3101. "eihän nuaret jälkiänsäs surkeile" (nuorten
itsekeskeisyys, lapsen mielen jäänteitä).
3102. "lasta vanahemman jälillen, poikoo isän
3102. "lasta vanahemman jälillen, poikoo isän
polullen" (lapset ja pojat).
3103. "mei tyttö, vaik on nuor, on jo jälil kaikiist töist"
3103. "mei tyttö, vaik on nuor, on jo jälil kaikiist töist"
(jälillä töistä, omien jäljitteleminen).
3104. "minä kerräelen tuolta nurkkavieriltä
lastej jäliltä millom puukkua, millov vasaraa,
millom mittäe" (vrt. pidän työkalut pois
lasten käsistä).
3105. "nuita penskoja soap aina häsiä pihasta
pois, kun kokkoontuu koko pitäjän jäläkikasvu"
(omat lasten kokoontumiset).
3106. "minä jouruu aina tenavana jäläkikäpäläs
kulukemahan ku olim piänij joukosta"
(jälkikäpäläs eli viimeisenä).
3107. "jälttäkee pennut siitä puusta mahlaa"
(vrt. koivusta).
3108. "jältteä musikat niistä koevuesta jältteä"
3108. "jältteä musikat niistä koevuesta jältteä"
(jälttää, omat karkit).
3109. "laps jältteä tyhjiä tissiä, että ihan kirvelii"
3109. "laps jältteä tyhjiä tissiä, että ihan kirvelii"
(maidon ehtyminen).
3110. "älä on nii jäly isälleis" (jäly eli tyly,
3110. "älä on nii jäly isälleis" (jäly eli tyly,
omille tavoille opastaminen).
3111. "tua poika on kovasti jämeentyny,
3111. "tua poika on kovasti jämeentyny,
kun se lakkas mittaa kasvamasta" (jämeentyny
eli lihonut, vrt. jämerä).
3112. "pieni poijan kurikka van se kuj jämerästip
puhhuop poakerti" (lasten ihaileminen,
omien hyveiden ilmentymiä).
3113. "minul oli jämerä paikka, kun meinasin
saara selkääni naapurikylän pojilt" (vieraat
kylät, vieraat kylätappelut).
3114. "susta se mies tuloo ku sinä oot niin jämiä
miehen alaku" (lasten kehuminen).
3115. "onpas se Heikki jämiipyny ja kasvanu sitte
3115. "onpas se Heikki jämiipyny ja kasvanu sitte
viimme näkemisen" (kasvun ihmetteleminen).
3116. "kyllä joka miähev vesossa aina virhettä o,
3116. "kyllä joka miähev vesossa aina virhettä o,
ei ne nij jämttiä ol lapset" (vieras jämptiys,
oma erilaisuus).
3117. "lakakkaa lapset jämyämästä, se on maata
menon aeka" (liikkeestä makuulle).
3118. "elekiä jämytkö siinä koatta vielä sen pöyvvän"
3118. "elekiä jämytkö siinä koatta vielä sen pöyvvän"
(sisällä jymyäminen, vrt. pihalla).
3119. "minä säekähin niin että oli lapsi puotav
3119. "minä säekähin niin että oli lapsi puotav
van minä paenoaj jämmyytin sen rintoani vasten"
(äidin vaistot).
3120. "poika oil pitkän puun latvasta puota
3120. "poika oil pitkän puun latvasta puota
jämähtännä niin kovalla vaahilla jotta tanner
ol järähtännä" (latvaan kiipeäminen,
opastuksen puuttumista).
3121. "vastahan se on yheksän kuukauvven,
3121. "vastahan se on yheksän kuukauvven,
mut jämäkästi se jo askelta tekköö"
(kävelemään oppiminen).
3122. "me osasi ni hyvi jenist hypet, ja meni
3122. "me osasi ni hyvi jenist hypet, ja meni
kykkyältä" (hypätä jänistä).
3123. "hyppiä jäniksenä" (kyykyssä).
3124. "jänistä tiukettii" (leikittiin).
3125. "jäneksenkuuruun" (piiloleikki jossa
pidetään päät piilossa).
3126. "joko sinoot jäneksenpiilosa"
3126. "joko sinoot jäneksenpiilosa"
(piilottanut pääsi).
3127. "se on oikea jäniksenäiti, joka lapsen jättää"
(jäniksiin vertaaminen).
3128. "non nuop pojat niij jänkkysiä, eikä niitä
3128. "non nuop pojat niij jänkkysiä, eikä niitä
saam mihinkään, eikä net tottele" (poikien
kanssa tuskailevat, missä isä).
3129. "poika jänkäil vastaan ukolle, ettei muka
rangalle lähe tuiskulla" (poika oikeassa,
ukko väärässä, ilmojen mukaan eläminen).
3130. "elä jänkäile, Martta, mäne kiireesti kun
3130. "elä jänkäile, Martta, mäne kiireesti kun
äitis käsköö" (oma ja vieras käskeminen,
että panisikko sen kouluuv vai antasikko ollak
kotona" (vanhempien päätös, vrt. omituinen
oppivelvollisuus).
3132. "se ol hirveej jännee hommoo varsinniil
lapsista" (kynttilöiden kastaminen).
3133. "poikiinna lastii jäntsyvästä määkkee
3133. "poikiinna lastii jäntsyvästä määkkee
kuka pitempää usalti jäntsähtää" (jäntsyvästä
eli hyppyristä).
3134. "ka Yrjöm puuhuinehhan tuo liek,
3134. "ka Yrjöm puuhuinehhan tuo liek,
kun ei liev vuaj jäntterämpi Yrjö" (puuhuinen
eli pituinen, puiden lapset).
3135. "paremmin tuloo vaij jänttiä" (jänttiä
eli jäntevyyttä, jos seisotettiin ennen
seisomaan oppimista).
3136. "täss o jänökääpä, saatte lellui tehhä"
(nuori taulakääpä).
3137. "pistettii jänöleipii suuhu ja maistettii"
(jänöleipii eli ketunleipiä).
3138. "sepä jäperästis seisoo" (pikkutyttö).
3139. "äläs sie poika jäpiköi miul, onk siul kukkaa
3138. "sepä jäperästis seisoo" (pikkutyttö).
3139. "äläs sie poika jäpiköi miul, onk siul kukkaa
opettant hyvvii tappoi" (hyvvii eli omia tapoja,
jokaisella perheellä omansa).
3140. "elä jäpiköi vanahoo miestä" (jäpiköi
jokaisella perheellä omansa).
3140. "elä jäpiköi vanahoo miestä" (jäpiköi
eli matki, vrt. matkimalla oppiminen).
3141. "vastaanko sinä vielä siinä jäpiköet,
3141. "vastaanko sinä vielä siinä jäpiköet,
vaekka minä kuin oekeeseen sinua käsken"
(yhen oikea=toisen väärä).
3142. "mei Pertti ain senko jäpiköittellee vastaa
3142. "mei Pertti ain senko jäpiköittellee vastaa
vaik kui häntä patistas" (patistaminen
=pakottamista).
3143. "elä sinä, tyttö, alavariisa jäpiköittele
vastaan vanahemmille immeisille" (vrt. hyvänä
asiana pitäminen, itsepäisyys=itsenäisyys).
3144. "se se mokoma on tuo poika, kun sitä
neuvoo, nin se ei kun jäpiköittelöö"
(jäpiköittelöö eli matkii).
3145. "kyl nuo toisiilaisii lapset ovat kurittommii,
heitä jos mihi askariel käsketiä ni hyö jäviköittiät
vua leukojua" (naapurin lapset).
3146. "mie koittelin neuvvuus sitä tyttöjä,
3146. "mie koittelin neuvvuus sitä tyttöjä,
mut se ei ku leukojaa jäpiköitti miulle"
(vieraiden kuuntelemisesta).
3147. "elä jäpistele poeka, mäne kiireesti vettä
hakemaan" (lapsille sopivat työt).
3148. "älkiä ain jäviskyö" (kinastelko).
3149. "että soa jäväjeä" (jäväjää eli kiistellä,
3148. "älkiä ain jäviskyö" (kinastelko).
3149. "että soa jäväjeä" (jäväjää eli kiistellä,
omaan ohjaaminen).
3150. "hiä eto elävä jäpis äitillie vastua"
3150. "hiä eto elävä jäpis äitillie vastua"
(jäpisi äidilleen vastaan, vrt. piti
puoliaan).
3151. "poeka ku jäpistäeksee seisomaa yhtee
paekkaa, ni ei sitä hevilä siitä poes väestä"
(seisomisen ilo, lasten oikeudet=hukkuvat
vanhempien kiireen alle).
3152. "koerasus ku rähäht mejjä eissä,
3152. "koerasus ku rähäht mejjä eissä,
ni lapsrukka säekäht ja jäpistii äetii kiini"
(koirat ja lapset, luonnotonta).
3153. "tyttö kantoa jäpitteä suurta lasta,
joha tuo käveliis itekkii" (vrt. lapsenlikat,
vieras toisilla teettäminen).
3154. "jäpyttää ja juputtaa senki jäpäjä,
ettei sille mokomalle saa vaattehija päälle"
(vrt. kutiavat vaatteet, pakottajat
ja ymmärtäjät).
3155. "tytöt jaoho jäpäkkätä" (leikki jossa
3155. "tytöt jaoho jäpäkkätä" (leikki jossa
ollaan jalkaterät vastakkain ja pyöritään
ympäri käsistä pitäen).
3156. "oltii näinikkää käistä ristii ja sittem
3156. "oltii näinikkää käistä ristii ja sittem
pyörittii, sellane ol jäpäkyörä" (leikkien
nimiä).
3157. "on se semmone jäpäkyörä jottei
paremmast vällii, tuo meije ukko, sanast
se ei tiijjä mittiä" (itsepäiset ukot
=itsepäiset pojat).
3158. "ei niät tuo pojan jäpäkyörä hakenna
vettä, vaikka käskin" (lapsilla teettämisestä,
aikuisten heikkoutta).
3159. "se on tuo poeka semmonej jäpäkyörä,
että sem pittää suaha aena olla minum
matkassa, kuv vuan pikkusennii liikahtaa
jonnekkii" (tuo poika, vrt. poikani).
3160. "jos et heitä jäväköittelemäst ni kavata
luuhuis, mie anna siule selkää" (kavahda eli
varo luitasi).
ku joutuu" (joutuu eli kasvaa).
3162. "vaekka oonni niitä lapsija jonka on karhu
3162. "vaekka oonni niitä lapsija jonka on karhu
kantoon jäpässy ja ukonilima poes repässy,
niin silti minä pijän ihimisyyven kalliina asijana"
(orpo, kovia kokenut).
3163. "kun sitä kiels nin se järe enemmän tek"
3163. "kun sitä kiels nin se järe enemmän tek"
(poika pahojaan).
3164. "ei stä pitäsil lapsellen niij järevästi öyhkästä"
(puhua järevästi, karkeasti).
3165. "poijaanko sinä sinne käskit – ni, järriim
3165. "poijaanko sinä sinne käskit – ni, järriim
minä sinne myäs itte meni" (menin itse, lapsilla
teettämisestä).
3166. "pijä sinä joka oot isompi nuille pienemmille
vähän järjestystä" (vastuun jakaminen).
3167. "soon niin järestäin ihmiin, vaikka soon niin nuar"
3167. "soon niin järestäin ihmiin, vaikka soon niin nuar"
(järestäin eli toimelias, omia hyveitä).
3168. "se on ollu pienest pitäin niin järestähiin
3168. "se on ollu pienest pitäin niin järestähiin
poika, ettei sen takii ol viel miel pahettunnu"
(järestähiin eli kunnollinen).
3169. "järetyyttä ol lapsis jos niit ei holtint"
3169. "järetyyttä ol lapsis jos niit ei holtint"
(järetyyttä=vallattomuutta, holtint=hillinnyt).
3170. "flik vet järjettömyttäs kuuman
3170. "flik vet järjettömyttäs kuuman
kaffepannum pääläs ja palo nim pahaste"
(tulesta ja liedestä varottaminen,
aikuisten aluetta).
3171. "sen ne tekkiit ne pojat järettömyyvesseä"
(järjettömät pojat, vrt. mielekästä tekemistä
etsivät).
3172. "em mää tiärs siit, mää oli sillo niim paljo,
viäl järjetöine ete" (lapsuus=järjetöntä aikaa,
aikuisuus=tunteetonta aikaa).
3173. "ei järjetöm mukula kans nii huamaak
3173. "ei järjetöm mukula kans nii huamaak
koska auto tullee" (lapset ja autot, huono
yhistelmä).
3174. "kyllähäm myö silloj järettöminä aena
3174. "kyllähäm myö silloj järettöminä aena
nyösittiiv vähäj jokkaesta mutta ee se sen
kummempata ollunna" (järettöminä=lapsina,
nyösittii=syrjimme).
3175. "telemetään kuj järettömät" (lapsille).
3176. "ol se järetö ko isk kuokal meijän likkaa"
(naapurin poika).
3177. "kyl on nii järetö luonostua, ei se tottele
3177. "kyl on nii järetö luonostua, ei se tottele
kettiä, eikä anna missiä asijas perriä" (järetö eli
periksi antamaton).
3178. "ei silt järkii puutu, mut järetö se voa ossoa
olla" (vrt. sisukas, omia hyveitä).
3179. "äite suuttu nin järjettömästi" (suuttui
3179. "äite suuttu nin järjettömästi" (suuttui
lasten kuullen, tapojen vastaista).
3180. "ku se ikkäintyy ni eikhä se siitä järkeinykki"
(ikää seuraava järki).
3181. "taitaa järkemystyyk ku tulee vanhemmaks"
3181. "taitaa järkemystyyk ku tulee vanhemmaks"
(lapsi järkemystyä).
3182. "toi flik toimitta asias nii järkeväste"
3182. "toi flik toimitta asias nii järkeväste"
(järkeen kannustaminen).
3183. "mull oli niim pal senttä semmone hyvä
3183. "mull oli niim pal senttä semmone hyvä
jerki vaik mää noi laps oli" (hyvä järki lapsena,
helpottaa elämää).
3184. "kun ne poijat vähä vanhanis, ni tulis vähä
järkihinsä" (järkiintymisen odottaminen).
3185. "lähe järkijää ko käsetää" (järkijää eli
3185. "lähe järkijää ko käsetää" (järkijää eli
heti, käskijät ja sovittelijat).
3186. "ei niissä ooj järkivajjoeta, miten liev
virkeäoppisie" (miten lie, yllättäen, vrt. kuten
isovanhempansa).
3187. "älä nii kovast heijoo, joha laps pelköö,
järkytä vua hiljakkaisee" (järkytä eli heijaa
kätkyttä).
3188. "pahankurinel lapsi järrittää ja kiusaa
äitijää" (missä isä, lapsille vallan antaneet).
3189. "mitä sinä järrität ja märrität, ko aina
3189. "mitä sinä järrität ja märrität, ko aina
olet jaloissa, ettei ruokaa saa pöytähä"
(jaloissa kieppuvalle).
3190. "se vaari kirosi järräsi niättä minä ihan
kauhistun ja pelkäsin että se lyä minua"
(omat karkkikaupat).
3192. "nykyjää ku oh housuj järtsyttimet ja
3192. "nykyjää ku oh housuj järtsyttimet ja
kaik piälä" (ostovaatteiden yleistyminen
=omien vaatteiden katoaminen).
3193. "kyl siel tul keikuttua siellä järvessä"
(lasten kesä).
3194. "kyl se isä järähtelee kun ukkonen,
3194. "kyl se isä järähtelee kun ukkonen,
kun se komentelee niit lapsiaan" (tekee
vastoin tapoja).
3195. "poika järästää kirvees kans
3195. "poika järästää kirvees kans
omenapuitakij, ja tekee pahoi juur niimpal
kun kerkii" (omilleen jätetyt pojat,
missä isä).
3196. "ei se jäseniä riko" (hienolla vitsalla
kurittaminen, voi rikkoa mielen ja
luottamuksen).
3197. "siint kasvaa pitkä mies, ko ovat nuoin
pitkät jäsenevälit" (jäsenistä ennustaminen).
3198. "pojan jässikkä kiusaa aena pienempiä"
3198. "pojan jässikkä kiusaa aena pienempiä"
(ongelmapojat).
3199. "lapset teuroo permannolla yhlessä jässäkässä"
3199. "lapset teuroo permannolla yhlessä jässäkässä"
(permannolla eli lattialla).
3200. "kyllä sinä oot oikia jästipää kunet tottele"
3200. "kyllä sinä oot oikia jästipää kunet tottele"
(jästipäiset lapset).
3201. "myö lapset sitte kerättii niitä lastuj jästäleitä"
3201. "myö lapset sitte kerättii niitä lastuj jästäleitä"
(ohuita lastuja, omat lelut).
3202. "puottaa jässäytti pölökyl lattiaa että lapsi
3202. "puottaa jässäytti pölökyl lattiaa että lapsi
heti heräs" (unen suojeleminen).
3203. "ainahan ne jättelöö tavarootansa, tenavat"
3203. "ainahan ne jättelöö tavarootansa, tenavat"
(hetkeä elävät lapset).
3204. "ei tämä tyttö jätteler ruokijaan vaan syöpi"
3204. "ei tämä tyttö jätteler ruokijaan vaan syöpi"
(syö hyvin, terveyden merkkejä).
3205. "mitä työ ain jätäjättä, tuo on nii rummoa
3205. "mitä työ ain jätäjättä, tuo on nii rummoa
ko ain o yks riija jätinä" (rumaa katsoa,
omaan opastaminen).
3206. "mitä sie pusapaitasillais tänne tulit,
omaan opastaminen).
3206. "mitä sie pusapaitasillais tänne tulit,
nyt saat siin jätissä tälläses pyrys" (talvi
opettaa).
3207. "herkijäp poes jätkyttelemästä immeisijä"
(jätkyttelemästä eli matkimasta).
3208. "elekee jätkytellä aekuisten puhetta"
3208. "elekee jätkytellä aekuisten puhetta"
(vrt. jatkutella, suullinen perinne).
3209. "lapsettii jätkyttää perästä" (toistaa
3209. "lapsettii jätkyttää perästä" (toistaa
aikuisten sanoja, omaa oppimista).
3210. "aika jätkäles se poika niir riski ja
painava vaikka ov vasta kahlev vanha"
(aika jätkäle, vrt. jätkä).
3211. "meil sanottii jätsinä, käytii istumoa
annettii viis kivvee kättee ja, näi lasettii,
ja sit ko sait ne kaik, sit viis kivvee tähä,
se oj jätsimist" (kivillä leikitty leikki).
3212. "jättiläinen vie sitte jos lapset mennee
liika kauvvas mehtään" (omat sadut,
suojelevat lapsia ja elävöittävät ympäristöä).
3213. "sem pit jättäitä aena jälele päe"
(pojan jättäytyä muista, koska kiusattiin,
joukossa tyhmyys tiivistyy).
3214. "älä jät stä mukula ku se huuta ja inise"
(jätä yksin, pientä lasta).
3215. "mitä varten siä jätit sormes oven rakkoon"
3215. "mitä varten siä jätit sormes oven rakkoon"
(vieraat ovet, vieraat vammat).
3216. "hää nääts ei hirvint jättää sitä tyttöö
3216. "hää nääts ei hirvint jättää sitä tyttöö
yksinnää tuppaa" (emon vaistot, pelastaneet
monen lapsen hengen).
3217. "minä särin meijä tuva lasi, ja isä meinas
antaa selekää mutta minäpä piäsin jalala jättämää"
(meinasi antaa, vrt. antoi).
3218. "kuustoist vuotta män siint ko sie kojist jätit"
(kodin jättäminen).
3219. "no jätik sä yhre ilma, anh hänel ja"
3219. "no jätik sä yhre ilma, anh hänel ja"
(tasapuolinen kohtelu, lapset muistavat
syrjimisen).
3220. "monet jättää iham pienenä" (jättää eli
3220. "monet jättää iham pienenä" (jättää eli
lopettaa, imettämisen).
3221. "isäjättö" (isän hylkäämä).
3222. "joha se Kaesa onnii jo iso tyttö, ja nii vahva
3221. "isäjättö" (isän hylkäämä).
3222. "joha se Kaesa onnii jo iso tyttö, ja nii vahva
jätäkkä että" (lapsen kehuminen).
3223. "elä sinä, tyttö, jäpiköittele vastaan
3223. "elä sinä, tyttö, jäpiköittele vastaan
vanahemmille immeisille" (vanhempien
kunnioittaminen).
3224. "kyl nuo toisiilaisii lapset ovat kurittommii"
3224. "kyl nuo toisiilaisii lapset ovat kurittommii"
(toisiilaisii eli naapurin).
3225. "hiä jäpis äitillie vastua" (jäpis eli väitti,
3225. "hiä jäpis äitillie vastua" (jäpis eli väitti,
teki vastoin tapoja).
3226. "meä kehant häne kansoa käyvä jäyhneämeä"
3226. "meä kehant häne kansoa käyvä jäyhneämeä"
(pienen pojan kanssa, omat tavat=molemmin
puolisia).
3227. "ei oisi luullut nuin jäyhästä poijasta tulovan
3227. "ei oisi luullut nuin jäyhästä poijasta tulovan
tuommosta vintijöö" (jäyhästä vintiöksi).
3228. "tuosta Kallesta tul ihan jäähä mies, vaekka
3228. "tuosta Kallesta tul ihan jäähä mies, vaekka
poekasena ol semmonen kutale ettee luullu miestä
tulovankaa" (jäähä eli kunnollinen).
3229. "kyl minä jäyhählin, kum ma kuulin,
3229. "kyl minä jäyhählin, kum ma kuulin,
että meilän poika ol jeänny auton ale koulust tullessaa"
(vieraat skoulut, vieraat autot).
3230. "jäökistää peokalosa" (lapsi, vanttuita
puettaessa).
3231. "on hitaampata se puheen tulo ja jäykkeä
ensittäe, jäykempätä ettei oon niin norjoa"
(ensin kävelemään oppineella).
3232. "isä oli pikkusen tuommonej jäykkä puheesa"
3232. "isä oli pikkusen tuommonej jäykkä puheesa"
(vrt. hyvä sydämeltään).
3233. "toeset on niin jäökkie oppimaan"
3233. "toeset on niin jäökkie oppimaan"
(oma ja vieras oppi).
3234. "sula mennee kiinni, kun se jäykästi alkaa
puhumhan" (sula eli aukile).
3235. "jäykkäpintasie lapsie" (tottelemattomia,
3235. "jäykkäpintasie lapsie" (tottelemattomia,
vrt. itsenäisyyttä opettelevia).
3236. "Mar on ketteräkielinen, Iita jäykkäpuhheinen"
3236. "Mar on ketteräkielinen, Iita jäykkäpuhheinen"
(sisarusten eroja).
3237. "sitähäm puri ja jäykytti" (lapsi, männyn jälttä).
3238. "poejat ensin jäynee vettää toesilleen, siitten
3237. "sitähäm puri ja jäykytti" (lapsi, männyn jälttä).
3238. "poejat ensin jäynee vettää toesilleen, siitten
ne tapella natistaa piällisiks" (poikien elämää).
3239. "neun nuo veljekset ilimosen ikäsä sitä jäynee
pitännä toisilleen" (veljesten elämää).
3240. "se on kova poeka vetämääj jäönee"
(vetämään jäynää, tekemään kepposia).
3241. "selkähäis sie sietäsit saara, ku jäyräät ihmisii"
(jäyräät eli matkit, vrt. oppiminen).
3242. "kyllä semmonem päntöö jäystää leipääkim
3242. "kyllä semmonem päntöö jäystää leipääkim
paljo" (päntöö eli lapsijoukko).
3243. "se kasvvooj jäyttää hittaastik" (lapsen
hammas).
3244. "jyytää jäytää" (väittää vastaan,
vrt. pitää puolensa).
3245. "ku jäyvviä ja jäyvviä eikä lakata osa,
onhaa aika jäyvvä, minkäläi känä tost vanhan
tuliekaa" (jäyvästä känäksi, lapsen luonteen
ennustaminen).
3246. "se poeka eij ooj jeässä eikä kontassa"
(vilkkaasta pojasta).
3247. "jääs snää mnuun kansan kotti, älä viit
menn ollenkan kosk hek kiussava" (kiusaajien
suosimat skoulut, pilanneet monen elämän).
3248. "oli siä jossair rannasa pikkupoikain kans
ja meni uimaaj ja jäi sinne" (hukkunut poika,
jossain rannassa, toisten poikien kanssa).
3249. "minkä se poika nyj jäi" (poikien
3249. "minkä se poika nyj jäi" (poikien
silmällä pitäminen).
3250. "poekassa minu oj jeännä se mieleen"
jää, mie nääjen höijjä päivät mitkä hyökii"
(en jää lapsista, elän samat päivät).
3252. "a jos jäit jot et saant otetuks siint maast
nii sit jäit, sit tul toisev vuoro" (kivileikissä).
3253. "älkää mänkö tiel jäättä vaaraa ku ajjaavat
kovast" (teistä varottaminen).
3254. "jähryteltti hiuka vellinki ulko ensi,
ennenku mä uskalsi stä tol lapsel antta"
(vellin jäähdyttäminen).
3255. "jähyttävät pirtin nuo sikijöt kuu hyppäävät
alti alinommaa ulos ja sissään" (aika puuttua
hulluuteen).
3256. "älä jählytäl lasta" (jäähdytä, lämpimänä
3256. "älä jählytäl lasta" (jäähdytä, lämpimänä
pitäminen).
3257. "ku nua kakarat tuas oves hyppää, jähtyy
3257. "ku nua kakarat tuas oves hyppää, jähtyy
niin tupa" (liiasta vapaudesta).
3258. "se on jeähtynnä kun nikka tuli"
(nikka eli hikka).
3259. "jähtynhe jalat ja se on tullu eltta lapshen"
(eltta eli riisitauti, vrt. huono ravinto).
3260. "tulettaks työ tuos paikas tuppaa
3260. "tulettaks työ tuos paikas tuppaa
lämmittelemmää, kohtsillää ootta joka iikka
jääkalikkan" (järjen ääni).
3261. "sielä seo mehässä yhä kahteloo puita
3261. "sielä seo mehässä yhä kahteloo puita
ja lintuja, mihinkää ku ei oo kiirettä" (poika
metsässä, omat opettajat).
3262. "lasta jääkittää jo" (jääkittää eli
kakattaa, vrt. ääntely).
3263. "jeäkolat ol polovvii alla" (jääkolat eli
3263. "jeäkolat ol polovvii alla" (jääkolat eli
kappaleet, jäällä leikittäessä).
3264. "nytkii on ninku jeäkolikot" (lapsen kädet,
lämpimänä pitäminen).
3265. "jääkulil liukuiltih" (kulilla eli kappaleilla,
3265. "jääkulil liukuiltih" (kulilla eli kappaleilla,
mäkeä laskettaessa, vrt. kulua, kuula).
3266. "kyllä siinä jeäkulin peällä takapuol kastu"
3266. "kyllä siinä jeäkulin peällä takapuol kastu"
(talvileikit).
3267. "jeämurikalla ol se poeka toata meejäm
3267. "jeämurikalla ol se poeka toata meejäm
poekoo viskanna kulumaan" (se poika,
vieraiden lähellä asuminen).
3268. "älä sit Kaisaa aina hauku, hermostuu
ja jäämääntyy nii, ettei osaam muuta ku itkeä"
(lasten haukkumisesta, pahentaa
tilannetta).
3269. "kyl siu silmäkarvaiskii on jääpurahil
kuka sinnuu käsköö siel ulkon marhaamaa"
(lasten talvi).
3270. "kätkyt jänksi jääreväine" (visakoivusta
laadittu kätkyt).
3271. "on toi niin rumaa kattella, kun noi
3271. "on toi niin rumaa kattella, kun noi
lapset jäärittelee vanhaa ihmiist" (jäärittelee
eli kiusaa, tekevät vastoin tapoja).
3272. "kakarat tossa tiällä haukkuu ja jääryttellee"
(toisten kakarat, vrt. meiän).
3273. "minkähälläij tuast tulee kun se on niij
3273. "minkähälläij tuast tulee kun se on niij
jääräpäinen" (lapsen kohtalon pähkäilyä,
jääräpäisyys=hyve ja pahe).
3274. "juokse joutui, älä eneä siin jeäsyttele"
3274. "juokse joutui, älä eneä siin jeäsyttele"
(juokse toisten mukaan, vrt. älä juokse,
kuuntele vaistojasi).
3275. "monta kertaa oli vallaj jäätymöisilläns
ko tuli" (lapset skoulusta tullessaan,
vieraaseen oppiin pakottaminen).
3276. "ehhää vaa jääly" (lapsen voinnin
tiedusteleminen).
3277. "kaho jottei laps jeävy" (lapsen
katsominen).
3278. "jokia jäätää jo pitää kattua ettei mukulat
3278. "jokia jäätää jo pitää kattua ettei mukulat
sitte tormaa sinne putuamahan" (jokielämään
opettaminen, vienyt monta lasta).
3279. "siellähän se Lauri juosta jölököttel
3279. "siellähän se Lauri juosta jölököttel
viimesenä" (kaikki hyvin).
3280. "tiet vähemmällep pahaa vaikka olet jo
3280. "tiet vähemmällep pahaa vaikka olet jo
häppökki jo hiuk, iso ihmine" (häpeä jo hiukan,
nuorilta voi odottaa enemmän).
3282. "se isähä ol vilikas mies, mitenkähä tuosta
pojasta tuommone jöpöti tul" (vrt. isän isä,
polvia hyppäävät perintötekijät).
3283. "ei se ou ollu millonkaa vilikas, tuomosena
3283. "ei se ou ollu millonkaa vilikas, tuomosena
jörnijänä muistan sen lapsesta asti" (lapsuuden
luonteensa pitävät).
3284. "siint on tult semmone jörri, jot silt ei sua
3284. "siint on tult semmone jörri, jot silt ei sua
sannua suust" (toisenlaiseksi muuttuvat,
kumpi luonnollisempaa).
3285. "mnää pahust ene tuntenukka, se ol vähä
kumpi luonnollisempaa).
3285. "mnää pahust ene tuntenukka, se ol vähä
kauhiaks jörriks kasvan" (poika).
3286. "usk snä poik toiste jöörötyksi" (toisten
3286. "usk snä poik toiste jöörötyksi" (toisten
puheisiin uskomisesta, oma totuus=itse nähtyä).
3287. "kah, sielt tulluo pientä perettä" (pientä
3287. "kah, sielt tulluo pientä perettä" (pientä
perhettä, lapsia).
3288. "oikie ko huutuat kovast nii on iänet
3288. "oikie ko huutuat kovast nii on iänet
kuauksis, sopottelluot vua" (lapsilla, äänet
kuauksis eli käheinä).
3289. "lapsi puuta myärij jo kaahaasi" (liikkui
puusta kiinni pitäen, omat opettajat).
3290. "tuo häjympi on niin kova kaahiin että pitee
aina lavittat kaalella ku lähtee" (häjympi=pienempi,
kaahiin=kiipeilemään).
3291. "mitäs siä kaahit, putoot viä siältä" (kaahit
3291. "mitäs siä kaahit, putoot viä siältä" (kaahit
eli kiipeilet, ihmisapinat).
3292. "ja sill aikaa s oli se poika kaahinus sinnek
3292. "ja sill aikaa s oli se poika kaahinus sinnek
kaapim peelle" (oma kiipeily, vieraat skaapit).
3293. "mitä te mukulat sie kaahitte konnette jo nuku"
3293. "mitä te mukulat sie kaahitte konnette jo nuku"
(iltahulluus, tunteiden aikaa).
3294. "ne kakarat siinä taas niin kaahiskelovat,
3294. "ne kakarat siinä taas niin kaahiskelovat,
jotta pian putuavap päänsä halaki" (puissa kiipeily,
luonnollista käyttäytymistä).
3295. "jonsetta pian tuu sieltä katolta kaahiskelemasta"
(vieraat katot, vrt. lapsiystävälliset kodat).
3296. "jo se kuahittelleiksee suoraa käömää"
(lapsi, yrittää kävellä suoraan).
3297. "kyllä nua tenavat on sittev varahi aamusta
kaahkehella" (aamun lapset).
3298. "tua pikkuunen se kaahkii kaikkeev
3298. "tua pikkuunen se kaahkii kaikkeev
viimmeesenä ylähällä, ei silloo kiirusta maata"
(vrt. nukkumaan pakottaminen).
3299. "missä ravassa sie olek kahlonuk ku olet
ryvettänyk kengät" (lasten elämää).
3300. "kaahnajaa ikeniijään" (lapsi,
3300. "kaahnajaa ikeniijään" (lapsi,
hampaiden puhjetessa).
3301. "kylä se kahlev vanhana viä kahni äitees tissiä"
(pitkään imettäminen).
3302. "se o piänen vihrot tomsseks kaahoks"
3302. "se o piänen vihrot tomsseks kaahoks"
(vihdottu kaahoksi, henkisten vaivojen
selittäminen).
3303. "mist ne penskat kaahuvaat kaik käsillee"
3303. "mist ne penskat kaahuvaat kaik käsillee"
(kaahuvaat eli kahmivat, omaa oppimista).
3304. "kiikkaa kaakkaa, lenttää lattaa, tullee
3304. "kiikkaa kaakkaa, lenttää lattaa, tullee
tupsahttaa" (pyöritetään kättä lapsen edessä
ja kopataan syliin).
3305. "kiikkaa kaakkaa, kupsis isän sylleen"
(lasta kiikutettaessa).
3306. "hänel ol viis lasta ja ne oli, aika perätysten,
3306. "hänel ol viis lasta ja ne oli, aika perätysten,
ja, ko hän niihel lapsiihen kans kaakattel"
(viisi lasta, tekemistä riittää).
3307. "kovaa tuo häjy poikaki yrittää mennä
3307. "kovaa tuo häjy poikaki yrittää mennä
kaakertaa parempaan peräs" (häjy eli pieni
poika, vrt. haju).
3308. "äit tekkyö lapsil jokahisel kuakut"
3308. "äit tekkyö lapsil jokahisel kuakut"
(lapsille leipominen).
3309. "minä souvvam pientä lasta pienen kuaku
eistä, joss ei kuakkua annetan ni annan heija seistä"
(heijalaulut).
3310. "lapsillen tehhään koakut" (lasten iloksi
3310. "lapsillen tehhään koakut" (lasten iloksi
vrt. kaiken makean kieltäneet, keskitie).
3312. "ota kaakku kännäheis ja syö uottajaisii"
3312. "ota kaakku kännäheis ja syö uottajaisii"
(oottajaisia, ruokaa odottaessasi).
3313. "seh, täss on kaakkuu, ota nyt kaakkuu,
3313. "seh, täss on kaakkuu, ota nyt kaakkuu,
älä itke" (kaakulla tyynnyttäminen).
3314. "nys se poika toolla jo mennäk kaakottaa
3314. "nys se poika toolla jo mennäk kaakottaa
äitensäp perrää" (äiteen perässä kulkeminen,
luonnollista, vrt. poronvasat).
3315. "koitin kaakottaa koviim peräs mennä"
3315. "koitin kaakottaa koviim peräs mennä"
(isompien lasten perässä).
3316. "jokos se teijä pien poika kualaa" (kualaa
3316. "jokos se teijä pien poika kualaa" (kualaa
eli konttaa, vrt. kahlaa).
3317. "nuo lapset kaalajaat iha polviloijjaa myöte
3317. "nuo lapset kaalajaat iha polviloijjaa myöte
tuol liejuus" (liejun ystävät).
3318. "täähän se on miun kaaliaiskaakkui"
3318. "täähän se on miun kaaliaiskaakkui"
(nuorin lapseni, kaavitusta taikinasta paistettu
viimeinen leivonnainen).
3319. "mites seä nii haljakan näköine olet,
huuletki valkiat" (lasten terveydestä
huolehtiminen).
3320. "no tiukettii siel kaalimpäätä" (tiukettii
3320. "no tiukettii siel kaalimpäätä" (tiukettii
eli leikittiin, lapsuusmuistot).
3321. "pitäs lähteen nuita moskuloeta kalttoomaan
3321. "pitäs lähteen nuita moskuloeta kalttoomaan
saonaan" (moskuloeta=lapsia, kalttoomaan
=pesemään).
3322. "ainahan se issää kaamailee kuv vaan
3322. "ainahan se issää kaamailee kuv vaan
isä pirtiss on" (kaamailee eli roikkuu kiinni
isässä).
3323. "ja oli vaan niil lysti ette mittä muut,
3323. "ja oli vaan niil lysti ette mittä muut,
kaipannukka orottanukka tiännykkä" (hippaa
leikittäessä).
3324. "mitä sie kehtaat lapse kans kaanahella"
(kaanahella eli pilailla, teet vastoin tapoja).
3325. "soon tua poika kova kaaparoottemahan
3325. "soon tua poika kova kaaparoottemahan
nuahin puihin" (omat puut, vieraat leikkipuistot).
3326. "minä oon meirän tenavis kaapiaane"
(kaapiaane eli kuopus).
3327. "niin tuo teijän kaapijaine o ku ilmetty isäsä"
(isään tuleminen).
3328. "ei saap poijaalle antaa nin issoo veitten
3328. "ei saap poijaalle antaa nin issoo veitten
kaaraketta" (vieraat veitset, vieraat vammat).
3329. "ei nuasta poijan mölkiistä mihinkään
3329. "ei nuasta poijan mölkiistä mihinkään
oo, kaiket päivät ne vain kylällä kaarastaa"
(vieraat kylät).
3330. "mukulatkin kaarastaa mettis, vaikka kuinka
leviäätti" (omat mettät).
3330. "äläkää ny kersat siinä kaarastako"
3330. "äläkää ny kersat siinä kaarastako"
(kersat, mikä heimo).
3331. "pois kakarat sieltä tällingiiltä
kaarastamasta, putuatta vielä päännä halki"
(tällingiltä eli telineiltä, vrt. vieras
rakentaminen).
3332. "ulos kaarestammaa siit jalvoist"
(ulos ohjaaminen, vrt. sisälle pakottavat
vasurit, inhoavat päivää ja kaikkea
luonnollista).
3333. "äläkää ny enää kaarestako ettette
vain kolohi ittiänne" (järjen ääni).
3334. "ei niitten mukulain tyästä siälä
mittään tu ilman issoo ihmistä, ei ne muuta
kun pirstaavat ja kaarestaavat keskenääs"
(pirstaavat=mellastavat, kaarestaavat
=peuhaavat).
3335. "kum ma tost otan kaarikkien niin kyl
lähletten" (naapurin lasten uhkaamista,
vieraiden lähellä asuminen).
3336. "piem poejan koarikka" (hellimänimet).
3337. "ei saak kaikkia vesilaksoja halakoja,
kaaritelkaa" (kaaritelkaa=kiertäkää, vesilaksot
=lammikot).
3338. "sillon ihan muonkuaritus kun äitillään"
(muodon eli kasvojen, äitiin tuleminen).
3339. "lapsij pittä kaarta" (kaarrella puheissaan,
3339. "lapsij pittä kaarta" (kaarrella puheissaan,
oma elämä=lasten korville sopivaa, tietyistä
elämänalueista ei puhuta ääneen).
3340. "haokka lentää luataa kiitää kuataa kups
3340. "haokka lentää luataa kiitää kuataa kups
pahasti, kaatumaan oppiminen).
3342. "kuattuilloovat, jos ne heikkona ruppeevat
kuleksimmaa" (kaatuilevat, kävelemään
opetellessaan).
3343. "kyllä se tuostaa pojasta taitaa mies kuavautuu"
3343. "kyllä se tuostaa pojasta taitaa mies kuavautuu"
(kaavautua eli tulla).
3344. "kuaveet otti sekkii poeka, vaekka isä ol kunnon
3344. "kuaveet otti sekkii poeka, vaekka isä ol kunnon
mies" (kaaveet eli metkut, vrt. isän isä).
3345. "kyl se Vilho nuoreen ol sellane kaavehtija,
3345. "kyl se Vilho nuoreen ol sellane kaavehtija,
jot ei siint luult miestä tullakkaa" (kaavehtija
eli metkuja keksivä).
3346. "ku myö oltii pieneen ni mammai tek ain
3346. "ku myö oltii pieneen ni mammai tek ain
suotta meile piene leivä kaaviaiskaakuuks"
(lasten mieliksi tekeminen).
3347. "koavippas tuon leipäkorvon laejjat ja
pohjataekinat, että tehhään siitä lapsen oma
kuavinkakkara" (kakkarapäivä).
3348. "älä sie koavoittele niitä lapsii, ne näkkyöt yöl
pahhoi uniloi" (kaavoittele eli pelottele).
3349. "ei lapsi katehik kettää" (kadehdi ketään,
3349. "ei lapsi katehik kettää" (kadehdi ketään,
omaan tekemiseen keskittyminen).
3350. "kyllä tua kakara on sellaanen jotta kaikki
3350. "kyllä tua kakara on sellaanen jotta kaikki
se purotteloo ja karotteloo" (vrt. moittiminen,
lisää epävarmuutta).
3351. "ku kaikki tavarans kalottelet" (kadottelet,
hetkeä elävät lapset).
3352. "paappas se kirves kahhaasa, ettet tuas säre
ihtees sillä" (kirves kahaansa, aikuisten ja lasten
tavarat).
3353. "ne mäikkäs täsä jä kahakoihtivap pojat"
tavarat).
3353. "ne mäikkäs täsä jä kahakoihtivap pojat"
(pienessä mökissämme, vrt. pihalle ohjaaminen).
3354. "lapsija meillon kaha kumpijakkii, kolome on
3354. "lapsija meillon kaha kumpijakkii, kolome on
poekoo ja kolome tyttöö" (kolme poikaa ja tyttöä,
suurperheet).
3355. "siinä ne hyppää kahak kaha, pysykää tuvasa
3355. "siinä ne hyppää kahak kaha, pysykää tuvasa
eli ulukona" (ovesta hyppäämistä paheksutaan,
vrt. tulen antama lämpö).
3356. "minä oon tässä ollunna kahakuulolla,
vrt. tulen antama lämpö).
3356. "minä oon tässä ollunna kahakuulolla,
että mistä päen niitä penskoja lähtis ehtimään"
(penskoiksi kutsuminen, vrt. pentu).
3357. "tuassa nua mukulat hyppäjää kaharattoisa
3357. "tuassa nua mukulat hyppäjää kaharattoisa
kuraasin jaloon" (hyppäävät sisään kurajaloillaan).
3358. "kaheksakuissa se seiso jo puuta vaste"
3358. "kaheksakuissa se seiso jo puuta vaste"
(kaheksankuisena, puut=omia opettajia).
3359. "miusta lapsii ol kaheksas enemmä ko liikaa
3359. "miusta lapsii ol kaheksas enemmä ko liikaa
ja sanoi ukol, et yhtää ennää lykkää tulemaa tai mie
jätä siu mökkii kaheksikkois kans" (suurperheet,
harvoin naisen päätös).
3360. "menkää nyk kaharen yhtenä vähä asuulemaha"
3360. "menkää nyk kaharen yhtenä vähä asuulemaha"
(kahren yhtenä=yhessä, asuulemaha=leikkimään).
3361. "ei ne suanna männäm mihinkkään kahen
3361. "ei ne suanna männäm mihinkkään kahen
keskissee olloon" (vrt. pihalle leikkimään,
lapsiaan vankeina pitävät).
3362. "kova juoksema se kahrevuotias ku se ten kara"
(kara eli juoksee, luonnenimi kara).
3363. "kahrestoist laps sil Mankoolin emännäl"
3363. "kahrestoist laps sil Mankoolin emännäl"
(vieraat emännät, vieraat suurperheet).
3364. "kaharettatoista vuotta se menee jo tua tyttö"
(pitkä aika vanhemmuutta, lyhyt aika olla
ihminen).
3365. "minun sisko oli kymmene vuoje ja mie
3365. "minun sisko oli kymmene vuoje ja mie
kahenellatoista ko meilä palo pirtti" (mieleen
jääneet asiat).
3366. "vethää se miälen vähä kahelaks kun toisiin
3366. "vethää se miälen vähä kahelaks kun toisiin
läksvätten kaik huipol ja miä en päässökkäh"
(huipol eli keinulle, ylihuolehtivat / kaiken
kieltävät vanhemmat).
3367. "lapset tekkööt venneej ja aluksii klaisoist"
3367. "lapset tekkööt venneej ja aluksii klaisoist"
(kaisloista, omat lelut).
3368. "yhet ko nyt yleaikoa jaloksis kahajoat"
3368. "yhet ko nyt yleaikoa jaloksis kahajoat"
(kahajaa jaloissa, pienet mökit).
3369. "elä poika kahaja kolpitsalle, sie puttuut
3369. "elä poika kahaja kolpitsalle, sie puttuut
ja halkaset piäs" (kolpitsalle eli halkolaatikolle,
vieras eli kulmikas rakentaminen).
3370. "no elekääpäs kahistakos siinä taas"
3370. "no elekääpäs kahistakos siinä taas"
(oma sävy, lapsia ymmärtävää).
(poikien elämän ymmärtäminen).
3372. "piankos poika siälä kahkaasoo"
3372. "piankos poika siälä kahkaasoo"
(liikkeeseen kannustaminen).
3373. "saisivat noi lapsekkin maatav viä,
etteivät siin olisi aamusta aikasik kahkeellansat
tiällä" (vrt. heräämään pakottaminen).
3374. "aena se nousi kahnehtimmaan"
(katsomaan, lapsi vuoteessaan).
3375. "sukkelaa se on, kon poika tommanen
3375. "sukkelaa se on, kon poika tommanen
kahnukka on ja isä jutteli niin aikataval"
(vrt. tulee äitiinsä).
3376. "meitä ol kahtia, neljä ol poekoo ja neljä tyttövä"
(suurperheissä kasvaneet).
3377. "kahe kahtuvaa vaa aikoihmist haastoit,
3377. "kahe kahtuvaa vaa aikoihmist haastoit,
lapset suu selällää kuunteliit" (puhuivat kierrellen,
etteivät lapset ymmärtäisi).
3378. "puoskat sylin kahuvvaat toisissaan"
etteivät lapset ymmärtäisi).
3378. "puoskat sylin kahuvvaat toisissaan"
(puoskat eli lapset).
3379. "ja eei kun alakaat puuta vasten noustak
kahutas sitte" (kävelemään opetteleva lapsi).
3380. "kyllä se kissi on sille tytöölle kaikki kaikes"
(vieraat kissit, oma eläinrakkaus).
3381. "laps kaeheksu viarait ihmissi" (kauheksui
vieraita, vrt. huonoja kokemuksia).
3382. "sil hiä minnuu kaihovakkii niin kovast"
(tyttö, kaihoaa mummoaan).
3383. "olkuaha ulottuvil, jos teitä kaihottais"
3383. "olkuaha ulottuvil, jos teitä kaihottais"
(ulottuvilla pysyminen).
3384. "nuita lapsija pittää puhhuissaan vähän
3384. "nuita lapsija pittää puhhuissaan vähän
kaihtaa ettei niin törkeesti niihen kuullen sua
sannoo" (omat perheet, molemminpuolista
oppimista).
3285. "mitä sinä tätiäs kaihat" (kaihat eli
vierastat, omat ja vieraat).
3386. "lapskii jo kaihtii" (kaihtii eli vierastaa,
kauan poissa ollutta).
3387. "kaikellaitiist harmii on ollu noist pojistkih"
(vs. mieleisen puuhan puuttuminen).
3388. "minä olin kaekkijaen nuorim musikoesta"
3388. "minä olin kaekkijaen nuorim musikoesta"
(musikoista eli lapsista, vrt. pojista).
3389. "pitpäs tuostkii kunno pojast tulla
3389. "pitpäs tuostkii kunno pojast tulla
tuommone kaikniekka" (huonotapainen,
vrt. kylänkävijä).
3390. "et se nin kaelak ja sälkkär ja holletoine
se poik onkin ku vanhemaise nin tykevi ja
rapassi ihmissi o" (hento ja holtiton poika,
vrt. tuli isoisäänsä).
3391. "kaulat ja kainalonalusteet, ne paremmin
tarttee kuivata, ko heltyy ne kaulat ja kainalon
alusteet" (kuivata kaulat ja kainalonalukset,
heltyviä kohtia).
3392. "annaj jokii kaini lapsellek kätee"
3392. "annaj jokii kaini lapsellek kätee"
(kaini eli lelu).
3393. "myö piettii lapseen männynkäpyi ja
3393. "myö piettii lapseen männynkäpyi ja
lepänurpui kainiin, ei sillo ostettu lelui lapsil,
niinko nyt tehhää" (omat kainit, vieraat lelut,
lelu=ostolelu).
3394. "ihan korviaan myöt punastuu ko mitä
kysyt nii on kainu" (kainot lapset, kärsivät
eniten vieraaseen pakottamisesta).
3395. "tää meijä tyttö kaikkii vieraita imeisii
3395. "tää meijä tyttö kaikkii vieraita imeisii
kainusteleip" (kainot luonnonlapset).
3396. "ei mittää hiä kainostellii, hiä on julkee"
3396. "ei mittää hiä kainostellii, hiä on julkee"
(julkee eli rohkea, erilaisuus=luonnollista,
samanlaisuuteen pakottaminen=luonnotonta).
3397. "ei saa kainostella tättii tul vaan tervehtiin"
(omien tervehtiminen).
3398. "se on vähä niin kuv vinoho kairattu kunei
3398. "se on vähä niin kuv vinoho kairattu kunei
sillä ole ollut isää eikä äitejä opettamas" (vinoon
kairattu, orpo lapsi).
3399. "tuo laps o nii kaiskeroine, tullook hänest
3399. "tuo laps o nii kaiskeroine, tullook hänest
eläjääkää" (kaiskeroinen, heikolta vaikuttava).
3400. "syötä tuota lasta jot ei jiä nii kaismeraiseks"
lähen pyykille" (kaitse sikijöitä, vrt. kaitsijat
eli suojelushenget).
3402. "meil viel kaitettii ett ei lapsiin aikaan mittää
laajittu" (kaitettii=kaihdettiin, laajittu=puhuttu
sopimattomia).
3403. "se ei pitelliitä kaippook kohta tämä poika"
3403. "se ei pitelliitä kaippook kohta tämä poika"
(kaipaa pitelijää, istuu omin voimin).
3404. "jäi nii kaivertah, kon toisiil kaikkiil annettih
3404. "jäi nii kaivertah, kon toisiil kaikkiil annettih
makiaisii, minol vaa sanuttih, ethään siä suur piika
niit tarvi" (kaivertamaan jääneet asiat, lasten
tasapuolinen kohtelu).
3405. "ei soa männä kaivosuul kassuo, siel o
3405. "ei soa männä kaivosuul kassuo, siel o
kaivoukko" (kaivoista varottaminen).
3406. "ei soa kaivuo kurkkii, kaivoukko ottoa"
(haltijoilla pelotteleminen).
3407. "lapsek kajakoittee" (huutaa, vrt. kuin
3407. "lapsek kajakoittee" (huutaa, vrt. kuin
kajavat).
3408. "sellain kajanehhan se on ollu pienest ast"
(kajanen eli kujeilija).
3409. "kyllä ne kajattaa nii että kuuloo missä päe
ne liikkuu" (lasten elämää).
3410. "ne kajjoet lasten kuulteh hoasttoo"
3410. "ne kajjoet lasten kuulteh hoasttoo"
(kajjoet eli varoivat puheitaan).
3411. "mitä sinä siitä Jussista kajot, että mänet
piiloo kun se tulloo" (kajot eli varot, vrt. kiusaaja,
lasten pelkojen huomaaminen).
3412. "etkö kajjoov vierraetakkaa yhttääk kun tuolla
3412. "etkö kajjoov vierraetakkaa yhttääk kun tuolla
laella huuvvat ja telemät" (kajjoo eli varo).
3413. "ku laps jotakii nielee kulkkuhuu, nii sit
3413. "ku laps jotakii nielee kulkkuhuu, nii sit
tärsytetää selkää, että se kakasee" (kakaisee ulos,
vrt. muovileluihin tukehtuneet).
3414. "sillon ku se kakar huutama rupes nii sillo
vrt. muovileluihin tukehtuneet).
3414. "sillon ku se kakar huutama rupes nii sillo
annetti ruakka" (annettiin ruokaa, vrt. päivän
mukaan syöminen).
3415. "siel jos kuka sano kakara ni sille sanottii
jot pese suuhuis, ei lapset uo mittää kakarii"
(kakartajan heimon lapset, lapsi=kätkyt).
3416. "mihikä se Marttakaa piäsöö noilta kakaroiltaa"
3416. "mihikä se Marttakaa piäsöö noilta kakaroiltaa"
(paikallaan olon aika, vrt. menon).
3417. "kyllä se pittää hopussa ku nuoita kakaroita
3417. "kyllä se pittää hopussa ku nuoita kakaroita
on niim paljon karttunu" (hopussa eli kiireessä,
suurperheet).
3418. "kakaramoenem minä vielä sillo olin"
3418. "kakaramoenem minä vielä sillo olin"
(kakaramainen eli lapsellinen).
3419. "semmost se oli, minunkin kakaranaikanani"
3419. "semmost se oli, minunkin kakaranaikanani"
(lapsuudessani).
3420. "muistan sit kakaranaikoist olentoo,
3420. "muistan sit kakaranaikoist olentoo,
ku muijjiem peräs lennelttih ja kasailttih niillek
kukkasii" (lapsuusmuistot).
3421. "moon sellaasna kakarasekana jo mailmalle
3421. "moon sellaasna kakarasekana jo mailmalle
lähteny" (lähtenyt maailmalle, vrt. liian nuorena).
3422. "siitä tul ihan siivo poika, kun alako miehistyä
3422. "siitä tul ihan siivo poika, kun alako miehistyä
ja piäs siitä kakarataavistaan" (miehistyi, pääsi
kakarataudistaan).
3423. "aikuustakik kakarattaa kur riehuu mukulaan
kans" (kakarattaa eli lapsettaa).
3424. "nuo lapset ne on juosta kakatelleet myötääsä
3424. "nuo lapset ne on juosta kakatelleet myötääsä
pihalla" (lasten piha).
3425. "mitenkäs tytöt on nii kakatillaa" (kakatillaa
3425. "mitenkäs tytöt on nii kakatillaa" (kakatillaa
eli kikatillaan, yhessä viihtyvät tyttölapset).
3426. "mittee ne nuo pennut myötääsä tuosta ovesta
kakartaa" (pennuiksi kutsuminen).
3427. "koettelehhaav vielä kakostella, jos hyvinnii
3427. "koettelehhaav vielä kakostella, jos hyvinnii
lähtisi ruoto kurkustasi" (ruotoiset kalat,
vrt. ruotojen poistaminen).
3428. "alako äköstelläj ja kakostellaj ja purruuttoo"
3428. "alako äköstelläj ja kakostellaj ja purruuttoo"
(velliä syötettäessä, viljaa hylkivät).
3429. "se nousta kakottaa niin aikaseen ylös"
3429. "se nousta kakottaa niin aikaseen ylös"
(kävelemään opetteleva lapsi).
3430. "mei minjäll ov vellot kaksikot" (vellot=veljet,
3430. "mei minjäll ov vellot kaksikot" (vellot=veljet,
kaksikot=kaksoset).
3431. "isä harijotti minut piennä kaksiolokaseksi"
(kaksiolkaseksi eli kätiseksi, oma opetus=omat
taidot).
3432. "jokkaesella lapsella pit ollah hoppeine solok,
ja se pussi pantii siihej ja nuin kaksvuotiaaks se ol
aena sel lapsen kaulassa" (lapsia suojelevat taikakalut).
3433. "siäl oli neek kassospojaat sittem minuv veljeni
3433. "siäl oli neek kassospojaat sittem minuv veljeni
kototalos" (kaksoset muistetaan).
kätkyd eäre pidäy lykätä" (synny eli mahdu,
kätkyestä luopuminen).
3435. "älä pahah päi sydivytä lastu"
(sydivytä eli houkuttele, vrt. vieraille
tavoille).
3436. "älä mene syvembä, upponed"
(matalassa pysytteleminen, syvä vesi
=kuuluu kaloille).
3437. "lapsed om parahitte hyppiäd da syöjäd"
(hyppiät ja syöjät, siinä iässä).
3438. "syötä lapsi da pane magaamah"
3438. "syötä lapsi da pane magaamah"
(makaamaan paneminen).
3439. "älä säikähytä lastu, pie vagavah"
3439. "älä säikähytä lastu, pie vagavah"
(säikyttämistä vältellään, lasten
herkkä mieli).
3440. "kylmämättäs säilyi laps matkaz"
3440. "kylmämättäs säilyi laps matkaz"
(kylmältä suojaaminen).
3441. "vagavembas sälmäkkeä, azetukkoa"
3441. "vagavembas sälmäkkeä, azetukkoa"
(telmiville lapsille).
3442. "laps latetta myö säpetteä kävelöö"
3442. "laps latetta myö säpetteä kävelöö"
(säpettää, kävelee horjuen).
3443. "sen vatts on kova lapsie vast"
3443. "sen vatts on kova lapsie vast"
(vatsa eli sydän kova, vanhemmiksi
sopimattomat).
3444. "laps nännii säblettäy" (säplettää
3444. "laps nännii säblettäy" (säplettää
eli imee).
3445. "kävelöy sästäy lapsud, ei vie vägie
3445. "kävelöy sästäy lapsud, ei vie vägie
jalloiz ole" (sästäy=hoipertelee, vägie
=voimaa).
3446. "suubuatsima lapsista peitokkali"
(peitokkali eli salaa, aikuisten asiat).
3447. "lapsi kun alko kasvoa suuremmaksi,
no sitä mukoa loajittih ne paijat pitempäiset
ta suurempaiset" (lasten eteen nähty paljon
vaivaa, vrt. ostamisesta väsyvät).
3448. "elä suurendele" (kiukuttele).
3448. "elä suurendele" (kiukuttele).
3449. "suurendus pakui lapsel, gu vitsu kädeh
otettih" (pakui=loppui, hävisi).
3450. "suurenduksiz on lapsi, ei tule syömäh"
(kiukuttelee, oikuttelee).
3451. "suurendiiheze laps itkemäh"
(suurenti itkemään).
3452. "kun ol lapsi ysässä siula" (ysässä
eli sylissä).
3453. "pieni pienuolleh, suuri suuruolleh"
(omasta tekemisestä).
3454. "bajju bajju piendy lastu, tule unoi uksen
3454. "bajju bajju piendy lastu, tule unoi uksen
tuaks uinottamah" (paijulauluja, vrt. paju
=laulu).
3455. "hammas ku suuh kazvoa lapsel,
3455. "hammas ku suuh kazvoa lapsel,
ga i haldie lujenoo, siid ei tartu enämbi suudelus"
(haltija lujenee, suojelushaltijat).
3456. "suudelusheiny" (poimulehti tai
niittynätkelmä, haudutettiin pesuveteen
suutelusta parannettaessa).
3457. "suudeluksiz on lapsi, itköv äjjäl,
ei magoa yölöiz" (suuteluksis eli taikauksissa,
itkee yöt ilman syytä).
3458. "häi ei ellendä suutkua" (ymmärrä
leikinlaskua, tosikoista varottaminen).
3459. "heitä suutkindu, katso toine tovekse ottaa"
3459. "heitä suutkindu, katso toine tovekse ottaa"
(lempeämpiin leikkeihin ohjaaminen).
3460. "laps itköö, hiilduu, peädä kitskissyttelöö,
3460. "laps itköö, hiilduu, peädä kitskissyttelöö,
eli rakastaa).
3462. "lapsii, omahist armastad suvaittsed"
(omien suvaitseminen).
3463. "lapsien suvaittsija, vägevämbi kui lapsih rakas"
(lapsista pitämisen asteita).
3464. "hyväzesti suorittoa pidäy" (suorittoa eli pukea,
3464. "hyväzesti suorittoa pidäy" (suorittoa eli pukea,
ulos menevä lapsi).
3465. "suorita laps nets ielleh" (suorita edelle,
3465. "suorita laps nets ielleh" (suorita edelle,
matkaa varten).
3466. "laps jo suoritui, peäzöy pihal" (suoriutui,
3466. "laps jo suoritui, peäzöy pihal" (suoriutui,
sai vaatteet päälleen).
3467. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä, ei ärrytteä
3467. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä, ei ärrytteä
eigo lyvvä" (pitää suotuisasti, ei saa ärsyttää
eikä lyödä).
3468. "lapset suratah suksel" (laskee).
3469. "lapset suratah mäiz" (mäessä suraaminen).
3470. "jeäm peäl kävelläh lapsed, kengil suratah jeädy"
3468. "lapset suratah suksel" (laskee).
3469. "lapset suratah mäiz" (mäessä suraaminen).
3470. "jeäm peäl kävelläh lapsed, kengil suratah jeädy"
(jäällä suraaminen).
3471. "äjjäl olet kirkei ga syöy surmu" (kirkeälle
3471. "äjjäl olet kirkei ga syöy surmu" (kirkeälle
eli vilkkaalle lapselle, surma=tapaturmainen
kuolema).
3472. "lapsenna on suruttomoa aigoa kodvani"
(surutonta aikaa, vrt. huoletonta).
3473. "ullin ullin ukkostu, allin allin akkastu,
3473. "ullin ullin ukkostu, allin allin akkastu,
pienem piiroam pirpettejeä, suuren sultsinan
suttsijoa" (lasten loruja).
3474. "hammas kun otettih suusta nin itselläh
3474. "hammas kun otettih suusta nin itselläh
annettih käteh sillä" (lapselle, maitohampaat).
3475. "suulleh kirboi, hambahaized läbi mendih
3475. "suulleh kirboi, hambahaized läbi mendih
huuliz" (kirposi eli putosi suulleen).
3476. "suunsoadavil on lapsed" (suunsaatavilla,
3476. "suunsoadavil on lapsed" (suunsaatavilla,
huutomatkan päässä).
3477. "itkus sumeni lapsi" (sumeni eli pimeni,
3477. "itkus sumeni lapsi" (sumeni eli pimeni,
kasvoilla näkyvät tunteet).
3478. "lapset itetäh sumitah, itkie kitserretäh"
3478. "lapset itetäh sumitah, itkie kitserretäh"
(luonnenimi sumi).
3479. "sumuu pietäh lapsed" (sumuu eli
meteliä).
3480. "miun suojaz ollah lapset" (lasten
3480. "miun suojaz ollah lapset" (lasten
suojaaminen).
3481. "otti armottoman omahes suojah"
3481. "otti armottoman omahes suojah"
(armottoman eli orvon).
3482. "emän da izän suojeis ollah lapset"
3482. "emän da izän suojeis ollah lapset"
(vanhempien suojassa).
3483. "emä suojustoa lapsiedah" (lapsiaan
3483. "emä suojustoa lapsiedah" (lapsiaan
suojustavat ihmisemät).
3484. "lindu poigii suojustau, därilleh tulou
3484. "lindu poigii suojustau, därilleh tulou
poigiel luo" (poikasiaan suojustavat lintuemät).
3485. "suolaheineä lapset syyväh" (omat karkit,
3485. "suolaheineä lapset syyväh" (omat karkit,
kesä=oma karkkipäivä).
3486. "sulad armod om moamaz lapsil"
3486. "sulad armod om moamaz lapsil"
(armod=turvat, moamaz=äidistä).
3487. "muam oli sula lapsii vaste" (sula
3487. "muam oli sula lapsii vaste" (sula
eli lempeä).
3488. "viel on lapsella sulavaini kahallah"
(sulavaini eli pään aukile).
3489. "kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke"
3489. "kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke"
(lapsille puhumisesta, vrt. lapsilleen tiuskivat).
3490. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh"
3490. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh"
(hyvää ja somaa).
3492. "midä siä tytöt piettäneh suhobaa,
3492. "midä siä tytöt piettäneh suhobaa,
yksi vai suhineh menöö" (suhineh eli
kuiskinta).
3493. "älä tostu suhkuta pahah päi, vie voizit
kieldeä, k olizit inehmine" (pahaan päin
opastajat, ei pidetä ihmisinä).
3494. "tytöt tsuppuh kerdävyttih, da vai
3494. "tytöt tsuppuh kerdävyttih, da vai
suhobaa pietäh" (kuiskutellaan keskenään).
3495. "kaikin suimitah händy, ei ni ken puolista"
3495. "kaikin suimitah händy, ei ni ken puolista"
(suimitah eli haukkuu, kukaan ei puolusta,
vrt. koulujen pihat).
3496. "lähemmä lapset suistelomah"
vrt. koulujen pihat).
3496. "lähemmä lapset suistelomah"
(mäkeä laskemaan, vrt. suistua).
3497. "viispiihizel suval ku peän suvin, ga k ed
vagavu" (tukistamisella uhkaaminen).
3498. "laps muamoa palvoau, ainoz olla
muaman kele" (palvoo emoaan, kele=lähellä,
kanssa).
3499. "oinastuksiz oled ainoz, sorduiled"
(kaatuilet, hajamielinen lapsi).
3500. "pane lapsel sosku suuh" (sosku eli
3500. "pane lapsel sosku suuh" (sosku eli
tutti, lainasanoja).
3501. "lapset sodaizil ollah, sodoa toivotellah"
(leikkivät sotaa, oudoksuen).
3502. "lapsi pagizou souserdau kaikenjyttyön"
3502. "lapsi pagizou souserdau kaikenjyttyön"
(puhelee kaikenlaista).
3503. "kun kätyttä souvatteli" (ämmä lauloi,
3503. "kun kätyttä souvatteli" (ämmä lauloi,
kätkyttä soudattaessaan).
3504. "lasta pidiä souvattua, kun parguu"
3504. "lasta pidiä souvattua, kun parguu"
(soudattamisen tarkoituksesta).
3505. "kätkytty sovvattav emä ploatan ommellez"
3505. "kätkytty sovvattav emä ploatan ommellez"
(puseroa ommellessaan).
3506. "lastu sovvuttau kätkyäz" (souvuttaa
3506. "lastu sovvuttau kätkyäz" (souvuttaa
eli tuudittaa).
3507. "lastu sovvutan" (kätkyessä).
3508. "kätkytty sovvuttau" (katosta roikkuvat
3508. "kätkytty sovvuttau" (katosta roikkuvat
kätkyet).
3509. "lapset pidäs sovittua" (sovittaa eli
vaatettaa).
3510. "lapsii pidäy sovittoa, sovat heil azoa"
3510. "lapsii pidäy sovittoa, sovat heil azoa"
(sovat=vaatteet, azoa=laatia, vrt. asu).
3510. "täs on tyttözel sobazet" (tytölle vaatteet,
3510. "täs on tyttözel sobazet" (tytölle vaatteet,
vrt. lähekkäin eläneet sukulaisperheet,
omien auttaminen).
3511. "kyven lykkävyi sobazeh lapsele"
3511. "kyven lykkävyi sobazeh lapsele"
(kyven eli kipinä vaatteeseen, tulesta
varottaminen, yksi jumalaisista).
3512. "laps moamassah ymbäri soperdeleh"
(kiertelee ympärillä, vrt. apinalapset).
3513. "kazvoi sorahtih täl vuuvel laps äijän"
(kasvuvuodet).
3514. "lapsi kazvoi sorahtih" (kasvoi
3514. "lapsi kazvoi sorahtih" (kasvoi
nopeasti, venähti).
3515. "sorevui kazvoi tobjakse tsomaste"
(kasvoi topakaksi nuoreksi).
3516. "sorruksendelov vähäväliz lapsud,
jalloitteleh" (sortuilee eli kaatuilee,
kävelemään opetellessaan).
3517. "miepä se laulan lapsellani, soittelen
3517. "miepä se laulan lapsellani, soittelen
mie sorsallani" (lapselle laulaminen).
3518. "lapset kizatah sogie peittoh"
(sokea peittoon, sokkosilla oltaessa).
3519. "kezoil solistah lapsed" (kesoilla eli
3519. "kezoil solistah lapsed" (kesoilla eli
uimassa, lasten kesä).
3520. "lapset kävelläh vyöttä" (paheksuen,
3520. "lapset kävelläh vyöttä" (paheksuen,
huutomatkan päässä).
3522. "suatoin lapsen kodih ehtäh" (saatoin
3522. "suatoin lapsen kodih ehtäh" (saatoin
lapsen kotiin, vrt. ehtoo, ehtiä).
3523. "lapset soatoi kengäh" (saattoi kenkään,
laati kengät).
3524. "pojjan suatoi aigah, kazvatti suurekse"
(saattoi aikaan).
3525. "olen kuotellun suahustua lapsillani vuatetta"
3525. "olen kuotellun suahustua lapsillani vuatetta"
(lasten vaatettaminen).
3526. "lapsi maamalleh zaaloboittsoo mikse
3526. "lapsi maamalleh zaaloboittsoo mikse
tsidzih pergi" (selittää emolle miksi löi siskoaan,
vrt. tsitsilisko).
3527. "lapsed on miestsurahized, kuus poigoa ku
salguo, vai kaks käbysty, piendy tytärdy"
(poikavaltaiset perheet).
3528. "laps uinoi yskäh, piä smutkahtih käzivarrel"
3528. "laps uinoi yskäh, piä smutkahtih käzivarrel"
(uinahti syliin).
3529. "katso lapsi liedzus smöjjähtih, onnoako
3529. "katso lapsi liedzus smöjjähtih, onnoako
sattoihez" (putosi keinusta, sattuiko).
3530. "laps itki kodih sua" (kotiin saakka).
3531. "lapsi kyllä soau itkie omoa vanhempoah"
(omaa vanhempaansa, vrt. ikävöidä).
3532. "en soanuh nähä silmin, miitys häi oli"
3532. "en soanuh nähä silmin, miitys häi oli"
(saanut nähdä isääni).
3533. "tsiihuov itköy lapsi" (itkun aika).
3534. "ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah"
3533. "tsiihuov itköy lapsi" (itkun aika).
3534. "ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah"
(pannaan maksu, sille joka ei työnnä lastaan
kouluun, "oppivelvollisuus").
3535. "skoloa pietäh toutal luo" (toutan eli tädin
luona, omat koulut).
3536. "lapsed yhtel libo kahtel dallal skotsitah"
3536. "lapsed yhtel libo kahtel dallal skotsitah"
(skotsitah eli hyppii).
3537. "lasta ei pie skotsittoa, varajamah rupieu"
3537. "lasta ei pie skotsittoa, varajamah rupieu"
(varajamah eli pelkäämään, vrt. hypittäminen).
3538. "zguubaz meättsysty loajitah lapsil"
3538. "zguubaz meättsysty loajitah lapsil"
(käävistä palloja, omat lelut).
3539. "duostih lapsed emäl vastah" (emää
3539. "duostih lapsed emäl vastah" (emää
vastaan, perheen keskus).
3540. "koadui bokalleh lapsi" (bokalleh eli
3540. "koadui bokalleh lapsi" (bokalleh eli
kyljelleen).
3541. "laps on uinonnuh, piä vai släimäy"
3541. "laps on uinonnuh, piä vai släimäy"
(släimää eli heiluu, kannettaessa).
3542. "sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni
3542. "sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni
polvilla" (lapset ja pojat).
3543. "lapsed on sinissytty, kezoil oldih"
3543. "lapsed on sinissytty, kezoil oldih"
(kylmettyneet, uimassa oltuaan).
3544. "lapsel peädy silittäv, emä armastelou"
3544. "lapsel peädy silittäv, emä armastelou"
(armastelou eli hellii).
3545. "lapsem piädy silittäy" (silittää päätä,
3545. "lapsem piädy silittäy" (silittää päätä,
koskettamisen tärkeydestä).
3546. "mi lienöö rietannun silmät lapselta"
(rietannu eli rähmännyt, tulehduksen
oireita, vesi vanhin).
3547. "hierou silmii, muata tahtou" (tahtoo
3547. "hierou silmii, muata tahtou" (tahtoo
maaten, ulkona olleita lapsia ei tarvitse
pakottaa nukkumaan).
3548. "silmis pideä pideä lapsie" (silmissä
pitäminen).
3549. "tarkal silmäl kattsou, ei peästä loitoz lapsii"
3549. "tarkal silmäl kattsou, ei peästä loitoz lapsii"
(loitos eli kauas).
3550. "niil oli silmät oikein novessa niillä lapsilla"
3550. "niil oli silmät oikein novessa niillä lapsilla"
(silmiltään yhden moinen).
3552. "silmäile lapsii, diähäh kodii" (silmäile
3552. "silmäile lapsii, diähäh kodii" (silmäile
eli pidä silmällä).
3553. "kuldaizel on silmäized revuz" (revus
3553. "kuldaizel on silmäized revuz" (revus
eli likaiset, vrt. retu).
3554. "silmännävöl pidäv olla, kodiliikaz"
(silmännävöllä, kotiliikassa, liikka=tienoo,
ympäristö).
3555. "silmätseil pideä, ku ei mäne häi pahah
3555. "silmätseil pideä, ku ei mäne häi pahah
kohtah" (silmätseillä pitäminen).
3556. "lapsi ei syö ni midä, kaikki mäläjää"
3556. "lapsi ei syö ni midä, kaikki mäläjää"
(mäläjää eli sylkee, vrt. väärää ruokaa,
ilmavaivoja, vatsa kovalla).
3557. "armahazeni, siibyöni, linduni, kuldani"
(hellittelysanoja).
3558. "lapset sikelehetäh" (juoksee
3558. "lapset sikelehetäh" (juoksee
ympäriinsä, kaikki hyvin).
3559. "minul ku sigevyi lapsii, ga pidiä olla
puppoi da i päppiä" (puppoa ja päppiä,
ruokaa ja vaatetta).
3560. "ei siitä ole jykeih töih, sikie se vielä on"
(lapsilla työn teettämisestä).
3561. "sielä kun sikivönä juoksentelin"
3561. "sielä kun sikivönä juoksentelin"
(lapsuusmuistot).
3562. "sigivöt hypitäh" (sikiöiksi
3562. "sigivöt hypitäh" (sikiöiksi
kutsuminen, mikä heimo).
3563. "minun sigivö se on" (vrt. meidän).
3563. "minun sigivö se on" (vrt. meidän).
3564. "jogahiin omii sigivölöi katsou da kazvattau"
(vrt. vierailla kasvattaminen, "skoulut",
luonnonvastaisen elämän huipentumia).
3565. "sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat
luonnonvastaisen elämän huipentumia).
3565. "sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat
pitkendiä" (pikkusisko kasvaa, pitää pidentää
hameet).
3566. "siiristyi lapsiem peäl" (suuttui,
3566. "siiristyi lapsiem peäl" (suuttui,
luonnenimi siiri).
3567. "siämyksissä poika lykkyäy lehtikerpun
lampih" (suutuksissa, lasten elämää).
3568. "lapsel om puhtas sydämyd, e ole
vie riähkeä hänelläh" (puhdas sydän,
vrt. lapsia inhonneet / pahoina pitäneet
vasurit, "kristityt").
3569. "kuldaine sydämyd, älä itke"
(hellittelysanoja).
3570. "vilu syväin on sil lapsii vaste"
3570. "vilu syväin on sil lapsii vaste"
(vilu eli kylmä sydän, vanhemmiksi
sopimattomat).
3571. "min olen syväimmoal kazvannuh,
3571. "min olen syväimmoal kazvannuh,
e ule jogie ni järvie, em malta ujja"
(malta eli osaa, sisämaassa kasvaneet).
3572. "jos hätä hyvin tulou nim pitäy vassata
kun kysytäh" (omille tavoille opastaminen,
taustalla hyvät aikomukset).
3573. "no siitä moamon tukista valettih vettä
sieklah, ta sieklasta siitä lapsem peällä mäni"
(valettiin emon tukasta vettä lapsen päälle,
siekla=seula).
3574. "joga emä omii lapsii pezeksendelöy,
3574. "joga emä omii lapsii pezeksendelöy,
kohendelou sobaizii" (kohendelou=korjaa,
sobaizii=vaatteita).
3575. "lapsed zoaliuvutah vanhemmilla,
3575. "lapsed zoaliuvutah vanhemmilla,
sto heän milma löi" (kantelevat
vanhemmille, vrt. kantelemisen
paheksuminen).
3576. "toivottih poikah tulovan huimaksi,
kun semmoisie pakasi" (huimaksi=rohkeaksi,
pakasi=puhui).
3577. "sie annoit lapsella vallan" (teit
3577. "sie annoit lapsella vallan" (teit
vastoin tapoja, luonnotonta).
3578. "lapsie sepittsöö kylvetteä" (sepitsee
eli parantaa taikomalla).
3579. "lapsen sepittsi terveheks" (oma
3579. "lapsen sepittsi terveheks" (oma
eli luonnonmukainen parantaminen,
ostolääkkeillä sivuvaikutuksia).
3580. "lapsed luhtaz vai sebletetäh elostetah"
3580. "lapsed luhtaz vai sebletetäh elostetah"
loiskuttaa, vrt. seula).
3582. "laps moamoidah sebeälöö" (halaa
emoaan).
3583. "kodih ku tulen, sit sebiälöy ukkualou minuu"
3583. "kodih ku tulen, sit sebiälöy ukkualou minuu"
(sebiälöy=halaa, ukkualou=suukottaa).
3584. "seitsemez vuoz on igiä hänel" (vrt. talvi).
3584. "seitsemez vuoz on igiä hänel" (vrt. talvi).
3585. "muamal lapsed on yhten armahoad"
(yhtä armaat, tasapuolisuus).
3586. "kul lapsessa oli yönitettäjäini niin siihi loajittih
leppävasta" (yönitkettäjää karkottamaan).
3587. "laps sellitettih" (puettiin).
3588. "lapsiz on zellomistu, koz mi on kibei lapsiz"
3587. "laps sellitettih" (puettiin).
3588. "lapsiz on zellomistu, koz mi on kibei lapsiz"
(zellomistu eli parantamista).
3589. "selgäh nosta lapsi" (selässä kantaminen).
3590. "hiero lapsel selgäine" (lapsen vaivojen
helpottaminen).
3591. "lapset savipiiruadu laitah" (vrt. tekevät
saviastioita, omat leikit=ohjaavat omaan).
3592. "lapsed jalgoi lätkytetäs, saviveis seizotah"
(lasten elämää).
3593. "poaberoittav astuu lapsud, hillah"
3593. "poaberoittav astuu lapsud, hillah"
(vrt. paapero).
3594. "mingo laps eläy, sengo viizastuu"
3594. "mingo laps eläy, sengo viizastuu"
(elämän tarkoitus).
3595. "on siula niien lapsien kera seikkoa"
3595. "on siula niien lapsien kera seikkoa"
(seikkoa eli puuhaa).
3596. "azied on seimeis" (seimeis=vireillä,
3596. "azied on seimeis" (seimeis=vireillä,
tekeillä, vrt. seimi).
3597. "seizotteleh lapsi, oppiu seizuo"
3597. "seizotteleh lapsi, oppiu seizuo"
(opettelee seisomaan).
3598. "kivellä seizov da itköv" (luonnon
keskellä kasvaminen, harvan lapsen etuoikeus,
vrt. vieraat kaupungit).
3599. "hyppimäh on rakaz, aivin seidäy"
3599. "hyppimäh on rakaz, aivin seidäy"
(pitää hyppimisestä).
3600. "laps o mieletöi seittseh vuodes sah"
3600. "laps o mieletöi seittseh vuodes sah"
(mieletön seitsemään vuoteen saakka,
vrt. ihailtavan tunteellinen).
3601. "seitsenkuuhini lapsi" (kuiden
3601. "seitsenkuuhini lapsi" (kuiden
laskeminen).
3602. "ei piä lastu satattaa" (satuttaa,
3602. "ei piä lastu satattaa" (satuttaa,
kurittamisen vieraudesta).
3603. "älä hypi, sattelettoz" (satutat itsesi).
3604. "lapsel on ottsani sattaudunuh"
3603. "älä hypi, sattelettoz" (satutat itsesi).
3604. "lapsel on ottsani sattaudunuh"
(sattunut otsaan, kipu opettaa).
3605. "lapsill ei ollut ni mitä sen kummempoa
3605. "lapsill ei ollut ni mitä sen kummempoa
työtä, huvikseh ken sauvoa loati ken mitäi"
(ken laati sauvaa, ken mitäkin, oma
oppiminen=omasta tahdosta oppimista).
3606. "zaviessa pannah kätkyöstä ymbäri"
(verho, kätkyen ympärille).
3607. "ei piä tostu zaviidujja, hot toine olgah
kui hyvä" (zaviidujja eli kadehtia, lainasana,
omaan tekemiseen opastaminen).
3608. "puuhine sara" (sara eli pallo).
3609. "lapset kizatah saralla" (vrt. pelaavat,
omaan tekemiseen opastaminen).
3608. "puuhine sara" (sara eli pallo).
3609. "lapset kizatah saralla" (vrt. pelaavat,
spelata=lainasana).
3610. "sarja, sikeitä kun soapi kymmenisen"
3610. "sarja, sikeitä kun soapi kymmenisen"
(lapsisarjat, perättäin saadut).
3612. "sarjoveh on täyzi, heitin soannan"
3612. "sarjoveh on täyzi, heitin soannan"
(heitin saannan, lopetin lasten saamisen,
naisen päätös).
3613. "laps sanavui, toine kiitti" (sanavui
eli tuli ylpeäksi, liiasta kiittämisestä).
3614. "laps on sanavuksis" (sanavuksissa,
haastaa riitaa).
3615. "lapsed voruijah ylen äijäl" (voruijah
3615. "lapsed voruijah ylen äijäl" (voruijah
eli telmii, terveitä=kaikki hyvin).
3616. "saliessa vejellä brizgutetah"
3616. "saliessa vejellä brizgutetah"
(roiskivat toisiaan, veessä telmiessään).
3617. "kädyizil laps saliu kartaizez" (saliu
eli huitoo, puisessa kartussa istuessaan).
3618. "lapset salitah" (peuhaavat, telmivät,
luonnenimi sali).
3619. "salinehtu pietäh lapsed" (lasten
elämää).
3620. "silmät salbai, älgeä eändäkkeä,
anna magoau" (lapsen unen suojeleminen).
3621. "pyzy sammalzikos" (sammalikot,
tasaisia, käärmeettömiä).
3622. "pyzy vai sammalzikoz, sid ed vedeh
mene" (hyvät neuvot).
3623. "saheroittoa, ei kuvalleh pyzy" (liikkuu
levottomasti, kuvalleh=paikallaan).
3624. "tyttö saherdau hyppiy, ainos toizes kiini"
3624. "tyttö saherdau hyppiy, ainos toizes kiini"
(läheisyyden tarve).
3625. "ei sitä pie kaikkie antua mitä lapsi sahhottiu"
3625. "ei sitä pie kaikkie antua mitä lapsi sahhottiu"
(sahhottiu eli haluaa).
3626. "do röhmäy meän lapsi, rubiou kävelemäh"
3626. "do röhmäy meän lapsi, rubiou kävelemäh"
(röhmää eli ryömii).
3627. "lapsi rögizöy, miz ollou kibei"
3627. "lapsi rögizöy, miz ollou kibei"
(terveydestä huolehtiminen, vrt. rökötauteja
levittävät skoulut).
3628. "rindaizen rönäi lapsud" (rönäi eli
likasi, rönätä).
3629. "lapsed ligah röpsetäh" (ligah=kuraa,
röpsetäh=heittävät).
3630. "vezilabiez lapsed röpsetäh" (lapiessa
3630. "vezilabiez lapsed röpsetäh" (lapiessa
eli rajassa).
3631. "lapsed vetty röpsyttäy" (lasten elämää).
3632. "ryndähäd oled kulleh rözännyh, sen rözöi"
3631. "lapsed vetty röpsyttäy" (lasten elämää).
3632. "ryndähäd oled kulleh rözännyh, sen rözöi"
(rösännyt eli sotannut).
3633. "syö laavulleh, älä maidoloi rözäytä"
3633. "syö laavulleh, älä maidoloi rözäytä"
(syödä laadulleen).
3634. "laps on rözöi, eigo varoa reduu eigo midä"
3634. "laps on rözöi, eigo varoa reduu eigo midä"
(rözöi=sottaaja, reduu=likaa).
3635. "perzielleh räksähtih, vaste vie dalloitteleh"
3635. "perzielleh räksähtih, vaste vie dalloitteleh"
(jaloittelee eli opettelee kävelemään).
3636. "midäbö lasta rägävytät, ed azeta"
3636. "midäbö lasta rägävytät, ed azeta"
(lapsen asettaminen).
3637. "lapsi rämsäv astuu, pien on vie" (rämsää
=toikkaroi, tepastelee).
3638. "lapsi rämsäy langeilou" (lankeilee eli
3638. "lapsi rämsäy langeilou" (lankeilee eli
kaatuilee).
3639. "astuu palazen da i langieu rämsähtäh"
3639. "astuu palazen da i langieu rämsähtäh"
(kävelemään opetellessaan).
3640. "ei piä rängyä, eiga lapsi pöllästy" (rängyä
3640. "ei piä rängyä, eiga lapsi pöllästy" (rängyä
(pakotti työhön, pilasi terveyden).
3642. "laps doga kohtah räbelöittäy, kaikkie opittelou"
3642. "laps doga kohtah räbelöittäy, kaikkie opittelou"
(räpelöimällä oppiminen).
3643. "maiduo syvvez räbäittäy lapsi, pidäz vajoambi
3643. "maiduo syvvez räbäittäy lapsi, pidäz vajoambi
panna" (sotkee itseään maidolla).
3644. "räznäitid lapsen, et kattsonuh lastu syvvez"
3644. "räznäitid lapsen, et kattsonuh lastu syvvez"
(annoit sotata itsensä).
3645. "älä lapsii rädzizytä, kattsuo pidäy" (rätsisytä
3645. "älä lapsii rädzizytä, kattsuo pidäy" (rätsisytä
eli anna sotkea itseään).
3646. "jo poiga ryömii lattiel" (uusi polvi).
3646. "jo poiga ryömii lattiel" (uusi polvi).
3647. "kävelöö ryöppie laps jo" (yrittää kävellä,
konttaa ja kaatuilee).
3648. "jo lapsi vähäzen ryöpsie kävelöö, käzil da polvilleh"
3648. "jo lapsi vähäzen ryöpsie kävelöö, käzil da polvilleh"
(koittaa nousta pystyyn).
3649. "eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta"
3649. "eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta"
(lasta hypitettäessä).
3650. "lasta ryndähil pideä" (ryndähil eli sylissä).
3651. "ryndähäl on lapsi moamalleh" (emon sylissä,
3650. "lasta ryndähil pideä" (ryndähil eli sylissä).
3651. "ryndähäl on lapsi moamalleh" (emon sylissä,
turvallinen paikka).
3652. "laps on ryndähäz, imöy" (imee nänniä).
3653. "emä ryndähän avai da rubei nännii imettämäh"
(emän maito, ihmislapsille tarkoitettu).
3654. "rynnäspieles lasta magavuttoa"
3654. "rynnäspieles lasta magavuttoa"
(rynnäspielessä eli vieressään).
3655. "laps rynnäspielez moamalleh magoau"
(kätkyttä vanhempi paikka).
3656. "lapsed joga päiviä rannaz rybietäh"
3656. "lapsed joga päiviä rannaz rybietäh"
(lasten kesä).
3657. "syvvez rybäittäy ryndähäd lapsi" (sotkee
3657. "syvvez rybäittäy ryndähäd lapsi" (sotkee
ryntäät eli rinnukset).
3658. "pierduu ryzäjäy lapsi, syötteä ei pidäz
liddaks lastu" (ilmavaivoja, syötetty liikaa vai
väärää ruokaa).
3659. "tsuuruz lapsed ryveksitäh" (tsuurus
eli hiekassa).
3660. "do mejjän tyttöne ryydää" (ryydää eli
3660. "do mejjän tyttöne ryydää" (ryydää eli
ryömii, vrt. ryynää).
3661. "laps ryydäy lattiel" (kaikki hyvin).
3662. "ryvväldäv vähäizen do meän lapsud"
3661. "laps ryydäy lattiel" (kaikki hyvin).
3662. "ryvväldäv vähäizen do meän lapsud"
(meän lapsi, yhteinen).
3663. "ryvväskändöy lapsud" (ryömii maassa).
3663. "ryvväskändöy lapsud" (ryömii maassa).
3664. "orzi ruutskoa, lasta liikutetah" (liikutetaan
kätkyessä).
3665. "orzi ruutskau kätkyön liikuttahez"
(orteen ripustetut kätkyet).
3666. "siitä se lapsi rupei joka yötä itkömäh
oikein kovasti" (yöitkut, oire jostain).
3667. "rubie selgäh, moamo kandau" (selässä
kantaminen).
3668. "peä rubenou, pidäy kylvetteä lastu"
(päänahkan hoitaminen kylvettämällä).
3669. "lapsed rymytäh, tölmetäh pertiz"
3669. "lapsed rymytäh, tölmetäh pertiz"
(rymyävät, telmivät).
3670. "lapsie skoliz ruotsiks opassetah" (vieraat
skoulut, taustalla suomalaisten väheksyminen
ja alistaminen).
(vrt. pakkoenglanti, kaikki vieras=perustuu
pakottamiseen, ei tule luonnostaan).
3672. "sellitä ruuvat kalois, anna laps syöö"
(selvitä ruodot kaloista).
3673. "tsakattih, ga rozan ruskendi hänel"
(tsakattih=moitittiin, rozan=kasvot,
lapsen nolaamisesta).
lapsen nolaamisesta).
3674. "laps kagloa rutistoa, sebeää" (sebeää
eli halaa).
3675. "moizeks laps rungavui, noadrakkan oli"
3675. "moizeks laps rungavui, noadrakkan oli"
(rungavui eli varttui, puihin vertaaminen).
3676. "villani emoni vittsa, ruokani emoni
ruoska, vieras vittsa vittsa on" (vieras vitsa
vitsa on, kurittamisen vieraudesta).
3677. "lapsie ruokitah" (vrt. syötetään).
3678. "äjj on ruokitsemistu lapsiz" (äijä
ruokkimista, vrt. lapsessa).
3679. "lapsii hyvin ruokkiu" (omaa eli
luonnollista tekemistä).
3680. "vikse rovun taudi vai mi olloh"
(rodun tauti eli periytyvä tauti,
lehmänmaitoa hylkivästä lapsesta,
väärästä eli luonnottomasta ravinnosta
johtuvat suolistotaudit).
3681. "elkiä lapset ruhkauttuat pirttie kun
vasta ikänäh pyhin" (ruhkauttuat eli sotkeko,
omille tavoille opettaminen).
3682. "lapsed elostetah rujoloil" (elostetah
=leikkii, rujoloil=tilkuilla).
3683. "kehe rozin on toa lapsi" (kenen kasvot,
kehen tulee).
3684. "on rozin emäh" (emän kasvot).
3685. "rozats on tuattaheze" (isän kasvot).
3686. "rozazen on tsakka syönyh" (sääsket
syöneet lapsen kasvot, kesä-heinäkuu
=tsakkakuu).
3687. "viego skolaz rozgil pannah" (vieläkö
ruoskitaan lapsia, skoulujen sairaasta
alkuperästä).
3688. "ei ole lapses ruadajua, eigä tyhjäs
3688. "ei ole lapses ruadajua, eigä tyhjäs
työn tegijiä" (lapsilla teettämisestä,
aikuisten heikkoutta).
3689. "laps itkemäh rojevui" (rojahti
itkuun).
3690. "ristoivedyiziz valattelii" (valeli lasta
3690. "ristoivedyiziz valattelii" (valeli lasta
vesien risteyksessä, omat jumalat).
3691. "puikkoziz rissotah ridilä lapsil eloissella"
(puupuikoista ritilä, omat lelut).
3692. "astuu ripettäy lapsud" (ripettää eli
3692. "astuu ripettäy lapsud" (ripettää eli
kipittää, luonnenimi ripe).
3693. "rippuikätkyd, perätsupunorrez da
3693. "rippuikätkyd, perätsupunorrez da
seinäh om puu, siid on koukku da koukus
hiihnad, hiihnois kätkyd" (hihnoilla orteen
ripustettu kätkyt).
3694. "kunne lähted, ga aivin rippuu laps
helmaz" (riippuu helmassa, turvallinen
paikka).
3695. "ei jiä ni kunne, minuz rippuu"
(läheisyydestä ahdistuvat).
3696. "peä on ripsulleh, unilleh on laps"
3696. "peä on ripsulleh, unilleh on laps"
(pää riippuu, unillaan).
3697. "helmah ripustah lapsi, ei deä moamaz
3697. "helmah ripustah lapsi, ei deä moamaz
ni kunne" (ei jää emosta, hyvä asia,
vrt. yksin jäämistä pelkäävät).
3698. "huuldu ripustutti, ei olluh mieleh
3698. "huuldu ripustutti, ei olluh mieleh
sanondu" (riiputti huulta, tunteella eläminen).
3699. "kädeh ripustih, ei diännyh muamaz"
(ripustautui emon käteen).
3700. "ristavuzveiz otetah vetty, sit laps valetah,
3700. "ristavuzveiz otetah vetty, sit laps valetah,
voimata k on" (otetaan vettä ojien risteyksestä,
omaa parantamista, luonnollista).
3701. "lapsi pandih dalgoin piällä, siidä ripsuteldih
omaa parantamista, luonnollista).
3701. "lapsi pandih dalgoin piällä, siidä ripsuteldih
vassalla" (ripsuteltiin vastalla, koivu=elämän puu,
terveyden antaja).
3702. "syväindä ei rikkoiz lapsut" (liika leivän
3702. "syväindä ei rikkoiz lapsut" (liika leivän
syöttäminen, syväindä eli vatsaa).
3703. "hänel on hyväd rinnad, maijokkahad nännit"
(hyvät eli maidokkaat nännit, rintojen tarkoitus
=antaa maitoa).
3704. "terväh rinnat herehtyttih maidoh lapsen
soaduu" (herehtyttiin maitoon, vrt. herahtaa).
3705. "katso laps rindoa ettsiy" (etsii rintaa,
vrt. nänniä).
3706. "laps rindumajjol eläy" (vrt. äidin maidolla).
3707. "vähäzel miuh riiboaa" (riipoo, jos lapsiani
3706. "laps rindumajjol eläy" (vrt. äidin maidolla).
3707. "vähäzel miuh riiboaa" (riipoo, jos lapsiani
moititaan, tapojen vastaista).
3708. "laps muamal iez itköy, ei diäs kodih"
3708. "laps muamal iez itköy, ei diäs kodih"
(jäisi kotiin, ilman emoa).
3709. "lapsed reätsketäh" (rääkyvät).
3710. "laps uniz reävästeleh, kädyizii seloo,
3710. "laps uniz reävästeleh, kädyizii seloo,
vie itkuh reätskähtelee" (uneksii, seloo eli
huitoo käsillä).
3711. "se kur reätskähtäy siit itkömäh ni se i nin
täyveltä kerolta siitä jotta kaikki" (itkee täyveltä
kerolta, kero=kurkku).
3712. "pitkä riegamoitsuz mänöö itkuks"
(vrt. itku pitkästä ilosta).
3713. "laps riemastelieteh" (riemuitsee,
luonnenimi riema).
3714. "toas se laps riemuoliteh, yöl andoa itkuo"
3714. "toas se laps riemuoliteh, yöl andoa itkuo"
(riemuitsee päivällä, itkee yöllä).
3715. "hyvä mieli ollou, aivin nagrau, riemoindeleh"
3715. "hyvä mieli ollou, aivin nagrau, riemoindeleh"
(nauru ja riemu=kuuluu lasten elämään,
vrt. hiljaisuuteen / vakavuuteen pakottaminen).
3716. "katso riebalehtau, ota yskäh" (riebalehtau
=horjuu, yskäh=syliin).
3717. "vasta peän heitti, jo uinoi riepsahtih"
(uinoi eli nukahti).
3718. "lähtem pezen lapsen rievut" (lapsen
3718. "lähtem pezen lapsen rievut" (lapsen
hyväksi tekeminen, omaa eli luonnollista
työntekoa).
3719. "heän loati kaheksan omasta maijosta
3719. "heän loati kaheksan omasta maijosta
rieskoa" (kaheksan rieskaa, omasta eli
äidinmaidosta).
3720. "loaji moamoseni nännimaijosta rieskoja"
3720. "loaji moamoseni nännimaijosta rieskoja"
(nännimaidosta rieskoja, taikojen tekemistä).
3721. "emä paistau yheksär riezaista, nännimaijosta"
3721. "emä paistau yheksär riezaista, nännimaijosta"
(vrt. kaheksan, taioissa kaikella merkitys,
vrt. perheen pääluku).
3722. "elgiä rievehtikkiä vuatteida" (repikö
3722. "elgiä rievehtikkiä vuatteida" (repikö
vaatteita, itse tehtyjä=arvokkaita).
3723. "revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel
täytteä" (ehdi kohentaa eli parsia, liian pitkälle
mennyttä suvaitsevaisuutta).
3724. "lapsil kuluen ei soba mäne, reviten kuluu
3724. "lapsil kuluen ei soba mäne, reviten kuluu
enimyölleh" (helposti repeytyvät kangasvaatteet,
vrt. valokuvissa näkyvät nahkavaatteet).
3725. "lapset tsuratah regyzillä" (tsuratah
3725. "lapset tsuratah regyzillä" (tsuratah
eli laskevat mäkeä).
3726. "do regyzil vedelläh mäin otsaz alah"
(mäen otsasta alas, elävä olento).
3727. "kuin röyhtäyttäy do, niin ei pie lizöä andoa"
3727. "kuin röyhtäyttäy do, niin ei pie lizöä andoa"
(lisää ruokaa, emot=lasten tuntijoita).
3728. "bobiz laitah röyhy lapsed" (bobiz=kukista,
3728. "bobiz laitah röyhy lapsed" (bobiz=kukista,
röyhy=seppele).
3729. "laps reäkkyö itköö äijäl" (itku=lapsen
3729. "laps reäkkyö itköö äijäl" (itku=lapsen
keino viestiä pahaa oloa).
3730. "älä reäkytä lastu, liikuta, anna azettuu"
jaksettih" (metsästä palaava isä).
3732. "astuhez älä reäzei, siit toine satah"
(reäsei eli keiku astuessa, toista sattuu).
3733. "veitsen kel ei pie reäziekseh" (leikkiä
veitsen kanssa, hyvät neuvot).
3734. "remuvui hyvin, kai väzyi" (remusi ja väsyi,
3734. "remuvui hyvin, kai väzyi" (remusi ja väsyi,
luonnenimi remu).
3735. "laps lattiel renttalehtoa" (kuljeksii,
3735. "laps lattiel renttalehtoa" (kuljeksii,
vetelehtii).
3736. "kizatah repsetäh" (lasten elämää).
3737. "lapset kezoil repsetäh" (kezoil=uimassa,
repsetäh=roiskii toisiaan).
3738. "lapset ollah revussa" (revussa eli
3738. "lapset ollah revussa" (revussa eli
liassa).
3739. "mih olled nenga hieravunnuh reduh"
(hieroutunut likaan, lasten terveydestä
huolehtiminen).
3740. "älä mene lähtien reunal" (lähteen
3740. "älä mene lähtien reunal" (lähteen
eli avannon reunalle).
3741. "laps kuoli reunah" (kuoli reunaan,
tukehtui nukkuvien vanhempiensa alle,
kätkyen alkuperää).
3742. "reunavui lapsi, kuoli emän reunah"
(tukehtui emän alle, keksintöjen taustalla
huonot kokemukset).
3743. "silmäd avoi reuzottau" (lapsi katsoo
silmät avoimina).
3744. "äijän raveni täl vuuvel lapsi" (raveni
3744. "äijän raveni täl vuuvel lapsi" (raveni
eli voimistui).
3745. "ravenou laps kazvol" (voimistuu
3745. "ravenou laps kazvol" (voimistuu
kasvaessaan, kaikki hyvin).
3746. "älä igävöits enämbi, raviah tullah kodih"
3746. "älä igävöits enämbi, raviah tullah kodih"
(raviah eli nopeasti, vanhempiaan ikävöivät
lapset).
3747. "itköy ravizou lapsi, hambahan kivistäy"
3747. "itköy ravizou lapsi, hambahan kivistäy"
(hampaiden puhkeaminen).
3748. "lasta nagratti rehizytti, ga nyd itkun
3748. "lasta nagratti rehizytti, ga nyd itkun
jällel andoa" (naurusta itkuun).
3749. "ylen roihakko da nagrattsu, moine
rehvanane on lapsi" (lapsen luonteen
ihmettelemistä, kehen tulee).
3750. "peäl ei pie regeä ryöhkätä toizel,
kattsuokseh piäy" (saa räkiä toisen päälle,
omille tavoille opastaminen).
3751. "regä nägyy, puhtasta nenä"
(puhista nenä).
3752. "pyhki nenäz riäd" (pyyhi räät,
siisteyteen opastaminen).
3753. "regäine katso rippuu, otan regäizen eäre"
(eäre eli pois).
3754. "regäzy lapsi" (räkäisä, tautien oireita).
3755. "laps da vilustui, siid regävyi" (vilustui
3754. "regäzy lapsi" (räkäisä, tautien oireita).
3755. "laps da vilustui, siid regävyi" (vilustui
(pojan opastaminen, isän vastuulla).
3757. "jo kävelöö ratustoa" (kävelemään
oppiminen).
3758. "ku rauhaz etto ole, tallakkoa pihal"
3758. "ku rauhaz etto ole, tallakkoa pihal"
(tallatkaa pihalla, riehuville lapsille).
3759. "lapsi peäsi moate" (maaten eli maata
3759. "lapsi peäsi moate" (maaten eli maata
vasten, vrt. apinoiden puuta vasten).
3760. "kaksi kertoa kul lämmitettih kylyö nin se
3760. "kaksi kertoa kul lämmitettih kylyö nin se
lapsi siit alko rauhottuo" (kylyssä eli saunassa
parantaminen).
3761. "kätkydhiihnad mennäh kokkah, kokku
3761. "kätkydhiihnad mennäh kokkah, kokku
koltsah, kolts on laez" (hihnakätkyen osia,
koltsa=rengas).
3762. "lapsi itkemäh ravahtih" (itkun tarkoitus
=viestiä pahaa oloa, pyytää apua).
3763. "vattsoa kivisteä lapsel" (vatsavaivat,
johtuvat vatsaan laitetusta).
3764. "älä koske kazii, peäst eäre" (päästä kissa
vapaaksi, pienet lapset ja kotieläimet).
3765. "pidäägo vitsal andoa rapsu" (vitsalla
3765. "pidäägo vitsal andoa rapsu" (vitsalla
uhkaaminen).
3766. "mentie vie razumoittseh igih puuttuhuu"
3766. "mentie vie razumoittseh igih puuttuhuu"
(razumoittseh eli järkevöityy vanhetessaan,
järjen odottajat).
3767. "ei joka sanoa soa vassata vanhemmalla
3767. "ei joka sanoa soa vassata vanhemmalla
ittsies" (saa vastata eli väittää vastaan,
vrt. uhmaikä).
3768. "laps moamoidah sebeälöö" (sepäilee
3768. "laps moamoidah sebeälöö" (sepäilee
eli halailee emoa, luonnenimi sepe).
3769. "rangizeh ni kärbäne ei ozauvu" (rankinen
3769. "rangizeh ni kärbäne ei ozauvu" (rankinen
=kätkyttä suojaava kangas).
3770. "älgää mengää loitos, uigaa randazes"
3770. "älgää mengää loitos, uigaa randazes"
(hyvät neuvot).
3771. "joga kohtah rabelehtoa lapsi, käil opitteloo
joga kohtaizen" (käsillä opetteleminen).
3772. "laps rahkistuu, ku seizattelet" (rahkistuu
3772. "laps rahkistuu, ku seizattelet" (rahkistuu
eli voimistuu, vrt. rahko=kuu).
3773. "elkiä lapset ovissa raittuat" (raittuat
3773. "elkiä lapset ovissa raittuat" (raittuat
eli ravatko, lämmön suojeleminen).
3774. "hyv on tyynnä tyttölapsi, uro raivona
parempi" (sanonta).
3775. "elköä pojat rakaikoa" (heitelkö kiviä,
3775. "elköä pojat rakaikoa" (heitelkö kiviä,
vrt. rakka=kivinen kohta).
3776. "mikä juuri sillen tenavallen tuli kun
nua huutaa" (huutojen tunteminen).
3777. "sen talol lapsist oj joka toinej järkikalu
3777. "sen talol lapsist oj joka toinej järkikalu
ja joka toinem pöliä" (järkevät ja pöljät,
rakkaita kaikki).
3778. "kyllä se oli sitte jörö jä surkia niillel
3778. "kyllä se oli sitte jörö jä surkia niillel
lapsille" (jörö ja surkea, huonot piirteet,
vrt. lasten vastakohta).
3779. "samalaine koarnakorva ol häne isseäski
jot sukuhieha laps tul" (kaarnakorva eli
huonokuuloinen, periytyvät piirteet).
3780. "sitä yhtä polostahan ne kalttua kaikki
3780. "sitä yhtä polostahan ne kalttua kaikki
sisärykset" (sisarukset kiusaavat, omassakin
labsu ja labsy (vrt. lapsi).
3782. nenetsien lastenlauluja (niukubts)
jaetaan kehtolauluihin (unta kutsuttaessa),
ilolauluihin (lasta viihdytettäessä), hassuihin
sanontoihin, kiusoittelulauluihin, kutsuihin
/ huutoihin ja vanhempien sisarusten
keksimiin lauluihin (ilie niukubts).
3783. nenetsien sadut opettavat lapsille
omaa arvomaailmaa ihmeellisille olennoille
(khabitsya, yombo) ja eläinhahmoille
sattuvien kommellusten avulla.
(khabitsya, yombo) ja eläinhahmoille
sattuvien kommellusten avulla.
3784. nenetsien leikkeihin kuuluu
jousella harjotteleminen, metsästyksen
jäljitteleminen ("peuran saalistaminen"),
nukkeleikit (esittävät perheen jäseniä),
noidista kertovat leikit ja eläinten käytöstä
nukkeleikit (esittävät perheen jäseniä),
noidista kertovat leikit ja eläinten käytöstä
jäljittelevät leikit.
3785. hantit pitävät lukua lasten kanssa
kosketuksiin joutuvista tavaroista
(vaatteista, astioista, säilytetään kodan
puhtaimmassa paikassa).
3786. nenetsien tuutulauluissa kerrotaan
lapsen odotuksesta, ylistetään lapsen piirteitä
("pitkäjalkainen") ja hyveitä ("tottelevainen")
ja luetellaan lapseen liittyviä toiveita
(sanat henkilökohtaisia ja onnea toivottavia,
jokaisella lapsella oma laulunsa).
("pitkäjalkainen") ja hyveitä ("tottelevainen")
ja luetellaan lapseen liittyviä toiveita
(sanat henkilökohtaisia ja onnea toivottavia,
jokaisella lapsella oma laulunsa).
3787. nenetsit imettävät lapsia pitkään
(jopa 5-vuotiaaksi).
3788. nenetsit antavat lapsille parhaat
palat jokaisesta ruuasta.
3789. nenetsilasten lempiruokiin kuuluu
kepissä paistettu kala, puolukat, jauhosta
ja poronverestä paistetut kakut ja leivotut
oravanmahat.
3790. nenetsiemo laittaa lapsensa kätkyeen
kekäleen tai hiilen (tulen uskotaan suojaavan
lasta vahingollisilta hengiltä).
3791. nenetsit pitävät lasta kätkyessä
ensimmäisen vuoden (lapset käyttävät
samaa kätkyttä).
3792. nenetsit laativat uuden kätkyen
vanhan hajotessa tai lapsen kuollessa.
3793. nenetsit laativat kätkyen koivusta
(soikea, tasapohjainen, vöillä varustettu,
isän tai miesten valmistama).
3794. nenetsit koristelevat kätkyen helmin,
napein ja kankaanpalasin (koristeluun
nähdään paljon vaivaa).
3795. nenetsit peittävät nukkuvan lapsen
kätkyen nahalla tai kankaalla (suojaa
valolta ja hyönteisiltä).
3796. nenetsit suojaavat kätkyttä kylmältä
(ympäröidään nahoilla, pitää lapsen
lämpimänä matkatessa).
3797. nenetsit käyttävät lasten vaippoina
tuohta, koivunpurua (imee kosteutta) ja
nahkoja.
3798. nenetsitytöt ja pojat käyttävät samoja
nahkavaatteita.
3799. nenetsit ompelevat lasten vaatteiden
hihoihin pienet lapaset (sisäpuolelle
ommellaan kelloja, helpottamaan lasten
ommellaan kelloja, helpottamaan lasten
liikkeiden seuraamista).
3800. nenetsit ompelevat lasten kesävaatteet
karvattomasta poronnahasta (talvivaatteet
karvallisesta).
karvallisesta).
3801. nenetsit koristelevat lasten vaatteet
pyhien eläinten kuvilla ("jäniksen korvat").
3802. nenetsit ompelevat lasten vaatteet
poronjänteistä punotulla langalla (nahan
luonnollista muotoa mukaillen, turhia
saumoja vältellään, saumakohdat vahvistetaan
kankaanpalasilla tai poron niskakarvoilla).
3803. nenetsinaiset ovat vastuussa lapsista
5-7 vuotiaiksi asti (vanhemmat pojat
lähtevät miesten mukaan).
3804. nenetsilasten päivä kuluu kodan
lähellä leikkiessä ja vanhempia auttaessa
(lapsille sopivina töinä pidetään polttopuiden,
lumen ja marjojen keräämistä).
lumen ja marjojen keräämistä).
3805. nenetsiäidit opettavat tytöilleen
kodanhoitoon, ruuanlaittoon ja vaatteiden
valmistukseen liittyviä taitoja.
3806. nenetsitytölle annetaan ompelupussi
6-vuotiaana (opettaen pitämään huolta
neuloistaan, arvokkaita).
3807. nenetsitytöt ompelevat ensimmäisen
ompelupussin isoäidilleen (toisena työnä
pussi omia taikakaluja varten, 10-vuotiaana
tyttö osaa ommella vaatteet nukeilleen,
14-vuotiaana ommella ja korjata aikuisten
vaatteita).
vaatteita).
3808. nenetsipojat alkavat seuraamaan
isäänsä 5-vuotiaasta lähtien (oppien
jäljittelemällä isän ja vanhempien
veljien töitä).
3809. nenetsipoikien oppimiin töihin
kuuluu suopungin punominen, veistäminen,
jalasten ja suksien taivuttaminen ja porojen
käsitteleminen.
3810. nenetsit opettavat lapsille omia hyveitä
(ystävällisyys, kiitollisuus, kohteliaisuus,
anteliaisuus, vieraanvaraisuus).
3811. nenetsit kannustavat lapsia hyviin
tapoihin (lainaamaan lelujaan kylään tulleille
sukulaislapsille, antamaan vastalahjan jos
saa lahjaksi jotain mieluisaa).
3812. nenetsien elämä perustuu sääntöön
"kunnioita vanhempiasi, pidä huoli
nuoremmistasi".
3813. nenetsilapset eivät sano vastaan
vanhemmilleen (silloinkaan kun nämä
ovat väärässä).
3814. nenetsit eivät korota ääntään
lapsilleen.
3815. nenetsit opettavat lapsille kuinka
luonnossa tulee käyttäytyä (älä kaiva matoja,
älä pudota lintujen pesiä, älä katko puiden
oksia, älä roskaa, älä sylje maahan, veteen
tai tuleen, älä töki maata kepeillä, älä heilu
metsässä terävien esineiden kanssa).
3816. nenetsit opettavat lapsille väärinä
pidetyt asiat (varastaminen, ahnehtiminen,
pilkkaaminen, huijaaminen, valehteleminen,
valittaminen, kerskuminen, pahojen ajatusten
hautominen, tavaroiden levitteleminen,
tavaroiden jättäminen metsään).
3817. nenetsilapset eivät saa metelöidä
aikuisten puhuessa (vieraiden tullessa
laitetaan ulos leikkimään).
3818. nenetsit välttelevät lasten leikkeihin
puuttumista (terveydelle haitalliset
puuhat estetään, tuolloinkaan lapsia
ei moitita).
puuhat estetään, tuolloinkaan lapsia
ei moitita).
3819. nenetsilapset eivät kantele toistensa
tekemisistä (pidetään vastuussa omista
asioistaan, itsenäisyyteen opettaminen).
3820. nenetsipoikien leikkeihin kuuluu
suopungin heittäminen, rekien yli
hyppiminen, eläinten jäljitteleminen,
metsästäjää leikkiminen ja jousella
ampuminen (ensimmäinen jousi
7-vuotiaana).
3821. nenetsityttöjen nuket laaditaan
vesilintujen nokista (nuken pää, kuvaa
vesilintujen nokista (nuken pää, kuvaa
lintujen etelästä tuomaa puhtautta ja
viattomuutta), nahoista ja kirjavista
kankaankappaleista (eivät muistuta
ihmisiä).
ihmisiä).
3822. nenetsityttö laatii nukeilleen oman
kodan, reen, poroja ja kätkyen (uskotaan
olevan yhteydessä tytön kohtaloon,
nukkejen elämästä ennustetaan).
3823. nenetsit pystyttävät lapsille pienen
kodan ison kodan viereen (puretaan
yöksi).
3824. nenetsit laittavat kätkyeen lahosta
koivusta laadittua jauhetta (käytetty myös
kintaissa ja karvakengissä).
3825. hantilapset oppivat vanhempiaan
seuraamalla (työt, tavat).
3826. hantitytöt opettelevat ompelemaan
5-vuotiaasta lähtien (helmiä ja nukkeja
ompelemalla).
3827. hantipojat seuraavat isäänsä metsälle
10-12 vuotiaasta lähtien.
3828. hantit eivät huuda lapsilleen.
3829. nenetsien lastenlauluihin kuuluu
nyukubtsit (äidin tai muun sukulaisen
lapselle sepittämä laulu), vekolabtsit
(huvituslaulut) ja natseky lakhanakot
(lasten sadut).
lapselle sepittämä laulu), vekolabtsit
(huvituslaulut) ja natseky lakhanakot
(lasten sadut).
3830. nenetsit pitävät hiekkaisia rantoja
hyvinä leikkipaikkoina (lapset voivat
muokata asioita hiekasta, keräillä kiviä,
paljon tekemistä).
3831. "pukyamb komi, yumi sava nyumi,
tonya khonengyo, pyda vadabada, iri
pydavanda, vanda, Yanakova, manya sava
nyuva" (minun jalkava, minun hyvä poikani,
antaa hänen nukkua, koska hän kasvaa,
poikamme kasvaa ja kuten isoisänsä,
Yanakosta tulee, kauniista pojastamme,
nenetsipojan omaa laulua).
3832. nenetsien lastenlauluissa
puhutaan lapsista yhteisinä (nyuva,
manya nyuva, syadotakoyeva, meidän
poikamme jolla on kauniit kasvot,
yebtcotakayeva, meidän ketterä
poikamme).
poikamme jolla on kauniit kasvot,
yebtcotakayeva, meidän ketterä
poikamme).
3833. nenetsien lastenlaulut sisältävät
lapsia kuvailevia sanoja (pedavakoyeva
=nopea, notkea, isyakabtadava
=ilkikurinen, mebetov khasavov
=vanttera mies).
3834. nenetsien lastenlaulut sisältävät
omiin tapoihin ohjaamista (nisyand
hevkhy nedov-ov, syonzyand myunya
meyov-ov, älä unohda isäsi ikiaikaisia
tapoja, khibiriyay nyuyuv-ov seyar
ngerungayov-ov, vastaanota tulijat
avoimen sydämen kanssa, savva ilebtc,
tayov-ov, vynday syonzyar tyuyov-ov,
ole onnellinen, rakasta tundraamme).
3835. nenetsien suojeleviin taikoihin
kuuluu linnunmunan vierittäminen
lapsen ihoa pitkin (poistaa kirouksen)
kuuluu linnunmunan vierittäminen
lapsen ihoa pitkin (poistaa kirouksen)
ja lapsen savustaminen poronkarvoista
saadulla savulla.
3836. nenetsilasten omia lauluja pidetään
tarujen alkuina (voivat pysyä vähäsanaisina
(tapahtumisina) tai kertoa isoistakin
asioista (jolloin muuttuvat ajan kanssa
haltijalauluiksi).
3837. nenetsien sepittämät omat laulut
ovat lapsikohtaisia ("osa lasta, lapsen
tarinaa", samaa laulua ei voida laulaa
toiselle lapselle).
3838. nenetsit eivät anna vieraiden laulaa
lapsen omaa laulua (uskotaan olevan
vahingollista lapselle).
vahingollista lapselle).
3839. nenetsit käyttävät vaippoina
keitettyä koivun tuohta ja koivun purua
keitettyä koivun tuohta ja koivun purua
(poama).
3840. nenetsityttöjen nahkavaatteet
koristellaan kirjavin kangaspalasin
tai poronkarvasommitelmin (vuoroin
vaaleaa ja tummaa karvaa, sidotaan
helmin koristellulla kangasvyöllä).
3841. nenetsit ompelevat tyttöjen
päähineitä revonnahasta (koristellaan
kirjavin nauhoin, takapuolelle nauhoja,
ketjuja ja suojelevia koruja).
ketjuja ja suojelevia koruja).
3842. nenetsipoikien huput ommellaan
poronnahasta.
3843. nenetsit eivät laske lapsia yksin
veteen.
3844. nenetsit eivät anna lasten heittää
mitään veteen (vettä kaltoin kohtelevien
uskotaan putoavan "veen haltijan
silmään").
3845. nenetsien tuutulaulut kuvailevat
emon tunteita, lapsen luonnetta ja
lapseen kohdistuvia toiveita (lasta
verrataan kevääseen, lapsen syntymä
"sai päivän paistamaan emon
sydämeen").
3846. nenetsien tuutulaulujen sanat
voivat muuttua lapsen kasvaessa
(jokaisella oma laulunsa, äitien ja
isoäitien sepittämiä).
3847. nenetsilapset laittavat irronneet
maitohampaat tuleen (vanhempien
kehotuksesta, Tulen-vanhan-naisen
uskotaan antavan tilalle uudet).
3848. nenetsit kutsuvat lasta sanalla acea
(vrt. asettaa lapsi).
3849. nenetsit kutsuvat hellimistä sanalla njukut
(vrt. nukuttaa).
3850. nenetsit kutsuvat lasta sanoilla nju ja njuh.
3851. nganasanit kutsuvat lasta sanoilla njua,
njuo ja nya.
3852. nenetsit kutsuvat kätkyttä sanoilla yebc,
jebts ja jiepts (y=j, c=ts).
3853, nganasanit kutsuvat kätkyttä sanalla lapsa.
3854. nenetsit kutsuvat suukkoa ja suukottamista
sanoilla nutsas ja nutsasj (nganasanin nuosisi,
enetsin nuidas).
3855. selkupit kutsuvat suukottamista sanalla
nitiko.
3856. nenetsit kutsuvat lelua sanoilla sanako
ja tsanako (vrt. sanka, sanko).
3857. nganasanit kutsuvat lelua sanalla sanni
(vrt. sani, sanna, vrt. saniainen).
3858. nenetsit kutsuvat lasta sanoilla natseki,
naqsykyi ja nacyeki (vrt. natsa, nassikka).
3859. nenetsit kutsuvat poikalasta sanoilla
xasava natseki (xasava=kasava, x=k).
3860. nenetsit kutsuvat tyttölasta sanoilla
ne natseki (ne=nainen).
3861. enetsit kutsuvat lasta sanalla ece
(vrt. esse, essi, vrt. etsiä).
3862. enetsit kutsuvat lasta sanalla nio
(vrt. nganasanin nya).
3863. nenetsit kutsuvat kasvattamista
sanoilla wada, wadas ja wadaba (kasvaa
=wadyo, wadyoda).
3864. selkupit kutsuvat kasvamista sanalla
sociko.
3865. nenetsit kutsuvat omaa lasta sanalla
nyu (vrt. enetsin nio).
3866. nenetsit kutsuvat lapsosta / pentua
sanalla nyukcya (vrt. nyulak=pehmeä,
nyudya=pieni).
3867. nenetsit kutsuvat syöttämistä sanoilla
nawlas, nawla ja nawlampa (syödä=naworcy,
vrt. panna napaan).
3868. enetsit kutsuvat syöttämistä sanalla
oota (vrt. oottaa).
3869. nenetsit kutsuvat nukkea sanoilla nuxko
ja nuxuko (vrt. nu-xuko, nux-uko, nu-ukke).
3870. nenetsit kutsuvat lelua ja leikkimistä
sanalla syanako (syana=sana).
3871. nenetsit kutsuvat nukkumaan menemistä
sanalla xona (vrt. konahtaa).
3872. nenetsit kutsuvat nukahtamista sanalla
xonara (xonyo=nukkua, vrt. xon-ara,
unen haltijat).
3873. enetsit kutsuvat unen näkemistä sanalla
dudi (vrt. tuutia).
3874. enetsit kutsuvat uneen tuudittamista
sanalla mostago (mostes=maata).
3875. nenetsit kutsuvat opettamista / ohjaamista
sanalla toxolas (vrt. tokko, opastaa=minres).
3876. enetsit kutsuvat lasta sanalla kasa
(vrt. kassa, kaisa).
3877. enetsit kutsuvat lasta sanalla ne
(vrt. neiti, vrt. lapsi=tyttölapsi).
3878. enetsit kutsuvat nukkea sanalla nubuku
(vrt. saamen nub=toinen, tuonpuolinen).
3879. enetsit kutsuvat nukkea sanalla kukla
(vrt. kukastella=leikkiä).
3880. enetsit kutsuvat tyttöä sanalla kati.
3881. enetsit kutsuvat kätkyttä sanalla liicu
(vrt. lissu, liisa).
3882. enetsit kutsuvat nuorukaista / pienokaista
sanalla ibla (vrt. ipana).
3883. enetsit kutsuvat imettämistä sanoilla
uid ja uina (vrt. uinahtaa).
3884. enetsit sanovat äädu nixita morga miäda
(äiti lapselle hillan antaa, äädu=äiti).
3885. enetsit sanovat kati nubuku-xin sanuko
(tyttö nukella leikkii, kati=tyttö).
3886. enetsit kutsuvat leikkimistä sanoilla
sanko ja sanuku (san-uku, vrt. nub-uku
=tuonelan nukke, nuket=sielujen ja
suojelushenkien sijoja).
3887. selkupit kutsuvat leikkimistä sanoilla
sontirko (son=san).
3888. enetsit kutsuvat lapsen pesemistä sanalla
mosu (vrt. moskut).
3889. selkupit kutsuvat poikalasta sanoilla iya
ja iyala (vrt. iu-sielu, vrt. ii, i-si).
3890. selkupit kutsuvat tyttölasta sanalla naela
(vrt. ae-sielu, vrt. n-ai-nen, äi-ti).
opastutah" (tsullettoa=lelliä, suurendelemah
=kiukuttelemaan).
3893. "sielä se lapsi kätkyössä yksinäh paissa
3893. "sielä se lapsi kätkyössä yksinäh paissa
tsultsettau" (puhelee itsekseen).
3894. "elostau laps tsumeloittav vaikkaine"
(leikkii itsekseen).
3895. "tsuberoittoa eloistoa laps yksinäh"
(vrt. ainoa lapsi).
3896. "meän tsubristellahez lapsed vierahan tulduu"
(menivät piiloon).
3897. "korvah tsuhkuttau" (tsuhkuttaa eli
3894. "elostau laps tsumeloittav vaikkaine"
(leikkii itsekseen).
3895. "tsuberoittoa eloistoa laps yksinäh"
(vrt. ainoa lapsi).
3896. "meän tsubristellahez lapsed vierahan tulduu"
(menivät piiloon).
3897. "korvah tsuhkuttau" (tsuhkuttaa eli
kuiskaa, lasten elämää).
3898. "tsuihkuttau liedzuttau kätkytty"
(heiluttaa, keinuttaa).
3899. "kätkytty tsuilai, kai lapsi havatsui"
(havatsui eli heräsi).
3900. "kätkytty tsuiluttav dallal" (vrt. kädellä).
3901. "laps moate tsukeldih" (arjesta ilon
3898. "tsuihkuttau liedzuttau kätkytty"
(heiluttaa, keinuttaa).
3899. "kätkytty tsuilai, kai lapsi havatsui"
(havatsui eli heräsi).
3900. "kätkytty tsuiluttav dallal" (vrt. kädellä).
3901. "laps moate tsukeldih" (arjesta ilon
ottaminen, vrt. lapsilta oppiminen).
3902. "lapsien kele tsuglettau piäsköimperehyäl"
(elää kuin pääskyperhe).
3903. "lapset peitoil vai tsugletah" (peitoilla
eli piilosilla).
3904. "lapset tsuksetah veiz, ei kodih tulla"
(lasten kesä).
3905. "lapset tsobrotetah vezikorvois"
(loiskivat vettä saavissa istuessaan).
3906. "laps elostau tsobrottau" (elostau eli
leikkii).
3907. "tsorahtih kazvoi täl vuuvel" (tsorahti
eli venähti, kasvuvuodet).
3908. "pieni toizien tagan tsorhistelieteh, näe ei"
(kurkottelee, pienin lapsi).
3909. "laps kazvoa tsorhottoa kui veez nouzoo"
(veestä noustessaan, vesi kasvun antajana).
3910. "niin apeutu itkömäh jotta tsorosenah
3907. "tsorahtih kazvoi täl vuuvel" (tsorahti
eli venähti, kasvuvuodet).
3908. "pieni toizien tagan tsorhistelieteh, näe ei"
(kurkottelee, pienin lapsi).
3909. "laps kazvoa tsorhottoa kui veez nouzoo"
(veestä noustessaan, vesi kasvun antajana).
3910. "niin apeutu itkömäh jotta tsorosenah
kyynälet juossah" (itkun aika).
3911. "kuzou tsotsottau lapsi" (kusee
3911. "kuzou tsotsottau lapsi" (kusee
häpeilemättä, luonnonlapset).
3912. "jo tsoutserdoa kui peätsköi"
3912. "jo tsoutserdoa kui peätsköi"
(jokeltaa kuin pääsky, kimeällä äänellä).
3913. "netse on katso kodikiuruine,
sit tsoutserdau kai tulduu" (kotikiuruinen,
puhelias lapsi).
3914. "tsuhettoa korvah" (tsuhettoa eli
3914. "tsuhettoa korvah" (tsuhettoa eli
kuiskaa, salaisuudet).
3915. "tsuhkeh pietäh keskenäh" (lasten
elämää).
3916. "tsolujjah lapsed vezilöi" (tsolujjah
3916. "tsolujjah lapsed vezilöi" (tsolujjah
eli loiskii, kesä=ilon aikaa).
3917. "tsomatsud ollah tämän akan lapsed kai"
(somia kaikki).
3918. "mie somennam pikkaraisen tyttäreni"
3917. "tsomatsud ollah tämän akan lapsed kai"
(somia kaikki).
3918. "mie somennam pikkaraisen tyttäreni"
(lasten hyväksi tekeminen).
3919. "laps vai elostau tsomberoittau"
(leikkii itsekseen).
3920. "laps ainoz omas pihas tsomberoittau"
(oman pihan onni).
3921. "lapset ollah kallehet omuten, ei somuten"
(kallehet eli kalliit, rakkaat).
3922. "lapset tsoberehetah" (näpertelee,
puuhaa käsillään).
3923. "lapsi käsilläh kukaissella tsopottau"
(leikkii käsillään, leluista vanhimmat).
3924. "tyttö kazvoi tsohahtih, nuor on vie"
(nuoruus, kasvun aika).
3925. "jogo laps kävelöy tsokkelehtäy"
(joko kävelee, tärkeä asia).
3926. "suuri pitkil jalloil soigahuttau juosta,
a ku pieni tsokid, ei soa jälles kesteä"
(kestää jälessä, lapsi pienillä jaloillaan).
3927. "lapset ollah tsokkosillah" (piilosta).
3928. "lapsed tsolketetah" (jokeltavat).
3929. "lapset tsilputah toppoa, veitset käiz on"
(paheksuen, veitsi=aikuisten kalu).
3930. "tsiluu tsiltsettäy laps elostahez"
(vrt. vaatteisiin ommellut kulkuset).
3931. "pagizoo laps tsiltsetteä" (jokeltaa,
3919. "laps vai elostau tsomberoittau"
(leikkii itsekseen).
3920. "laps ainoz omas pihas tsomberoittau"
(oman pihan onni).
3921. "lapset ollah kallehet omuten, ei somuten"
(kallehet eli kalliit, rakkaat).
3922. "lapset tsoberehetah" (näpertelee,
puuhaa käsillään).
3923. "lapsi käsilläh kukaissella tsopottau"
(leikkii käsillään, leluista vanhimmat).
3924. "tyttö kazvoi tsohahtih, nuor on vie"
(nuoruus, kasvun aika).
3925. "jogo laps kävelöy tsokkelehtäy"
(joko kävelee, tärkeä asia).
3926. "suuri pitkil jalloil soigahuttau juosta,
a ku pieni tsokid, ei soa jälles kesteä"
(kestää jälessä, lapsi pienillä jaloillaan).
3927. "lapset ollah tsokkosillah" (piilosta).
3928. "lapsed tsolketetah" (jokeltavat).
3929. "lapset tsilputah toppoa, veitset käiz on"
(paheksuen, veitsi=aikuisten kalu).
3930. "tsiluu tsiltsettäy laps elostahez"
(vrt. vaatteisiin ommellut kulkuset).
3931. "pagizoo laps tsiltsetteä" (jokeltaa,
korkealla äänellä).
3932. "laps tsiluloil elostau" (tsiluloil
eli kulkusilla).
3933. "laps itkemäh tsirahtih" (ilosta
suruun).
3934. "laps kirgai tsirahtih" (kirkaisi,
surusta iloon).
3935. "deän tsiitti luhtah, do lapsed
murendellah" (murennellaan luhtia eli
lätäköitä, lasten syksy).
3936. "ei anna ni tsikahtoakseh meän emändy
lapsil, liddan kerran lyöy" (lyö lapsia,
vieraat emännät ja isännät).
3937. "tsilgailou silmii lapsi, jo on jallaz"
(availee silmiä).
3938. "katso meän laps tsillisteleh, hujjusteleh"
(hujjustelee eli kainostelee).
3939. "laps tsilkettäy kattsou" (katsoo
vieraat emännät ja isännät).
3937. "tsilgailou silmii lapsi, jo on jallaz"
(availee silmiä).
3938. "katso meän laps tsillisteleh, hujjusteleh"
(hujjustelee eli kainostelee).
3939. "laps tsilkettäy kattsou" (katsoo
suurin silmin).
3940. "lapsi juoksou, keät levälläh männä
3940. "lapsi juoksou, keät levälläh männä
tsiipottau" (vrt. siivet levällään,
omat leikit).
3941. "silmät tsiiristi miuh päi" (siiristi
3941. "silmät tsiiristi miuh päi" (siiristi
silmiään, luonnenimi siiri).
3942. "tsievulla tsievutah lapset" (tsievulla
eli keinulla).
3943. "lapset tsiepustellahaze, ripustellahaze
mistaht ylähän" (riippuvat missä tahtovat,
ihmisapinat).
3944. "muamalleh kaglaz tsiepusteleh lapsi"
(riippuu emon kaulassa).
3945. "laps tsiepustoateh helmah" (riippuu
3944. "muamalleh kaglaz tsiepusteleh lapsi"
(riippuu emon kaulassa).
3945. "laps tsiepustoateh helmah" (riippuu
helmassa).
3946. "lapsi keät tsirhalla kävellä tsiihottau"
(tsirhalla eli levällään, vrt. liihottaa).
3947. "lapsii tserediy emä kylyz" (siistii,
3946. "lapsi keät tsirhalla kävellä tsiihottau"
(tsirhalla eli levällään, vrt. liihottaa).
3947. "lapsii tserediy emä kylyz" (siistii,
pesee, saunassa).
3948. "tsebi veikil kagloa" (tsebi=halaa,
veikki=veli, luonnenimi sepi).
3949. "tselaillahez viez lapzed, heng om pallaz
3948. "tsebi veikil kagloa" (tsebi=halaa,
veikki=veli, luonnenimi sepi).
3949. "tselaillahez viez lapzed, heng om pallaz
vedeh" (henki paljas veteen, veen lapset).
3950. "yön laps tseäkkähyi itki" (yöitkut,
3950. "yön laps tseäkkähyi itki" (yöitkut,
3951. "laps itköy tsiägyy" (itkee kimeällä
äänellä).
3952. "tseäkähytti last itketti, liennego
3952. "tseäkähytti last itketti, liennego
sattannuh" (lieneekö sattunut).
3953. "laps aivin vonguu koz midä,
3953. "laps aivin vonguu koz midä,
tseälittäv emeä" (säälittää emää,
saa säälimään itseään).
3954. "lapsi latetta hiilellä piirteä tsahertau"
(hiilet, omia kyniä).
3955. "ei ole ni tsaivoihuttu peäz, meän lapsel
om peähyt puhtaz" (täitä päässä, pää puhdas,
lasten terveydestä huolehtiminen).
3956. "elkiät trisuot lapset" (trisuot eli
3956. "elkiät trisuot lapset" (trisuot eli
hotkiko ruokaa).
3957. "looli, looli lapsukkastu, loloi loloi lo oloi"
(loolilauluja, vrt. joiut).
3958. "mulloi vie pidi toudoih liikuttua"
3958. "mulloi vie pidi toudoih liikuttua"
(mulloi=viime vuonna, toudoih=kätkyttä).
3959. "toudoid emä sovvattau" (toudoid
eli kätkyttä).
3960. "last emä toudittau" (vrt. tuudittaa).
3961. "astuu tompiou mejjän tyttö uuzis kengiz"
(uusien kenkien ilo).
3962. "tok oletto lapsed, etto kuule kieldoa ni
3960. "last emä toudittau" (vrt. tuudittaa).
3961. "astuu tompiou mejjän tyttö uuzis kengiz"
(uusien kenkien ilo).
3962. "tok oletto lapsed, etto kuule kieldoa ni
miittumoa" (kieltoihin kyllästyneet).
3963. "äijäj jo tolkkuittsou" (tolkuitsee
eli ymmärtää).
3964. "se on lapsi tolkukas, kai ellendää"
(älykäs, kaiken ymmärtää).
3965. "roih tolkkuo heijän kazvattahuo,
ku tullah omanenäzet" (tule tolkkua,
omanenäset eli itsekkäät).
3966. "skolaz dolbitah lugietah kniigoi,
piädy murendetah" (luetetaan kirjoja,
murennetaan päätä, pakolla opettamisen
seurauksista, lisää ahdistusta ja huolia
3966. "skolaz dolbitah lugietah kniigoi,
piädy murendetah" (luetetaan kirjoja,
murennetaan päätä, pakolla opettamisen
seurauksista, lisää ahdistusta ja huolia
ja tuhoaa lapsissa elävän aidon
oppimishalun).
3967. "emä hos kui tostutteli, vagaili poigoa,
g ei tostanuhez" (vagaili=tyynnytteli,
3967. "emä hos kui tostutteli, vagaili poigoa,
g ei tostanuhez" (vagaili=tyynnytteli,
puhui järkeä).
3968. "jogahine toivotaksendelou hyvytty
3968. "jogahine toivotaksendelou hyvytty
omil lapsil" (toivoo hyvää lapsilleen).
3969. "lapsed briilutah ylen äjjäl, meidy
3969. "lapsed briilutah ylen äjjäl, meidy
kutsutah" (vrt. kurjet briilutah).
3970. "toas se laps riemuolieteh, yöl andoa
3970. "toas se laps riemuolieteh, yöl andoa
itkuo" (vrt. yöoloissa jotain vikaa).
3971. "lapset raitetah ovessa ies tuas"
(vrt. ravaavat).
3972. "kyzy tuatalles, midä tuattas sanou"
(kysy isältäsi, lapset=molempien
vastuulla).
3973. "tyttöizet tippukivyöh kizatah"
3971. "lapset raitetah ovessa ies tuas"
(vrt. ravaavat).
3972. "kyzy tuatalles, midä tuattas sanou"
(kysy isältäsi, lapset=molempien
vastuulla).
3973. "tyttöizet tippukivyöh kizatah"
(kivillä kisattu noppapeli).
3974. "kahtel kobral hypitetäh kivyöd,
3974. "kahtel kobral hypitetäh kivyöd,
sid vastatas selgäimil, ken kai taboau"
(tapaa=saa kiinni, kivileikkejä).
3975. "tippi näppi, kuni tämä nybläin
3975. "tippi näppi, kuni tämä nybläin
ei hallenne, sini minuu et taboa, sanou
kudai lähtöy juoksemah tabailuksil ollez"
(tapailuksil eli hippasilla).
3976. "tippizil lapsed ollah" (tippisillä
3976. "tippizil lapsed ollah" (tippisillä
eli hippasilla).
3977. "tippii pastetah lapsed" (paistavat
3977. "tippii pastetah lapsed" (paistavat
tippiä eli heittävät leipiä).
3978. "hyvin tippii pastoi, kymmene kerdoa
vedeh koskih" (vrt. veteen osumisesta
3978. "hyvin tippii pastoi, kymmene kerdoa
vedeh koskih" (vrt. veteen osumisesta
kuuluva ääni).
3979. "tippuizilleh, varamuizilleh tullah
lapset perttih, a lähtiez juostus kamahtetah"
(tippuisilleh eli hiipien).
3980. "älä tiputtele ryndähil" (syömään
(tippuisilleh eli hiipien).
3980. "älä tiputtele ryndähil" (syömään
(tarkasti syöminen).
3982. "lapset tirsketäh nagretah"
(naurun aika).
3983. "katso vezikartaizez laps vai titottau
peä ylähän" (istuu vesikartussa).
3984. "midä tiukahtih laps" (tiukahti eli
3982. "lapset tirsketäh nagretah"
(naurun aika).
3983. "katso vezikartaizez laps vai titottau
peä ylähän" (istuu vesikartussa).
3984. "midä tiukahtih laps" (tiukahti eli
vingahti, vrt. tiuku).
3985. "kai tiyterdäy lapsed izäl metsäs tulduu"
(piirittävät isää, kertovat kuulumisia).
3986. "kehe rozin on toa lapsi" (rozin eli
3985. "kai tiyterdäy lapsed izäl metsäs tulduu"
(piirittävät isää, kertovat kuulumisia).
3986. "kehe rozin on toa lapsi" (rozin eli
näköinen).
3987. "miula moamo aina laitto virpavittsoih
kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä"
(terveyttä antavat virpavitsat, taikakaluja).
3988. "tillahtis sellälleh lapsud" (tillahti
3987. "miula moamo aina laitto virpavittsoih
kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä"
(terveyttä antavat virpavitsat, taikakaluja).
3988. "tillahtis sellälleh lapsud" (tillahti
eli kellahti, luonnenimi tilla).
3989. "moamah kätkyöh tillahutti, ga magoav
3989. "moamah kätkyöh tillahutti, ga magoav
vai" (tillahutti lapsen kätkyeen).
3990. "katso tilleröittäy jo meän lapsi,
3990. "katso tilleröittäy jo meän lapsi,
rubei kävelemäh" (tilleröittää eli kävelee
vaappuen).
3991. "laps kätkyös tinteröitteä"
(tinteröittää eli kävelee).
3992. "kävelöy tinteröittäy tyttöine"
(luonnenimi tinte).
3993. "astuu tippelöy pieni lapsi"
(tippelöö, vrt. tipsuttaa).
3994. "itköy jotta tuoh on tipahtamassa"
(lapsi itkee kovaa).
3995. "nakroma niin jotta olima tipahtamassa"
(yhessä nauraminen).
3996. "no se on tuo lapsi, jotta kun ruvennou
3991. "laps kätkyös tinteröitteä"
(tinteröittää eli kävelee).
3992. "kävelöy tinteröittäy tyttöine"
(luonnenimi tinte).
3993. "astuu tippelöy pieni lapsi"
(tippelöö, vrt. tipsuttaa).
3994. "itköy jotta tuoh on tipahtamassa"
(lapsi itkee kovaa).
3995. "nakroma niin jotta olima tipahtamassa"
(yhessä nauraminen).
3996. "no se on tuo lapsi, jotta kun ruvennou
itkemäh niin siih ni tikahtau" (tikahtaa
itkuun).
3997. "tikahtih nagramah" (itkusta
3997. "tikahtih nagramah" (itkusta
nauruun).
3998. "pieni lapsi itennän jälgeh tikkau"
(tikkaa, itkun jälkeen).
3999. "mies oli Kemissä, tienistelöissä,
a naini oli lapsieh keralla" (isättömyyden
ajan alkua, äidittömyys alkoi vasta
myöhemmin).
4000. "mäne poiga, kunne tiedänet,
4000. "mäne poiga, kunne tiedänet,
kussa voinet peädä syötteä" (omilleen
ohjaaminen, vanhempien työ tehty).
4001. "lapset teuhatah" (teuhatah
eli peuhataan).
4002. "lapset hypitäh teusketäh"
(lasten elämää).
4003. "laps on terävä, kaikkeh on hyväh
opassettu" (hyvään opastettu,
vrt. pahaan pakotettu).
4004. "terväh opastuu heän ku heän
4004. "terväh opastuu heän ku heän
bokasta kattsou" (katsoo bokasta eli
vierestä, omaa oppimista).
4005. "telmiätsie, a tolkuo vähä on"
(tolkkua eli järkeä).
4006. "lope telmändy, ole hillembä"
(lopeta telmiminen, kaikella aikansa).
4007. "laps helmas tembou" (tempoo
helmasta).
4008. "juokse tereämbi regeh, eiga deäd"
(tereämbi=nopeammin, eiga=muuten).
4009. "hyvähpäi tehoitteloo, juohatteloo"
(juohattelee hyvään eli omaan).
4010. "lapsiedah hyväh tehoittoa" (tehoittaa
4008. "juokse tereämbi regeh, eiga deäd"
(tereämbi=nopeammin, eiga=muuten).
4009. "hyvähpäi tehoitteloo, juohatteloo"
(juohattelee hyvään eli omaan).
4010. "lapsiedah hyväh tehoittoa" (tehoittaa
=kannustaa, vrt. tehota, taikasanastoa).
4011. "lapset teisketäh vorujjah" (teisketäh
=tekevät, vorujjah=telmivät).
4012, "lapset tsokkoh juostih ta tässä koko
4011. "lapset teisketäh vorujjah" (teisketäh
=tekevät, vorujjah=telmivät).
4012, "lapset tsokkoh juostih ta tässä koko
päivä telmettih" (juoksivat sokkoa).
4013. "lapset telmetäh, kai huonehed lekkuo"
(lekkuo eli liikkuu, huone=hirsimökki).
4014. "lapset sissah telmetäh, kai kohtad
4013. "lapset telmetäh, kai huonehed lekkuo"
(lekkuo eli liikkuu, huone=hirsimökki).
4014. "lapset sissah telmetäh, kai kohtad
muurin kiänetäh" (muurin eli nurin,
telmimistä sivusta seuraavat).
4015. "telmäkkeä kylläl, kerdu lapsenn olla"
(kerta ollaan lapsena, lasten kannalta
ajatteleminen).
4016. "laps kävelöö tassuttoa" (kävelee
4015. "telmäkkeä kylläl, kerdu lapsenn olla"
(kerta ollaan lapsena, lasten kannalta
ajatteleminen).
4016. "laps kävelöö tassuttoa" (kävelee
tassuttaa, luonnenimi tassu).
4017. "mejjän lapsih ei tartu ni käsky,
moized ollah kuulemattomad"
(vrt. aikuisten sanoja kuulemattomat,
4017. "mejjän lapsih ei tartu ni käsky,
moized ollah kuulemattomad"
(vrt. aikuisten sanoja kuulemattomat,
lasten kielellä puhuminen).
4018. "tazalaine puutui uni tän yön moata,
ei olluh lastu reunaz" (reunas eli vieressä,
vrt. kätkyessä).
4019. "pyzy toizen tazal kezoil olles,
elä mäne syvemmäl" (kezoil eli uimassa,
hyvät neuvot).
4020. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazal"
(ylettih eli kasvoivat).
4021. "do om peä peän tazal pojjal"
(pää pään tasalla).
4022. "itki pahan tavan iär da i loppih"
(pahan tavan ääreen, itkun tarkoitus
4020. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazal"
(ylettih eli kasvoivat).
4021. "do om peä peän tazal pojjal"
(pää pään tasalla).
4022. "itki pahan tavan iär da i loppih"
(pahan tavan ääreen, itkun tarkoitus
=poistaa pahaa oloa).
4023. "taboa kiessiy lapsi, andau moamalleh
4023. "taboa kiessiy lapsi, andau moamalleh
kerran" (kiessii tapaa, kiukuttelee).
4024. "izän taba hänel on" (isän tapa,
4024. "izän taba hänel on" (isän tapa,
vrt. luonto).
4025. "tsoukoil toinetoista taboallah"
(tsoukoil eli sokkosilla).
4026. "tabailuksil kizatah lapsed" (tavata
4025. "tsoukoil toinetoista taboallah"
(tsoukoil eli sokkosilla).
4026. "tabailuksil kizatah lapsed" (tavata
=ottaa kiinni).
4027. "minun sanoa et kuule, ga vie tabavud"
(tabavud=otat kiinni sanoistani, muistat
4027. "minun sanoa et kuule, ga vie tabavud"
(tabavud=otat kiinni sanoistani, muistat
sanani).
4028. "astuu taputtelou tyttöine"
(luonnenimi tapu).
4029. "kävelöy taputtelou pienil jalgazil"
(lapsi).
4030. "toas ol lapset tannerrettu" (pihaa,
4028. "astuu taputtelou tyttöine"
(luonnenimi tapu).
4029. "kävelöy taputtelou pienil jalgazil"
(lapsi).
4030. "toas ol lapset tannerrettu" (pihaa,
tanner=kovaksi kävelty maa).
4031. "astuo tamputtoa laps latetta myö"
(latetta eli lattiaa).
4032. "katso jo astuo tamputtaa"
4031. "astuo tamputtoa laps latetta myö"
(latetta eli lattiaa).
4032. "katso jo astuo tamputtaa"
(luonnenimi tamppu).
4033. "kävelöy talleroittsou lapsud"
(vrt. tallero, hellimänimet).
4034. "lapsil pidäy kuzel talui, varatah"
(talui=taluttaa, varatah=pelkäävät
4033. "kävelöy talleroittsou lapsud"
(vrt. tallero, hellimänimet).
4034. "lapsil pidäy kuzel talui, varatah"
(talui=taluttaa, varatah=pelkäävät
pimeää).
4035. "talujakse mene kylyh lapsien"
(saunaan taluttajaksi).
4036. "vilulla emmä lasta talu" (taluta
saunaan, pakkasella).
4037. "pidää talua lapsi kylyh" (kylyh
4035. "talujakse mene kylyh lapsien"
(saunaan taluttajaksi).
4036. "vilulla emmä lasta talu" (taluta
saunaan, pakkasella).
4037. "pidää talua lapsi kylyh" (kylyh
eli saunaan, vrt. rantaan).
4038. "pidäy hevol taluo laps skolah,
lund on äjjy" (oma lumi, vieraat skoulut,
4038. "pidäy hevol taluo laps skolah,
lund on äjjy" (oma lumi, vieraat skoulut,
vrt. luonnollista elämää pahana
pitävät vasurit).
4039. "laps ullos taluta, katso ullostuttau"
(taluta ulos ulostamaan).
4040. "pidäy suudu pyhkie emän tagahelmah"
(lapsen suuta, vrt. saamen emä=täti).
4041. "lapsi nellinkondomaziin lyudäu latetta
myöten, i tagaperäziin tulou" (lyytää lattiaa
4040. "pidäy suudu pyhkie emän tagahelmah"
(lapsen suuta, vrt. saamen emä=täti).
4041. "lapsi nellinkondomaziin lyudäu latetta
myöten, i tagaperäziin tulou" (lyytää lattiaa
myöten, vrt. lyyti).
4042. "lastu tsumittau mäin otsaz regyöl"
(laskee mäkeä, omat koulut).
4043. "lapsed diäl jalloil tsuratah" (luistelee
4042. "lastu tsumittau mäin otsaz regyöl"
(laskee mäkeä, omat koulut).
4043. "lapsed diäl jalloil tsuratah" (luistelee
jaloilla, vrt. vierailta tuntuvat luistimet).
4044. "tsuuruz lapsed ryveksitäh" (suurus
eli hiekassa).
4045. "tsuurupuolikkaizil olla, yks deäy
4045. "tsuurupuolikkaizil olla, yks deäy
guruttamah, toizet peittoh ymbäri huonuksiz"
(kuurupiilosilla).
4046. "kätkyt tsuudzahteleh nuoraz"
(suutsahtelee eli keinahtelee).
4047. "kätkyt tsuudzau nuoraz"
4046. "kätkyt tsuudzahteleh nuoraz"
(suutsahtelee eli keinahtelee).
4047. "kätkyt tsuudzau nuoraz"
(nuorakätkyt).
4048. "tsuudzuu laps kätkyöz" (suutsuu
4048. "tsuudzuu laps kätkyöz" (suutsuu
eli keinuu).
4049. "emä lastu tsuudzuttau"
4049. "emä lastu tsuudzuttau"
(kätkyessä).
4050. "tsuvergoitti lapsen kätkyöh moate"
(tsuvergoitti eli asetti).
4051. "tsähähtih vastah, ei heittynyh"
(sanoi vastaan, heittynyh=antanut
periksi).
4052. "viego tsähkättelettöz vastah,
edg ole eänettäh" (vastaan sanominen,
lapsen itsenäistymistä).
4053. "älä anna lapsel kokonastu leibää,
kaiken tsändzää" (tsäntsää eli sotkee).
4054. "laps itkuh tsärähtih" (lapsi eli
pieni lapsi, vrt. tyttölapsi).
4055. "tuilehen pidi hyväm perehem peäl"
(tuile=mekastus, rähinä).
4056. "tuiletah hypitäh lapsed" (hyppivät,
heiluvat, luonnenimi tuile).
4057. "tuitikaz laps on, tuittivuo konza mih"
(tuitikas eli oikukas, vrt. tuittupää).
4058. "lapset kos kunnegi tuititahez"
4057. "tuitikaz laps on, tuittivuo konza mih"
(tuitikas eli oikukas, vrt. tuittupää).
4058. "lapset kos kunnegi tuititahez"
(oikuttelevat, haluavat mennä).
4059. "heitä duitsendu" (lopeta tuittuilu).
4059. "heitä duitsendu" (lopeta tuittuilu).
4060. "laps nenga tuittieloo" (tuittuilee,
luonnenimet tuitti ja tuittu).
4061. "tuitin otti lähtie, opin kieldeä, gä ei
kuulluh" (otti tuitin, kuullut kieltoa).
4062. "hyvä olet tuittipeä, doga siah lähted"
(joka sijaan lähdet, harkitsematta).
4063. "tuki loppih tora, izä ku tuli" (tuki
=heti, tora=tappelu, riehuminen).
4064. "tukkuvedoh ollah lapsed" (tukan
4064. "tukkuvedoh ollah lapsed" (tukan
vetoa, vierestä katsominen, leikkeihin
puuttumista vältellään).
4065. "tukkavui piä lapzel" (pää tukkavui,
vrt. suojelushengen saapuminen).
4066. "pöllässynnästä tulou yönitettäjä"
(pelästymisestä, uskomusten taustalla
tietoa).
4067. "toivottih poikah tulovan huimaksi,
4067. "toivottih poikah tulovan huimaksi,
kun poika semmoisie pakasi" (huimaksi
=rohkeaksi, pakasi=puhui).
4068. "izähez on tulluh" (isään
4068. "izähez on tulluh" (isään
tuleminen).
4069. "emähes tuli poigu" (emään
4069. "emähes tuli poigu" (emään
tuleminen).
4070. "lapset kaikki ruhkat suuhus tunketah"
(ruhkat eli roskat).
4070. "lapset kaikki ruhkat suuhus tunketah"
(ruhkat eli roskat).
4072. "laps maguaa, tuol keinuo kaikkeim parahiten"
(keinuu kätkyessä).
4073. "laittih tuohimiättsyy, kivytty pandih sydämeh,
sid ne helistih sie" (tuohimäätsyä eli palloa,
lapsen helistimeksi).
4074. "lapsi tupehta kun potakka tarttu keroseh"
(tupehta=tukehtuu, potakka=peruna,
4074. "lapsi tupehta kun potakka tarttu keroseh"
(tupehta=tukehtuu, potakka=peruna,
keroseh=kurkkuun).
4075. "lapsi voibi tupehtuo, umbipäih ku paned"
(pään kattamisesta).
4076. "itkemäh tubrevui lapsi" (itkun aika).
4077. "vie kävellä voi ei, vai tupsahteleh lapsud"
(tupsahtelee nurin).
4078. "laps kävelöö tupselehtoa" (kävelee
4075. "lapsi voibi tupehtuo, umbipäih ku paned"
(pään kattamisesta).
4076. "itkemäh tubrevui lapsi" (itkun aika).
4077. "vie kävellä voi ei, vai tupsahteleh lapsud"
(tupsahtelee nurin).
4078. "laps kävelöö tupselehtoa" (kävelee
tupselehtaa, kaatuilee).
4079. "laps turbuoloo itkemäh" (itkun enteet,
vrt. turpa).
4080. "turu turu lastu pikkarastu" (turulaulut).
4081. "lapsie turuttoa" (hypittää laulaen).
4082. "lastu liikuttau turuttau, laulelou konzu
4080. "turu turu lastu pikkarastu" (turulaulut).
4081. "lapsie turuttoa" (hypittää laulaen).
4082. "lastu liikuttau turuttau, laulelou konzu
midägi" (lapselle laulaminen).
4083. "lapsen tuddai pani kätkyöh" (laski
4083. "lapsen tuddai pani kätkyöh" (laski
liian kovaa, teki vastoin tapoja).
4084. "lasta tudduttoa äijäl, panoo lapsen ailahih"
(tuudittaa liian kovaa, satuttaa lasta).
4085. "lasta liikuttoa tudroaa pahan vallas"
(tekee väärin, pahan olon ottaminen
lapseen).
4086. "kätkytty tudduttau" (tuuduttaa).
4087. "tuturkoitseh hyvin lapsi, ni käziz ei sua
4086. "kätkytty tudduttau" (tuuduttaa).
4087. "tuturkoitseh hyvin lapsi, ni käziz ei sua
pideä" (pyörii, keikkuu).
4088. "pikku Pekka tuturdau kahen kiän pardua"
(vetää parrasta).
4089. "älä tuturda äjjäl kätkytty, katso laps havaittsuu"
(havaitsuu eli herää, vrt. havahtuu).
4090. "lapsi syöy tuturdau" (syö tuturtaa,
4088. "pikku Pekka tuturdau kahen kiän pardua"
(vetää parrasta).
4089. "älä tuturda äjjäl kätkytty, katso laps havaittsuu"
(havaitsuu eli herää, vrt. havahtuu).
4090. "lapsi syöy tuturdau" (syö tuturtaa,
murentaa lattialle).
4091. "jokahini omoah tuusiu" (tuusii eli huolehtii,
omista lapsistaan).
4092. "miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen pienuttani"
(tuutilaulut).
4093. "tuudi miun lasta kodvani" (miun lasta,
4093. "tuudi miun lasta kodvani" (miun lasta,
vrt. meiän).
4094. "laps moate tuudivui" (tuutivui eli nukahti).
4095. "uneh tuudivui lapsi" (kaikki hyvin).
4097. "tätä laulettih aina kul lasta tuuvitettih"
(tuutilaulut).
4098. "lasta kätkyössä tuuvitetah" (kätkyen
tarkoituksesta).
4099. "uneh tuuditti lapsen" (uneen tuudittaminen).
4100. "laps itköö, tuudita" (itkun lopettaja).
kätkyessä, syli vanhempi).
4102. "ota iäre suum piäl kattiet, typehtyy lapsi"
(typehtyy eli tukehtuu).
4103. "neizlapsed tyttilöil elostetah" (tyttilöil
=nukeilla, elostetah=leikkii).
4104. "lapsed ommellah tarvellah tyttizii"
(tyttisiä eli nukkeja, vrt. sukulaiskansojen
tavat).
4105. "rubiemma tyttizilleh" (tyttisille,
4105. "rubiemma tyttizilleh" (tyttisille,
leikkimään nukeilla).
4106. "heilä oli kolme tyttyö" (tyttöperheet).
4107. "tädä tyttyö myö omana i pijämmä"
(vrt. ottolapset).
4108. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä"
(osa eli kohtalo).
4109. "tyttäriem pereä akat harmavutah"
(huolesta).
4110. "tytärtsurad om muamoil armahembad"
(tyttölapset emoille).
4111. "kätkyön tyvez eläv emä, lähte ni kunn ei"
(elää kätkyen tyvessä, vaalii lastaan).
4112. "lapsenn oli ylen ylbie, a kazvahuo tyyneni"
(luonteen muuttumisesta).
4113. "lapsi on tyyni, ni konzu ei telmä"
4106. "heilä oli kolme tyttyö" (tyttöperheet).
4107. "tädä tyttyö myö omana i pijämmä"
(vrt. ottolapset).
4108. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä"
(osa eli kohtalo).
4109. "tyttäriem pereä akat harmavutah"
(huolesta).
4110. "tytärtsurad om muamoil armahembad"
(tyttölapset emoille).
4111. "kätkyön tyvez eläv emä, lähte ni kunn ei"
(elää kätkyen tyvessä, vaalii lastaan).
4112. "lapsenn oli ylen ylbie, a kazvahuo tyyneni"
(luonteen muuttumisesta).
4113. "lapsi on tyyni, ni konzu ei telmä"
(telmi koskaan, luonnenimi tyyni).
4114. "elgiä salikkua, istukkua tyuneldi"
(telmiville lapsille).
4115. "peipetän kätty, tämä ukko, tämä akku,
tämä tyyrynlyyrykkäine, tämä piipumpoapukkaine,
tämä peigoipetti" (peipetän lapsen kättä,
peigoi=peukalo).
4116. "ei siitä ole jygeih töih, sikie se vielä on"
(sikiö eli pieni lapsi).
4117. "työnnyttelieteh meän laps pagizemah"
(pagizemah eli puhumaan).
4118. "lapsut soudeloittau kävelöy, työnytteleh
4116. "ei siitä ole jygeih töih, sikie se vielä on"
(sikiö eli pieni lapsi).
4117. "työnnyttelieteh meän laps pagizemah"
(pagizemah eli puhumaan).
4118. "lapsut soudeloittau kävelöy, työnytteleh
lautsam pardahaizii myö" (ottaa tukea seinistä,
opettelee kävelemään).
4119. "elä sie työnnytä tyttyö pahal päi"
opettelee kävelemään).
4119. "elä sie työnnytä tyttyö pahal päi"
(pahaan päin työntäjät, vrt. vieraaseen).
4120. "pahal työnyt älä lastu, hyväl pidäy
nevvuo" (hyvällä neuvominen).
4121. "kyläh työndelehtäy neitsykkeä emä,
4121. "kyläh työndelehtäy neitsykkeä emä,
itse ei kehtoa mennä" (teettää lapsellaan,
tekee vastoin tapoja).
4122. "lapset ku ollah lattiel, lattien suuruhus
i huol, a lapset ilmah ku työnnät, ilman
suuruhus i huol" (huolet kasvavat lasten
kasvaessa, ilmah=maailmalle).
4123. "kaheksandel työndyy kui lapsi,
sit skolah pidäy mennä" (pitää mennä,
vrt. saa mennä, "oppivelvollisuus").
4124. "vielä tättä on kaksi poigua miula"
(tytön lisäksi, vrt. tytöstä jatkuva naisen
heimo).
4125. "miul oli tämä poiga vie, kuuzikuuhine"
(kuiden laskeminen).
4126. "siitä heän pojallah sanov, kuin elöä
tätä ilmoa" (kuinka elää tätä ilmaa,
vanhempien neuvot).
4127. "kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke"
(hellittelysanoja).
4128. "elkiä mänkiä lapset niin täperälle"
(täpärälle eli reunalle).
4129. "täpsyttäy kävelöy, hillah, pehmiezeh"
(kävelee hiljaa).
4130. "laps perzielleh täpsähtih" (lasten elämää).
kävelemään).
4132. "kämmenii vastai täpytti ilojjez" (taputti
4132. "kämmenii vastai täpytti ilojjez" (taputti
kämmeniään, lasten ilo, tarttuvaa).
4133. "täpähtih perzielleh lapsi" (lapsi eli
4133. "täpähtih perzielleh lapsi" (lapsi eli
pieni lapsi).
4135. "tätsytteä kävelöö laps" (tätsyttää
kävelee, horjuen).
4136. "mengeä eäre työ ligoa tätsyttämäz"
(ligoa eli kuraa, kevät vai syksy).
4137. "vail lapsiel lapsie siinä hulasi pertti
4136. "mengeä eäre työ ligoa tätsyttämäz"
(ligoa eli kuraa, kevät vai syksy).
4137. "vail lapsiel lapsie siinä hulasi pertti
täytenä" (lapset ja lapsien lapset).
4138. "sinuo pideä täyvel kielel käskie,
4138. "sinuo pideä täyvel kielel käskie,
sie et puolel kielel käskyö usso" (vieras
käskeminen, oma itsenäisyys).
4139. "täyzi pölkky olet kuin tuoda matkoa
ed ozoa" (vrt. opetin matkan huonosti).
4140. "täyzin tozin lähen, elä kogo kiellä"
(kieltämisen turhuudesta, laittaa
kapinoimaan).
4141. "kazvav poiga täyeksi mieheksi"
(pojasta mieheksi).
4142. "olima vielä pienie jotta emmä olluv vielä
täysikäsie" (lapsuusmuistot).
4143. "revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel
täytteä" (sobii eli vaatteita, lasten hulluutta).
4144. "täytyy itkömäh" (lapsi).
4145. "suun töläi poig emäl" (sanoi pahasti
4143. "revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel
täytteä" (sobii eli vaatteita, lasten hulluutta).
4144. "täytyy itkömäh" (lapsi).
4145. "suun töläi poig emäl" (sanoi pahasti
emälle, teki vastoin tapoja).
4146. "lumeh tömsähtih hyppäi" (lasten
4146. "lumeh tömsähtih hyppäi" (lasten
lumi).
4147. "lapset tölmetäh" (telmivät).
4148. "laps oksendi yöl, kaiken tilan töläi"
(töläi eli sottasi).
4149. "töbelöjjäh tanderel lapsed" (lasten
4147. "lapset tölmetäh" (telmivät).
4148. "laps oksendi yöl, kaiken tilan töläi"
(töläi eli sottasi).
4149. "töbelöjjäh tanderel lapsed" (lasten
tanner).
4150. "lapsut töppelehtäy" (töppelehtää
eli ryömii).
4151. "vies töbretäh lapsed" (veen lapset).
4152. "lumez lapset töbriköjjäh" (lumen
lapset).
4153. "peskuzel lapsed töbriköjjäh lämmäzez"
(peskusel eli hiekassa, omia opettajia).
4154. "lumes töpsiy" (töpsii eli tepsuttaa,
vrt. töppöset).
4155. "lapsed lumes töpsetäh" (vrt. sisään
4155. "lapsed lumes töpsetäh" (vrt. sisään
pakottaminen, luonnotonta).
4156. "töpsähtih langei lapsud, vuota nostan"
(langei eli kaatui, nostan ylös).
4157. "lumeh langeni töpsähtih" (pehmeä
lumi, luotu lasten kaatuiltavaksi).
4158. "elä töhreä doga kohtua" (töhri noella,
vrt. piirtämään kannustaminen).
4159. "lapsi tötteröittäy perzielleh lattiel"
(liikkuu perseellään).
4160. "kätkyäz vai tötteröittäy tötön kele"
(töttö=tutti, syöttösarvi).
4159. "lapsi tötteröittäy perzielleh lattiel"
(liikkuu perseellään).
4160. "kätkyäz vai tötteröittäy tötön kele"
(töttö=tutti, syöttösarvi).
4162. "kun kiellettih niin sitä uhemmin rupesi
telmämäh" (vrt. uhmaikä, tietoisuus
=vapauden kaipuu).
4163. "uhkevui itkemäh" (lapsi).
4164. "uhkiesti kazvoa lapsi" (uhkeasti eli
hyvästi, nopeasti).
4165. "opastima lapsie uimah" (vrt. omituiset
uimakoulut, vastakohtia).
4166. "älgää mengää loitos, uigaa randazes"
(hyvät neuvot).
4167. "uinoteksez ei tulluh tolkuu, laps järgieh
havaitsui" (havaitsui eli heräsi).
4168. "uinota laps" (nukuta).
4169. "lastu bajjuttau, uinottau kätkyöh"
(paijuttaa eli tuudittaa).
4170. "terväh uinotui lapsi" (uinotui eli
4168. "uinota laps" (nukuta).
4169. "lastu bajjuttau, uinottau kätkyöh"
(paijuttaa eli tuudittaa).
4170. "terväh uinotui lapsi" (uinotui eli
nukahti).
4171. "laps terväh uinuohtoa" (terväh eli
nopeasti).
4172. "lapsi uinuoldau muata" (uinuu
maaten, kaikki hyvin).
4173. "laps oli uinoamizilleh, ga lomizemah
ruvettih" (lomizemah eli metelöimään).
4174. "randah uiji, ku moah käet täydyö"
4174. "randah uiji, ku moah käet täydyö"
(ui käsipohjaa, täytyy=ylettää).
4175. "lapsed ujjetah randaizel" (rannassa
pysytteleminen).
4176. "ukkoa veikkie" (anna suukko
veljelle).
4177. "kodih ku tulen, sit sebiälöy
4176. "ukkoa veikkie" (anna suukko
veljelle).
4177. "kodih ku tulen, sit sebiälöy
ukkualou minuu" (halaa ja suukottaa,
lapsen rakkaus, aidointa).
4178. "pöppö tulou, uga tulou" (pöppö
eli uka, möröstä).
4179. "uga kuin kävelöu, lapset pagoh
hypätäh" (ukalla pelotteleminen,
vrt. karhulla, tarkoitus estää lapsia
menemästä liian kauas metsään).
4180. "ämmö ta ukki piettih hyvänä"
(isovanhempien luona käyminen).
4181. "ulahtaahan koira penduodah,
4181. "ulahtaahan koira penduodah,
ammuin ihmin omua lasta" (ammoin
ihminen lastaan, sanallista kieltä
vanhempi äännekieli).
4182. "ulahteli, muga itki" (lapsi).
4183. "ulahteleh itkuu" (ulahtelee,
luonnenimi ulla).
4184. "lapset itetäh ulatah" (itkun aika).
4185. "ulevui itkemäh" (lapsi).
4186. "heitä ulizendu, midä tyhdää ulizet"
(tyhjästä itkeminen, vrt. jostain mitä
aikuinen ei ymmärrä).
4187. "älä ulizuta lastu" (ulisuta eli itketä
4184. "lapset itetäh ulatah" (itkun aika).
4185. "ulevui itkemäh" (lapsi).
4186. "heitä ulizendu, midä tyhdää ulizet"
(tyhjästä itkeminen, vrt. jostain mitä
aikuinen ei ymmärrä).
4187. "älä ulizuta lastu" (ulisuta eli itketä
turhaan, tapojen vastaista).
4188. "pideä lapsie ullos käytteä" (käyttää
ulkona).
4189. "lastu pidäv ullos käytteä, kuzel"
(kusella käyttäminen, vrt. kuusen alla).
4190. "kävytä ulloz lapsi" (käytä ulos,
4189. "lastu pidäv ullos käytteä, kuzel"
(kusella käyttäminen, vrt. kuusen alla).
4190. "kävytä ulloz lapsi" (käytä ulos,
vrt. ulostamassa).
4191. "laps ullos taluta, katso ullostuttau"
(taluta ulos, ulostamaan).
4192. "laps ulvov itköy" (itkee kovaa,
vrt. kutsuu susia).
4193. "juur umbipäih ei pie panna, läpehtyy"
(kattaa lapsen päätä, vrt. läkähtyy).
4194. "lapset kizatah umbitsoukoile"
(tsokkosia, piilosta).
4195. "unehin on laps" (unehinen).
4196. "unehizet silmäd" (lapsella).
4197. "ei voi ni peädä kandoa, unevui"
(pää nuokahti).
4198. "unta etsil lapsella" (unen etsiminen).
4199. "lapsi on unillah" (unillah eli
4193. "juur umbipäih ei pie panna, läpehtyy"
(kattaa lapsen päätä, vrt. läkähtyy).
4194. "lapset kizatah umbitsoukoile"
(tsokkosia, piilosta).
4195. "unehin on laps" (unehinen).
4196. "unehizet silmäd" (lapsella).
4197. "ei voi ni peädä kandoa, unevui"
(pää nuokahti).
4198. "unta etsil lapsella" (unen etsiminen).
4199. "lapsi on unillah" (unillah eli
nukahtamassa).
4200. "unilleh on, kai piä kukistui" (kukistui
4200. "unilleh on, kai piä kukistui" (kukistui
eli nuokahti, vrt. kukat).
4201. "uniheiny" (pitkä maata pitkin kasvava
heinä, laitettiin lapsen patjaan).
4202. "unnundalleh on lapsi, liikuta vähäine"
(nukahtamaisillaan, luonnenimi unu).
4203. "unnuksem poroitti" (poroitti eli
kadotti unen).
4204. "unnuksih meni lapsi" (vrt. uinuksiin).
4205. "elä virka midä, anna unduo" (unduo
eli nukahtaa, vrt. unto).
4206. "magei unoin on lapsel" (makea uni,
4206. "magei unoin on lapsel" (makea uni,
vrt. unoi=unenhaltija).
4207. "laps undui, pane kätkyöh" (undui eli
4207. "laps undui, pane kätkyöh" (undui eli
tuli uniseksi).
4208. "unud on lapsel" (alkaa nukahtaa).
4209. "nuoruz da uravuz joga tytöl yhtemmoine"
(uravus eli hulluus, vrt. murrosikä).
4210. "tämä poiga on urhakka" (urhea,
reipas).
4211. "laps itköv urizou" (itkee urisee,
itkujen tunteminen).
4212. "veissä urkkii puoskat kaloi" (urkkii
=etsii, puoskat=lapset).
4213. "se on katso meän uraihud pieni"
4213. "se on katso meän uraihud pieni"
(uraihud eli hupsu).
4214. "älä sinä uskottele händy tyhjeä"
4214. "älä sinä uskottele händy tyhjeä"
(uskottele tyhjään, vrt. anna löytää oma
totuutensa).
4215. "utsisteela opastaa lapsie"
4215. "utsisteela opastaa lapsie"
(utsisteela eli opettaja, opastaa rahasta
vieraaseen elämään).
4216. "utsiitel panou seizomah tsuppuh,
kudai ei malta urokkoa lugie" (panee
nurkkaan seisomaan, urakka=läksy,
pakottamiseen perustunut lukemaan
opettaminen).
4217. "paha on utsiitel, lapsii lyöv äjjäl"
(opettaja lyö lapsia, skoulujen sairaasta
alkuperästä).
4218. "utsiitelskoi seminaari oli linnaz"
4218. "utsiitelskoi seminaari oli linnaz"
(opettajien seminaari kaupungissa,
vieraiden asioiden tulosuunnasta).
4219. "älä sinä minuu utsi, minä itse tijjän"
(itse tiedän, oman oppimisen luonteesta,
4219. "älä sinä minuu utsi, minä itse tijjän"
(itse tiedän, oman oppimisen luonteesta,
skoulujen vastakohtaa).
4220. "lapsii vahingoitseh, äijäl kyläs kävelläh"
(lapsia vahingoittavat kylät, nykyiset
kaupungit).
4221. "miekö työntäsin tyttäreni moa ilman
4220. "lapsii vahingoitseh, äijäl kyläs kävelläh"
(lapsia vahingoittavat kylät, nykyiset
kaupungit).
4221. "miekö työntäsin tyttäreni moa ilman
rantoa vahlaittseutumah" (vieraiden armoille,
omien puolta pitäminen).
4222. "mie vaim baipatan pikku Pekkua,
kun kirguu" (paipatan eli tuuditan).
4223. "nellästä hiihnasta vain yöt heiluttele"
(kätkyen hihnasta, lasta).
4224. "pane vain lapsi baijuh da ana vaim maguau"
(baijuh eli kätkyeen).
4225. "min i telmi ga vaibui viimizel" (telmi
ja vaipui, nukahti).
4226. "lapsi yskäh vaibui" (yskäh eli syliin).
4227. "onko lasta kätkyössä, lasta pientä
4223. "nellästä hiihnasta vain yöt heiluttele"
(kätkyen hihnasta, lasta).
4224. "pane vain lapsi baijuh da ana vaim maguau"
(baijuh eli kätkyeen).
4225. "min i telmi ga vaibui viimizel" (telmi
ja vaipui, nukahti).
4226. "lapsi yskäh vaibui" (yskäh eli syliin).
4227. "onko lasta kätkyössä, lasta pientä
pieluksilla, vakahaista voatteuksilla"
(kyselee uni eli unenhaltija).
4228. "vakahaized lapset" (sylilapset).
4229. "vagahastandu heitä, om mielen aigu
sinullez" (vagahastandu eli rauhoittele
lapsia).
4230. "annahan aikah telmäy kä vakautuu"
(aikansa telmii, vakautuu=rauhottuu).
4231. "hyvä poiga lienöy ku vähäzen vagauduu"
(vakautumisen odottajat).
4232. "älä säikähytä lastu, pie vagavah"
(vagavah eli vakaasti).
4233. "vagavaizeh aja mäiz, älä työnä tozieh"
(tozieh eli tosissaan, terveelliseen
elämään opastaminen).
4234. "vagavatoi lapsi, ainoz itköy"
(vakavaton, itkeväinen).
4235. "ei kuuldu vagavuo" (vagavuo eli
varoitusta).
4236. "ei kuundele, ei tartu vagavo ni mih"
(itsepäiset lapset, kieltoihin kyllästyneet,
4234. "vagavatoi lapsi, ainoz itköy"
(vakavaton, itkeväinen).
4235. "ei kuuldu vagavuo" (vagavuo eli
varoitusta).
4236. "ei kuundele, ei tartu vagavo ni mih"
(itsepäiset lapset, kieltoihin kyllästyneet,
vapautta kaipaavat).
4237. "itköy, jottei voi vakauttoa"
4237. "itköy, jottei voi vakauttoa"
(vakauttaa eli tyynnyttää).
4238. "lapsie vagavuta" (tyynnytä,
rauhoita).
4239. "vakkaizem murendi laps elostajez"
(elostajez eli leikkiessä, itse tehtyjä
4238. "lapsie vagavuta" (tyynnytä,
rauhoita).
4239. "vakkaizem murendi laps elostajez"
(elostajez eli leikkiessä, itse tehtyjä
=arvokkaita).
4240. "laps vierastoa, vakkinazeks kattsoo omoa"
(vakkinazeks eli vieraaksi).
4241. "vagoiz ollah lapsed" (vattuja
4240. "laps vierastoa, vakkinazeks kattsoo omoa"
(vakkinazeks eli vieraaksi).
4241. "vagoiz ollah lapsed" (vattuja
poimimassa, vrt. vakka).
4242. "vakota lapsie, kun ei vedeh männä"
(vakota eli varoita).
4243. "vakussat vakussat da unahetah"
(lapset, unohtavat varoitukset).
4244. "vakustetah lapsia" (varoitetaan
vaaroista, vrt. vakuuttaa).
4245. "vakustinhäi minä sinuu hienol jiäl
4245. "vakustinhäi minä sinuu hienol jiäl
menemäs" (hienol eli ohuelle jäälle).
4246. "hyväh päi vakusti tytärdy" (hyvään
eli omaan päin).
4247. "käypi eläviä vettä ta valelou pojan"
(elävää vettä, vrt. lähdevettä, virtaavaa
4246. "hyväh päi vakusti tytärdy" (hyvään
eli omaan päin).
4247. "käypi eläviä vettä ta valelou pojan"
(elävää vettä, vrt. lähdevettä, virtaavaa
vettä, taikojen tekemistä).
4248. "elä ite ilman syyttä, elä vaivatta valita"
(itkevälle lapselle).
4249. "tolk on aiga valgei lapsi" (valkea eli
4248. "elä ite ilman syyttä, elä vaivatta valita"
(itkevälle lapselle).
4249. "tolk on aiga valgei lapsi" (valkea eli
kalpea, tautien oireita).
4250. "valgiain on hibjaine lapsuol" (valkea
4250. "valgiain on hibjaine lapsuol" (valkea
hipiä eli iho).
4251. "lapsi vallalline, ei kundele"
(vallallinen eli vallaton).
4252. "naittsoo ni vageiduu, poigana ylen
on vallalline" (vakautuu naidessaan,
vallattomat pojat).
4253. "lapset vallotetah, tsuajuo tahotah"
(tsuajuo eli omaa teetä, tsua-juo).
4254. "lapsed jiädih mieron valdah" (mieron
eli kylän armoille, vrt. tielle).
4255. "lapsed vallotoitsetto, heittäkkeä"
(heittäkkeä eli lopettakaa).
4256. "lapsi vallatoitsou" (vallatoitsee,
riehuu, mekastaa).
4257. "lapsi on ylen vallatoi" (ylen eli liian).
4258. "sie annoit lapsella vallan, sentäh i baluittsou"
(lapselle vallan, paheksuen=tapojen vastaista).
4259. "pojjan työndi omale vallal elämäh" (isä,
vrt. liian nuorena).
4260. "niiz on valdazuz vigoa lapsiz" (valdasus
4255. "lapsed vallotoitsetto, heittäkkeä"
(heittäkkeä eli lopettakaa).
4256. "lapsi vallatoitsou" (vallatoitsee,
riehuu, mekastaa).
4257. "lapsi on ylen vallatoi" (ylen eli liian).
4258. "sie annoit lapsella vallan, sentäh i baluittsou"
(lapselle vallan, paheksuen=tapojen vastaista).
4259. "pojjan työndi omale vallal elämäh" (isä,
vrt. liian nuorena).
4260. "niiz on valdazuz vigoa lapsiz" (valdasus
eli vallattomuus).
4261. "valdavuksiz on nuorizod, ei kuulta ni kenen
4261. "valdavuksiz on nuorizod, ei kuulta ni kenen
sanoa" (nuorisot eli nuoret).
4262. "lapsed valdavutah vai skolah kävvez"
(vrt. istumaan pakottaminen, huonojen
4262. "lapsed valdavutah vai skolah kävvez"
(vrt. istumaan pakottaminen, huonojen
tapojen tarttuminen).
4263. "valveil magain lapsen ker kaiken yön,
4263. "valveil magain lapsen ker kaiken yön,
väliz uinuolin" (uinuolin eli nukahtelin,
lapsen keralla valvominen).
4264. "vanhemban sana ei kuulu sih lapseh"
(sana ei kuulu, mitä tehdä).
4265. "vanhembad omale lapsel ei tahtota pahuttu"
(hyvän toivominen).
4266. "lapsi vankuu" (vankuu eli parkuu).
4267. "lapsi vanguo viluo värvätteä" (vankuu
4264. "vanhemban sana ei kuulu sih lapseh"
(sana ei kuulu, mitä tehdä).
4265. "vanhembad omale lapsel ei tahtota pahuttu"
(hyvän toivominen).
4266. "lapsi vankuu" (vankuu eli parkuu).
4267. "lapsi vanguo viluo värvätteä" (vankuu
vilusta, vrt. värjöttelee).
4268. "vanguttelou lapsii, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).
4269. "elä toista vanguta" (vanguta eli kiusaa).
4270. "älä vanguta lastu" (tapojen vastaista).
4271. "nännie vannoau" (imee).
4272. "imöö vannoau" (nänniä lapsi).
4273. "jogo laps kävelöö - jo vapattoa hillakkazeh"
(vapattaa eli kävelee horjuen).
4274. "kävelöv vapattau jo lapsi meän"
(meän lapsi).
4275. "hopieset hiihnat notku, vaskini kätyt vapetti"
(tarujen kieli).
4276. "laps vabevui kävelemäh" (vapevui
4268. "vanguttelou lapsii, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).
4269. "elä toista vanguta" (vanguta eli kiusaa).
4270. "älä vanguta lastu" (tapojen vastaista).
4271. "nännie vannoau" (imee).
4272. "imöö vannoau" (nänniä lapsi).
4273. "jogo laps kävelöö - jo vapattoa hillakkazeh"
(vapattaa eli kävelee horjuen).
4274. "kävelöv vapattau jo lapsi meän"
(meän lapsi).
4275. "hopieset hiihnat notku, vaskini kätyt vapetti"
(tarujen kieli).
4276. "laps vabevui kävelemäh" (vapevui
kävelemään, luonnenimi vape).
4277. "astuv vapittav ylen näbieh lyhyizil askelil"
(vapittaa lyhyillä askelilla).
4278. "varazeni, elä ite" (hellittelysanoja).
4279. "lastu varaitan, pöppö tulou" (pöppö
eli mörkö, vrt. pöppö=karhu).
4280. "älä varraita lapsii, pöllästytäh" (varaita
4277. "astuv vapittav ylen näbieh lyhyizil askelil"
(vapittaa lyhyillä askelilla).
4278. "varazeni, elä ite" (hellittelysanoja).
4279. "lastu varaitan, pöppö tulou" (pöppö
eli mörkö, vrt. pöppö=karhu).
4280. "älä varraita lapsii, pöllästytäh" (varaita
4281. "lapsed on minun varaz, katsottavannu"
(varassa eli vastuullani).
4282. "kui pienennä neäriteldih, sit sidä varoaa
(varassa eli vastuullani).
4282. "kui pienennä neäriteldih, sit sidä varoaa
ijän kaiken" (näärittää=kiusata, pilkata).
4283. "meilä ennein varautettih lapsija kuutomalla"
(varautettih eli peloteltiin, vrt. pimeällä).
4284. "varautettih mium pienenä ollessa,
4283. "meilä ennein varautettih lapsija kuutomalla"
(varautettih eli peloteltiin, vrt. pimeällä).
4284. "varautettih mium pienenä ollessa,
jotta ei pie männä järveh, Vetehini ottau"
(veestä varottaminen).
4285. "lastu ku varavutettih, sanottih pöpöi tulou"
(pöpöi eli mörkö, henkiolento).
4286. "last älä varavuta" (pelottele).
4287. "varautit lastu, ga ni lähäl ei targia tulla"
(targia eli uskalla).
4288. "kengätä käveltes jallat halgeiltih lapsil
varoin varbahile" (variksen varpaille).
4289. "ämmö varotti meitä" (ämmö eli isoäiti,
vrt. neuvoi).
4290. "varoita pahois dielolois mis nähned
k on häi vie nuori" (varoita poikaani
pahoista asioista, luvan antaminen).
4291. "varbahaizillah astuu" (lapsi).
4292. "kävelkää varbahazilleh, sid ei kuulu"
(varpasillaan käveleminen).
4293. "varbahuzillah hipsii" (omat leikit).
4294. "kul lapset varbeuvutah, lieu meilä abuo"
(varbeuvutah eli kasvaa, vrt. varpu,
puihin vertaaminen).
4295. "lapsed pangoa vardeh minun sana"
(pankaa varteen, muistakaa).
4296. "lapsie vardeitse vedeh mänemäs"
(vrt. vartioi).
4297. "vardivol ollah lapsed, ei niidä loitos työnä"
(vartiolla eli lähellä).
4298. "kazvandan varuz dätä sobah" (sobah
eli vaatteeseen, kasvuvara).
4299. "suu on turvalleh, itkemäh varusteleh"
(itkun enteitä).
4300. "noilla soavuilla sanoilla, vanhemman
varustamilla" (vanhemmilta saadut sanat).
4301. "häi puhtahad vuattied varusti mollembil"
(lapsilleen, puhtaat vaatteet).
4302. "meitä pojankurikkoja oli monta sielä pihalla
vassassa" (lapsuusmuistot).
4303. "se on ilkie kul lapsi sanou vanhemmilla
4303. "se on ilkie kul lapsi sanou vanhemmilla
vastah" (tapojen vastaista).
4304. "älä pane vastah minul, älä vastukaroi pie"
(pidä vastakaroja, vrt. vastakarva,
4304. "älä pane vastah minul, älä vastukaroi pie"
(pidä vastakaroja, vrt. vastakarva,
karun heimon kieltä).
4305. "pitäy vassata kun kysytäh" (omille
4305. "pitäy vassata kun kysytäh" (omille
tavoille opastaminen).
4306. "elkiä lapset ruhkauttuat pirttie kun vasta
pyyhin" (ruhkauttuat eli sotkeko).
4307. "älä lastu vatkaa, piä putilleh" (putilleh
4307. "älä lastu vatkaa, piä putilleh" (putilleh
eli kunnolla).
4308. "vadrakko lapsi do voibi peän kandoa itsekseh"
(kantaa pään, kasvuvaiheita).
4309. "a kodih voibi dätteä, laps on vadrastunnuh,
vuozis kolmiz on do" (vuosissa kolmissa).
4310. "jo vadrastui lapsi" (vahvistui).
4311. "laps vadristui, ga paremban om pessä jo"
(voimistui, parempi pestä).
4312. "vadzahtih lapsi, sattoihez" (parahti,
4308. "vadrakko lapsi do voibi peän kandoa itsekseh"
(kantaa pään, kasvuvaiheita).
4309. "a kodih voibi dätteä, laps on vadrastunnuh,
vuozis kolmiz on do" (vuosissa kolmissa).
4310. "jo vadrastui lapsi" (vahvistui).
4311. "laps vadristui, ga paremban om pessä jo"
(voimistui, parempi pestä).
4312. "vadzahtih lapsi, sattoihez" (parahti,
sattui).
4313. "vadzaitad lasta, ed azeta" (vatsaitat
4313. "vadzaitad lasta, ed azeta" (vatsaitat
eli itketät).
4314. "vatsanvaivu on lapsez" (vrt. kipu).
4314. "vatsanvaivu on lapsez" (vrt. kipu).
4315. "lapsi vadzajaa" (ääntelee, itkee).
4316. "laps midä vadzizou, ei ole tervehyttä"
(vaikertelee, aika tehdä jotain).
4317. "vadzizuttau lastu, ei anna nännii"
(itkettää, tekee vastoin tapoja).
4318. "izän vattsa on kovembi kui emän vattsa"
(vatsa eli sydän).
4319. "emän vatts on lapseh, lapsen vatts on kiveh
da kandoh" (kiveen ja kantoon, leluihin).
4320. "lapsed vatulitahez durmel" (telmivät
nurmella).
4320. "lapsed vatulitahez durmel" (telmivät
nurmella).
4321. "hyvin vadvoau nännii, imöy lapsi"
(vatvaa nänniä, vrt. vatvoa).
4322. "tämä on jo vauras lapsi" (kookas,
(vatvaa nänniä, vrt. vatvoa).
4322. "tämä on jo vauras lapsi" (kookas,
voimakas, vaurastua=kasvaa).
4323. "veikki tuli kodih" (veli).
4324. "moamo, veikki minuu löi" (veli löi,
4323. "veikki tuli kodih" (veli).
4324. "moamo, veikki minuu löi" (veli löi,
äiti=omia oikeuden jakajia).
4325. "miul oli nellä veikkuo" (veikkoa eli
vanhempaa veljeä).
4326. "se miuv veikko rupieu milma auttamah"
(omien auttaminen).
4327. "se om minun veikoi hyvä" (hyvät veikot).
4325. "miul oli nellä veikkuo" (veikkoa eli
vanhempaa veljeä).
4326. "se miuv veikko rupieu milma auttamah"
(omien auttaminen).
4327. "se om minun veikoi hyvä" (hyvät veikot).
4328. "mene vedele regyöz lastu" (vetele reessä,
lasten iloksi tekeminen).
4329. "kehtoav i lastu vedellä käiz doga sijah"
(vedellä kädestä, pakolla).
4330. "elä veätä händä pahah" (veätä eli
4329. "kehtoav i lastu vedellä käiz doga sijah"
(vedellä kädestä, pakolla).
4330. "elä veätä händä pahah" (veätä eli
johdata).
4331. "älä pahah veätä lapsii" (pahaan eli
vieraaseen elämään, vrt. pelkkää vierasta
opettavat skoulut).
4332. "lapsed loajitah venkad peäh" (venkat
4332. "lapsed loajitah venkad peäh" (venkat
eli seppeleet).
4333. "vönähytti lapsen kätkyöh, vähäist ei jallas
4333. "vönähytti lapsen kätkyöh, vähäist ei jallas
pidänyh" (jallas eli jalkeilla).
4334. "mängeä verekseh vihmah lapset,
4334. "mängeä verekseh vihmah lapset,
pallahim peälöin, ehki kazvatto da kohenetto"
(kevät sateeseen ohjaaminen).
4335. "itkiekkäh terveht itkemisty, verevembi roih"
(itkeköön, tervettä itkua).
4336. "verkekkeä lapsed" (hidastakaa,
vrt. verkkainen).
4337. "vezisuu k on lapsi, sit pidäy suudu pyhkie
emän tagahelmal" (vesisuu eli kuolaava).
4338. "käiz vedäy lastu" (vetää kädestä,
4338. "käiz vedäy lastu" (vetää kädestä,
vasten tahtoaan).
4339. "ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse"
(laulettiin lasta pestäessä).
4340. "päivän on tuo lapsi pihalla juossut ta niin
4339. "ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse"
(laulettiin lasta pestäessä).
4340. "päivän on tuo lapsi pihalla juossut ta niin
ov vaiput, jotta tuoh lattiella moate veähertih"
oled vääry" (heitä=lopeta, vääritändy=syyttäminen,
dieloh=asiaan).
4342. "yhten veäryöd oletto, yhtenytyi toraitto"
(yhtä väärässä, tappeleville lapsille).
4343. "veätskäy laps, ei ole terveh" (väätskää
4342. "yhten veäryöd oletto, yhtenytyi toraitto"
(yhtä väärässä, tappeleville lapsille).
4343. "veätskäy laps, ei ole terveh" (väätskää
eli kitisee).
4344. "laps itkuh veätskähtih" (itsekseen,
4344. "laps itkuh veätskähtih" (itsekseen,
ilman syytä).
4345. "lapsi astuo viätöstäy" (väätöstää eli
4345. "lapsi astuo viätöstäy" (väätöstää eli
vaatostaa).
4346. "miul oli tämä poiga, kuuzikuuhine"
(kuun ikä, alle vuoden vanhasta).
4347. "ni kedä ei katso sanojez, vie izäl, emäl
sanou" (sanoo vastaan, tapojen vastaista).
4348. "mie silloiv vielä olim pieni, vaim muissan
4348. "mie silloiv vielä olim pieni, vaim muissan
hyvin" (lapsuusmuistot).
4349. "vieno eänini" (luonnenimi vieno).
4350. "laps itköy, ei azetu, vienvaivu on hänel"
(veen vaiva, jano).
4351. "laps kätkyös peälitsi rannaz viebrehtyi"
(vierähti, kätkyen reunan yli).
4352. "laps on ylen rakaz nännih, kui vieraitannen
4349. "vieno eänini" (luonnenimi vieno).
4350. "laps itköy, ei azetu, vienvaivu on hänel"
(veen vaiva, jano).
4351. "laps kätkyös peälitsi rannaz viebrehtyi"
(vierähti, kätkyen reunan yli).
4352. "laps on ylen rakaz nännih, kui vieraitannen
hänen" (vieroitan nännistä).
4353. "vierastandan heitäd, vai ku vadrastunned"
(heität eli lopetat, vierastamisen).
4354. "vierastustu tsuppuh pajetah lapsed"
(tsuppuh eli nurkkaan).
4355. "laps siuda vierastau" (outoa ihmistä).
4356. "laps vierastoa, ei mäne yskäh" (yskäh
4353. "vierastandan heitäd, vai ku vadrastunned"
(heität eli lopetat, vierastamisen).
4354. "vierastustu tsuppuh pajetah lapsed"
(tsuppuh eli nurkkaan).
4355. "laps siuda vierastau" (outoa ihmistä).
4356. "laps vierastoa, ei mäne yskäh" (yskäh
eli syliin).
4357. "lapsed vierassetah" (luonnollista
4357. "lapsed vierassetah" (luonnollista
käyttäytymistä, vrt. eläimet).
4358. "tyttö kulu vierastaa omua tädie"
(omaa tätiä, vrt. harvoin nähtyä).
4359. "laps vierastui, kodvazil va en olluh kois"
(hetkeä elävät lapset, päivä=pitkä aika).
4360. "vieravui nänniz laps" (vieraantui
nännistä).
4361. "lapsi kätkyöz vieravui" (vieraantui
4358. "tyttö kulu vierastaa omua tädie"
(omaa tätiä, vrt. harvoin nähtyä).
4359. "laps vierastui, kodvazil va en olluh kois"
(hetkeä elävät lapset, päivä=pitkä aika).
4360. "vieravui nänniz laps" (vieraantui
nännistä).
4361. "lapsi kätkyöz vieravui" (vieraantui
kätkyestä).
4362. "vieravutandu on lapsen, kai on ryndähät
4362. "vieravutandu on lapsen, kai on ryndähät
kibied" (ryndähät eli rinnat).
4363. "lapsen nänniz vieravutti" (vieroitti
4363. "lapsen nänniz vieravutti" (vieroitti
nännistä).
4364. "pidää lapsi vierauttaa, voibi nännittä
4364. "pidää lapsi vierauttaa, voibi nännittä
tulla toimeh" (nännitön elämä).
4365. "vieravutuzaigu on, do on kaksi vuottu"
(imetetty, kaksi vuotta).
4366. "laps lattiel viereksie" (lasten lattia).
4367. "lumikulii vieretelläh lapsed" (lumikuulia,
vrt. kuu-la).
4368. "päiväd vierettelimmöz lammiz lapsed"
(pulasimme lammissa, kesällä).
4369. "lapsi lattiel vieretteleh" (vierii, pyörii
lattialla).
4370. "nagrau hyvin riemoileh" (riemuilee,
(vieruitsee eli seuraa, ei jää emästä).
4372. "se on ajjan vietoz, k on lapsi" (ajan vietos,
vie ajan).
4373. "käiz viettäy lastu" (vetää kädestä,
vrt. pakolla).
4374. "älä nuordu ni kos pahah vietä" (pahaan
eli vieraaseen elämään).
4375. "lapsih vihoa ajau" (ajaa vihaa lapsiin,
4375. "lapsih vihoa ajau" (ajaa vihaa lapsiin,
tekee vastoin tapoja).
4376. "lapsieh vihjoau hyvällä työllä" (vihjaa
4376. "lapsieh vihjoau hyvällä työllä" (vihjaa
eli neuvoo, tekemällä itse).
4377. "katsohai lapset uudeh vihmah, mängeä
4377. "katsohai lapset uudeh vihmah, mängeä
pallahim peälöin, ehki kazvatto da kohenetto"
(uuteen vihmaan, kevätsateeeseen).
4378. "ei pie neuvuo, itse i nägöö" (itse näkee,
4378. "ei pie neuvuo, itse i nägöö" (itse näkee,
itsenäisyyteen kannustaminen).
4379. "vihmeröityi, vähäzen kui kazvoi"
(vilkastui, luonteen muuttuminen).
4380. "lapsel neärävözie vihoistoa" (näärävöisiä
4379. "vihmeröityi, vähäzen kui kazvoi"
(vilkastui, luonteen muuttuminen).
4380. "lapsel neärävözie vihoistoa" (näärävöisiä
eli nivusia, hautuvat paikat).
4381. "vie poijad mettsäh" (omaan
4381. "vie poijad mettsäh" (omaan
opastaminen).
4382. "viimi vuodena itse loadi" (poika reen,
4382. "viimi vuodena itse loadi" (poika reen,
omaan tahtiin oppiminen).
4383. "leikkaa lapsel viibaloine" (lasten
4383. "leikkaa lapsel viibaloine" (lasten
annokset).
4384. "syös tämä viibaloine, sit kazvad"
(lapsien ruokkiminen).
4385. "min lapsi kazvaa, sen viizastuu"
(viisastuu kasvaessaan, vrt. omituinen
4384. "syös tämä viibaloine, sit kazvad"
(lapsien ruokkiminen).
4385. "min lapsi kazvaa, sen viizastuu"
(viisastuu kasvaessaan, vrt. omituinen
pakolla opettaminen).
4386. "viidal on emäh tytär" (viidalla emään,
tulee emäänsä, vrt. viitametsä).
4387. "viidalleh on velleh jyttyz" (tulee veljeensä,
4386. "viidal on emäh tytär" (viidalla emään,
tulee emäänsä, vrt. viitametsä).
4387. "viidalleh on velleh jyttyz" (tulee veljeensä,
jyty=tapa).
4388. "laps lattiel vikeldeleh" (vikeltelee eli
4388. "laps lattiel vikeldeleh" (vikeltelee eli
pyöriskelee).
4389. "vikeldih laps kätkyöz eäre" (eäre eli pois,
vrt. vikeltää).
4390. "ta aina siitä sieltä teäteä sitä vilkasima
kattsuo, kun se oli meistä hyvä" (vilkaisimme
enoa, lapset pöydässä).
4391. "laps vilkisteä uksen ravoz" (vilkisteä
=kurkistaa, uksen=oven).
4392. "salbamon tagan vilpistellähez lapsed,
4392. "salbamon tagan vilpistellähez lapsed,
perttih ei tulla vierahan aigah" (vilpistelevät
eli piileskelevät).
4393. "viltsisteleh, ylen niuhah syöy" (laittaa
vastaan, vrt. hylkii ruokaa).
4394. "vilud on käid, last ei sua ottoa"
4394. "vilud on käid, last ei sua ottoa"
(ottaa kylmiin käsiin).
4395. "vilu on lapsii vaste" (vilu eli kova,
vrt. vasten tahtoaan vanhemmaksi joutunut).
4396. "laps on viluni pihal tulduo" (oman
4396. "laps on viluni pihal tulduo" (oman
pihan tärkeydestä, vrt. lasten vastaiset
kerrostalot).
4397. "mi viluhine olet" (terveydestä
huolehtiminen).
4398. "hypi dai leku, viluhizelda näytät"
(hypi ja liiku, hyvät neuvot).
4399. "laps kylmi da vilustui, siid regävyi"
(hyvien neuvojen puute).
4400. "vilustuttele lapsel koassoa" (koassoa
4398. "hypi dai leku, viluhizelda näytät"
(hypi ja liiku, hyvät neuvot).
4399. "laps kylmi da vilustui, siid regävyi"
(hyvien neuvojen puute).
4400. "vilustuttele lapsel koassoa" (koassoa
metsä=omia opettajia).
4402. "lapset peittoh mentih" (peittoh eli
4402. "lapset peittoh mentih" (peittoh eli
piiloon).
4403. "laps vinahtih itkemäh, mäne liikuta"
(liikuta kätkyttä).
4404. "laps vinajoa" (vinisee, vinkuu).
4405. "laps itköö vinizöö" (paha olla,
4403. "laps vinahtih itkemäh, mäne liikuta"
(liikuta kätkyttä).
4404. "laps vinajoa" (vinisee, vinkuu).
4405. "laps itköö vinizöö" (paha olla,
kaipaa jotain).
4406. "lasta vinizytti itketti, ei azettanuh"
(paheksuen).
4407. "vingutsu lapsi" (vinkuva, valittava).
4408. "kävelöö vinturdoa lapsi" (kaatuilee,
opettelee kävelemään).
4409. "vipsetäh lapsed ielleh därilleh"
(lasten elämää).
4410. "lapsen liikutettava vibu" (kätkyessä).
4411. "kätkyön vibu" (vipukätkyet).
4412. "vibu kätyttä riputetah" (ripustetaan
kattoon).
4413. "lapsen liikutuzvibu" (kätkyessä).
4414. "leppeissä vibuzissa lekutteliin"
4413. "lapsen liikutuzvibu" (kätkyessä).
4414. "leppeissä vibuzissa lekutteliin"
(leppeissä vipusissa, vrt. leppäisissä).
4415. "vibukätkyt hynnyy, orzikätkyd ei hynny"
(vipu ja orsikätkyet).
4416. "lapsii ainoz virkahteleh emä"
(virkahteleh eli kutsuu).
4417. "virmei lapsi" (pirteä, vrt. virma).
4418. "on jo virmiembäine, jo nagrau"
(kipeänä ollut lapsi).
4419. "virnistelöö laps itkemäh" (itkun
enteet).
4420. "no sitä siitä virotettih virotettih ta soatih
se kuitenki henkih" (metsään eksynyt tyttö,
vrt. peikoista kertovat sadut, tarkoitus pitää
lapset kodin lähellä).
4421. "lapsi virtyi, nuutsakk on, haikostuttau"
(nuutsakka eli nuutunut, haukottelee,
4421. "lapsi virtyi, nuutsakk on, haikostuttau"
(nuutsakka eli nuutunut, haukottelee,
tautien oireita).
4422. "voib i viroa, ykskai uni ei lähte" (voi
4422. "voib i viroa, ykskai uni ei lähte" (voi
virua, uni ei lähde, vrt. tajuton).
4423. "ei piä viskellä kivii, puuttuu toizel pääh"
(omille tavoille opastaminen).
4424. "heittäkkeä kivilöin viskutes" (kivien
4423. "ei piä viskellä kivii, puuttuu toizel pääh"
(omille tavoille opastaminen).
4424. "heittäkkeä kivilöin viskutes" (kivien
viskominen, vrt. kaiken hauskan kieltäneet).
4425. "vidmi" (kankainen kätkyt).
4426. "itköö vidzajoa lapsi" (vitsajaa, vikisee).
4427. "vidzevyi lapsi, ei ole tervehyizilleh"
(äänien tunteminen).
4428. "laps vidzizöö itköö" (nälkää vai vaivaa).
4429. "lapsen vitskahutti, muata pani syömättäh"
(teki vastoin tapoja).
4430. "laps on vidzulleh, voi ei" (vikisee, kitisee,
tulee isäänsä).
4432. "päivät suat vuahkaissa lapsijoukon kera"
(vuahkaissa eli ponnistella).
4433. "yksiz vatsoiz voalitut" (yksistä vatsoista,
4432. "päivät suat vuahkaissa lapsijoukon kera"
(vuahkaissa eli ponnistella).
4433. "yksiz vatsoiz voalitut" (yksistä vatsoista,
vrt. kaksoset).
4434. "minne hädä olloo, vasta syyvä annoin"
(monet hädät).
4435. "voabeloittoa kävelöö jo lapsi"
(kävelee vaappuen).
4436. "laps kävelöö voapeldoa" (kävelee
vaapeltaa).
4437. "laps vuappevui yhtelläh kävelemäh"
(tärkeänä pidetty hetki).
4438. "miepä se tuutin turvakseni, voaputtelen
4437. "laps vuappevui yhtelläh kävelemäh"
(tärkeänä pidetty hetki).
4438. "miepä se tuutin turvakseni, voaputtelen
varoikseni" (tuutilaulut).
4439. "kun hampahikse jos tuotih voatetta niin
4439. "kun hampahikse jos tuotih voatetta niin
siitä loajittih lapsella voatetta" (hampahikse eli
hammaslahjoiksi, voate=kangas).
4440. "a sie vuatties kai revittelet" (revit
4440. "a sie vuatties kai revittelet" (revit
kaikki vaatteesi).
4441. "en voinut muata yöllä kun lapsi kätkyössä
vuatskahteli" (lapsen ehdoilla eläminen).
4442. "kyllä se on tuo lapsi semmoini voatsku,
4442. "kyllä se on tuo lapsi semmoini voatsku,
jotta ei pitkie unie moata" (voatsku eli helposti
heräävä).
4443. "se on semmoini voatsku, jotta ysässä
vain pitäis kannella" (ysässä eli sylissä).
4444. "ei se tuo lapsi ole terveh kun yöt ni päivät
voatskuu" (äänien tunteminen).
4445. "mitä häntä tuota pienempeäh kaikittsi
4445. "mitä häntä tuota pienempeäh kaikittsi
voatskuttau" (ääntelyttää, pienempää lasta).
4446. "kätkytty vuatskuttau" (heiluttaa).
4447. "min suuri lapsi vuodehizeks lapseks"
(vuotehiseksi eli vuoden vanhaksi).
4448. "a sanottih lapsilla sielä kiukoallaki,
4446. "kätkytty vuatskuttau" (heiluttaa).
4447. "min suuri lapsi vuodehizeks lapseks"
(vuotehiseksi eli vuoden vanhaksi).
4448. "a sanottih lapsilla sielä kiukoallaki,
kun ken ei voinun" (voinun eli voinut hyvin,
parantava loitsu).
4449. "lapsed voimii opitah" (opitaan voimia,
4449. "lapsed voimii opitah" (opitaan voimia,
vrt. mitellään).
4450. "voimakuz on yhtemmoine heil"
4450. "voimakuz on yhtemmoine heil"
(yhtä voimakkaita).
4451. "voittaen ollah yhen suuruot" (lapset,
yhenlaisuuden korostaminen).
4452. "laps yön vokkelehti, ei moannuh"
(kesäkuumassa pirtissä).
4453. "laps polvilleh vokkelehtau" (lasten
4452. "laps yön vokkelehti, ei moannuh"
(kesäkuumassa pirtissä).
4453. "laps polvilleh vokkelehtau" (lasten
elämää).
4454. "volauttua nölgilöidä suusta"
(volauttua=valuttaa, nölgilöidä=kuolaa).
4455. "lapsi vongahtih, näpisti ku toine"
(näpisti eli nipisti, näpit).
4456. "itkuu vongahtih" (lapsi).
4457. "lapsen vongaskoitti" (sai itkemään,
4454. "volauttua nölgilöidä suusta"
(volauttua=valuttaa, nölgilöidä=kuolaa).
4455. "lapsi vongahtih, näpisti ku toine"
(näpisti eli nipisti, näpit).
4456. "itkuu vongahtih" (lapsi).
4457. "lapsen vongaskoitti" (sai itkemään,
vrt. herätti).
4458. "skola vorendi lapsed" (vorendi eli turmeli,
4458. "skola vorendi lapsed" (vorendi eli turmeli,
vrt. skouluissa leviävät vieraat tavat).
4459. "nälgeä vonguttau lastu, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).
4460. "vod on nuorel miehel polved, izä om polved
4459. "nälgeä vonguttau lastu, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).
4460. "vod on nuorel miehel polved, izä om polved
jättänyh" (jättänyt polvet, vrt. perityt piirteet).
4461. "lapset peskuzikol vorujjah" (vorujjah
=telmitään, peskuzikol=hietikolla).
4462. "voruitsusta vähendäkkeä lapset"
(telmimistä, riehumista).
4463. "votskahtih koadui ligah" (ligah eli
kuraan).
4464. "votskahuv vai lijaz astujez" (hyppii
4464. "votskahuv vai lijaz astujez" (hyppii
kurassa, maa=omia opettajia).
4465. "laps on kipie, ei kun votsajau vain"
(äänien tunteminen).
4466. "itköv vodzajau" (lapsi itkee,
paha olla).
4467. "viirutskeziin kisatah" (ollaan piilosilla,
tverin karjala).
4468. "vuomaz lapsi" (virkku, vallaton).
4469. "ylen on vuomaz lapsi, ei yskäs pyzy"
(yskäs eli sylissä).
4470. "vuotehini lapsi" (vuoden vanha).
4471. "puolivuodehine laps on, ga on ku
vuodehine" (vrt. kuiden laskeminen).
4472. "täs sinul vuottajaized, ku tatin
kodih vuotid" (vuottajaiset eli tuliaiset,
odotit tätiä kotiin).
4473. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä"
(osa eli kohtalo, vrt. suojelushenki).
4474. "väkeldeleh laps, ei uinuo"
(väkeltelee eli pyöriskelee).
4475. "lapsed väketetäh itkietäh"
(pahan olon oireita).
4476. "pieni väki vaipuu" (vaipuu
eli väsähtää).
4477. "välein vähä väzyy, pian pien uubuu"
(lasten elämää).
4478. "vägiettsäine on jo minun poigu"
(vägiettsäine eli vahva).
4479. "laps jallaz väkkelehtöä, ei magoa"
(iltavirkut).
4480. "välliilline on laps, ei kuule kieldoa"
(välliilline eli vallaton).
4481. "vällillizyten lykitäh kivie lapset"
(vallattomuuttaan).
4482. "vällil verkkoloil on ne lapset kazvanuot,
ei ole olluh niil kielduo" (omat vertaukset).
4483. "lapsiil ei pie andoa vällyä" (väljää,
liikaa vapautta).
4484. "ei pie välleä andoa lapsil, äjjäl livutah"
(livutaan, vrt. lipua, lipsua).
4485. "vältä nieglu, laps suuh panoo"
(piilota neula, vrt. ompeluvakat).
4486. "lapsed vältöz löyvettih da otettih kirves"
(vältös eli piilo).
4487. "lapsi kottaziz vai väntyrdäy pertiz"
(kottasissa eli lyhyissä kengissä).
4488. "vängähtih itkuh lapsi" (itkun aika).
4489. "yhtä i vängähyö lapsi" (vänkää,
4484. "ei pie välleä andoa lapsil, äjjäl livutah"
(livutaan, vrt. lipua, lipsua).
4485. "vältä nieglu, laps suuh panoo"
(piilota neula, vrt. ompeluvakat).
4486. "lapsed vältöz löyvettih da otettih kirves"
(vältös eli piilo).
4487. "lapsi kottaziz vai väntyrdäy pertiz"
(kottasissa eli lyhyissä kengissä).
4488. "vängähtih itkuh lapsi" (itkun aika).
4489. "yhtä i vängähyö lapsi" (vänkää,
vonkuu).
4490. "itkömäh väntsistyö" (naama vääntyy
(nännin ilo).
4402. "laps vängyy nälgeä" (nälkä ja jano,
4402. "laps vängyy nälgeä" (nälkä ja jano,
perustarpeet).
4403. "lapsed vängytäh itkietäh" (itkusta
4403. "lapsed vängytäh itkietäh" (itkusta
iloon).
4404. "värilline, ilone tyttö on" (värilline
4404. "värilline, ilone tyttö on" (värilline
eli vallaton, luonnonlapset).
4405. "laps viluo värizöö" (terveydestä
huolehtiminen).
4406. "uneh väzyi lapsi" (väsyi uneen).
4407. "lapset keskenäh vädzistäh" (vätsistään
4405. "laps viluo värizöö" (terveydestä
huolehtiminen).
4406. "uneh väzyi lapsi" (väsyi uneen).
4407. "lapset keskenäh vädzistäh" (vätsistään
eli kiistellään).
4408. "laps itköv vädzizöy, syvvä pakitsou"
(pyytää ruokaa).
4409. "laps langeni vätskähtih, kai veri nenäz lähti"
(lankeni eli kaatui, virheistä oppiminen).
4410. "heitä tyhjy lapsen koskendu vädzäityz"
(tyhjä eli turha koskeminen).
4411. "laps yön itki völvötti" (itkuyöt).
4412. "emä paistau yheksär riezaista,
4408. "laps itköv vädzizöy, syvvä pakitsou"
(pyytää ruokaa).
4409. "laps langeni vätskähtih, kai veri nenäz lähti"
(lankeni eli kaatui, virheistä oppiminen).
4410. "heitä tyhjy lapsen koskendu vädzäityz"
(tyhjä eli turha koskeminen).
4411. "laps yön itki völvötti" (itkuyöt).
4412. "emä paistau yheksär riezaista,
nännimaijosta" (yheksän rieskaa,
vrt. suojelevat taiat).
4413. "yheksävuodine lapsi" (vrt. talvinen,
kesäinen).
4414. "yheksyöhini lapsi" (vrt. päiväinen,
yöt=kuun aikaa).
4415. "yhtenkallehoad lapsed" (yhtä kalliit).
4416. "mie kiellän, heän yhemmoine nouzou"
(poika pöydälle, uhmaikä).
4417. "yhmähtis sordui laps" (lasten elämää).
4418. "yhteväd lapsed, yhtemmoized"
(yhenmoiset, yksistä vanhemmista).
4419. "yhellä puhetah aivomma, toizella myöhemmä"
(maitohampaat eli hiidenhampaat).
4420. "lapsed on ylen rubizie tänä kezänä"
(rupisia, tekevälle sattuu).
4421. "äjjäl ylem mened, vagavu" (menet ylen,
4413. "yheksävuodine lapsi" (vrt. talvinen,
kesäinen).
4414. "yheksyöhini lapsi" (vrt. päiväinen,
yöt=kuun aikaa).
4415. "yhtenkallehoad lapsed" (yhtä kalliit).
4416. "mie kiellän, heän yhemmoine nouzou"
(poika pöydälle, uhmaikä).
4417. "yhmähtis sordui laps" (lasten elämää).
4418. "yhteväd lapsed, yhtemmoized"
(yhenmoiset, yksistä vanhemmista).
4419. "yhellä puhetah aivomma, toizella myöhemmä"
(maitohampaat eli hiidenhampaat).
4420. "lapsed on ylen rubizie tänä kezänä"
(rupisia, tekevälle sattuu).
4421. "äjjäl ylem mened, vagavu" (menet ylen,
vakavu eli rauhoitu).
4422. "ylendele kirvez, laps ottoa" (ylentele,
4422. "ylendele kirvez, laps ottoa" (ylentele,
laita ylemmäs).
4423. "tädi last ylendäy, ei ole muidu ni kedä"
(lähekkäin eläneet sukulaisperheet,
oma sosiaalihuolto).
4424. "hyvin lapsii ylendäy" (kehuu,
4423. "tädi last ylendäy, ei ole muidu ni kedä"
(lähekkäin eläneet sukulaisperheet,
oma sosiaalihuolto).
4424. "hyvin lapsii ylendäy" (kehuu,
kannustaa).
4425. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazah"
(ylettih eli kasvettiin).
4426. "hillah kazvau, ei ylene tyttö"
(kasvuhäiriöt).
4427. "lapsed ylettih piän tazale" (pään tasalle,
4425. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazah"
(ylettih eli kasvettiin).
4426. "hillah kazvau, ei ylene tyttö"
(kasvuhäiriöt).
4427. "lapsed ylettih piän tazale" (pään tasalle,
vanhempien pituisiksi).
4428. "lapsil annoin ylimielyön, en kieldänyh"
(tein vastoin tapoja).
4429. "lasta opassa kuni om poikki lautsasta,
4428. "lapsil annoin ylimielyön, en kieldänyh"
(tein vastoin tapoja).
4429. "lasta opassa kuni om poikki lautsasta,
a ylittsi lautsasta lieu i ei sua opastuo"
(lasten opastamisesta, yhistetään kasvuun,
4431. "yllytä elä lapsie, kui ed voine kieldeä gä"
(älä yllytä, jos et voi kieltää).
4432. "lapsii toroamah yllytti" (toroamah
(älä yllytä, jos et voi kieltää).
4432. "lapsii toroamah yllytti" (toroamah
eli tappelemaan, paheksuen).
4433. "heitä lapsen yllytändy" (heitä eli lopeta).
4434. "ylbie lapsi, itköu tuagieh" (ylpeä
4433. "heitä lapsen yllytändy" (heitä eli lopeta).
4434. "ylbie lapsi, itköu tuagieh" (ylpeä
=vaikea, tottelematon).
4435. "leppei laps kaks emiä imöy, vai ylmäkk
4435. "leppei laps kaks emiä imöy, vai ylmäkk
yhten kaimoau" (ylmäkkä=hurja, äksy,
kaimoau=saattaa hautaan).
4436. "min enembäl kiellät, sidä enembäl lapsi
4436. "min enembäl kiellät, sidä enembäl lapsi
yldyy itkemäh" (kieltämistä inhoavat,
vrt. vapaudesta pitävät).
4437. "emeä ymbärehteä lapsi, helmaz rippuu"
(ympärehtää, pyörii ympärillä).
4438. "laps ymbäröittsöö, emeä palveloo,
4437. "emeä ymbärehteä lapsi, helmaz rippuu"
(ympärehtää, pyörii ympärillä).
4438. "laps ymbäröittsöö, emeä palveloo,
ei pästä ni kunne" (palvoo emää).
4439. "ynnälleh lainoi zoaharipalan, sih laps juutui"
(nielaisi sokeripalan, tukehtui).
4440. "nublista vai jalgu, älä ynnämytkyh pie,
4439. "ynnälleh lainoi zoaharipalan, sih laps juutui"
(nielaisi sokeripalan, tukehtui).
4440. "nublista vai jalgu, älä ynnämytkyh pie,
äski kengy jalgah menöö" (taivuta jalkaa,
lapsen pukemista).
4441. "ynnämytkyz oled, ojjenda niveled"
(vastaan laittavat lapset).
4442. "lapsii tsakkoamah yritti" (tsakkoamah
4441. "ynnämytkyz oled, ojjenda niveled"
(vastaan laittavat lapset).
4442. "lapsii tsakkoamah yritti" (tsakkoamah
eli torumaan, toisten lapsia).
4443. "tule yskäh" (syliin).
4444. "yskä se lapsen ylentäy" (yskä ylentää).
4445. "ota yskäh i ana nännie" (sylilapset).
4446. "seizojes käzivarrel on yskäz, a istujes
4443. "tule yskäh" (syliin).
4444. "yskä se lapsen ylentäy" (yskä ylentää).
4445. "ota yskäh i ana nännie" (sylilapset).
4446. "seizojes käzivarrel on yskäz, a istujes
polvel on" (sylissä ja polvella).
4447. "laps uinoi yskäh" (nukahti syliin).
4448. "laps ydzizöö syömizen" (pyytää
4447. "laps uinoi yskäh" (nukahti syliin).
4448. "laps ydzizöö syömizen" (pyytää
syömistä).
4449. "ytsketäh paissah hillah, ei tarreta paissa
4449. "ytsketäh paissah hillah, ei tarreta paissa
täyvel suul" (lapset kuiskivat keskenään).
4450. "laps yykkäy, paista ei voi" (paista
eli puhua).
4451. "itköö yykyttäy laps" (vrt. itkemistä
inhoavat, lapsena itkunsa itkeneet).
4452. "izä vai lapsie yykähtih, ga terväh männäh,
a minuo ei varata, hos kui mie käskenen heidä"
(liiasta käskemisestä, menettää tehonsa).
4453. "yöjalgaiziz olemmo, laps ei voi"
4453. "yöjalgaiziz olemmo, laps ei voi"
(voi eli voi hyvin).
4454. "lapsed ollah opassuksen oal, ei jouveta
yöketsoih" (jouveta yökehruuseen,
elämän muuttumisesta).
4455. "yökägöi on laps, magoa ei" (yökäki,
kukkuu yöt).
4456. "lapsez on yönitkettäjä" (yön itkettäjä,
4456. "lapsez on yönitkettäjä" (yön itkettäjä,
itkee syyttä).
4457. "koz lapsez on yönitkettäi, tytärlapsel
4457. "koz lapsez on yönitkettäi, tytärlapsel
kivi pannah muamah tseptsäh uksen tuakse,
a poigulapsel verkoine, kolme silmeä" (lasta
suojelevia taikakaluja, tseptsä=lakki).
4458. "yönitkettäjäl on kynnet pitkät, kobristeloo,
sentäh laps itköö" (kynnekäs olento).
4459. "lapsez on yönitkettäi, pidäz hyviä suaha"
(saada hyviä, itkun lopettajia).
4460. "yönitkettäjäm porotti" (porotti eli
karkotti).
4461. "yönymbäristön jallaz olin, laps itki, en voi
4461. "yönymbäristön jallaz olin, laps itki, en voi
(työnsi minua veteen, veli).
4463. "ähmähtih laps otsalleh" (kaatumaan
4463. "ähmähtih laps otsalleh" (kaatumaan
oppiminen).
4464. "otsan ähkäi, puhkai" (puhkaisi otsan,
4464. "otsan ähkäi, puhkai" (puhkaisi otsan,
kaatuessaan).
4465. "äijeksittih, jotta pitältä itköö" (itkee
4465. "äijeksittih, jotta pitältä itköö" (itkee
liian pitkään, itkujen tunteminen).
4466. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh"
(poikien elämä=tekemiseen perustuvaa,
4466. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh"
(poikien elämä=tekemiseen perustuvaa,
vrt. luonnoton skouluissa istuttaminen).
4467. "äjjäl suvaitsou lapsii" (suvaitsee
4467. "äjjäl suvaitsou lapsii" (suvaitsee
eli rakastaa).
4468. "äjjeäväheä ei magoa laps, moin itkuttsu"
(ei makaa, itkee).
4469. "äiketäh vassakkah lapset" (äiketäh
4468. "äjjeäväheä ei magoa laps, moin itkuttsu"
(ei makaa, itkee).
4469. "äiketäh vassakkah lapset" (äiketäh
eli ryntäillään).
4470. "ägizytteä itketteä, ei azeta" (lasta,
4470. "ägizytteä itketteä, ei azeta" (lasta,
vrt. äkäinen).
4471. "lastu äkittäy" (kakattaa).
4472. "talu lasta äkil" (taluta äkille).
4473. "sobani mäni äkkih" (sobani eli vaate,
4471. "lastu äkittäy" (kakattaa).
4472. "talu lasta äkil" (taluta äkille).
4473. "sobani mäni äkkih" (sobani eli vaate,
ennen pesukoneita).
4474. "laps on äkkimäs" (vrt. ähkiä).
4475. "kattsoo äkkinäzeks" (lapsi oudoksi,
4474. "laps on äkkimäs" (vrt. ähkiä).
4475. "kattsoo äkkinäzeks" (lapsi oudoksi,
vrt. akkinainen).
4476. "hyvä oled ägäm, vastah päi pagized"
(äkämä, puhut vastaan).
4477. "ägäitäd lastu, anna tsolli suuh"
(tsolli eli tutti).
4478. "älevyi itkuh" (vrt. ailevui).
4479. "vedeh puutui, sid älinehem pidi"
4476. "hyvä oled ägäm, vastah päi pagized"
(äkämä, puhut vastaan).
4477. "ägäitäd lastu, anna tsolli suuh"
(tsolli eli tutti).
4478. "älevyi itkuh" (vrt. ailevui).
4479. "vedeh puutui, sid älinehem pidi"
(lapsi, putosi vai kaatui).
4480. "lapsed älissäh pihal" (lasten piha).
4481. "aiven älizöö, ei voi olla hillemba"
(älinään kyllästyneet, vrt. kieltämistä
välttelevät).
4482. "lapsed itkietäh, älistäh" (itku lapsille
4482. "lapsed itkietäh, älistäh" (itku lapsille
totista totta, ei pidä vähätellä).
4483. "älä last älizytä, azeta" (lapsen
4483. "älä last älizytä, azeta" (lapsen
asettaminen).
4484. "itköy älpiskö, piendy dieluo" (itkee
4484. "itköy älpiskö, piendy dieluo" (itkee
pientä asiaa, hemmoteltu lapsi).
4485. "sidä lastu älpätäh, tobju jo on"
(älpätäh=hemmotellaan, tobju=iso).
4486. "laps itkemäh älähtih" (älähti).
4487. "laps älähtih itkuu kuaduhuu"
(kaaduttuaan).
4488. "älähytti last itketti" (itketti
4485. "sidä lastu älpätäh, tobju jo on"
(älpätäh=hemmotellaan, tobju=iso).
4486. "laps itkemäh älähtih" (älähti).
4487. "laps älähtih itkuu kuaduhuu"
(kaaduttuaan).
4488. "älähytti last itketti" (itketti
tahallaan).
4489. "älä last äläitä" (itketä).
4490. "midä lastu äläytättö" (teette väärin,
4489. "älä last äläitä" (itketä).
4490. "midä lastu äläytättö" (teette väärin,
=isoäiti).
4492. "ämmität poigua, g äski moine i roih"
(tulee moinen, väärin käyttäytyvä).
4493. "pienenny gu ämmättelet, sid suurennu
aiven ollah vastukavai, ni mii ei ole heile
mieldy myö" (ämmittelyn seurauksista).
4494. "lapsie ämmätteä liijaks" (liikaa,
tekee vastoin tapoja).
4495. "lapsii ämmättäy, ei kiellä voruimaz"
(voruimaz eli telmimästä).
4496. "heitä ämmätyz lapsien" (heitä eli
lopeta, tapojen vastaista).
4497. "joven äbrähäl elostellah lapsed"
(elostellah eli leikitään).
4498. "elä äbrähällä mäne, mäned vedeh"
(sortuvat äyräät).
4499. "emä ärjyy lapsiem peäl" (tekee
4497. "joven äbrähäl elostellah lapsed"
(elostellah eli leikitään).
4498. "elä äbrähällä mäne, mäned vedeh"
(sortuvat äyräät).
4499. "emä ärjyy lapsiem peäl" (tekee
vastoin tapoja).
4500. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä,
4500. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä,
ei ärrytteä eigo lyvvä" (pitää suotuisasti,
ei ärsyttää, ei lyödä).
4501. "laps itköö ölizöö" (itkun kieli).
4502. "öntästyi, vähiz ei langennuh" (öntästyi
=kompastui, langennuh=kaatunut).
4503. "satut vai öntästymäh, kai mukilleh menet"
(hyvät neuvot, vrt. mukin makin).
4504. "öblissytti huulen jo itkemäh" (mutristi,
4503. "satut vai öntästymäh, kai mukilleh menet"
(hyvät neuvot, vrt. mukin makin).
4504. "öblissytti huulen jo itkemäh" (mutristi,
itkun enteitä).
4505. "tsakattuo öblistyi" (torumisen jälkeen,
4505. "tsakattuo öblistyi" (torumisen jälkeen,
pahoitti mielensä).
4506. "last öräitäd, muate pideä panna"
(maaten paneminen).
4507. "yön laps itki örkötti" (itkuyöt).
4506. "last öräitäd, muate pideä panna"
(maaten paneminen).
4507. "yön laps itki örkötti" (itkuyöt).
4508. "peäkuhmuran sydäi lauttsah da siid itki
kodvan örvötti" (löi päänsä lautsaan, kulmikas
eli vieras rakentaminen, vrt. kodan pyöreät
muodot).
4509. hantit kutsuvat tulevaa "tulevien tyttärien
ajaksi, tulevien poikien ajaksi".
4510. selkupit voivat pyhittää lapsia haltijoille
(porojen tavoin, toivotaan palvovan kyseistä
haltijaa tai naivan tämän elinpaikan suuntaan).
4511. mordvalaiset kutsuvat nukkea sanalla naka
(vrt. nakata, nalkske=lelu, nalksems=leikkiä).
4512. mordvalaiset kutsuvat piiloutumista sanalla
keksems (vrt. keksiä).
4513. mordvalaiset kutsuvat lasta sanalla levks
(myös nuori eläin, vrt. leuka, leksa).
4514. mordvalaiset kutsuvat lasta sanalla ejkaks
(ejde=pienokainen, ejkaksci=lapsuus, vrt. ej=jää,
vrt. eikka, veikka).
4515. mordvalaiset kutsuvat syöttämistä sanalla
andoms (vrt. antaa, annos).
4516. mordvalaiset kutsuvat äitiinsä (ava) tullutta
lasta sanoilla ava-levks.
4516. mordvalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla lavs
(v=p, vrt. lapsa).
4517. mordvalaiset kutsuvat kuivaamista sanalla
nardams (nardamo=pyyhe).
4518. mordvalaiset kutsuvat keinua sanalla nuramo
(nurams=keinua).
4519. mordvalaiset kutsuvat lapsen kasvattamista
sanalla tirams (vrt. hantien Tiirem imi).
4520. mordvalaiset kutsuvat peitettä sanalla
veltamo (veltams=peittää).
4521. saamelaisten suojelushenkien (kaddz)
uskotaan periytyvän isältä pojille ja äidiltä tytöille
(vrt. kaitsija).
4522. saamelaisten mukaan kaddz näyttäytyy
unissa ja liikkuu ihmisen edellä (pidetään
näkymättömänä).
4523. saamelaiset eivät vahingoita eläimiä joiden
hahmossa kaddz-henkensä ilmestyvät (pidetään
samoina henkinä kuin noitien eläinhahmoiset
apuhenget, noide-gadze).
4524. saamelaisten mukaan ihmisellä voi olla
yhestä neljään kaddz-henkeä (toisen tiedon
mukaan jopa 14, tarkoittaa määrää ihmisen
tullessa aikuisikään, vrt. itse löydetyt ja
perityt henget).
4525. saamelaiset kutsuvat kaddziaan joikumalla
(jolloin ilmestyy ihmishahmossa, vrt. eläimen
omalla kielellä).
4526. saamelaisten mukaan kaddze-henget elävät
yhessä pyhällä saivo-vuorella (mistä saapuvat
kutsuttaessa, vrt. sukulaisten henkiä).
4527. saamelaisten mukaan kaddzit voivat siirtyä
puolisoilta (tällaisia liittoja pidetään onnellisina,
puoliso=eri suvusta / saivosta).
4528. saamelaiset pitävät kaddzeja eri vahvuisina
(vrt. noitien apuhenget).
4529. saamelaisten mukaan kaddzia voi anoa
saivosta antamalla uhrin (näin tehty jos vanhemmat
eivät ehtineet luovuttamaan omiaan).
4530. saamelaismiehen kaddz-hengistä (13)
viisi äidiltä, kaksi isän isältä, kaksi äidin veljeltä,
yksi äidin sisarusten lapsilta, kaksi äidin äidin
sisarelta ja yksi isän siskolta (äidiltä saadut
annetaan omille lapsille, kertoo omien sukujen
rakenteesta).
4531. saamelaisnaisen kaddz-hengistä (6) kolme
isältä, yksi äidiltä ja kaksi äidin äidiltä saatuja
(eivät ole sidoksissa sukupuoleen).
4532. saamelaiset saavat kaddzeja eri aikoihin
(myötäjäisiksi, perheen jäsenen lähestyessä
kuolemaa, isältä 12-vuotiaana).
4533. saamelaiset eivät puhuttele kaddzejaan
nimeltä (kutsujoiussa mainitaan olinpaikkansa
eli saivon nimi, mistä voivat vastata kutsuun,
luonteensa mukaan).
4534. saamelaisten mukaan kaddzin voi löytää
liikkumalla metsässä ja osoittamalla kyvykkyyttään
(jolloin henki saapuu ja esittää laulun joka pitää
muistaa, vrt. lintujen laulut).
4535. saamelaiset kutsuvat kaddzeja sueie-hengiksi
(pidetään pikku-ihmisinä, vrt. su-eie, su-eje,
vrt. suo, suoja, su-puu).
4536. saamelaisten mukaan kaddz-henki ohjaa
ja suojelee ihmistä (vrt. kaitsee, erään tiedon
mukaan kaddzin mukana tulee muita henkiä
jotka suojelevat kaddzia itseään, vrt. apuhenget).
4537. saamelaisten kaddz-henkiä yhistetään
vöihin (ripustetaan seinälle henkeä puhuteltaessa,
vrt. hengen olinpaikka).
4538. saamelaisten mukaan kaddzit ilmestyvät
ja antavat neuvoja unissa.
4539. mordvalaiset kutsuvat nauramista sanalla
rakams (vrt. rakas, vrt. raaka=nauraja).
4540. mordvalaiset kutsuvat ainoaa sanalla veyke
(vrt. veikeä, vasna=ensimmäinen, omboce=toinen,
kolmoce=kolmas).
4541. mordvalaiset kutsuvat viimeistä sanalla
liyadks (liijaks, vrt. liika=pariton).
4542. mordvalaiset kutsuvat palloa sanalla oska
(vrt. osku, oskari).
4543. mordvalaiset kutsuvat kampaamista
sanalla surseme (seme=harja, pulo=letti,
ponams=letittää).
4544. udmurtit eivät jätä lapsia yksin kotiin.
4545. udmurtit suojelevat lapsia sitomalla
käteensä punaisen helmen tai langan,
ompelemalla lakkiinsa kolikon, helmen
tai napin tai piirtämällä otsaansa merkin
hiilellä.
4546. udmurtit suojelevat lasta piilottamalla
kätkyeensä taikakaluja (simpukankuoria,
kynsiä, hampaita).
4547. udmurtit suojelevat lasta kietomalla
käteensä punaista kangasta tai punaisen langan
ja ompelemalla vaatteisiinsa punaisen helmen.
4548. udmurttien pitoihin kuuluu lapsen häät
(bäbäj tuj / nuno sjuan, pidetään lapsen
vastaanottamisena eläväisten joukkoon,
vrt. sukulaisen hengen, vrt. lapsen ja
suojelushengen häät).
4549. udmurtit laativat lapselle oman pienen
vastan (aluksi kylvetetään päivittäin, vähitellen
kylpykertoja vähentäen, vrt. vedettömään
elämään totuttaminen).
4550. marit kutsuvat pienen lapsen jalkoja
peittävää kangasta sanoilla jolymbal
(jol=jalka).
4551. marit kutsuvat uneen tuudittamista
sanoilla maltyme, papyktash ja rypshem
(vrt. maltti).
4552. marien lapsisanastoon kuuluu aza
(lapsi), izi aza (pieni lapsi), izi jotsa (vauva),
izi veze (pieni poika, vrt. vesseli), izi ydyr
(pieni tyttö), izi godym (lapsuus), uzar aza
(vastasyntynyt) ja iziem (minun lapseni).
4553. marit kutsuvat tuutulauluja sanoilla
aza maltyme muro (aza=lapsi, muro=laulu,
malttilaulut).
4554. marit kutsuvat lapsen ensimmäistä
hammasta sanalla kotas (vrt. sikiökalvo,
vrt. suojelushengen sijat).
4555. marit sanovat iksyve pial (lapsen ilo)
ja iksyve shym (lapsen sydän).
4556. marit kutsuvat vauvaa / pientä lasta
sanalla jotsa (motor jotsa=kaunis lapsi,
jotsa modysh=lapsen lelut, jotsa muro
=lapsen laulu, kusho jotsa=kasvava lapsi).
4557. marit kutsuvat kätkyttä sanoilla lepsh,
shepka ja shipka (shepkash pyshtash
=pistää kätkyeen, shepkam sakash=ripustaa
kätkyt, vrt. lepsu, sepka, siuka).
4558. marit kutsuvat kätkyttä sanalla lushke
(lushkevara=pylväs johon kätkyt kiinnitetään,
vrt. varaan, varassa).
4559. udmurtit kutsuvat lasta sanoilla nylpi
ja pinal.
4560. udmurtit kutsuvat kätkyttä sanoilla köky
ja zybka.
4561. unkarilaiset kutsuvat lasta sanoilla gyerek
ja kisgyerek (kis=pieni, vrt. is, izi).
4562. unkarilaiset kutsuvat kätkyttä sanalla bölcso
(tuudittaa=ringat, zsaluz, tuutulaulu=altatodal,
bölcsodal).
4563. ersalaiset kutsuvat lasta sanoilla zaba,
kaka, naksha, tjaka, ejde ja ejkaksh
(vrt. kakara).
4564. ersalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla lavs.
4565. moksalaiset kutsuvat lasta sanoilla id,
totmak ja shaba (vrt. ide, vrt. itse-sielu).
4566. moksalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla
nuräm.
4567. marin sana aza tarkoittaa rakastettua lasta
(vrt. asa).
4568. marit kutsuvat äidin sydäntä sanoilla
ava tson (tson=yksi sieluista, tunteisiin yhistetty
sydänsielu).
4569. marit kutsuvat leikkimistä sanalla modash
(jotsa modesh=lapsi leikkii).
4570. udmurtit kutsuvat leikkiä / kisaa sanalla
shudon (shudyny=leikkiä, vrt. suuto, sutia,
volgalaisten sanoista voi pudottaa hoot).
4571. ersalaiset kutsuvat leikkiä sanalla shutka
(vrt. sutkautus).
4572. ersalaiset kutsuvat leikkimistä sanoilla
valovams, nalksems ja tsarams (vrt. valo,
valvoa, sara, sarastaa).
4573. moksalaiset kutsuvat leikkimistä sanoilla
nalhkoms (vrt. nalkuttaa) ja bedalazendams
(asentaa jotain).
4574. marien talvileikkeihin kuuluu tsamyra
(leikki jossa köyden toinen pää jäädytetään
lumeen).
4575. "tenna munna vuatum, parnadzamma
vuatum, mahte tibbi nohhad, ele tunna tsiäru,
kale etsi poata, luddiid vala puahta, uttsam pesa
purrad, lode piärgu purrad" (näin minä tuuditan,
lastani tuuditan, jotta nukahtaisi, älä sinä itke,
kyllä isä tulee, lintuja tuo vielä, pieni pääsee
syömään, linnun lihaa syömään, saamelaisten
vuattum-lauluja).
saamelaisten leikkisanastoon kuuluu
pirra, pira (hyrrä), tooha (leikki,
vrt. touhu), leikka, leeiha (leikki),
siera (leikki, leikkikalu), sierrad,
sieram (leikkiä), leihasid, leeihas
(leikkiä), ceärntos (hyrrä), suoib
(keinu, kiikku), ceärnas (kurra,
puukiekko), igrr (leikki), siorr (leikki),
siorramkäunn (leikkikalu, vrt. kauna),
siorrnek (leikkikaveri), siorrnjuoll
(leikkinuoli), loommampäikk (piilopaikka),
suilo, suuilo, suuilas, suilas (keinu),
suilod, suuilom (keinua), siorramakksaz
(leikki-ikäinen) ja siorri (leikkivä).
saamelaisten leikkeihin kuuluu
suonnsiorr (jännelankaleikki),
tuosttamsiorr (uskallusleikki,
tohtimisleikki), pealddsiorr (tervasusi
-leikki), suormas-siorr (sormusleikki),
nuerrsiorr (nuoraleikki), puäzz-puäzz-siorr
(porosilla-leikki), saarrsiorr
(puupallopeli), loommamsiorr
(piiloleikki), peittloottamsiorr
(piiloleikki), koddsiorr (peuraleikki),
koodd-koodd-siorr (peuranpyyntileikki),
pällsiorr (palloleikki), nuerincouggamsiorr
(nuoranvetoleikki), kooddi-kooddi siorrad
(peuranpyyntileikki) ja kiott-kiotte-siorr
(leskisleikki).
saamelaiset kutsuvat
lapsia sanoilla puicce
ja puuice (vrt. puu-ice).
saamelaiset kutsuvat kehtolaulua
sanoilla naherlaavla ja
naverlaavla.
saamelaisten
lastenhoitosanastoon kuuluu
piälhastallad (torua), nuttalid
(nuhdella), noollad, noolam, nala
(riisua housut, vrt. nolata).
piemmad, piemam (ruokkia, hoivata),
njavhadid, njaavhad (hyväillä,
sivellä), isedid, isseed (auttaa,
avustaa, vrt. isä, is-sielu).
vuatudid, vuattud (tuutia),
laidid, laidiim (saattaa, taluttaa),
pajaskeessid, pajaskiäsam (kasvattaa,
vedota lapseen), luccaattid, luccat
(hemmotella, lelliä), njoomat, njomattid
(imettää), vuattud, vuatum, vuottum
(tuudittaa), suoppted (vieroittaa),
viorrted (vieroittaa), rävvsmed (kasvaa,
varttua), torgsmed (kasvaa, varttua),
vuorsmed (kasvaa, varttua), soddad
(kasvaa, varttua), poorted (syöttää,
ruokkia), vadsted (syöttää), coollad
(purra pehmeäksi), kuärjjad (panna makuulle),
liennjeed (panna makuulle), vuäddted
(nukuttaa), vuäddjed (nukahtaa), ladded
(lohduttaa, lepyttää), ääited (lohduttaa,
vrt. äiti, äi-sielu), sueibbad (torkkua,
keinua), raddjed (katsoa perään), peammad
(ruokkia, kasvattaa), soddeed (kasvattaa),
ravvsed (kannustaa), äjsmatted (kannustaa),
njooikted (hyppyyttää), njuikkted (hyppyyttää),
nuäkkad (tuudittaa), huollaannmos (huolenpito),
raddjos (huolenpito), kaattcummus (kattaa)
ja tuvddummus (peitellä).
saamelaiset kutsuvat
lapsen päänlaen aukiletta
sanoilla sudde, sude
ja sula.
saamelaiset kutsuvat
seuraajaa / jälkeläistä
sanoilla majapuattee
ja maajeeldpuattee.
saamelaiset kutsuvat
jälkeläistä sanoilla
jälgelas ja jälgelii.
saamelaiset kutsuvat
lellikkiä / silmäterää
sanalla jiellah.
saamelaisten komsio-sanastoon
kuuluu sarapäddi (komsion nauha,
vrt. Sara-ahkka), suilokuakki (komsion
hihnan luinen koukku), saraläbzi
(komsion nyöri, kuomusta jalkopäähän),
kietkamläbzi (kätkyen hihna),
ketkem, gierkeme, geädhkama, kietkav,
kierkav, gietka, kietkam, kiotkam,
kitkem (kätkyt), luvdene, luvtum,
luwdum, luudanj, luudin, luvdo
(kätkyen nahkapäällinen), vogga
(vakka, kehto), nuakkamlaaul (tuutulaulu),
kiotkamleakk (kätkyen jalkopää),
kiotkamkarstok (kätkyen kaariste) ja kuajj
(komsion kuomu).
saamelaiset kutsuvat
pienokaista ja vauvaa
sanoilla almolas, uumolas
ja umolii (vrt. uumoilla).
saamelaiset kutsuvat
seuralaista ja ystävää
sanoilla gaadtsie, kaddse,
gazze, käzzi, käzz, kanz,
kanze ja kance (vrt. periytyvät
gaddz-henget, vrt. kansa,
vrt. katsojat, kaitsijat).
saamelaiset kutsuvat
lasten ikiä sanoilla
kooum-määnpajjsaz (kolmikuinen),
kooumekksaz (kolmivuotias),
ciccampeivvsaz (seitsenpäiväinen)
ja ciccamekksaz (seitsenvuotias).
saamelaiset kutsuvat
orpoa sanalla roodtem.
saamelaiset sanovat soddad
jienn beälla (tulla äitiinsä)
ja soddad eejjes beälla (tulla
isäänsä).
saamelaiset kutsuvat
huoltajaa sanoilla jeälteei,
korjjeei, peammai ja
teevvai.
saamelaiset kutsuvat kasvua
sanoilla vuorsmummus,
sorrnummus ja soddmos
(soddamväivv=kasvuvaiva).
saamelaiset kutsuvat
kapaloa ja vaippaa sanalla
njuozzik.
saamelaiset kutsuvat kummia
sanalla kuemm (vrt. kuu-emo,
vrt. suden nimet).
saamelaiset kutsuvat
riepua sanoilla sapp ja
saannj.
saamelaiset kutsuvat
pienokaista sanalla
siomaz.
saamelaiset kutsuvat
nukkea sanalla kuuhlaz
(vrt. kuu-laz, vrt. los
=henki).
saamelaiset kutsuvat
riepua / vaippaa sanalla
lippar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti