "ei se lapsijaan työllä rasittanna, se itet tehäk 

kappasi" (itse tekeminen=omaa, toisilla teettäminen
=vierasta).

2140. "poikaaset siälä taas kapitteloo" (kilpailee 

keskenään, omat kisat, vieras kilpaurheilu).

2141. "kuka se seistäk kapottaa" (hyvillä sanoilla

kannustaminen).

2142. "siinä ne lattiella kapperehtaa" (pienet lapset,

vrt. sukulaislapset, yhessä hoitaminen).

2143. "kaullaampa kapsaht" (emon kaula, 

turvallinen paikka).

2144. "se sanuak kapsauttaa niin nällisti päivää" 

(nätisti päivää, omat ja vieraat hyvät tavat,

omat=paikallisia).

2145. "illalla ne kyllä kapsehtii van oamulla ei kun 

lököttävät" (iltavirkut lapset).

2146. "jos lapselline män ni veihä se lapse keralloa" 

(pitoihin, omien pitojen luonteesta).

2147. "isä siällä hakoja kapsii" (kodin lähellä 

työskenteleminen).

2148. "kyllä poijanmäläkit eileen ehtoolla pitivät 

sellaastakin metakkaa kapua lyöresnänsä" 

(keilapeli jossa heitetään puisia kapuloita).

2149. "jolsei nyp pian parempia kettuneita saala 

noille mukuloille ku tonne talaven selekään pitää ajaa" 

(kettuneita eli vaatteita, vieraat skoulumatkat).

2150. "tuala se poika kapuilee mettäs puis" 

(omat koulut, ei vaadi taakseen orjatyöstä 

kerättyjä miljardeja).

2151. "ei tarvi olla suuremp kun että maasta eruttaa, 

mut pitäs vaa päästä katul kapooleh" (kapooleh

eli kiipeilemään, ihmisapinat).

2152. "lapsii pittiä kavattua, ko pyrkiit kappuilemmua" 

(kavattua=vahtia, kappuilemmua=kapuamaan

puihin tai katolle).

2153. "sit jo lähtöö ryömimää, sit kävvyy jo 

kappuilemmaa" (ryömimisen jälkeen,

varhain opittu taito).

2154. "antaa sen opetella kapuelliimaa" 

(tekemällä oppiminen). 

2155. "nuo pojat ovat semmoesia kapujaesia, 

kun ne kapuaavat suksilla" (suksilla 

kapuaminen).

2156. "mie laiton lapset kerräilemmeä oksakapukkoi" 

(lapsille sopivat työt).

2157. "lapsek kantovat piänii kapulii semmottiim 

piäniin kassoisii, sit taas tällättiiv valkja niihi"
(yhessä tekeminen). 

2158. "sinäki suuri poika viittit kapukoora kaiket 

päivää niinkun häjyyset mukulat" (mukulat eli 

pienet lapset).

2159. "kapulat" (lasten sukset).

2160. "kapulaleikki" (piirileikki jossa kuljetetaan 

kapulaa kädestä käteen keskellä istujan yrittäessä 

arvata missä kapula kulkee).

2161. "kapulapiiluo leikittii ain pihal" (omat leikit).

2162. "korjatkuas lapset kapusimenna pois pitki lattiit" 

(kapusimenna eli lelunne).

2163. "sittä alako henki pikkisen karahellak" (tukehtuvaa 

lasta ravistettaessa, hätä keinot keksii).

2164. "toinen nakkas noij ja toinel löi karahalla" 

(pallopeliä pelattaessa, vrt. pesäpallo).

2165. "naham mie sieppaan karhakan" (kurittamisella 

uhkaaminen).

2166. "sam meiräm mukuloille, että tulevat heti kotiot" 

(meirän mukulat).

2167. "karahti lapsille jotta elekee pelemuta" 

(peuhatko, vrt. teki vastoin tapoja).

2168. "vaik on jo nii vanhat pojat, nii täytyy vua 

ukon tahtuu nouvattua" (noudattaa isän tahtoa,

vrt. äidin).

2169. "se karkaili sieltä, se oli välistä kuukausittaim 

pois" (karkaili kotoa, huonot kotiolot=pakottavat 

itsenäiseen elämään).

2170. "lapset kevväil paljaij jaloin karkailoot ulkon, 

sehä se sierettää jalat" (omat asuinpaikat,
paljain jaloin käveltäviä).

2171. "oikeiv vahvistui ja karaistui lapset" (mäkeä 

laskiessaan, talvi=omia opettajia).

2172. "sitä niin karastu ettei sitä enää valitam mitää" 

(talven karaisemat).

2173. "se on tuo poeka semmonen, että ei se 

millonkaan tie niinkun käsketään" (käskemistä 

inhoavat, vrt. itsenäisyyttä kaipaavat).

2174. "mukulat on karaannu koko ehtoon että markki 

tutissu" (karaannu=leikkineet, markki=maa).

2175. "mennäst leski karama" (leikkimään).

2176. "muistak sää ko hiippa karatti" (oltiin 

hippasilla).

2177. "lautaa karkajaat" (hyppivät lautaa).

2178. "pannaa lauta käyvvää karkaamaa" (karata 

lautaa=hypätä hypinlautaa).

2179. "mää karasin eilen pikimältään ennoo kattomasa" 

(lähekkäin elävät sukulaisperheet).

2180. "mäne nyt, karkaa isä kaulaa, rakasta oikeen 

kovast" (poissa ollutta isäänsä vierastavalle).

2181. "mihinkhän se meiräm poik on karaannu" 

(meirän poika).

2182. "kyllä te ootta niinku mettästä karaannusia" 

(itsensä lianneille).

2183. "ka isäsä näkönehä siitä lapsesta tuil ku se oel 

kerra sen karkoomakkii" (karkoomakkii eli alulle 

laittama).

2184. "pesit kiires kaut huuhoit i, panit heit vaattei 

sissää ja karaiit kottii" (saunassa kylvetettäessä,
vrt. kiireestä kantapäähän).

2185. "meit oli lapsij terve karhe" (karhe eli

suuri joukko, vrt. kylän lapset).

2186. "kyllä niit o iso karho lapsia" (karho eli 

joukko, vrt. karhun pennut).

2187. "jos et nyt alat totellan niim minä karreun 

sinulle" (karreun eli suutun, vieras väkivalta,
oma sanan valta).

2188. "onko kumma jos karreupi kun toenen 

alakaa karvosta kiskua" (karvosta eli tukasta,

lasten väliset nahistelut).

2189. "penskat kun teki pientä ilikeyttä ja jytäköivät 

nin ukko lopussa kareotu niille" (suuttui lopulta, 

rajojen asettaminen).

2190. "no välttääpähä äppönäät" (itse tehdyt nuket,

omaa oppimista).

2191. "jos et ole sievästi niin mie käyn siinä 

karhakasa" (karhakasa eli hiuksissa, 

tukistamisella uhkaaminen).

2192. "kun soon niin karhea luontheeltaan" 

(karhea eli kova, vanhemmaksi).

2193. "mull on ollus sellaanen karhuunen isä" 

(kovaluontoinen, kiukkuinen).

2194. "kaekki pihataam peäsäkkin siellä, 

kun karhitaaj joka pettääsee jälttä syömään" 

(pihkaavat itsensä, karkkipuut).

2195. "tämä se jo karhisttauttuu, ei pitkälleen 

koko ruppeek" (laittaa vastaan makuulle 

laitettaessa, kaikkeen löytyy syy). 

2196. "onhan tässä kuummetta van se ei kun 

tyttö kun kahottaa" (kahottaa eli touhottaa, 

lasten vaivojen huomaaminen).

2197. "ketä karhu meinas lyälä, se hellitti ja 

toiset vetivät karhun nurin" (köysillä leikittyä

"karhunapajaa" kisattaessa).

2198. "karhum muata tallataa" (kiinniottoleikki 

jossa vedetään raja maahan).

2199. "karhusilla mänttiim pakkooj, juosttiin, 

karhu ajo ja kisko" (karhusilla oltaessa).

2200. "se jäe karhuks" (ensinnä kiinni saatu).

2201. "sitte ko on karhu käskenyp pois minum 

portista" (lähdettiin juoksemaan).

2202. "karhun kuoppia" (lasten lumeen 

kaivamia kuoppia).

2203. "karhun kätkyt" (lapsen kiikuttaminen 

jalan varassa).

2204. "oltiin karhumpiilosilla" (omat karhut, 

omat leikit).

2205. "ruvetak karhusille" (leikki jossa "karhu" 

ryömii lattialla muita tavoittaen).

2206. "pikkupoijjat ottaa karhumputkeja ja teköö 

siitä sellasem pyssyj, jolla ne puhaltaa hillomarjoja 

toistesap päällen" (omat lelut).

2207. "kakarat oli kun päättömät harakat kun oli 

kurki karjasta pois" (kurki eli vanhemmat).

2208. "sitä pentukarjjoo mikä se piti aena kerräättyy" 

(laskiaisena mäenlaskuun, vieraat kalenteripyhät, 

oma laskeminen).

2209. "sill on koko karja lasta" (oudoksutut

suurperheet).

2210. "neljä on naimisissa, neljä kotona ja neljä 

hauvassa" (12-lapsisen perheen kohtalo).

2211. "sellai ohkai karikko se ol lapsena" (ohkai

eli siro, lapsi=tyttölapsi).

2212. "mittee työ nuista kävyn karillaista tuppaan 

kuletatta, murennoot sillalle" (kannatte käpyjä 

sisään, lasten elämää).

2213. "lapset heim pesähee karistelliit ryynilöi 

talvella" (sirkkusten eli varpusten pesään, 

omat kotieläimet).

2214. "perävilikkaa karisteltii" (lapset, 

juoksivat peräjalkaa).

2215. "illisteli ja äh äh karjahteli" (vauva).

2216. "mäne yskä yrjölään, yrjölästä karjalaan, 

myötätuulta männäkseis vastatuulta tullakseis"
(yskäistä lasta kylvetettäessä).

2217. "poika ku kasvaa, nii hampaat karkenoo" 

(luonne karaistuu, miehistyy).

2218. "kyllä se Imponnii hammas karkijaa, 

kun ei oo isä eikä äet lellittelemässä" (luonne 

karaistuu, omillaan eläessään).

2219. "ne tiätää kuinka karkas paikka se oj" 

(karkas eli varottava paikka, lintujen 

pesimäpaikka).

2220. "lakijas tuvas ol lapsiin hyvä karkeloija" 

(vrt. kodan ympärillä leikkivät lapset, 

oma=ohjaa ulos, vieras=ohjaa sisään).

2221. "sejj ot tieteekseekääs siitä karkeovvesta" 

(isän sängen karkeudesta, vrt. antaa partaa).

2222. "se tuo meijjäl Liisa on niin karkko että 

juoksoo mehtään kuv vieras tulloo" (karkko eli 

arka, luonnonlapset).

2223. "karkkosilla" (piiloleikki jossa heitetään 

puupalikka katon yli toisten mennessä piiloon).

2224. "pikkupojat taettaa ollak karkureissulla" 

(vapauden kaipuu).

2225. "mitentähän siitä Villestä semmonen 

karmantti tul" (äksy, komentelija, vieraat 

piirteet).

2226. "mei aikaihmisii pittää vaa karmistaa luontonna 

jot jaksettais viijä perehennää ielleeppäi" (karaista

luontomme, perhettä eteenpäin).

2227. "paksusta kaarnasta tehtiim poikassa venneitä" 

(kaarnaveneitä).

2228. "kaarnasta mää piänenä teim paatteja" 

(omat lelut).

2229. "sitä se sano yhtenneä" (veljensä nimeä, 

ensimmäistä oppimaansa sanaa).

2230. "voi tyä karnupäät, mitä taas oletten tehneet" 

(itkeville lapsille).

2231. "kyl siin taloss on karnupäitä" (karnupäitä 

eli itkupäitä).

2232. "mie en laskennu Pekkaa soutelemmaa, 

ja sitä hää nyt siel karnuvaa" (karnuvaa eli itkee).

2233. "laps itkeek karrittaa" (vrt. karri, kari).

2234. "avojaloi juostak karottivat" (lasten kesä).

2235. "lapset naorook karottaa pirtissä" 

(iloiset lapset, iloinen pirtti).

2236. "jonsei te oor reirhun kersat siällä ni 

kum minä saan karpaasimen käthe" (lasten 

uhkaaminen).

2237. "se on tuo laps niin karpasuninen että jos 

mikä pikkusennii risahtaa niin kohta se herree"
(karpas eli herkkäuninen).

2238. "tua vauva on nii karppa, jottei saa palijo 

lattijalla kävelläkkää, elis se herää heti" (karppa

eli herkkä heräämään).

2239. "ehäm meitä mihi jätetty" (jätetty yksin).

2240. "tulkai karrisille" (juoksuleikki).

2241. "johan se vähäm männäk karrittaa" 

(kävelemään opetteleva).

2242. "misä toi karropää taas o karan, kon tukkaki 

oo noi pörriläs" (karro eli pörröpää). 

2243. "ooks sää äitim pikkanen karrupää" 

(hellittelysanoja).

2244. "ne mäkkeä laski ne poijat yhessä" 

(yhessä tekeminen).

2245. "niin se vain tahtoo olla useimmitte, 

että toisen penikkaa karsastetaha" 

(karsastetaan eli syrjitään).

2246. "tota vanhua miestä se laps pitempää 

karsastel, kyl se meihim muihis suopu" 

(suopu eli tottui, vrt. parta).

2247. "noin kun ne män mehtään lehtiä 

karsimaan niin ne henkävät oksaan" 

(lapsen oksaan, kangaspussissa).

2248. "me laskimme mäkkee ja minä kaaluin, 

se karsi henkessä mutta minä menin uulestaaj 

ja aattelin että nym minä näytän" (sisuunnuin 

kaatumisesta, omat leikit=omat hyveet).

2249. "neljähä niit ol, mut siit tul viel toi yks 

karsikko" (karsikko eli muita nuorempi lapsi, 

vrt. kuopus).

2250. "tyttöelle karsilattielle vuojet tehtiin" 

(karsilattialle eli uunin puolelle eli naisten 

puolelle).

2251. "hietakarsinoita tehtii" (kuoppia

rantahiekkaan, joihin juoksutettiin vettä).

2252. "simmosis karsois kelkois niit vähässi 

kuskattiin talvisi ulko" (vähässi eli pieniä lapsia).

2253. "tenavana sitä kahto ko karsta kierty 

kummillem mutkilles sillon ko se palo päre" 

(tulen ihme, omia opettajia).

2254. "tuo lapse pää pittää pessä oikee hyväst 

jot lähtee lika karsta pois" (puhtaudesta 

huolehtiminen, liika lika=johtaa vaivoihin).

2255. "pojal ol viel kartsaa kaulas, vaikka sano 

pessiesä jo" (sanoi pesseensä).

2256. "mummu ottaa pois karsut simmiltä että 

toinen ees näkee" (hiukset pois lapsen silmiltä).

2257. "son sellainen karsupää ollu lapsest astikka" 

(karsu eli pörröpää).

2258. "vaik oisitta kartanol siint huutamast" 

(kartanol eli pihalla).

2259. "kartanokoivun sijalles se pitää panna" 

(lapsen pesuvesi, vrt. pitämyspuut).

2260. "lymmyysillä" (piilosilla, lymytä).

2261. "ol se aika kartsakkaa kassoo ko laps mönkii 

likasel lattial" (aika siivota).

2262. "mä tykkäsin pienen nii kovi vellinki kartust, 

mutta nyt en enä sitä sais syätty" (vrt. viljaa

hylkivät, maitoa hylkivät).

2263. "karttu haki ja muut oli lymyh" (haki kepin,

muiden mennessä piiloon).

2264. "karttu heitettiim pitkällej ja juastiim pakoon" 

(karttupiilosilla oltaessa).

2265. "lapset on leikkinny karttuu pihal kaiken päivää" 

(leikki=lasten työtä).

2266. "kerkes karttuun se sai männä uuvesta kuuroon" 

(piilossa olija, vrt. kuuropiilo).

2267. "piilosilla oltii, sanottiin karttukolokkasilla 

ku oltii" (leikkien nimiä).

2268. "kartunkiertäjät lähti hilijjoo jottei lehti 

ois kahissu eikä mua tömissyj jalan alla" 

(kartunkiertäjät eli piiloon menijät).

2269. "karuskii lapsil tuomosiks" (vieraat karkit, 

omat tuomiset, vrt. tuomo).

2270. "karruuta, karruuta, muuten kuavutaa" 

(mäkeä laskettaessa).

2271. "isänkarvai" (isänsä näköinen,

vrt. karva=väri).

2272. "tulpa niitä musikoita minuva vastaan" 

(musikoita eli lapsia, vrt. musikka=mies).

2273. "voe tuota minun karvapeätän" 

(hellittelysanoja).

2274. "nii käyp miel karvahaksi" (kuullessani 

pojan renttuilusta, viinaan erehtyneet, 

kuka myy kansalle viinaa, "suomen valtio").

2275. "kas kuinka pijan se rupes soutuva tahtoo" 

(kätkyessä oleva lapsi).

2276. "söi niitä sysiä ja suun kassoista virtas musta 

ves" (tytön suupielistä, sysiä eli hiiliä syötyään).

2277. "lapset kasaa matot niin, ettej joulam 

muuta kun oikomaan" (kieltämistä välttelevät,

vrt. keskitie).

2278. "soon tämä lapsi niin kaseliasta laita" 

(kaseliasta=nopeasti kasvavaa, vrt. kases).

2279. "semmonem pikkunen tytön kasero" 

(itsekseen leikkivä tyttö).

2280. "antaa sen ny olla rauhassa, kun se tossa 

nin nätisti ittekseen kaseroittee" (kaseroittee

eli puuhailee, leikkirauha).

2281. "kattos kuinka pikku Heikku kasertellee" 

(kasertelee eli puuhastelee).

2282. "älä sitä nys sylliis ota, annas sen kasertaa 

kalujensak kanssa" (leikkimiseen puuttumisesta, 

lasten työtä).

2283. "sielä se istu kaseskatvekkeessa pienen kivem 

peälä" (metsään eksynyt tyttö, vrt. lähimpien teiden, 

vesistöjen ja maamerkkien opettaminen).

2284. "no ei se laps nyv viä nij järiin kaseva ok 

kyllä se viä hoitoo tarttee" (taudista toipuva, 

kaseva=reipas).

2285. "mulla on sitte kaseva poika, sekö tarttuu 

kirvheshen niij jopa tullee jäläkiä" (työhön

kannustaminen, vrt. pakottaminen).

2286. "pienennää ol jo semmoinen kas" (villi, 

vilkas, terhakas, vrt. kassu).

2287. "siin on semmonem pojankassi" (vilkas poika).

2288. "kum min olin semmoinen poejankasi" 

(lapsuusmuistot).

2289. "ku oli piäl laps, ni se oli kasikka" 

(vrt. kaseva).

2290. "lapset tekkööt venneej ja aluksii klaisoist" 

(klaisoist eli kaisloista).

2291. "laps kaskotta niät" (kaskotta eli venyttelee).

2292. "ohhaa likka kasunnup perim mahrottomast" 

(kasvun ihmetteleminen).

2293. "yhen tyttärem mi olen kasuttanu" (omien 

perheiden koosta).

2294. "sitä vaem pittää suahaj juonta iskkeek kassittoo" 

(iskeä juonta eli kiukutella).

2295. "vielä neät tuohiip poeka valavook kassottaa, 

alav vikitteet tilalles" (vikittää tilalle, nukuttaa).

2296. "vaikka se oli iso likka ni se kasti allas" 

(kasteli allensa, vrt. liian sikeästi nukkuvat).

2297. "oj jo rievun kastellunna" (yörievut).

2298. "laps heräs, nostas se reikärahille ettei kastele 

ihteäsä" (reikärahille, vrt. potalle).

2299. "ei yhtäkää kertaa kastelt pöksylöjjää" 

(potalle oppinut, potta=lainasana).

2300. "lapsena kasvettiin yhrös" (yhressä 

kasvaminen).

2301. "sitä ihminen toevossa ellää että siitä mullen 

kasvaa apu" (ainoasta tyttärestä).

2302. "se tuli sitte sisares kasvatteeks" (sisarensa 

kasvattamaksi, äidin kuoltua).

2303. "min olin ennen tuala Kankoompees enoni 

tykönä semmossa kasuatteena" (kasvattilapsena, 

omista huolehtiminen).

2304. "soov vain kasuateeflikka, mutta sill on yhtä 

hyväp päiväk kum muillakin" (samanarvoisena 

kohteleminen).

2305. "tiätystis se aina kysyy kasvatikkoonsan niihän 

se oli juur kun äite sille" (kysyy kasvattiäitiään,

äiti=läsnä ollut ihminen).

2306. "ei kasvatusäeti oo äetiv veronee" (äidit ja 

kasvatusäidit).

2307. "Varpu oli kazvatikkonna heil" (kasvattilapsena).

2308. "lapses söivä männyn kasvattimi" (kasvattimi 

eli kerkkiä, omat karkit).

2309. "meitiv veljemme kuitenkik kuali ja äite otti 

kasvatoisen" (kasvattilapsen).

2310. "s oli sen sukia se kasvatti kans" (sukia eli 

sukua, kasvattitytön kanssa).

2311. "kasvatti niillä on kyllä, ei ommoa lasta"

(kasvatit ja omat).

2312. "kaks kasuattilasta otin ko jäi, velimies kuoli 

ja siltä vaimo" (omista huolehtiminen).

2313. "kasvattiplikkana äilev veljem plikka" (äidin 

veljen tytär, vrt. vieraiden adoptoiminen).

2314. "kasvattisirkku" (sirkku eli sisar).

2315. "kasvupuali" (kaksoisveli tai sisar).

2316. "kun kahta kasvattaat niin siintä ei tule 

yhtäkää siivolliist" (pienten lasten määrästä,

yksi kerrallaan).

2317. "lasta kasvattaa kum pitkkääm makas" 

(kasvattaa eli venytyttää).

2318. "hyö on kazviparvet" (kasvinparvet,

yhessä kasvaneet).

2319. "meit ol kuus tyttöö yhes kihermäs, 

meit ol kuus kasvokaverii" (samanikäisen 

seuran tärkeydestä).

2320. "yht kasvuparvee olemma" (yhessä 

kasvaneita).

2321. "kohenna lapsel katetta, jottei palenna" 

(omat katteet, vieraat peitot).

2322. "minkä tähen se tuli nuin katteenkoukku 

tuosta tytöstä" (luonteen muuttumisesta, 

kadehtiminen=vieraita piirteitä).

2323. "rupes siälä kateroittamaan eikä muistanukkam 

pois tulla" (kallion halkeamassa istuessaan, 

lapsia suojeleva metsä). 

2324. "katjottaa eikä syöm mittää, syömätönnä 

katjottaa" (huonosti syövä lapsi, vatsavaivojen 

oireita).

2325. "se oli mullek katkera paikka" (pitäessä 

pyytää anteeksi lapsena, muodolliset eli vieraat 

tavat).

2326. "se uli sillek katkera pala ku se poeka karkas" 

(kotoa karanneet, vrt. huonosti voineet).

2327. "a miul, sai olla aina katkera miel, ko minull 

ei äitii ollut" (äidittömät).

2328. "hän parvui niin katkerast" (parvui eli 

parkui, aika lohduttaa).

2329. "katkeroittihan se äitim mielen kum piti 

lähtiä omal lapsesal luota pois" (luonnotonta,

vrt. palkkatyö).

2330. "se mua kans siinä katkeruutti" (orpojen 

sanoessa ettei heillä ole äitiä, orpo=lainasana,
outo asia omien keskellä eläville).

2331. "katkeruttaa äitinsä elämän tuola menola" 

(väärään seuraan eksynyt poika, kaupungeissa

tarjolla pelkkää vierasta).

2332. "laps huus vivus jot katketaksee" 

(vivussa eli riukuun ripustetussa 

kangaskätkyessä).

2333. "ne käy sukuan kahtomassa" (sukua

kahtomassa eli sukuloimassa, vrt. me).

2334. "iham minnoon katketa tuon tytön kansa" 

(kiukuttelevan tytön, kaikkeen löytyy syy).

2335. "kyllä sillä katanta on hyvin isäsä" 

(isänsä katse).

2336. "on aevan äetisän näkönen, aevan 

katannolleenkik ku äetisä" (äitinsä katse).

2337. "lymyysillen kur ruvettihin niin kukaa 

ei olsi ruvennuk kattelijaksi" (lymyysille eli 

piilosille).

2338. "ei kivet suanna katskkoot toissiisak" 

(kivillä kisatussa noppapelissä).

2339. "meni Myrskylää äitiis kattoo" (vanhempien

muistaminen).

2340. "kyl sit jo kelpas, ku se rupes kattoma jalkas" 

(katsomaan eteensä, kävelemään kunnolla).

2341. "kaho lasta niet ei se puttuu" (putoa, 

lapsen katsominen).

2342. "toesijakkaa eij ook katottu, eipä oov vuaraa 

aijaotunu" (ajautuneet vaaraan, vrt. kasvaneet

turvallisessa paikassa).

2343. "mänkee vuan siihen kahtoe että tiijättä 

aekanaa ollak kotona" (aikanaan kotona, 

vrt. päivän laskiessa).

2344. "kyllä kae sinä minusta kahtoen suat männä" 

(neuvoen, ei kieltäen).

2345. "myö oltii lapseen talosiil niijä kattilarautoi kans" 

(leikimme kotia, kattilan jalkojen kanssa).

2346. "lasta heijattiin kattokiikun kopasa" (kattoon 

nuorilla kiinnitetty kori).

2347. "kattopallii heitettii, toinel löi taim menetti kolokat" 

(leikki jossa toinen heittää pallon katolle toisen yrittäessä 

lyödä kepillä).

2348. "lyäläk kattopalloo" (kattopalloa).

2349. "poijat ei havaannukkaan jotta jää oli kauvaatti 

löyhää virtaavis paikoos, ja nii luistethin aventhon" 

(luisteltiin avantoon, virtapaikat).

2350. "ei laps oo kauvaks tullu, kon tullu äithinsä" 

(äitiin tuleminen).

2351. "ei se oot tullus sen kauvvemmaks ku emääsä" 

(emään tuleminen).

2352. "ei vesa kauvvaks kannost kassoo" (puihin 

vertaaminen).

2353. "älä lähek kotuva pois ni kauvallee ku meä kuole" 

(lapsiin kiintyneet).

2354. "lapse pääs o kauhnaa" (hilsettä).

2355. "minn oo ollus semmonen kauhtana piännäki, 

juastak kahotii" (villi, vilkas).

2356. "äet jo kaohtu ja sano, mittee kummoo sinä 

siinä vätystelet" (kaohtu eli suutahti).

2357. "jokoham minä sullen nyk kaohun" 

(kauhun eli suutun).

2358. "minäkin jo kauhruun tualle kersalle" 

(suuttumista vältellään).

2359. "min lapsuusijälläin meittii lapsii 

pilettih ihlan mörköjen ja tonttujen kauhus"  

(vrt. hyväntahtoiset henget, sukulaisten

henget, metsässä hyvää ja pahaa).

2360. "pysykää lapset kaukana valkeesta" 

(valkeesta eli tulesta).

2361. "ei se ook kaoka aekanen kun se on niin 

kerkee" (kerkee eli vilkas, vrt. tapaturmat).

2362. "tua poika ei oo kauka aikunen, ku se 

nuuruupi nuurumistasa" (nuuruu eli riutuu, 

tautien oireita).

2363. "aena semmonen kiukuttelu ja kaokuttelu" 

(vrt. vieraaseen käskeminen, lapset oikeassa

monessa asiassa).

2364. "myö oltii kaulakkai yletaikaa" (kaulakkain 

poikani kanssa).

2365. "meillä joka tyttö sai omat kaulluuvehkeet, 

isä ne teki" (kaulluuvehkeet eli kaulakorut,
lapsille tekeminen).

2366. "sap päivää tälille tol kauniimmal kälel" 

(omien tervehtiminen).

2367. "kyllä ne möhertää kaoniiks ihtesäs savessa" 

(omat leikkipaikat).

2368. "älä nyj jää kovin kauvoksi ulos, tullee kylymä" 

(lähellä pysytteleminen).

2369. "mihinä te kakarat ootta taas koko päivän 

kauskottanu" (lasten elämää).

2370. "muistaka et tee kavatak kärmei sanotti lapsil" 

(kavata eli varoa, vrt. kavahtaa).

2371. "se on niin virkee tyttö, se oamulla jo 

hyvin varraen kapasoo ylös ihan ajamata" 

(aamuvirkut).

2372. "se pelkäs neät, jot myö hukutaa sinne" 

(äiti pelkäsi, hukumme jokeen, joki

=omia opettajia).

2373. "kavatellaha sitä soap, ko se o viel nii pien" 

(kavatella eli pitää silmällä).

2374. "kavata sie ikkunast, millo isä tulloo" 

(isän odottaminen).

2375. "sitä ei usottu kuka pan kääet silmillee, 

se kavatti sielt" (kurkisti sormien välistä, 

kuurupiilosilla oltaessa).

2376. "ne ol lapsila siihe aekaa er kavveet" 

(kavveet eli kapineet, lapsilla ja aikuisilla).

2377. "äete, panes mun tukkani yäks kaverille" 

(otsahiuksista laadittu palmikko joka letitettiin 

pään ympäri).

2378. "kaikki pienet hivukset lapsilla ei tus 

silimillen kun ne kaveroihtii" (kaveroihtii 

eli letitetään).

2379. "sitä ku oli sillom poikana niitä aikaa 

kavertaaj ja tehä" (kavertaa puutorvia, 

oma tekeminen, vrt. vieraaseen ohjaavat

"skoulut").

2380. "kavuuheitto oli mukulana niim mukavaa" 

(kavun eli puukapulan heittäminen).

2381. "ke, minnekkä se poeka männöö" 

(lattialla konttaava poika).

2382. "ruppe ennen keyme ku puhuma, 

ni se sanota et se astu sanas peel" (käymään 

eli kävelemään).

2383. "kävin koko kesäm paljasjalo" 

(lapsuuden kesät).

2384. "seitenkuissa seisommaan käymmään 

kahekskuissa" (kuiden laskeminen,

ensimmäinen vuosi).

2385. "syötä laps syyvvessäis kääri pääs 

käyvvessäis" (lapsenhoitoa opettavat 

sanonnat).

2386. "alakkoohan käövväp penskattiip 

pehkkuun, oamulla noussoo päevä varraen" 

(päivän mukaan eläminen).

2387. "kun tuskaksi käypi toisillen nuo sikkiöt, 

sej jumin kurikka" (sikiöt eli lapset, 

lasten elämöintiin kyllästyneet).

2388. "se kävi hianosesti se koppakeinu" 

(koppakeinu eli nuorakätkyt).

2389. "on semmoner rysy käynyk ku neljä 

elämöitti" (neljä lasta elämöi, suuri perhe

=suuremmat ongelmat).

2390. "älä huol, nous yllää" (kaatuneelle 

lapselle).

2391. "käy kuuntelemmuaa hiuksen kasvuu" 

(nukkumaan laitettaessa).

2392. "lastesak kesken sae olla ihav vappaasti" 

(olla vapaasti, lapset=lisäävät vapautta, 

lapsista pitäville).

2393. "mihinkäpä se mökistääm meni kun 

oli keskel lastesak kansa" (oma mökki,

omat lapset).

2394. "kahen kes hyö elliitkii, ei heil olt lapsii" 

(lapsettomat perheet).

2395. "se on nin ujonen ettei se vieraallen kättä 

anna" (vrt. vieraiden keskelle pakottaminen, 

vasureiden "skoulut", elämän, luonnon ja 

ihmisyyden vastaisia).

2396. "tuo pojan kehvel kantaa nuom paljo puita" 

(vrt. liikaa puita, terveelliseen tekemiseen 

opastaminen).

2397. "kehahtelie aina lapsiaan" (kehumista 

paheksutaan, uskotaan pilaavan luonteen,
oma rakkaus=tekoja).

2398. "mitenkä minä kehtaan mennä, kunnei 

mulla o mittään murua" (murua eli viemistä

lapsille).

2399. "ko se pikkusen suuttuu jostaki nii se 

päivänki kehtaa itkiä" (itkeväiset lapset, 

jokainen leppyy jostakin).

2400. "kun tuohi Elna oj jo kehittynnä suureks" 

(kehittynnä eli kasvanut).

2401. "jopa siiton tullunna kehkee tyttö" 

(kehkee eli pirteä, omia hyveitä).

2402. "se on sellaih hiljaisluantoip poika toi 

sisarempoika" (hiljaiset pojat, vrt. vilkkaat).

2403. "kun ne antoi ens kertoa niilen jotai suuhun, 

sem piti seisoa, sei suana muata, jotta nei tullu 

kehnojalkasia" (ensimmäistä kertaa kiinteää 

ruokaa annettaessa).

2404. "mist tost flikast nin kehnoluandonen tul" 

(luonteen muutokset, kaikkeen syy).

2405. "lapsi kehnostaa" (ujostelee).

2406. "mitäs siin kehnostelet, menet tervettämään 

tättii" (omien tervehtiminen).

2407. "kehnättih pitkim permantoo nin että" 

(permantoo eli lattiaa).

2408. "se on äilellen nii kehoittavaa ku tytär hyväst 

osaa tehlä" (oppimisesta iloitseminen).

2409. "eipä ne tottelem mun kehotustani" 

(toisten lapsiin puuttumisesta).

2410. "jos äiti tietäs lapsesah hammastuskan 

niv vaikka keherovarrella lämmittäs saunaj" 

(hammastuskaa lievittämään).

2411. "ei saa niin kovasti meuruuttaa sitä kehtua 

jottei oo sualet sekaasin" (meuruttaa eli keinuttaa).

2412. "pirun kehtoo keinuttaa" (tyhjää kehtoa, 

vrt. piru=korppi, jumalten hahmoja).

2413. "ei kehron yli astuksellas saa" (pyhä tila).

2414. "miehet vestääm meikotti ja laps nukku kehossa" 

(kaikki hyvin).

2415. "viärääl laps kehtotuutuu" (kehtoon 

nukkumaan).

2416. "jo se juostak kehveltää" (kasvusta 

iloitseminen).

2417. "on siinä keihakka poika" (keihakka eli 

ryhdikäs).

2418. "pittää pannam Marja keijolleen" 

(keinumaan, nukkumaan).

2419. "tehtiim pirttiinkil lapsillek keiju" 

(keiju eli keinu).

2420. "keijukai lapset vuoroo ettei tur riitaa" 

(vuoroo eli vuorotellen).

2421. "lapset hyppeli kun keijulaeset" 

(henkiolentojen nimiä).

2422. "minä oun noeta keijulaesia monta kertoo 

varottanna paha tekkoon mänemästä, eikä nuo 

tottele" (vrt. hyvän tekemisen puuttuminen).

2423. "tytönkeejjulaenen kuh hyppii" 

(keijutytöt).

2424. "nyppä seun ku keijulainen" (vaaleassa 

mekossaan tanssiva tyttö).

2425. "tuommossa kun opetettaan niin kyllä kaet 

sitä oppii vaekka minkälaeseksi keijulaeseksi"
(pienenä tanssimaan opetettu lapsi, outoina

pidetyt "harrastukset").

2426. "niil tul murha riita ku ei molemmil olluk" 

(yhtäläisestä kohtelusta, murha=iso).

2427. "lapsetkin tottuvat siihen keijuttamisien ni, 

niit täyty aina sitten tuutia" (keijuttaminen 

ja tuutiminen, vrt. nukuttaminen).

2428. "oot sie asemillas tai keikahat peälaelles" 

(hyvät neuvot).

2429. "se ol nokalleen keikanna" (kävelemään 

opetellessaan).

2430. "lapset keikelehtäät miun jaloissain" 

(turvallinen paikka).

2431. "hiä ko on potra puolestaan ni mie uon 

keikkijä keral" (potrat pojat).

2432. "tul ny, mää panen sun keikkuun ja keikutan" 

(notkeaan riukuun ripustettu kankainen kätkyt, 

vrt. keiju).

2433. "lähti tuomaan keikkuuttammaan" 

(lapsi nukkeaan).

2434. "sen kävely ov vielä horjuvata, aena soapi 

nuita keikosia" (lapsi, keikahtelee nurin).

2435. "se keikottaa nim päätä" (keikottaa eli 

kurkottaa, istumaan noustessaan).

2436. "elekeepäs keekuillas siellä vae olokee yhessä 

kohtij ja nukkukoo" (savolainen äiti lapsilleen).

2437. "mukulan tekee jo mieli kävellä muuta son 

viä sellaanen keikula että son alinomaa räsillänsä" 

(räsillänsä eli rähmällään).

2438. "siellä se maatak keilottaa" (pikkulapsi 

kätkyessä).

2439. "ne pittää supakalla keinoa" (lapset 

keskenään, supattaa=kuiskuttaa).

2440. "ei tua kelapaat tua keino mihinkääj 

jotta tua tenava tua hampahan kans tualla lailla 

tankaaloo" (tankaaloo=yrittää pärjäillä, 

kipeän hampaan kanssa).

2441. "nuo poikakluput on sitte pahanpänttäsiä, 

eikä niille saa keinua ainaka vaimonen henki" 

(isän äänen puuttuminen).

2442. "koitaj jotenki keinotella ettei se laps nyt 

nuim paru" (keinotella, hyvät keinot).

2443. "seu hyvä see isoj joukkosak kans keinottellee" 

(joukkonsa eli perheensä).

2444. "annas hiukan puhtii, kyl mää sit jo keinuun 

ittekki" (puhtii eli vauhtia).

2445. "kum mentiil lehteenkin ni, minäkin oon 

olluk keinupussissa" (oksaan tai riukuun 

ripustettu kangaspussi).

2446. "ei saak keinuttaat tyhjää vakua laps tulee 

kipeeks" (tyhjän vakun keinuttamisesta, 

yhteydessä lapseen).

2447. "vaen kyllä se poeka roahtii keisaotuo 

korkeisiinni puihen" (kiipeilystä pitävät, 

vrt. ihmisapinat).

2448. "keisuusilla olthin" (hippasilla).

2449. "toivosi mnää lapsen saava vähä keittoma 

olo ko mitä mnuul ittel o ollu" (keittoma eli 

helpomman, hyvän toivominen lapselle).

2450. "voi sentään kun se niin jätettihin 

keitoon" (keitoon eli oman onnensa nojaan, 

vrt. tehtiin vastoin tapoja).

2451. "pienem poikam päiväkaulet vehlattih 

onkel Taasijal, mu ei siit keitollek kelvom 

päässy" (omat harrastukset).

2452. "tuasko sinä keität hiirile viinoo, 

sano äitin kum minä olin herkkä itkule" 

(itkusta pois opastaminen).

2453. "mikäs sen pikkuusen on tullut kun 

pitää keittää hiirelle puurovettä" (hyväksi

kääntäminen).

2454. "kekahtaa polovelle istumaan" 

(polvella viihtyvät).

2455. "tää on sellanen kekapää" (päätään 

makuulta nosteleva lapsi).

2456. "se on kahareksav vanha tua kekara" 

(vrt. kakara, talvien laskeminen).

2457. "sitte ne tytöt herkijää hyppeämästä, 

ku ne soa kekara käsvarrellee" (lapsen 

saamisen jälkeen, elämän tarkoitus

=jatkaa elämää).

2458. "äläkääs kakarak kekastelkos siinä" 

(kekastelko eli kinastelko).

2459. "no lapset käykeäs nyt kekettii ko peästii 

tähä suurie tuppaa" (kekettii eli pyörimisleikkiä, 

sisä ja ulkoleikit).

2460. "kato ko poika kekistäikse iteksee istumaa" 

(istumaan oppiminen).

2461. "poika juostak kekittää äitsäj jälestä" 

(vrt. poronvasat).

2462. "nii kekittää päätä vaikk o vast kymmeviikkone" 

(vrt. keki, kekki, luonnenimet).

2463. "ompas se meijän kekkapää ny niin kekkeläs 

et oikke" (kekkeläs eli reipas).

2464. "kyl ne nuo lapset jaksaat juossa kekkaroija 

kaike päivää" (iloisuus ja hetkessä eläminen, 

lapsilta opittuja asioita).

2465. "vilikahluontonej ja hyvin kekkevä" (vilkas 

ja reipas, omia hyveitä).

2466. "hänellä on äjjän nenä" (äijän eli isoisän, 

omiin tuleminen).

2467. "tuus huisuuthon tuota kekkulaa kus se nin 

kauhiasti huutaa" (huisuuthon eli heiluttamaan,

kätkyessä olevaa lasta).

2468. "mokoma pojakekkul ko tekkyö pahhua" 

(vrt. kaipaa mieleistä puuhaa).

2469. "ne isttuuk kekottaa siellä konttivasum 

pohjassa" (pienten lasten kantamiseen käytetty 

tuohivasu).

2470. "se ol tommonen kekseljes joka taval" 

(kekseliäs lapsi, vrt. uusien nerojen eli 

keksintöjen tuoja).

2471. "äit ko pelkäs, jot lapsilt männööt hampaat, 

ni hää ei tuont millokaa meil namusii" (omat 

namuset, marjoja, lehtiä, kerkkiä).

2472. "omia keksinnöitä" (lasten lumileikit, 

itse keksitty=omaa, kaikkien tuntema=vierasta).

2473. "mie olin ihlan keleheen kun näin et tyttö 

ol kivunnu tikarappusii myöten räystähälle ast"
(keleheen eli pelon vallassa).

2474. "jos mihin lähtis niin lapset on ain keletis" 

(keletis eli keralla, mukana).

2475. "eikös nuata mukuloota kelillä saa tottelhon" 

(kelillä eli tavallisella puheella).

2476. "hiijjen kelja jos et kestä erillää siitä 

pienemmästäs, ni suat kohta selkääs" 

(pienempäänsä kiusaavalle).

2477. "van nuinko kehtasi ruoja sannoas sullek 

kelijusti" (lasten lohduttaminen, kokevat kaiken
aikuisia vahvemmin).

2478. "tehtii sellaisija ketjuja ja kaulassanna pijettii 

lapsina" (kaulaketjuja kukkavanoista).

2479. "tuolla nuo jo poijat männä kelekertäät" 

(menevät poikalapset, vrt. paikalleen

pakottaminen).

2480. "puhuok kelekettää" (puhumaan

oppiessaan, vrt. kälkättää).

2481. "Maijjaj ja Jaakon kelekkakunta" 

(kelkkakunta eli perhe, vrt. yhdellä kelkalla 

liikkuvat).

2482. "ei ossook ottoop poijan kelekkeroo, 

on olovahkom pakkainen" (ottaa poikaa 

mukaan, kovalla pakkasella).

2483. "viisas kelekkero, paokaottelloo semmosia 

sanoja että niitä soapi tutkia" (kieleltään lahjakas 

tyttö, lasten kykyjen huomaaminen).

2484. "souvattelisit lasta paremmin ekkä 

jalakapuolella kelekkuuttas" (käsillä 

souvattaminen).

2485. "mukulill on lysti ko kelkotteleva ja laskeva 

mäkki sukseten kans" (talven iloja).

2486. "siäl nep poja oliva uimas ilkialaste, 

ei ne mittän kelkuttimejas häveny" 

(luonnonlapset, häpeä=opetettu asia).

2487. "ne ol ommeltuna yhteen ne tuohmulukut 

ja kivvii pantuna sissääl lasten kelekuttimeks"
(tuohesta ja kivistä ommellut kelkuttimet 

eli helistimet).

2488. "lapset nukkumaa, ko koht aurinko 

kellahtaa raja taa" (auringon mukaan eläminen, 

omat jumalat, todellisia).

2489. "siint vaik kellaht ni ei koskent" (pehmeän

peitteen päälle istutettu lapsi).

2490. "laita se laps tuoho lattijalle kellellee, 

kelliköö siinä vähä aikoa" (lattialle kellimään).

2491. "ompas nyt keohkot kellellää tyttölöelä, 

minkähä eilä tuo lysti tuas on" (yhessä 

viihtyvät tyttölapset).

2492. "antakoahan kelleroijas sen" (lapsen 

kelliskellä kylvyssä, lasten tekemisiin 

puuttumisesta).

2493. "velijekset ku kellekset" (vrt. ilvekset).

2494. "sää ole ai käre kokollas toisilt kellestämäs 

jotaki mitä miäles teke" (omille tavoille

opastaminen).

2495. "joha se kelluileiksee ja viänäiksee syrjällee 

ja mahallee" (lapsi kätkyessä).

2496. "mie kelluvelin tuol nurmel lapsii kans" 

(kelliskelin, kesän iloja).

2497. "kune noi mukulat nyv vaan telos itteensä" 

(vierestä katsominen, vrt. omaan opastaminen,

kumpi vanhempaa).

2498. "ei nuo poijankelperit ymmärrä surota 

ees saappaitaan, kun kahlaavat tuolla vesojissa" 

(omat asuinpaikat).

2499. "onkoon tuo laps tervek kun se on niin 

keltavaltaine" (kasvoiltaan, tautien oireita).

2500. "se on semmonen kelttu, ilikeöttä tekköö 

paremmin kun huima sikijö" (kelttu=hölmö, 

huima=häpeätön).

2501. "pese keltukset puhtaaksi" (keltukset 

eli kivekset, terveelliseen elämään

ohjaaminen).

2502. "kyl kakarain kans sij jo kelpaa ko ne 

ittens ruppee taluaamaa" (taluamaan,

tulemaan toimeen omillaan).

2503. "kelovoksia miähiä n on olhet" (kelpoja 

miehiä pojat, vaikka isä oli juoppo).

2504. "ko sie semmonen kelevos että lapsia 

panet itkemhän" (lasten itkettämisestä, 

tapojen vastaista).

2505. "mänkeä ulos kemälle keikkumaan kakarat" 

(kemälle eli kentälle, vrt. kemi, kotakentät).

2506. "se ei pysys sylissä yhessä kohti, se ei kun 

kemuvaa" (tyttö sylissä, vrt. kemut).

2507. "männöök siu kerallais ketä" (nuorten 

neuvominen turvalliseen elämään).

2508. "älä kenailes siinä penkilä, putovat pia" 

(kenailes eli keiku, neuvot ja käskyt). 

2509. "miästä toivom poijaastanin, pian syä, 

pian kenkii" (toivon miestä, toivovat sanat).

2510. "eihä se ou kun pikkunem mäin kenkku, 

josta ne nuo tytöt mäkkii laskoot ja vielä joka 

kerrala kuatuut" (vrt. pojat, lasten tekemiset

=sukupuolettomia).

2511. "pannahan toinenkik kenkuunen 

toisehej jalluhun" (kenkuunen=kenkä, 

jalluhun=jalkaan, lapsen pukemista).

2512. "no mi olen nys saanuk kaikkik kenkhään" 

(laatinut kengät koko perheelle,

vrt. ostamisesta väsyvät).

2513. "ompas siul sorjat kenkäsippanat, 

hyvä nuoil o opetella kävelemeä" (sorjat

eli itse tehdyt, kirjavia).

2514. "laps kennai" (kohottaa päätään, 

yrittää nousta pystyyn).

2515. "kyl se pian nousee istuh kun se jo 

noin kennaa niskajah" (nostelee niskojaan,

luonnenimet kena ja kenna).

2516. "ne lapset hyväst kasvaa jotka kennistelee" 

(ojentelee, venyttelee).

2517. "kenttovvaat, sitten nukkuut hyvil lattiille" 

(nukkuvat hyvin, aikansa peuhattuaan).

2518. "nuin se kentoeloo" (lapsi liikehtii

puolelta toiselle, maatessaan).

2519. "tuan ikäseksi aika kenttales tua teilläm 

poika" (kenttales eli suurikokoinen).

2520. "niillä oli sanottihin kepakoiks semmoset 

pienet sukset vai, tyttöin kepakat" (kepakoiksi,

tyttöjen suksia).

2521. "nuim männäk kepertää" (kieriskelee 

maassa, pikkupoika).

2522. "nuin ikkään kepelehttää lattiilla" (lasten 

liikkumista).

2523. "kunne nuo kepelit menöö ihan varsin 

vesojiin ja kastelevat jalkasa" (kastelevat jalkansa 

tahallaan, maa ja vesi=omia opettajia).

2524. "oi kui on keppee kerkijäine, nii kerkijäisestää 

käyp" (kävelee kevyesti, vrt. keretä).

2525. "miu mummoi se ol ja tuollane pien ja 

keppeejalkane" (mummoni, muistutti tyttöäni, 

periytyvät piirteet).

2526. "se nii ol keplakkan, jot se nii tahto noussa" 

(nousta seisomaan, kävelemään opetellessaan).

2527. "älä noin huitele käpin kans, sattuu vielä 

johonki ja sitte taas itketähän" (itkuttomaan 

elämään opastaminen).

2528. "useen oltihin keppilymyysillä tuos 

Polokumäem mäellä" (piiloleikki jossa heitetään 

keppiä toisten juostessa piiloon).

2529. "narut net tällättihin katosta ja siihem 

pantihij jonkillainen keppuhoito ja kiikutettihi" 

(katosta ripustetussa pärekorissa).

2530. "se mänöö ja kepsuttaa" (luonnenimi

kepsu).

2531. "nii otettii sellane kepukka ja siihe pantii 

kaikkiin kääet" (karttupiilosilla oltaessa).

2532. "Elli se o äitim pikku kepukka" 

(hellittelysanoja).

2533. "mamma keputteli kenthään ja Alli perässä" 

(kotakentät, omia asuinpaikkoja).

2534. "ka ka nuita jalakoja nehän nyt rupesi siinä 

keputtammaan vaekka millä keinon" (keputtamaan

eli potkimaan, luonnenimi kepu). 

2535. "siit otettii sen keralenna, se makais siin ku 

tutahutti ni se makais siin" (lapsi, oksaan 

ripustetussa kangaspussissa).

2536. "lase äit minnuu hein kerallee" (kerallee 

eli mukaansa).

2537. "niitähän nyh heitettiin senkun kerriittiin" 

(lumipalloja).

2538. "siiheh hättään kerkis meijä oma äet ja 

Terva-Aapo" (aikuisten läsnäolon tärkeydestä,
lapsilla monta hätää).

2539. "lapsenna laskettii potkurilla kerhankella 

het oamusilla" (kerhankella eli kantavalla 

hangella).

2540. "äet kun ennen keriht minut muliks, niin ne 

sano minua kerpukiks" (muliks eli mulipääksi,
vrt. puliksi).

2541. "ennem pienillel lapsillel leikattii kerikkatukka, 

jos ol ruves pää" (kerikkatukka eli siilitukka,

päänahan hoitamista varten).

2542. "kyl mar niistä kaittemista ol lapsista, 

n on niin kerkeeväisiäkik" (kerkeeväisiä 

eli ehtiväisiä).

2543. "männää vaa varpasillaa, keksitää 

männää kerkijäistää" (piirileikissä, 

varpasillaan astuen).

2544. "on niil lapsil leikkiisä, hyö taas kerkkiit 

jot tukka hulmuaa" (lasten elämää).

2545. "punaset ovat kuusen kerkkii lapset 

kerejää asukseen" (asukseen eli leluikseen, 

punaisia käpyjä).

2546. "viskoavat kerkkeppii" (leikki jossa 

heitetään maassa kieppuvaa keppiä).

2547. "mitäs työ lapset kermielette siin vieraan 

ympäril, menkeää loitommalle siit" (vieraista 

loitolla pysyminen, vrt. kulkutaudit).

2548. "meiläl lapset on niin sellasii kotikernoi 

että ne ei justih vierais ollu" (kotikernoi eli kotona 

viihtyviä).

2549. "kokkoo heittiä hyvä kerpo, nin on äites 

hyvä miäli" (kukkia kerpollinen, lasten keralla 

tekeminen).

2550. "pääv kerralles vaa sanos isä" (isältä saatu 

viisaus).

2551. "kerranko lapsia om mehtähän kuollu" 

(oikea metsä=aikuisten paikka, kotimetsä

=lasten paikka).

2552. "laita lapsille kerrii, että saavat kalui" 

(kerrii=puukiekkoja, kalui=leluja).

2553. "lapset kerrotti minul satui" 

(saduille rakkaat).

2554. "mihinäs ne on kersat taas ollu" 

(kersoiksi kutsuminen, minkä eläimen 

heimo).

2555. "olokaah ny kersat ihimisten korreesti, 

eihän täälä kukkaan kuule mittään" 

(ihmisten korreesti, imi=emä).

2556. "kersat asuuloo sokurin palalla" 

(asuuloo eli leikkii).

2557. "taas tullee joku pahasuinen ämmä 

kun on toi kersa noim pahalla päällä" 

(lasten tunteista ennustaminen).

2558. "kersat ku susia, em paremmin sano" 

(susiin vertaaminen).

2559. "ne on semmosia kersoja viä" 

(kersoja eli pieniä lapsia).

2560. "sin olit sillov viälä kersapoika kum 

meiräm pirtti palo" (perheen vaiheista 

kertominen).

2561. "varop poika, etteh mene nokalesti 

kerstenheesseen, ko si tuola laila hihot, 

ekkä katto etheesti" (hiihdät huolettomasti, 

oikea tekeminen).

2562. "lapset kasusit täysiksi vähän kertaa 

ja menit mailmale" (lasten ajasta, loppuu 

aikanaan).

2563. "ai kuj jalakas om pahaks kertynnyk 

ku oot palijasjalon sielä veslutakoissa molinnu" 

(lasten terveydestä huolehtiminen).

2564. "voi miu kultakeräjäi, pientä silmäteräjäi" 

(hellimäsanoja).

2565. "se oli yhtenä yönä purkanna se 

vuoripeikko nuotan kerälle" (omat sadut, 

kertovat omista asioista, elävöittävät kotia 

ympäröiviä maita).

2566. "kyl se siint viel kesittyy" (kesyyntyy, 

villi poika).

2567. "meä oli sellaine pien kesekasvuine tyttö" 

(lapsuusmuistot).

2568. "myö aena oltii keskenäne joka paekassa 

yhessä" (lapset keskenään, vrt. lähekkäin 

eläneet sukulaisperheet).

2569. "tuolla pihalla leikkijäten keskenännö" 

(leikkikää keskenänne).

2570. "lapset oltii keskennää" (vrt. polvittain 

eläminen).

2571. "keskeshäänkös teilä lapset jäivät kotia" 

(yksin jättämistä paheksutaan, syynä 

moneen tapaturmaan).

2572. "äilej ja likan keskisii asijoi" (eivät 

kuulu miesväelle).

2573. "toenen ei tahoj jaksoo niskojaan 

kannattoo, toenen vaekka keskisistä ottaa 

niin se on niinkun tikku" (kaksosista,

toinen heikompi).

2574. "n on kaksooset ollun ne keskimmääset" 

(nelilapsiset perheet).

2575. "minä oli hyvi keskimäene" (lapsista,

kolmilapsiset perheet).

2576. "me oomma keskimäesie jotka oomma 

elossa" (keskimmäiset lapset).

2577. "meä pikkuise oli ninku arallaine, 

keskoisen poikan" (pienenä poikana).

2578. "kohta piti mennäv vaikk oli keskustakin 

auki ja rannoolla vaij jäätä" (mennä joen 

jäälle, huimat poikalapset).

2579. "naisii keskuuves siit pestii niitä, isä niitä 

ei pest millokaa" (pestiin lapsia, saunassa).

2580. "toiset panee kessii roikkumaa kattoo" 

(lapsen, kessi=pärekori, koppa).

2581. "kessuheijja" (orteen ripustettu kori).

2582. "kessuhuissassa" (nukkui lapsi).

2583. "kessytelkää häntä" (itkevää lasta, 

vrt. kesy).

2584. "ku se kerra äläht, silloha se pit männäk 

kestyttämeä" (kestyttämään eli tyynnyttelemään).

2585. "jo kestyy jo kestyy, jo likentelöö vierasta" 

(lapsi vierasta, vrt. koirat, vieraisiin luottaminen

=luonnotonta).

2586. "se ei kestän nim pitkältä leikkie kuv veikko" 

(kestänyt eli ymmärtänyt leikkiä).

2587. "laps rupeis itkemää ei kestänt ennää" 

(kestänyt aloillaan, tyynenä).

2588. "miten laps on kestännää" (kysyttiin

pienen lapsen äidiltä).

2589. "lämmytettäm piäni kesui hiuka" (kesui 

eli pieniä käsiä).

2590. "noi mossit on ni ujosia, ne vierastoa 

kauheesti, isommat kessuuntuu pikemmi kum 

pienet" (mossit eli pienet pojat).

2591. "niitä kesyteltiin kaikim pualin" (itkeviä 

vauvoja).

2592. "tyttö o käyntkii kesähelteisillie, ei ok ku 

paita peäl" (lasten kesä).

2593. "en oo ennen nähänyn nuan ketalehia kersoja" 

(ketalehia eli vallattomia).

2594. "pojan ketjake, ei muuta ko vallatoip" 

(melskaa, remuaa).

2595. "voi pirkules kun nua kakarat ketalehtaa tuas 

jaloos" (vrt. ulos ohjaaminen).

2596. "ketkaloivat, eivät kestä asemmilloa yhteä"

 (lapsuus=liikkeen aikaa, vrt. vieras paikalleen 

pakottaminen).

2597. "se iänneen naurrook ketkettellöö" 

(naurusta itkuun).

2598. "se ei ouk kylän kettoo kulukenna" (kylät

=nykyiset kaupungit, eivät sovellu lapsille).

2599. "että soa lapset männä ulos nii ketonaisis 

voatteis, ko o nii kylmä ilma ja vinka käyp" 

(ketonaisis eli ohuissa, lasten vaatetuksesta 

huolehtiminen).

2600. "o silmä ku keträ, nii pyöriä" (lapsella 

pyöreät silmät).

2601. "värnävirppee ketrevvää, pittääpäs kerriik" 

(keriä itkulankaa, lapsen kiukutellessa).

2602. "se on kettara poika menee että perse vilkkaa" 

(kettara eli vilkas, omia hyveitä, vrt. paikallaan 

oloon ohjaavat "skoulut").

2603. "poikkee sielt ilateeost ja kettelää sekkii" 

(ilan eli pahan teosta, vrt. ilakoida).

2604. "kävelehä sie poika ketterämmin, jotta kestät 

mukana" (yhessä liikkuminen).

2605. "tämä se on ketterimällään käsittelemään" 

(käsittelemään eli koskettelemaan kaikkea, 

omaa oppimista).

2606. "pienillä poejjilla eij olt mittääm muuta 

kun semmonem paejjankettu" (päällään

kesällä).

2607. "johan sil miun siskollain on iso tyttö ja" 

(omien lapsista iloitseminen).

2608. "poeka on kettänä peitteem poes piältään" 

(kätkyt=vuodetta ylempänä, lähempänä tulta).

2609. "kakarat ketteävät het kuv vähäsenki ilima 

lämpijeä ihtesä niv vähii ryysyih" (ilmojen 

mukaan eläminen, lapsilta oppiminen).

2610. "lapset ne kettäät itsijää aamust iltaa tuol 

määes" (laskevat mäkeä aamusta iltaan,

leikki=lasten työtä).

2611. "lapsillen noit suolakkehii ja ketulleipäsii 

ja kallionimarrettakih ol" (omat karkit,
maan heiniä).

2612. "ne ko ketustoat toisijoa vällii" (ketustoat 

eli retuuttaa toisiaan, vierestä katsominen

ja omille tavoille opastaminen).

2613. "riissuuk ketusttaa" (nukuksissa olevaa 

lasta, vrt. kettu=nahka).

2614. "älä ketusta niin ittees ko viälä on jäät meres" 

(ketusta eli riisu, lämpimät kevätpäivät).

2615. "mitäs olet nin ittes ketustanu kelteisilles" 

(luonnon lapset).

2616. "kyllä se jo tehhäk ketustaa hiukkaisen avuks" 

(omien keralla tekeminen).

2617. "tyttöö juastak ketuuttaa peräs" (lyhyin 

askelin, vrt. ketun askelin).

2618. "olha mokoma sellane keukone jot milleä 

ei ois totelt, eikä häntä kehant lyyvväkkeä" 

(lyömisen vieraudesta).

2619. "paksukorvanen ettei tottele mithän 

tuo poika" (ei tottele=kaipaa vapautta, 

omaa tilaa).

2620. "kyllä niitä saunassa käytettii" 

(pieniä lapsia, vrt. pesemiseen yhistetyt 

suojelevat loitsut).

2621. "niitä pitäsik käöttääk kylässä nuita 

lapsija elin ne metettyy täällä syvämmaassa" 

(vrt. kylä=talo, sukulaistalot).

2622. "muutaman kerran tyttö onkkee käytti 

järvessä ni sille ol kiirep pihhaan" (omat

"työharjottelut", vapaus valita).

2623. "meijän poika kun aina sängyn piältä 

puota keuvahteloo" (liike=omia hyveitä,

hyväksi kääntäminen).

2624. "keviät ne on lapsen ajatukset" 

(keviät eli kevyet, vrt. aikuisten ajatteluun

pakottavat "skoulut").

2625. "nuori ihminen, ei se ajattele, ja niin kevia" 

(kevia eli huoleton).

2626. "kyllä se tyttö on niin keviä, koska hän 

sakonee" (sakonee eli järkiintyy).

2627. "ehä se mei tyttö kipijä oo, se on vaa 

kevähynt" (kevähynt eli väsynyt pitkästä 

talvesta).

2628. "keväthankiisilla myö tehtii sellane 

sukslautta, jolla myö laskettii mäkii" 

(omat leikit, itse keksittyjä). 

2629. "jos viäl hiukankin kenkkuilet, 

niin kato nahkas" (kato eli varo, 

uhkaaminen=väkivallan välttelemistä, 

vrt. eläinvanhemmat).

2630. "oottakaaham miestä kenkiväksi 

ku ootta oottanees syntyväksi" (kenkiväksi 

eli käveleväksi).

2631. "semmoinen suatska oh heilej 

juohtunna mielleen, se hyvih herkästik 

katkattaa" (suatska=juttu, katkattaa

=naurattaa lapsia).

2632. "se aena pienenty ja pienenty ijäm 

mukana" (aukile lapsen päässä).

2633. "joha se tuluo joakertoa vastoa" 

(jaakertaa eli kävelee vastaan, 

pikkutyttö).

2634. "puhuu jaakertaahan se jo vähä" 

(puhumaan oppiminen).

2635. "sit ne jaalas että ihlan minuu jo 

harmitti, kun on nuorii kasal niin ne tuot 

huonoo viittii jaalata" (jaalata eli kiusata, 

vrt. kiusaajien ja arempien pakottaminen 

samaan paikkaan).

2636. "sehän jaamailee sanoja jo aivan omin 

takein" (jaamailee eli tapailee).

2637. "juami nutuh helemasta kiini" (isän 

nutusta kiinni, omat isät=pukeutuneet 

omiin vaatteisiin).

2638. "uuvessa mekossa kontataj joamistaa" 

(pikkutyttö, konttaa hitaasti).

2639. "minuun kiini juamittaatu kun olin pois 

lähössä" (lapsi tarttui kiinni, vrt. emossaan 

roikkuvat apinalapset).

2640. "heä joamuisii minnuu kii, niij jotta en 

tahtont peästä erroo" (kosketuksen tarve).

2641. "mie ko juappuan piäluajestais kii nii kyl tiijjet 

pahhua tehneheis" (lapsen uhkaamista, vrt. asian 

selittäminen lapselle).

2642. "piem poeka kävelläj joapittaa" (jaapittaa,

luonnenimi japi).

2643. "niihä tiä männä juarikoittua ko vanhat miehet" 

(lapsen kannustaminen).

2644. "johaan se pien Puavoi kävellä juarittaa" 

(kävelystä iloitseminen).

2645. "Pekka se juarnittaa nii hilijaksee" (puhuu 

hiljakseen, vrt. jarni, jarno).

2646. "mänyöt tuonnepäi joartuvoat uurtoat"  

(uurtavat syvässä lumessa, lasten perään 

katsominen).

2647. "poejaj joarukka" (pieni poika).

2648. "jos että heitä jaastamasta, niin lennättä 

molemat kartanolle" (kartanole eli pihalle).

2649. "ei nukuk kuj juonijaaj jakkaa" (jakaa 

juoniaan, vilkas lapsi).

2650. "kyl mää ole se sanonu mont kertaa, 

et tua mee poika o aika jaatikas konnei sitä saa 

sit yhtää tottelemmaa" (jaatikas eli itsepäinen,

vastaan laittava).

2651. "tippa siit jahtas muita" (hippa).

2652. "kyllä ne jahkoamaan on melkosie, 

mutta työstä ei tule mittää" (jahkoamaan 

eli kinastelemaan, vrt. jahkailla).

2653. "se poijan kossiha onki kuulemma 

semmonen jahkura, että tekis kaikki oman 

pääsä jäläkehen" (itsepäiset, itsenäisyyttä 

opettelevat).

2654. "jahkuroipi vastaha niin palijon ko kerkijää" 

(lasten pakottajat ja kuuntelijat).

2655. "meijäm poika öksys mettääj" (eksyi 

metsään, vrt. jäi auton alle).

2656. "oikkeen sylliij jahus ja hyppi" (tyttö 

iloissaan).

2657. "elekkee jahuta" (nahistelko, 

luonnenimi jahu).

2658. "missään ne jakkaroevat kun eivät alat tullak" 

(asialle laitetut lapset, vrt. itse tekeminen).

2659. "kuv vähä isommaks tuli täyty semmonev 

villane jakku pistää pairam päälle" (jakku eli 

takkimainen mekko).

2660. "jakkunuttu" (pojan nilkkoihin asti 

ulottuva nuttu, ks. valokuvat).

2661. "sem miä muistan ihah hyväst kum miä 

kävelij jakkusillain" (lapsuusmuistot).

2662. "sill on nenä ku jalaksempainij ja silmä 

ku tiinumpohja" (ullakolla elävällä olennolla, 

tarkoituksena estää lapsia menemästä 

vaarallisiin paikkoihin).

2663. "on niillä jalanjuokseva poeka, eikö liek 

kolomannella oleva" (kolmannella vuodella,

vrt. talvella).

2664. "niiko ne pojalopentkat kaikha niil 

jalapäälykset pikovelliit" (pikovelliit eli 

halkeilivat, juostuaan paljain jaloin).

2665. "kyl minäkis suvella olim paljaij jalvon" 

(kesäisin, 12-vuotiaaksi asti).

2666. "ei sitä jalakkoin saak kaattaa" (lapsen 

pesuvettä, ihmisten kulkemiin paikkoihin,

taikakylvyt).

2667. "niij jäehij jalan allep puhe" (lapsen 

alkaessa kävelemään ennen puhumista).

2668. "laps rupijaa nouseh jaloilleh" (tärkeänä 

pidetty hetki).

2669. "se viittoo vua jalakaser ristii eikä ruppeej 

jalale" (laittaa jalkansa ristiin, vrt. pitää istumisesta, 

asia kerrallaan).

2670. "kyl se jo jalkas tanuu, vaik ei ol viäl vuarenka" 

(tanuu eli kävelee, vrt. tanhu).

2671. "kyl sun jo elääk kelppaa, kun olet lapses 

saanu niin suureks et ne jo it jalkas tanuvat" 

(elämä voittaa).

2672. "ompaha sitä sitte aikoa vanhana kyleällä 

ku tenavat peäsii jalakasa alta syömää" 

(helpommista ajoista haaveileminen).

2673. "äit, otetaak myö sienist jalatkii korrii" 

(oma oppiminen, omilta oppimista).

2674. "sellane ol heija kahe jalan kans, 

ninku kiikkutuoli jalat siin olliit heijas" 

(heija eli jalkakehto, outo asia).

2675. "kun ne antoi ens kertoa niilen jotai 

suuhun, sem pit seisoa, sei suana muata" 

(ensimmäistä kiinteää ruokaa annettaessa, 

tukehtumiselta varjeleminen).

2676. "se on kläpilä pietty jalkanahkana" 

(jalkojen peitteenä, jäniksennahkaa,

syntymän jumalattaren eläin).

2677. "ei se pääs mihkää, ku sillon piän laps" 

(paikallaan olon aika).

2678. "toi laps sit tekee ja päivän mittaa 

monta pahaa, kyl sen pitäs panna jalka naruun" 

(pahaa tekevät lapset, oire jostain).

2679. "ku laps rupes keimä, jalkpuur keitetti" 

(jalkapuuro, kävelemään oppimisen 

kunniaksi).

2680. "jalkapuuron täyryi olla niiv vahvaa, 

ettei se yhtääm myäntäny" (myäntäny

eli antanut periksi).

2681. "a miu moamoi ol jalkasis nii varrai 

oamusel ettei kukkoa muu olt viel silmijeäse 

avant" (lyhyet päivät, paljon tehtävää).

2682. "kaekki ei tytynnä jalakasouvatuksee, 

käellä pit kiikuttoa" (jalalla souvattaminen, 

kädellä kiikuttaminen).

2683. "kas ku Olli riippuu jalakataipumistaa 

oksalla" (ihmisapinat).

2684. "tanssattiil lapsej jalkatanssia että se 

pian käveleen rupeis" (puhumatta pärjää, 

kävelemättä ei).

2685. "aina siittä on tuosta pojasta peleko 

ko se on niij jalakava" (jalkava eli menevä, 

mieheksi oppiminen).

2686. "osaaks yhtään säästää äites jalkavaivoja 

ja tuara eres puita pirttii" (nuorten itsekkyys,

vrt. itsenäisyys).

2687. "se osasi sitte jo jalakavastit toimittaa" 

(lapsi, puhua sujuvasti).

2688. "kyl meitil aij jalkavehkei oli" (lapsena, 

jalkavehkeitä eli kenkiä).

2689. "kyl minäkis suvella olim paljaij jalvon 

ettei tonnek kahtatoista käypään saakka ollum 

mimmostakaj jalkinetta" (paljasjalkaiset

suomalaiset).

2690. "onko sulla hyvät jalakinehet että siellä 

voi ollal luojetta" (jäälle noussutta vettä,

nuorten neuvominen).

2691. "paa jalkinees kuivamaa tuon uunin kolkalle" 

(omille tavoille opastaminen).

2692. "ompa pojalla hyvät jalakineet, uuvet 

saappaat ja kahet sukat jalasa" (hyvät jalkineet,

elämän ehto).

2693. "meillähän tytöt pitävät huolen koko 

talonväen jalakineista ja käsineistä" (oma 

työ=vahvistaa, vieras työ=heikentää).

2694. "siiheks sie tulit miu jaloksihhei, 

alakkii juosta kotiheis" (naapurin lapselle, 

omat lapset ja toisten lapset).

2695. "isäsäj jalakovälistä livaht pihalle" 

(isäänsä vikkelämpi).

2696. "senki jallikka, missä sinun korvas on, 

ko et kuule ekkä kuuntelekkaha" (vrt. katso,

katsominen kuuntelemista vanhempaa).

2697. "kyl tarttis jallittaa tukastas että kerrankin 

tietäisit olla ihmisiks" (lapsen uhkaaminen,

vrt. neuvominen).

2698. "tuo meijän poeka on jalo, ettei se koskaa 

tie sitä, mitä käsketään" (jalo=itsepäinen,

kova, luonnenimet).

2699. "ei käöl lapsej jalloeleminev vanhempiijjaav 

vastaa" (vrt. vanhempien lapsiaan vastaan, 

yhenarvoisuus).

2700. "siin on kaheksaanni astil lapsia ja aenaek 

kaksi jalojjuoksematonta" (jaloinjuoksematonta, 
pientä lasta).

2701. "kun näkisih hänen jalon juoksovana" 

(lapsenlapseni, isovanhempien toiveita).

2702. "ne on jo jalon juoksevat lapset sillä, 

ne on jo niin isoja" (jaloin juoksevat eli 

isot lapset).

2703. "laps alkoa jo jaloitella" (kaikki hyvin).

2704. "nii se jo on varma laps, joha se ruppee 

jalottelemmaa" (luonnenimi varma).

2705. "lapset on kätkyyssä jalottaen" (jalat 

vastakkain, päät eri suuntiin).

2706. "siitä jammoomisesta minä saev vihtoo" 

(riehumisesta, vrt. jamo, jammo).

2707. "jo tukkaaj jammiittuu" (jammiittuu eli 

tarrautuu, vrt. apinalapset).

2708. "jamo tänne tuo poika koko illaksi eikä lähteny 

kotiihan" (vrt. kotona asiat huonosti).

2709. "ei niillen niit pahkapiäsanoja piem monta 

kerttoo jamojak" (pahkapääsanoja eli kirosanoja, 

toistamalla oppiminen).

2710. "van on siinä topra poeka, se jo seistäj 

jamottaa eikä ennää pahastik kaatuilekkaa" 

(lapsen kehuminen).

2711. "Juakko jampsii vastua jos häntä käsketiä 

mihi askareihe" (lapsilla teettäminen

=aikuisten heikkoutta).

2712. "lapset ko keskeniä jamuvaat" (telmii, 

riehuu).

2713. "se on aina sylliij jamunna" (sylilapset).

2714. "sillon tualla pikku ipanallakin tapana janata 

kovaa vastahan" (itsepäisyys=itsenäisyys, 

omia hyveitä).

2715. "ne rupes jo jankkuamaa, puhetta koettaa" 

(jankkuamaa eli puhumaan).

2716. "ne janksiit vanhemmillee vastaa" 

(tekevät vastoin tapoja).

2717. "laps äetiisäj jannahtaa kiini" (jannahtaa 

eli tarttuu, luonnenimi janna).

2718. "ei luulis vaik on jo miähe ijäs et on nii 

paljo jannuvikka pääs viäl" (jannuvikaa eli 

lapsen vikaa).

2719. "kyl sä ole aika jannu, mitä su äitiskä sanosis, 

jos hän tiäräs" (elää niin ettei vanhempien

tarvitse hävetä).

2720. "nuo muoskat kun ne aina jantteloo 

keskenään" (muoskat=lapset, jantteloo

=nahistelee).

2721. "itteppäinen k oli, oikeij janttura" 

(jyrkästä mäestä laskenut poika, 

kipu opettaa).

2722. "jantturoittua" (hoipertelee, pieni lapsi).

2723. "jantuksissaahhan se tuota pienempätä 

kiusoa" (isoveli pienempäänsä, vrt. kateus).

2724. "eistä nyt tarvitte niij jantuh jaloon 

lasta soutaa, saa siin ollat tikkuneulet käsis" 

(kätkyttä soudattaessa, omien ilojen

muistaminen).

2725. "elekee japikoija" (metelöikö).

2726. "aenahan ne japisoo" (lapset keskenään).

2727. "se tuossa kontataj japlitti" (lattialla

pikkutyttö).

2728. "katom miten se seisoaj japottelloo" 

(seisoo tomerasti, vrt. jäpittää).

2729. "nuista poejjista on tullunna semmosija 

jarnikoeta, aena ne pittää pintasa" (jarnikoita 

eli itsepäisiä, vrt. jarni, jari, jani).

2730. "poika vuan jarnistaa tehä vastarintoo 

aikamiehelle, vaikkei ylety kuin vyötäisiin" 

(miehuus=mielentila).

2731. "se sannoo niin somastij jarskkauttamalla" 

(omat jarskat, vieraat ärräviat).

2732. "kuulej jassikka, elä määs sinner rappusille" 

(vieras rakentaminen, vrt. "kerrostalot").

2733. "nys se tua sikijö sänttäs ulos, vaikkon appo 

alasti" (lasten elämää).

2734. "voe kun ne om myötääsäj jatinassa" 

(lapset jatinassa eli kiistoissa, tunteella 

elämisen hinta).

2735. "yritäppähä vielä kerrankaha huonompaas 

tukasta jatistaa" (kiusaamiseen puuttuminen).

2736. "tulenooks hänest eläjää" (sairastelleesta 

pojasta, oikeat taistelut).

2737. "se kasuvaa niin nopiasti että joka välisä 

oj jatkunu" (tyttö, jokaisen näkemisen välissä).

2738. "ei sillä jalat jatkune" (täysikasvuisella 

pojalla).

2739. "no jo siin ol jauhamista ko tuo laps sylis 

sellases lumes tallasi teil" (hätä keinot keksii, 

vrt. lähekkäin asuneet sukulaisperheet).

2740. "toi tukast jauhatus" (oli kauheaa, 

lasten välinen tukistaminen).

2741. "ne nuo lapset syyvväj jaohentaa viis 

kertoo päevässä" (kasvun aika).

2742. "toi Erkki söis vaa jauhovellii, mur 

ryynyvellist ei se välitäj ja se itkee ku puuroo 

keittää" (omien ruokien löytäminen,

vrt. syömään pakottaminen).

2743. "mittee tuota poikoo ennee jauruuttelloo, 

eihään se siitä sen paremmaks tule" 

(kurittamisen turhuudesta).

2744. "laps äetisäk kaolassa javottaa" 

(läheisyyden tarve).

2745. "an oikee aika jeekku, et menne piremmäl" 

(työnnä vauhtia, mäkeä laskettaessa).

2746. "meilän pikkuvavva viarastaa kunn ei 

ussein nää semmottia partajeeveliä" (vieraisiin 

luottamisesta, vrt. eläimet).

2747. "nua jeevanat hyppää oves erestakaasi" 

(liikkeen aika).

2748. "josset sinä jeevana tottele niin sittenhän 

on ihme" (ihmetellyt lapset).

2749. "aika pojaj jehkima" (reipas, ripeä).

2750. "kyl sie uot aika jehkimä" (innokkaasti 

potkiva vauva).

2751. "aeka jehu se poeka jo on kul lähtee 

omimpäisäk koskellev venneellä" (tekemällä

oppiminen, osa aikuistumista).

2752. "taitaavap pojaat taas siäll olla jekkujaan 

tekemässä" (jekku ikä).

2753. "piä jekottaa pystyssä, ei yhttäär retkuk" 

(niskan voimistuminen, kasvuvaiheita).

2754. "noist poja jeltsiist on oikei ihmessä, 

ko tekkööt nii paljo pahhaa" (pahan tekeminen

=hyvän tekemisen puutetta).

2755. "kyl nii jämt huushol ol et jos johoskin 

kiälletty vaan kajos niin kyl kovim plätätti" 

(lyötiin lapsia, jämptissä huushollissa,

vieraiden tapojen alkuperää).

2756. "täst lapsel koltti tule" (koltti=hame, 

mekko, vrt. kolttasaamelaiset).

2757. "sievä jepukka lapsen uusi kolttu" 

(sievään pukeminen).

2758. "mie kaipuan emol jot sie jepenoittelet 

miu puhheitain" (kaipuan=kantelen, 

jepenoittelet=matkit).

2759. "astuoj jeppasoo" (pikkutyttö, lyhyin 

askelin).

2760. "se on koko jeppe se meijän poika" 

(luonnenimi jepe, jeppe).

2761. "kenenkä jepukoita nuo on" (vieraat lapset,

outo asia).

2762. "aika jere, jaksuakha hiä oikija miehe mittaseks 

virruukua" (jere=pienikokoinen, virruukua

=kasvaakaan).

2763. "ei noi lapset tottelev, vaikka niillep puhus 

kuinka koreesti" (vrt. meiän lapset).

2764. "minä olin sellaiv vilunki, tuppasin tekeen 

kaikellaisia jetkuja" (lapsena, luonteen

muuttumisesta).

2765. "kyl siin sellane poja jetova, se ossua ja kerkijiä 

kaikkii tekemiä" (lasten kehuminen).

2766. "pieninki poja jetova osas panna kovast 

vastua isäl" (vastaan paneminen=itsenäisyyden

opettelemista).

2767. "jättiläinen vie sitte jos mennee liika kauvvas 

mehtään" (omat sadut, opettavaisia).

2768. "se ol niim mukava kun se asttuuj jeuhkas" 

(lasten seuraaminen, omia ilon lähteitä).

2769. "jalat jimmertää" (lapsen potkiessa

kylvetettäessä).

2770. "pulukkoa vetteäj jirnistää" (lapsi pihalla, 

omaan ohjaavat leikit).

2771. "joko ne om minkä ikäsiä" (lapset).

2772. "jo tääll om pirpaa" (pirpaa eli pirpanaa, 

pieniä lapsia).

2773. "älä jo kiusaa mua ennää" (kiusaajille

vastaan paneminen, vrt. kiusaajien ja

kiusattujen kokoaminen yhteen paikkaan,

huono ajatus, yksi huonoimmista).

2774. "no siinähän tuli kaepuu sitte että missä se 

Pieta on niin, niin tuota, jopahan äeti keksi mun" 

(sängyn alta, lapsuusmuistot).

2775. "meijä poika, ku löi kirveellä jalakaasa, 

ni sitä ei suatu paranemaa" (vieraat kirveet,

vieraat vammat).

2776. "jojenäyrähilt laskeevat suksil jäälle" 

(omat asuinpaikat, omat leikit).

2777. "josko me sev vetej ja puut viätiin sisään" 

(lapsille uskottuja töitä).

2778. "ei oikei olt äkäine josei oikei olt hyväkeä" 

(äitiä muisteltaessa).

2779. "jos kuin koetah hyvällä neuvvoan ni ei 

totella" (hyvällä neuvominen).

2780. "tuastakos äitee kataapuu jotta tryykiä 

tarvittisit" (tryykiä eli kuritusta, lainasana

=lainatapa).

2781. "se hyppäs, mut eihän se muuta kun siihen 

nietoksseej johaht seisommaa" (omat majat

=matalia, lapsiystävällisiä).

2782. "koitas ny johratella miälees mihinkä sinä 

sen puukon jätit" (lapsille puhumisesta).

2783. "sullahan onni jo iso tuo poijan vattelo, 

juohattele vain työn iäreen" (työn ääreen

johattaminen).

2784. "vanahempaem pitäs johattaa lapsijaa 

oekijjaa" (oikeaan johattaminen).

2785. "ei se laps pitkään muistak ollah hyvänä, 

se tarvihtoo juohatusta" (juohatusta eli 

johatusta).

2786. "toeset toesijaan johtaa" (pojat ilkeyksiin, 

joukossa tyhmyys tiivistyy).

2787. "tulukaaham minuj jälissäni" (vanhempien

ja isovanhempien jäljissä kulkeminen, 

omaa oppimista).

2788. "ja itek kun tämä Liisa kitu niin siitä kaet 

se johtu tuohon lapseen" (kivuliaisuus johtui 

lapseen, periytyvät vaivat).

2789. "siis taas ruvettii tiukkamaa" (tiukkamaa

eli leikkimään).

2790. "sepä kepais sievään" (kepais eli nousi 

pystyyn, luonnenimi kepa).

2791. "ei semmottem piänel lapsen auta antaap 

poratak, ko vaaj joinkis saa pysymää" (porata 

eli itkeä, itku=viesti pahasta olosta).

2792. "on se joinnii pahailikinen pentu" 

(pennuksi kutsuminen).

2793. "hä usko kaik mitä toise hänel joerottava" 

(hyväuskoiset lapset, alttiita yllytykselle).

2794. "ko kasvoat miu kannain, ja joutuut miu 

joutsenei" (hellittelysanoja).

2795. "miä joka olen nii murha puhuh ja 

huutah, joka huulan oikei" (murha eli kova, 

oikeus omaan luonteeseen).

2796. "ei se tenava viälä puhu mutta kyllä 

se jo jokeltaa" (tenavat=hirven heimo,

jokaisella heimolla oma lasta tarkoittava

sanansa).

2797. "lapsem puhe oj jokellosta" (lapsen eli

pienen lapsen, vrt. tyttölapsen).

2798. "lapsi puhhuoj jokeltaa" (vrt. jokke).

2799. "tenavat lasketteli jokiahtehes kaiken 

päivää, milloon suksilla milloon kelekalla" 

(omat asuinpaikat).

2800. "kas velist ol kiista oikke, et kuka ol 

ensmene jokirannas" (kiistaa eli kilpaa, 

veljeksillä).

2801. "älkät tääl maleksika jokirannas putoottej 

jokee" (joesta varottaminen).

2802. "jos meettä jokirannallen niin näkki vie, 

sieppaa jokehen" (näkki eli veenhaltija,

vrt. nakki).

2803. "älä määj joer rannalle, Jokiukko tulloo 

ja viep matkassaa" (haltijoilla pelottelu,

lasten suojelemista).

2804. "lie olt nuota naapuri lapsii ko männiit 

jokrantaa" (lasten silmällä pitäminen).

2805. "ei ne anna sille isälleen mitään suhtia, 

joko se kieltää taikka käskee, nin soon ykskaikki" 

(isän kunnioituksen menettäneet).

2806. "se on oekein jolohu poeka" (jolhu

=kookas, komea).

2807. "siint on jolistonne nii pitkä poika tuast 

Matist" (kasvun aika).

2808. "se ov vähä patvinuv vaan kyllä se siitä 

jolistuu" (pyöristynyt, solakoituu,

vrt. patvikoivut).

2809. "jälekkäin jolokehtiit kun eij ouk muuta 

tekemistä" (jälekkäin kulkeminen,

omat leikit, vrt. talvipolut).

2810. "iso pojaj jolkkar, etkä vihti miteän tehlä" 

(vrt. istumaan opettavat skoulut).

2811. "pojaa jolkii saa mennäh huamee paijun 

parkkii kiskomaa" (menemään opettava

metsä, vastakohtia).

2812. "tul tohoj jolkkielemaan kun ei viittit 

tehläm mitiäj ja viettelie viel meilänkil lapset" 

(vieraiden tapojen leviämisestä).

2813. "a mittää eijj oo nuoil toistalo lapsil 

tekemistä, senko joute jolkottelloot kaiket päivää" 

(toistalo eli naapurin).

2814. "lorti parkku jollasiva nälisäs" (lorti 

eli lapset, missä elon tuoja).

2815. "tules tissii saama, ettes sii jolla" 

(jolla eli itke, tule=kävelevä lapsi).

2816. "on ny kakara jollaamati" (kakara

=kakartajan heimo, vrt. kaakkuri).

2817. "kun ysöt ungat imöö emeänsä ni 

sanoovat, ne jollii" (isot lapset imee emäänsä, 

imetys jatkunut pitempään, vrt. ehkäisy).

2818. "itkee jollottelee iso likka" (lapsen

tavoista pääseminen).

2819. "toene itkeäj jollotti, toeset vielä härnäs" 

(lasten elämää, eivät osaa ajatella toisten 

tunteita).

2820. "et kova suru olis ol jolte olis päässy" 

(poika mukaan kalamatkalle, oma perinne

=omilta oppimista).

2821. "se imetti niitä jompaakumpaa poikaa" 

(kaksospoikia, yhtä kerrallaan).

2822. "Matti virkko, jot sie jonasit heil mei lapsii" 

(jonasit eli moitit, teit tapoja vastaan).

2823. "kehtaskii viel jonkottaa äilellee" (jonkottaa 

eli väittää vastaan).

2824. "sellain laiska jonkki se poika, eihän se 

mitiäv viittit tehläk kun ei aikonnaan o opetettu" 

(paheksutut eli vieraat piirteet).

2825. "eihän se jaksa vielä tuommonem poika, 

ei se kovin jonto ou" (jonto eli vahva, aikuisten 

töihin pakottamisesta).

2826. "mäkkee laskettiin paljoj jontturisa" 

(jontturisa eli jonossa).

2827. "mieko katkasin sahaterän ni isä jonus siin 

puol päivää" (jonus eli moitti, vrt. ajatteli 

rahanmenoa, ei pojan tunteita).

2828. "mie täs uo jonunt meijä Ristoo, ko päivä 

o illaas eikä kuulu kottii" (odottanut kotiin, 

omista huolehtiminen).

2829. "saapiks ne sil viisiikää tottelemmaa jos 

yle aikaa jonuvaa" (jonuvaa eli moittii lapsiaan, 

oudoksuttua käytöstä).

2830. "se kum pitteäj jopotti sormesta ja nukku" 

(sormesta kiinni, pikkuvauva).

2831. "ne nukku niihij jorinoihin sitte" (jorinoihin 

eli lauluihin).

2832. "laps unisena itkee jorisee" (itkun aika).

2833. "kyl pitäs äiti paremmi katsuo sen tytö perriä, 

mie luule, et se o kohta joro jälil" (tyttöjen perään 

katsominen, vrt. väärät miehet).

2834. "se poika on mänt joron jälkilöil" (hyvästä 

pojasta pahaksi mieheksi, vrt. päihteet).

2835. "nyt sie veikkasei oot joron jälil" (veikkojen 

perään katsominen).

2836. "piänempä sai heijaap piänempää ja laulella 

jorotella sit vaa" (heijatessa laulaminen).

2837. "oles sä itekki joskus piän ol" (oman 

lapsuuden muistaminen).

2838. "minä oonnii semmosem miehen poeka 

jotenka en turhia säekäe" (vrt. pelottavan 

miehen poika).

2839. "koitelkaaha jotekuikii olla keskennää" 

(sovitellen, ei käskien).

2840. "myö olloa siskoin kans jotekuiki samamittasii" 

(omat mitat, summittaisia).

2841. "kyl sen niin kauvan annettiij jotkottaa" 

(jotkottaa eli imeä rintaa, seuraavan raskauden 

alkuun asti).

2842. "äeti imetti jotta sitte ei oos sikkiimmääj 

ja siinä ol kyllä perree" (imetti lasta kauan, 

jotta ei sikiäisi uudestaan).

2843. "jol ei ou nuorena viivykkii, sil ei ou 

vanhana jouvukkii" (hidastajaa, auttajaa).

2844. "jouvvutav vuan toinen ennen kun 

kerkivvää kuoltam mies" (toinen lapsi, 

ennen miehen kuolemaa).

2845. "kyllä ne nuo pojat aina pelloovat tuon 

jouspyssyyse kansa" (omat pyssyt).

2846. "katajasta semmosie vähäsie jousipyssyjä" 

(tehtiin pojille, vrt. metsästysjouset).

2847. "joukeastis se kiikkuvakka voal liikkuu" 

(vakat ja kätkyet).

2848. "musikkana se ol semmonev vilikuna, 

että kerkes joka paekkaaj, ja nyt on nuij  

joukeeliikkeinej ja harvapuhheine" (musikkana 

eli poikana, luonteen muuttuminen).

2849. "kyllä silläki miähellä sitä joukkoo on 

peräsänsä, että on tiätämistä mistä niille kaikille 

elannon hankkii" (oudoksutut suurperheet).

2850. "on niim paljo pienie joukkoja" (pientä 

joukkoa, lapsia).

2851. "eiks nuo settäis joukku tulne teäl käymeä" 

(setäsi joukko eli perhe).

2852. "ei se oo virijä joka joukon laettaa vaen se 

joka sen elättää" (sanonta).

2853. "joko teijäl Liisa pakkaa joukkoho" 

(joukkoho eli nuorten pariin, oman ikäisten 

seuraan hakeutuminen=luonnollista, 

päihteet=luonnotonta).

2854. "hiljaa siinä mukulat, taikka mä tuuj 

joukkoon" (mukulat, vrt. muksut).

2855. "on ne opettanna lapsesa siivoks, ei ne 

suuna piänä oo mänössä joukkopaikassa" 

(opettaneet vai pakottaneet).

2856. "nyj joukkopaikas sit kiusasvat" 

(kiusaajien suosimat joukkopaikat,

vrt. skoulut).

2857. "ne jokka joukottuu niim mitä ne äitestä 

perustaa" (joukottuu eli perustaa oman 

perheen).

2858. "mie olen kattonu äpärhenä ko tehthin, 

joulukynttilöjä olletikki" (lapsuusmuistot,

äpärhenä=lapsena).

2859. "miekii yhe ker pyysi isält, mie sanoi kaik 

männööt joululeikkilöi saak miekii männä" 

(halu olla yhtä, kuulua joukkoon).

2860. "ei joutanna kaekkia unijjaam makkoommaan 

kum piti soahas sukkoo kinnasta" (sukkaa ja 

kinnasta, lapsille).

2861. "ei tost flikast viäl suurt appu ol, mut jouta 

hän tosa oma flika hupilaisen ol" (hupilaisen

eli ilona).

2862. "kyllä se joutaa lapsella olla isä" (isääkin 

tarvitaan).

2863. "päästit sen tytöj joutavaj jälellem miten 

se sieltä pääsee poes" (etäisestä kylästä, 

vrt. kaupungista).

2864. "joutavoejessa niijjen nuijem poekaen 

aeka mennee" (oudoksuttu joutenolo, omassa 

elämässä harvoin joutoaikaa, vapaapäivä

=tuntematon käsite).

2865. "jos nyp poika putoot siältä tikapuilta 

alas, kus joka paikkaan kripuat, nin sinä joutem 

poraat, kun sua sattuu" (oma kiipeileminen, 

vieraat tikapuut).

2866. "ainahan niitä joutokotvannaap piti 

tehäs salloo" (tehdä nukkeja, vrt. omien 

tapojen kieltäminen).

2867. "kyllä se tyttö siitä solostuu ku aeka

immeeseen ikkään jootuu" (solostuu eli 

solakoituu, painoon ja ulkonäköön 

suhtautumisesta).

2868. "kuta välemmih hammas tulloo sitä 

välemmin toinej jouttuu" (toinen lapsi, 

hampaista ennustaminen).

2869. "ne jourus niim piänen piikaks sit jo" 

(lapset piioiksi eli palvelijoiksi, palkkatyö

=suoraa orjuuden jatkumoa).

2870. "kun niin nuorena joutu sinnev vierraan 

työlle" (vieraan työn pilaamat).

2871. "joutuva sieltä mäiltä ja moata, että 

oamulla soa teijät ylös" (joutukaa pois mäeltä, 

ihminen=luotu ulkoilmaan).

2872. "tuun nyh hyvän tähej joutua pois sieltä 

jojesta" (koko päivän joessa pulanneelle).

2873. "myö oltii joukkopiikoi myö saman ikäset 

tytöt" (liikuimme joukossa, turvallisempaa).

2874. "oon minä sitä sinne käskeny van se 

vaen vastaan juhkaa" (juhkaa vastaan, 

vrt. kuunnellut lasta).

2875. "kyllä se oli kans jukelin tähek ku kersolle 

annettiin terävä linkkuveihti" (vieraat veitset, 

vieraat vammat).

2876. "sikijöt jukertellee kaikki paikat, ja tekkee 

roskija laattijalle" (jukertellee eli kaivertaa, 

puumökit).

2877. "joks käyttä siin jukimaa toas, ettäkä 

arvaa lähtii" (jukimaa eli laittamaan vastaan, 

luonnenimi juki).

2878. "mitäs ne pojat jukistelluot ku ei olla 

jo mänemäs mihi käskettii" (käskemisen 

vieraudesta, saa tekemään vastaista).

2879. "ei sitä tarvinnup pahastij jukittaakkaa" 

(jukittaa eli patistaa poikaa, lapsen luonteen 

tunteminen).

2880. "vähäkö teill on olluj jukkaa tännäep 

päevänä" (jukkaa eli kiistaa).

2881. "älä enäh yhtäh jukkail" (jukkaile eli 

viivyttele, luonnenimi jukka).

2882. "mitä siin jukitta viel toisiinna peälle" 

(jukitta eli nahistelette).

2883. "ne jukkis toenen toestaa, että määs 

sinä ja määs sinä eekä mänis kumpainenkaa" 

(lasten elämää).

2884. "siinä niillä meni pojilla aeka jukkiissa eikä 

lähöstä tullut tolokkua" (tolkuton eli järjetön

elämä, tunteita sitäkin enemmän).

2885. "eläkä aena jukit toesta" (juki eli kiusaa, 

omille tavoille opastaminen).

2886. "meilän poika on vähän jukopäinen" 

(itsepäinen, kovapäinen).

2887. "isseä outtoaj jukotettiin" (odotettiin 

kotiin, elon hankkiminen=kokopäivätyö, 

ei jokapäivätyö).

2888. "kyllä poijjaj jukuratkis sano päiveä" 

(vrt. kun pakotettiin, oma perinne=päivän 

itsensä tervehtimistä).

2889. "se on nin julamustunu siitä alinomasesta 

nalkutoksesta" (poika, nalkuttaminen=viestii 

vanhempien ongelmista).

2890. "laps parku niin yliänkes, että valla julettu" 

(yliänkes=yli voimiensa, julettu=meni tainnoksiin, 
vrt. änkeä, vrt. obinugrilaisten jumalatar Anki 

ja eläinhahmonsa ankka).

2891. "mitäs siin julisetten kum ma vuovaan 

toisia unien" (vuovaan uneen, tuuditan).

2892. "no julivuntuuhan siitä, kun niille 

alavariinsa räpättää" (lapset, lakkaavat 

välittämästä).

2893. "et ei hää vaa julkkeis last lyöre" 

(sanoi mieheni, vrt. omien sielujen

jälleensyntyminen).

2894. "kyllä se kantooj julloo puita tuppaa" 

(poikani, oma tekeminen, lähtee omasta

tahdosta).

2895. "itkie julluttaa, kun ei piessy isän kans 

kaupunkiin" (kaupungeilta suojeleminen, 

täynnä hulluja ja vieraita).

2896. "kyl tuo mein Jussi on julma, ko hää ei 

pelkää mittää" (rohkea, pelkäämätön).

2897. "minä oikeij julumistuin niille että se pitää 

heittääp pois" (hölmön kiusaaminen).

2898. "aina työ jumppuutta, ei tule ällyy peähä" 

(älyn odottaminen).

2899. "eikä sitä auttanu iham pitkältä jumputtaat" 

(jumputtaa eli valittaa, vanhemmille).

2900. "jos jumputat ni suat sillo jumputtoo itekses" 

(huomion kipeät lapset).

2901. "lapset jumuvaat" (vrt. jymy).

2902. "alakkaa punttoo viäntteej ja junatav vuaj 

jotta sitä hypitteep pitäs vuan" (lapsi sylissä, 

vääntää itseään pois).

2903. "kyllähän se tua Aappo aina junkaa vaikka 

sille mitä sanoo" (junkaa eli panee vastaan, 

vrt. jankkaa).

2904. "se on semmoinej junikka, ettee se tahot 

totella" (junikka eli itsepäinen).

2905. "tytölt ei taijat tulla saunal lämmitys junkaan, 

itteni pitänee lähtiä" (lapsilla teettämisestä).

2906. "kum minä junkkaroee, äeti havolla löe" 

(junkkaroin eli niskoittelin).

2907. "mie sanonki Topile että antaa pojam 

mennäk ko puhuminen ei auta, ja niin se lähti 

kotoa, junkkura ko oli" (junkkurointi, häviää 

itsenäistymällä).

2908. "kylhä uot aika junnikka, ko et usko puhetta" 

(puheeseen kyllästyneet).

2909. "se häässähän on ja junnistelee" 

(potkiskelee, vauva).

2910. "ne kasvatti ja piti sit niinkun silmäterää 

ja nys siint tuli toillaih hunsvatti" (lellimisen 

seurauksista, vrt. keskitie).

2911. "se pojajjuntikka on tulluna issääsäs 

semmonev vankkatekone" (isään tulevat 

pojat).

2912. "nehän on semmosija juntturoeta" 

(pojat, kun eivät auta äitiä, vrt. miesten 

ja naisten työt).

2913. "usseinnik kun otettaav väkkeel lystiksseen, 

se siinä juntturrii heittää" (laittaa vastaan, 

syliin otettu poika).

2914. "poika juntturootti siinä koko aamun 

kouluhum menon kaas" (omat vaistot, 

vieraat skoulut, koulumatkalla viivytteleviä 

näkee joka päivä).

2915. "muoskat juntuiloo" (muoskat=lapset, 

juntuiloo=melskaa).

2916. "juakselmiks sanottiin ennen kun tuli 

lasten kasvoin semmottia nyppyjä" (nyppyjä 

eli näppylöitä).

2917. "juokseva poika jo ol" (juokseva eli

vaikeimman ajan ohittanut).

2918. "tuommosia jalaj juoksevia kakaroita 

jokka kesän hyppäs avojalavon" (lasten 

kesä).

2919. "jo se on jalal juokseva lapsi" 

(helpotus vanhemmille).

2920. "siinn on kaks aika piikaa tytärt, 

ja viel sellai juoksutyttö" (piikaa tytärtä, 

omat ja vieraat sanat).

2921. "mikä sillä on ku se myöthän tahtoo 

juomista" (tahtoo juomista, kuuma, 

väärä ruokavalio, vrt. viljaa hylkivät).

2922. "mihin lähettä juonattelemaa sikijot 

tuassiisa" (sikijöt eli lapset, mikä heimo).

2923. "lapsi se juoneotuu kun ei ooh hoeto 

mieliksi" (tulee juonikkaaksi).

2924. "sitä vaem pittää suahaj juonta iskkeek" 

(iskeä juonta eli juonitella).

2925. "juonissaav vaen itkiäk kollottaa" 

(juonissaan eli suutuksissaan).

2926. "juonissaampa jopottaa" (murjottaa, 

luonnenimi jopo).

2927. "se on oikein juonilansa" (lapsi).

2928. "se oj juonina kaekem päevee" 

(lasten elämää, tunteikasta).

2929. "äitiisäh kait niist on tullun niij 

juonikkaita" (lapsista, vrt. tunteikkaita, 

vrt. toisen sukupuolen / aivojen puoliskon 

unohtaneet skoulut).

2930. "minkälaisia kulkeita niit tullee kun 

tuo lapsi on niij juonikkaana" (kulkeita eli 

vieraita, lapsen käytöksestä ennustaminen).

2931. "lapset oj juonikkona" (tunteella 

elävät luonnonlapset).

2932. "se on ollunna juonikko ikäsä" (läpi

elämän kestävät luonteenpiirteet).

2933. "hyväjuonisii lapsia kaik ol" 

(vrt. luontoisia).

2934. "tämä nuoremus oli hyväjjuonine" 

(nuoremus eli nuorin lapsi).

2935. "tuota juonipussia sit ei saat tyytyyn 

ei tissilläkkää" (vrt. äkäpussia).

2936. "kyllä juoniukko ottaa sinur rekhensä, 

jos et sie asetu" (henkiolentojen nimiä).

2937. "yheksäv vuev vanahana minä olij jo 

isäm matkassa metässä" (omaa oppimista,

metsä=yksi jumalaisista, täynnä omaa

voimaa).

2938. "pientä se oli se lastenkkaaj juonti" 

(lehmänmaidon juonti, ilmavaivat ja

löysä vatsa=maitoa hylkivät).

2939. "meil ol piänet olot ja isä juapokas" 

(huono yhistelmä).

2940. "onk se ihme et poik juapo o, kun koko 

suku o semmost juaposekast" (juoppojen suvut, 

viinaongelman laajuudesta).

2941. "oli hänenki issääv vaa oikeej juopoittelija" 

(juoppoisät, vrt. emot).

2942. "siittä tuli aevaj juopporatku" 

(vieraaseen pakottamisen seurauksista, 

metsä ei elätä juoppoja).

2943. "oha siin mökis kakskii vesoa" (vesoa 

eli poikaa, vrt. vesa).

2944. "lapset pyör niij jotta juopuivat" (tulivat 

pyörryksiin, oma juoppous).

2945. "laps itkee juorattelloo" (itkun kautta).

2946. "kakarat on veilleet tuommosija juormuja 

tuoho ovvee" (juormuja eli naarmuja).

2947. "kehenkä siitä tuosta poejasta tul tuomonej 

juornikka" (tulla johonkin, jälleensyntymisusko).

2948. "juoroittelluo vaik mite, ei voa tie niiko 

tehhä pitäis" (juoroittelluo eli kiukuttelee, 

syyn selvittäminen).

2949. "se ov vähä juorullaa ku se nous nii vällee ylös" 

(juorullaa=itkeä tuhertaa, vällee=liian aikaisin).

2950. "juaksi jalkasak kivvee" (omat vammat).

2951. "myö juostii hippaa tälviisii" (hipan 

juokseminen).

2952. "no laotoo hypättiij ja juostii enkkoo" 

(leikkien nimiä).

2953. "lapsi itki niin jotta ol mänehtyy" 

(menehtyä, suru tappaa).

2954. "kovasta kurista tulii voaj juotomaiseks" 

(juotomaiseks=juonittelevaksi, uppiniskaiseksi, 
lelliminen ja kuri, oma keskitie).

2955. "peälaki on aoki, jotta se ei voep puhhuo 

ennenko se juottuu kiinni" (uskomus).

2956. "tuol lapset ku ottoat sellaisia juovikkaisia 

kiviä" (omat lelut).

2957. "ei sitä puulla toisem päähäm mittään saa" 

(omituinen pakolla opettaminen, skoulut

=oikean oppimisen vastakohtaa).

2958. "jopas se nyh hittaastit tullaj jupertaa" 

(hiljaa hyvä tulee).

2959. "elä jupikoe yhtää vastaan eli minä 

niskastas otan" (vastaan laittaminen=vahvuutta,

lasten kurittaminen=heikkoutta).

2960. "vastaan sannoo jupikoitteloo vaekka 

kuinka koettas hyvällä tuota poekoo neuvoo" 

(hyvällä neuvominen).

2961. "hää ol nuorenas simmone jupisk ja henest 

tul tommonen mies sentä" (jupiskosta mieheksi, 

taustalla halu itsenäistyä).

2962. "alam männät toesten kanssa marjaa 

eläkä jupise yhtää" (kuunteleminen ja

käskeminen).

2963. "se on aenaen niin vastakalakkinen, 

ei koskaaj jupisematat tahol lähteä" (miksei 

tahdo, kaikkeen löytyy syy).

2964. "soap käskiäm monta kertoa, se jupistaise 

voa vastoa eikä mäne" (käskemisen

turhuudesta).

2965. "poeka jupistellii että minä er ruppeel 

lukemaa" (poika=oikeassa, vanhemmat

=väärässä, oma lukeminen=loitsujen lukemista, 

suullinen perinne).

2966. "äet viijjäj juppas minut sinnek kiertokooluu" 

(hylkäsi vieraiden armoille, oman oppimisen

vastakohtaa).

2967. "tämähän hiihtoaj jupittaa" (hiihtää 

innokkaasti, oma oppiminen=perustuu

vapaaehtoisuuteen).

2968. "mitä vasten ne meiläm poijjaat on 

semmosia jupoja, ettei ne totteles sillon kun 

käsketään" (jupoja eli itsepäisiä, itsenäisyyttä

opettelevia).

2969. "laskettiim mäkkee, nin kelekka jupsahti 

kovvaan nietoksee" (vrt. auton puskuriin, 

oma=satuttaa, vieras=tappaa).

2970. "lapsista jo näkii kestä juraluontone tulii" 

(juraluontone eli itsepäinen).

2971. "vaikka sit kuinka toiset neuvuu, nii se 

vaa tekee juraa oman pääns jälkeh" (lapsen 

luonteen hyväksyminen).

2972. "se on sellane jurkka, et ei sitä vaa saa 

tavallisel sanal tottelemmaa" (jurkka eli 

jääräpää).

2973. "pakkaa jurnastamhan, on ollu kärryllä 

päällä monta päivää" (kärryllä päällä,

vrt. jokin vaivaa).

2974. "elä nyt ennee jurnita" (oma kasvatus,

hyvittelevää, sovittelevaa).

2975. "son semmonen jurokas ettei se palijova 

puhukhan, ei saa sanoja suusthan" (jurot

lapset).

2976. "antaa sev vuan yksinääj jurottoo" 

(jurottoo eli mököttää).

2977. "ei se voi mithän sille jurrouelhen ku s ol 

luonosthan semmonen" (luonteen hyväksyminen, 

vrt. muuttumaan pakottaminen).

2978. "minnuu jurpitti sen pojan meiningit, 

vaikken kehana virkkoo sille mittää" (omituinen 

vieraiden lähellä asuminen).

2979. "poeka ollaj jurpottaa ihan ku äessää" 

(äessää eli vihoissaan).

2980. "samallaenej jurrikka tulloo poejasta 

ku isästäänni" (puolison valinnasta, piirteet 

periytyvät, hyvät ja huonot).

2981. "myö käyvväj jursitaa pojan kanssa perättäe" 

(perättäin käveleminen, vrt. talvipolut).

2982. "poika ol pienen niiko toisetkii lapset 

mut suuremmaks ko tul ni siit ol aika jurtsi" 

(jörö, jääräpää).

2983. "puoskat rupes jurttuilemmaan" 

(puoskat eli lapset).

2984. "se poika on sellaij jusa, ei se piittaa 

siit miteä, joko sille puhuu taikka ei" (jusa 

eli itsepäinen).

2985. "poikalapset on sellassia, vähä jusasempia 

kun tyttölapset" (sukupuolten eroista).

2986. "Erkillähän on suun seutu ja silmänkattanto 

ku isällähän" (isään tuleminen).

2987. "ikkää ne lapset olliit tuos, mihi hyö lie 

juosseet" (liikkeen aika).

2988. "siittä se alako matka jutamhan" (lapsen 

oppiessa konttaamaan).

2989. "jos että ou siin asemillaa ni mie tule ja 

juttauta letist" (liikkeeseen luodut, paikalleen 

pakotetut).

2990. "mei flika kävely menii pitkäl nii et se oli 

yli vuare, ku se istu vaa, mut jutteli kyl toiste peräs" 
(jutteli, ennen kävelemään oppimista).

2991. "se jutteli niir roimia jotta äitee komenti 

tenavat pois tuvasta" (omat ja vieraat jutut, 

oma elämä=lasten korville sopivaa).

2992. "määs sukkelaa eläkä jutkaele" (neuvoen, 

ei käskien).

2993. "sehän nyp peukaloki mennee niim 

pitkäksi ettei se mahuk kätteenkän kun sitä 

aina imiäj jutkasee" (peukaloaan imevälle).

2994. "tuolako se poika vasta mennäj 

jutkastellee, kyllä kait sielä on kotona pitkä 

ootos" (kotona odotetaan).

2995. "suuris laumois tual koulus on oppinneet 

jo kaikem mailmaj jutkut ja juanet" (suuret

laumat=suuret virheet, suuret kärsimykset,

oman vastakohtaa).

2996. "onha siihe pantu juuhmavvoaja, jotta 

tiiättä, missä jalat ei täytä pohjaa" (puinen vaaja, 

syvän kohdan merkiksi).

2997. "juumolainen kun et usko vaikka min 

oun sanona monta monta er kertoo, jotta et 

sua ottoo sitä järkeekses" (aikuisten puhe, 

vierasta lapsille).

2998. "mei tyttö on itkent uikuttant monen 

päivän ko hammast juumoo nii kovast" 

(lumen tai jään pureminen voi auttaa, 

keinot monet).

2999. "ihan karvastelee ku toi poika yhtä päätä 

juuppaa, ku siält ei tahro tulla niin paljo ku se söis" 

(maidon juominen, syömistä).

3000. "kyl noip poikii täytyy vähä pitää komennos, 

muutoin niist tulee semmottii juupelei" (vähän,

vrt. paljon, keskitie).

3001. "se saa siä kasvaa isänsäj jalkaej juuresa" 

(oma lapsuus).

3002. "tuossahan nuo ovat vielä kaikki jalajjuuressa" 

(pienten lasten aika).

3003. "tuoreila juurila" (nopeasti kasvavasta).

3004. "mihkä se mukula ny hukku ku juuri ikänä 

mun jaloisani kiepalehti" (lasten elämää).

3005. "kylhän se äite juuritti meitist pois niit pahoi 

tapoi" (vrt. opetti vieraille tavoille, omaan ja 

vieraaseen opastajat).

3006. "senkö minä nyt vuolen kun sikijon perhanat 

tylsytti veiten" (kuka antoi veitsen lapsille).

3007. "siinä poijaasa vasta oli juutiminen ennen 

kun sen sai oppiil lukkee" (omat pojat, vieras

lukemaan pakottaminen).

3008. "on se tuo meijän tyttö sellane juutikka, 

jottei se ens käskystä korvijaa kohota" (omat tytöt, 

vieraat käskyt).

3009. "pojat oli semmosii juutipäit, flikak kyllä noukki" 

(marjoja, vrt. kävi ongella). 

3010. "ne pelekäsvät että laps juuttuu jos annetaa 

leipäpalaine kättee" (juuttuu eli tukehtuu).

3011. "joko te taas siä jytyätte" (jytyämiseen 

kyllästyneet).

3012. "lapset jyhyvää" (jyhyvää eli melskaa,

terveitä, kaikki hyvin).

3013. "jytyvätten siin että muor havattie" 

(muori havahtuu, herää).

3014. "meijän pojat on sitte nii jykkiitä makkuamaa" 

(sikeäunisia, hyvä asia).

3015. "jos isäs piäsöö tämän tietoon, niin se on sulle 

jykkeenä" (jykkeenä eli vihaisena).

3016. "kontataj jykittää" (kontion lapset).

3017. "mie nostattooj jykyttelim poikkoo" 

(poikaa käsistä).

3018. "seun yksiin vuosiin juolistunna, 

tuloo kohta jylyhy mies" (poika kasvanut, 

yhdessä vuodessa).

3019. "olokeepas jylykkyvämätä" (oma sävy,

hyväntahtoinen).

3020. "toisii pitteä liekuttoa jyllätä iha yle aikoa" 

(liekuttoa eli tuudittaa).

3021. "he o tommone paljo eneme jylleveisemp 

ja puoletoisemp" (veljeni, vilkkaampi).

3022. "poejjat, olokoopa siinä jylymästämätä" 

(jylläävät poikalapset).

3023. "sikiöt jylmää" (jylmää eli melskaa).

3024. "kylä sen ikänev viä simmottia jylytystä 

pölkää" (ukkosen ääntä, vrt. eläimet).

3025. "kyllä minun syöntäni jylläätti kun 

tuo kolomannella vuolla olova poika kaivon 

kannelta kuikisteli kaivoon" (oma uteliaisuus,

vieraat kaivot).

3026. "on kelpo jymählös ku sielt tuletten alas" 

(puuhun kiivenneille pojille).

3027. "siinä ne poijat jymäsi myötään" 

(kelkkamäessä).

3028. "se niij jynkyttämällä soutaa kätkyt, 

jos ei se oop pitkin siltoa suorassa" (kehdon 

kutsuminen kätkyeksi).

3029. "jynssään näiren kersaim pärstät" 

(pärstät eli kasvot).

3030. "tuo kasvaa paljoj jyntterämpänä kun 

tämä toene" (yksi ruoka, eri kasvu).

3031. "älkkäst ny moksu jyntäkkös siin" 

(vrt. muksut).

3032. "sitte ne rupes pölökeämeä ukkoseilemoa 

ja jyrinätä" (lapset, pelottelun jälkeen, 

vrt. kova ääni).

3033. "tyttö sano jyrkällee, et hiän ei lähe" 

(lähde kylään, lasten kuunteleminen,

vrt. pakottaminen).

3034. "jyrkämäm päältähän nep palkhel laskevam 

mäkiä" (talven iloja).

3035. "jyrkähti mieleen että eihäv vaen Tuure 

oom mennyj jokkeen" (lasten perään 

katsominen).

3036. "miu poikain hukku tuoho jyrkänteesee" 

(jyrkänteesee eli syvänteeseen).

3037. "elä mää sej jyrkänteer reonalle, hukut siihe" 

(matalassa pysytteleminen).

3038. "jyrryksi juosti" (piilosilla).

3039. "joku seisos silmep peitos ja jyrryt ja toise 

juoksivap pakko" (jyrryt eli luki lorua).

3040. "niin kaava siinä tuas jyrrätää kuha joku 

älisöö" (älisöö eli itkee).

3041. "sillä on niin jyryluontonen isä, 

ettei se tohi luvatta lähtiä" (pelossa kasvaneet,

oman vastakohtaa).

3042. "jyryytä sitä kehtua notta se tenava vielä 

nukkuus" (jyryytä eli keinuta).

3043. "lapset jyrryyttää nuita tuolia, ettee soan 

nukkua" (liiasta vapaudesta, ääripäät).

3044. "olokea, kersat, jyräköimätä siinä eli 

menkeä pihalle" (pihalle käskeminen,

vrt. pienet kodat).

3045. "mänkeä pihalle siitä jyrästämmää" 

(lasten piha).

3046. "jysky se on ihmisen aluksi" 

(ihmisten alut).

3047. "ei niilloo yhtäät tyttyvä, pojaj jyskyjä 

ne on kaekki" (poikaperheet).

3048. "mitä ne mukulat tua kokil oikeij jyskyttää 

ja paasaa" (kokil eli ullakolla).

3049. "nuo sikijöt jyskysi jotta ei suanu 

ettonoijja rauhassa" (pitää ruokalepoa).

3050. "olokaa tenavat jyskämätä siinä" 

(tenavat, hirven lapset).

3051. "seihtemen kuukkaotta jyystettiin" 

(käytiin koulua, pitkä aika lapselle,

vrt. yhdeksän vuotta).

3052. "toeset lapset ne ryömmii nelinkontin, 

mut toeset ne jyysttää istuillaa" (liikkuu

istualtaan, erilaisuus).

3053. "älkkä nin kauhiast kolaka ja jytistäkkä" 

(kolinaan väsyneet, vrt. lapsiaan pakolla 

sisällä pitävät).

3054. "pojap paenellaj jytisti" (painivat 

keskenään).

3055. "jytkettä pittää, ettei soa isä nukkua" 

(aika puuttua hulluuteen).

3056. "taokooppas jytkittämästä, ni sillo se 

kiljasoo jo" (lapsi kiljaisee, jos lopettaa

keinuttamisen).

3057. "myö tuossa vähän tanssiaj jytkytellään" 

(hypitetään lasta sylissä).

3058. "Töpsäm poejaltapa ol meenanna 

persehoeto revetäk ku ol kantooj jytkähtännä" 

(mäkeä laskiessaan, vieraat sahat=vieraat 

kannot).

3059. "poika putos katolt että jytkäht" 

(oma kiipeily, vieraat talot)

3060. "äläkää kakarat jyttästäkö" (jytinään

kyllästyneet, vrt. jytä).

3061. "pojat hyppii ja pittäät sitä jytyvä, et tanner 

täräjää" (vrt. sisällä pitäminen).

3062. "noi lapse jyttyvä niin pal ete voi korvias auki pittä" 

(vrt. pihalle laittaminen).

3063. "kakaril o usse sitä jyttymist" (jyttymist 

eli äänekästä leikkiä).

3064. "pankaa nyj jo maatekkin älkää siinä koko 

yätä jytykkö" (maaten panon aika).

3065. "älkiähä pojat pitäkyö sellasta jytäkkiä" 

(jytyyn puuttuminen).

3066. "siinä kävi jytäkkä ku poekaset oli päineen 

kotona" (päineen eli keskenään).

3067. "penskat kun teki pientä ilikeyttä ja 

jytäköivät nin ukko lopussa kareotu niille" 

(kareotu eli suuttui, vrt. karu eli karhu).

3068. "lakakkast mukula jyttämäst" 

(mukulat, vrt. toisten lapset).

3069. "noi meijä mukula jyttävä nii kamalaste, 

ete siin kenekkä puhet kuul" (kuule puhetta).

3070. "ei tule mittää nuihen poikiin kansak, 

kun alingon jähistellööt" (liika jähistely, 

tekemisen puutetta).

3071. "ehä se mitä jos meitä pienii hirvit ko näk 

jähmiehe vetänie vanhoi ukkoloi ja mummoloikii" 

(pieniä ja vanhoja hirvitti lukukinkereillä, 

lukemiseen pakottamisen alkuperää).

3072. "kyl nuo lapset jähmettyy rees istuis näi 

koval pakkasel" (kylmältä suojaaminen).

3073. "siin on ain semmone jähhyymine, 

jos sen pitäs männä jottai tekemiä" (tekemään 

pakottamisesta, vrt. mieleisten asioiden

löytäminen).

3074. "kyl tuota poikaa sit saap kovast jähytä 

mänemää" (menemään pakottajat, 

vrt. itse pakotetut).

3075. "voe kun oj jalat nii ihmmeej jäeset" 

(lattialla konttaavalla lapsella).

3076. "jäispukelilla mukulat lasketteli rannast 

alas jäälle" (jääkimpaleella).

3077. "se jäkerttää niim mielissään korppua 

aena käessää" (pieni lapsi).

3078. "katsoha niät ko jo ossua jäkittiä 

niskojuase, vaikkei uo ko monjua päivä vanha" 

(jäkittiä eli jäykistää niskojaan).

3079. "ei tua poika mua yhtäät tottele, soon niin 

jäkyri" (jäkyri eli itsepäinen, vrt. poikiaan

alistavat naiset).

3080. "kuuteles nyt jäkäräpeä toisiakii" 

(kuuntelemaan opastaminen).

3081. "ol piält ja alt märkän, ja vilu jot leuvat 

jäkättiit" (märältä suojeleminen, vaarallista 

kylmässä pohjolassa).

3082. "ei lapsill uo ällyy ko männyöt uimoa 

vaik ves on viel kylmeä, siit leuvat jäkätteät 

ko tulluot rannal" (älyn puute, lapsuus

=älytöntä aikaa).

3083. "nuo lapset ko jäkätteät tuos kartanol 

kylmisseä, eikä tule panemoa peällie vaik ois 

mikä" (kartanol eli pihalla).

3084. "jäköttää niij jäykkänä niskat" 

(jäykistää niskojaan).

3085. "mie ko oli jällee sellane etti pelkäsiv 

vanhempiin torumissa" (pelossa kasvaneet,

oman vastakohtaa).

3086. "älkäi menkä rinnatosten, menkäi 

jäleksöttäsiin" (jälekkäin käveleminen).

3087. "älä jää jälel" (jälkeen toisista,

yhessä pysytteleminen).

3088. "mitäs ne tytöt mänyöt nii laihaks, 

sen kun suuret silmät jeävät jälel" 

(laihtuminen, tautien oireita).

3089. "isä kuluk eiläpäen, poeka jäleläpäen" 

(omaa oppimista).

3090. "meillä kun se on jälemmäenen 

poeka niin heikko ettei kykenem mihinkää" 

(heikoksi syntynyt, voi vahvistua 

myöhemmin).

3091. "mie tulin ielä ja lapset tulliit jälestä" 

(vrt. eläinperheet).

3092. "oppikua lapsei noi tekemiä eikä 

kyläpoikii  jälest juoksemua" (oma oppi,

omilta oppimista).

3093. "kahtokee nuoremmat jälestä" 

(katsomalla oppimista).

3094. "sitä aena saesit teijän jälessä olla 

siivoamassa" (lasten kyvyttömyydestä 

ajatella toisia).

3095. "kaekessaha ne lapset jälittellöö mitä 

aekuist tekköö" (jäljittelemällä oppiminen).

3096. "se koittaa jäljittää issäänsä" (isän

jäljittäminen).

3097. "se niij jälittää toisten tekoja" (pieni

tyttö, vrt. jäljittää liikaa).

3098. "huusi ja parku äitisäj jäläkee" 

(lohdun tuoja).

3099. "mikset kiljassuj jäläkeen että eläpäs 

meen nuin kiireesti" (lapsen kaaduttua, 

kaikkeen ei voi ehtiä).

3100. "jälkheisisthän hejät tunnethakhon" 

(jälkeläisistään vanhemmat).