1.17

perjantai 23. marraskuuta 2018




3101. "eihän nuaret jälkiänsäs surkeile" (nuorten 
itsekeskeisyys, lapsen mielen jäänteitä).

3102. "lasta vanahemman jälillen, poikoo isän 
polullen" (lapset ja pojat).

3103. "mei tyttö, vaik on nuor, on jo jälil kaikiist töist" 
(jälillä töistä, omien jäljitteleminen).

3104. "minä kerräelen tuolta nurkkavieriltä 
lastej jäliltä millom puukkua, millov vasaraa, 
millom mittäe" (vrt. pidän työkalut pois 
lasten käsistä).

3105. "nuita penskoja soap aina häsiä pihasta 
pois, kun kokkoontuu koko pitäjän jäläkikasvu"
(omat lasten kokoontumiset).

3106. "minä jouruu aina tenavana jäläkikäpäläs 
kulukemahan ku olim piänij joukosta" 
(jälkikäpäläs eli viimeisenä).

3107. "jälttäkee pennut siitä puusta mahlaa" 
(vrt. koivusta).

3108. "jältteä musikat niistä koevuesta jältteä" 
(jälttää, omat karkit).

3109. "laps jältteä tyhjiä tissiä, että ihan kirvelii" 
(maidon ehtyminen).

3110. "älä on nii jäly isälleis" (jäly eli tyly, 
omille tavoille opastaminen).

3111. "tua poika on kovasti jämeentyny, 
kun se lakkas mittaa kasvamasta" (jämeentyny 
eli lihonut, vrt. jämerä).

3112. "pieni poijan kurikka van se kuj jämerästip 
puhhuop poakerti" (lasten ihaileminen,
omien hyveiden ilmentymiä).

3113. "minul oli jämerä paikka, kun meinasin 
saara selkääni naapurikylän pojilt" (vieraat 
kylät, vieraat kylätappelut).

3114. "susta se mies tuloo ku sinä oot niin jämiä 
miehen alaku" (lasten kehuminen).

3115. "onpas se Heikki jämiipyny ja kasvanu sitte 
viimme näkemisen" (kasvun ihmetteleminen).

3116. "kyllä joka miähev vesossa aina virhettä o, 
ei ne nij jämttiä ol lapset" (vieras jämptiys, 
oma erilaisuus).

3117. "lakakkaa lapset jämyämästä, se on maata 
menon aeka" (liikkeestä makuulle).

3118. "elekiä jämytkö siinä koatta vielä sen pöyvvän" 
(sisällä jymyäminen, vrt. pihalla).

3119. "minä säekähin niin että oli lapsi puotav 
van minä paenoaj jämmyytin sen rintoani vasten" 
(äidin vaistot).

3120. "poika oil pitkän puun latvasta puota 
jämähtännä niin kovalla vaahilla jotta tanner 
ol järähtännä" (latvaan kiipeäminen,
opastuksen puuttumista).

3121. "vastahan se on yheksän kuukauvven, 
mut jämäkästi se jo askelta tekköö" 
(kävelemään oppiminen).

3122. "me osasi ni hyvi jenist hypet, ja meni 
kykkyältä" (hypätä jänistä).

3123. "hyppiä jäniksenä" (kyykyssä).

3124. "jänistä tiukettii" (leikittiin).

3125. "jäneksenkuuruun" (piiloleikki jossa 
pidetään päät piilossa).

3126. "joko sinoot jäneksenpiilosa" 
(piilottanut pääsi).

3127. "se on oikea jäniksenäiti, joka lapsen jättää" 
(jäniksiin vertaaminen).

3128. "non nuop pojat niij jänkkysiä, eikä niitä 
saam mihinkään, eikä net tottele" (poikien 
kanssa tuskailevat, missä isä).

3129. "poika jänkäil vastaan ukolle, ettei muka 
rangalle lähe tuiskulla" (poika oikeassa, 
ukko väärässä, ilmojen mukaan eläminen).

3130. "elä jänkäile, Martta, mäne kiireesti kun 
äitis käsköö" (oma ja vieras käskeminen, 
oma=hyväntahtoista).




3131. "meumma jänkänneet tuom poijjan kohtaa 
että panisikko sen kouluuv vai antasikko ollak 
kotona" (vanhempien päätös, vrt. omituinen 
oppivelvollisuus).

3132. "se ol hirveej jännee hommoo varsinniil 
lapsista" (kynttilöiden kastaminen).

3133. "poikiinna lastii jäntsyvästä määkkee 
kuka pitempää usalti jäntsähtää" (jäntsyvästä 
eli hyppyristä).

3134. "ka Yrjöm puuhuinehhan tuo liek, 
kun ei liev vuaj jäntterämpi Yrjö" (puuhuinen 
eli pituinen, puiden lapset).

3135. "paremmin tuloo vaij jänttiä" (jänttiä 
eli jäntevyyttä, jos seisotettiin ennen 
seisomaan oppimista).

3136. "täss o jänökääpä, saatte lellui tehhä" 
(nuori taulakääpä). 

3137. "pistettii jänöleipii suuhu ja maistettii" 
(jänöleipii eli ketunleipiä).

3138. "sepä jäperästis seisoo" (pikkutyttö).

3139. "äläs sie poika jäpiköi miul, onk siul kukkaa 
opettant hyvvii tappoi" (hyvvii eli omia tapoja, 
jokaisella perheellä omansa).

3140. "elä jäpiköi vanahoo miestä" (jäpiköi 
eli matki, vrt. matkimalla oppiminen).

3141. "vastaanko sinä vielä siinä jäpiköet, 
vaekka minä kuin oekeeseen sinua käsken" 
(yhen oikea=toisen väärä).

3142. "mei Pertti ain senko jäpiköittellee vastaa 
vaik kui häntä patistas" (patistaminen
=pakottamista).

3143. "elä sinä, tyttö, alavariisa jäpiköittele 
vastaan vanahemmille immeisille" (vrt. hyvänä 
asiana pitäminen, itsepäisyys=itsenäisyys).

3144. "se se mokoma on tuo poika, kun sitä 
neuvoo, nin se ei kun jäpiköittelöö" 
(jäpiköittelöö eli matkii).

3145. "kyl nuo toisiilaisii lapset ovat kurittommii, 
heitä jos mihi askariel käsketiä ni hyö jäviköittiät 
vua leukojua" (naapurin lapset).

3146. "mie koittelin neuvvuus sitä tyttöjä, 
mut se ei ku leukojaa jäpiköitti miulle" 
(vieraiden kuuntelemisesta).

3147. "elä jäpistele poeka, mäne kiireesti vettä 
hakemaan" (lapsille sopivat työt).

3148. "älkiä ain jäviskyö" (kinastelko).

3149. "että soa jäväjeä" (jäväjää eli kiistellä, 
omaan ohjaaminen).

3150. "hiä eto elävä jäpis äitillie vastua" 
(jäpisi äidilleen vastaan, vrt. piti 
puoliaan).

3151. "poeka ku jäpistäeksee seisomaa yhtee 
paekkaa, ni ei sitä hevilä siitä poes väestä" 
(seisomisen ilo, lasten oikeudet=hukkuvat 
vanhempien kiireen alle).

3152. "koerasus ku rähäht mejjä eissä, 
ni lapsrukka säekäht ja jäpistii äetii kiini" 
(koirat ja lapset, luonnotonta).

3153. "tyttö kantoa jäpitteä suurta lasta, 
joha tuo käveliis itekkii" (vrt. lapsenlikat,
vieras toisilla teettäminen).

3154. "jäpyttää ja juputtaa senki jäpäjä, 
ettei sille mokomalle saa vaattehija päälle" 
(vrt. kutiavat vaatteet, pakottajat
ja ymmärtäjät).

3155. "tytöt jaoho jäpäkkätä" (leikki jossa 
ollaan jalkaterät vastakkain ja pyöritään 
ympäri käsistä pitäen).

3156. "oltii näinikkää käistä ristii ja sittem 
pyörittii, sellane ol jäpäkyörä" (leikkien 
nimiä).

3157. "on se semmone jäpäkyörä jottei 
paremmast vällii, tuo meije ukko, sanast 
se ei tiijjä mittiä" (itsepäiset ukot
=itsepäiset pojat).

3158. "ei niät tuo pojan jäpäkyörä hakenna 
vettä, vaikka käskin" (lapsilla teettämisestä,
aikuisten heikkoutta).

3159. "se on tuo poeka semmonej jäpäkyörä, 
että sem pittää suaha aena olla minum 
matkassa, kuv vuan pikkusennii liikahtaa 
jonnekkii" (tuo poika, vrt. poikani).

3160. "jos et heitä jäväköittelemäst ni kavata 
luuhuis, mie anna siule selkää" (kavahda eli 
varo luitasi).




3161. "tuosta pojasta tulloo vielä järree mies, 
ku joutuu" (joutuu eli kasvaa).

3162. "vaekka oonni niitä lapsija jonka on karhu 
kantoon jäpässy ja ukonilima poes repässy, 
niin silti minä pijän ihimisyyven kalliina asijana" 
(orpo, kovia kokenut).

3163. "kun sitä kiels nin se järe enemmän tek" 
(poika pahojaan).

3164. "ei stä pitäsil lapsellen niij järevästi öyhkästä" 
(puhua järevästi, karkeasti).

3165. "poijaanko sinä sinne käskit – ni, järriim 
minä sinne myäs itte meni" (menin itse, lapsilla
teettämisestä).

3166. "pijä sinä joka oot isompi nuille pienemmille 
vähän järjestystä" (vastuun jakaminen).

3167. "soon niin järestäin ihmiin, vaikka soon niin nuar" 
(järestäin eli toimelias, omia hyveitä).

3168. "se on ollu pienest pitäin niin järestähiin 
poika, ettei sen takii ol viel miel pahettunnu" 
(järestähiin eli kunnollinen).

3169. "järetyyttä ol lapsis jos niit ei holtint" 
(järetyyttä=vallattomuutta, holtint=hillinnyt).

3170. "flik vet järjettömyttäs kuuman 
kaffepannum pääläs ja palo nim pahaste" 
(tulesta ja liedestä varottaminen, 
aikuisten aluetta).

3171. "sen ne tekkiit ne pojat järettömyyvesseä" 
(järjettömät pojat, vrt. mielekästä tekemistä 
etsivät).

3172. "em mää tiärs siit, mää oli sillo niim paljo, 
viäl järjetöine ete" (lapsuus=järjetöntä aikaa, 
aikuisuus=tunteetonta aikaa).

3173. "ei järjetöm mukula kans nii huamaak 
koska auto tullee" (lapset ja autot, huono
yhistelmä).

3174. "kyllähäm myö silloj järettöminä aena 
nyösittiiv vähäj jokkaesta mutta ee se sen 
kummempata ollunna" (järettöminä=lapsina, 
nyösittii=syrjimme).

3175. "telemetään kuj järettömät" (lapsille).

3176. "ol se järetö ko isk kuokal meijän likkaa" 
(naapurin poika).

3177. "kyl on nii järetö luonostua, ei se tottele 
kettiä, eikä anna missiä asijas perriä" (järetö eli 
periksi antamaton).

3178. "ei silt järkii puutu, mut järetö se voa ossoa 
olla" (vrt. sisukas, omia hyveitä).

3179. "äite suuttu nin järjettömästi" (suuttui
lasten kuullen, tapojen vastaista).

3180. "ku se ikkäintyy ni eikhä se siitä järkeinykki" 
(ikää seuraava järki).

3181. "taitaa järkemystyyk ku tulee vanhemmaks" 
(lapsi järkemystyä).

3182. "toi flik toimitta asias nii järkeväste" 
(järkeen kannustaminen).

3183. "mull oli niim pal senttä semmone hyvä 
jerki vaik mää noi laps oli" (hyvä järki lapsena, 
helpottaa elämää).

3184. "kun ne poijat vähä vanhanis, ni tulis vähä 
järkihinsä" (järkiintymisen odottaminen).

3185. "lähe järkijää ko käsetää" (järkijää eli
heti, käskijät ja sovittelijat).

3186. "ei niissä ooj järkivajjoeta, miten liev 
virkeäoppisie" (miten lie, yllättäen, vrt. kuten 
isovanhempansa).

3187. "älä nii kovast heijoo, joha laps pelköö, 
järkytä vua hiljakkaisee" (järkytä eli heijaa 
kätkyttä).

3188. "pahankurinel lapsi järrittää ja kiusaa 
äitijää" (missä isä, lapsille vallan antaneet).

3189. "mitä sinä järrität ja märrität, ko aina 
olet jaloissa, ettei ruokaa saa pöytähä" 
(jaloissa kieppuvalle).

3190. "se vaari kirosi järräsi niättä minä ihan 
kauhistun ja pelkäsin että se lyä minua" 
(kiroilevat vaarit, kuulostaa vieraalta).




3191. "siellä sitä penikkana järrättiim marijassa" 
(omat karkkikaupat).

3192. "nykyjää ku oh housuj järtsyttimet ja 
kaik piälä" (ostovaatteiden yleistyminen
=omien vaatteiden katoaminen).

3193. "kyl siel tul keikuttua siellä järvessä" 
(lasten kesä).

3194. "kyl se isä järähtelee kun ukkonen, 
kun se komentelee niit lapsiaan" (tekee
vastoin tapoja).

3195. "poika järästää kirvees kans 
omenapuitakij, ja tekee pahoi juur niimpal 
kun kerkii" (omilleen jätetyt pojat, 
missä isä).

3196. "ei se jäseniä riko" (hienolla vitsalla 
kurittaminen, voi rikkoa mielen ja
luottamuksen).

3197. "siint kasvaa pitkä mies, ko ovat nuoin 
pitkät jäsenevälit" (jäsenistä ennustaminen).

3198. "pojan jässikkä kiusaa aena pienempiä" 
(ongelmapojat).

3199. "lapset teuroo permannolla yhlessä jässäkässä" 
(permannolla eli lattialla).

3200. "kyllä sinä oot oikia jästipää kunet tottele" 
(jästipäiset lapset).

3201. "myö lapset sitte kerättii niitä lastuj jästäleitä" 
(ohuita lastuja, omat lelut).

3202. "puottaa jässäytti pölökyl lattiaa että lapsi 
heti heräs" (unen suojeleminen).

3203. "ainahan ne jättelöö tavarootansa, tenavat" 
(hetkeä elävät lapset).

3204. "ei tämä tyttö jätteler ruokijaan vaan syöpi" 
(syö hyvin, terveyden merkkejä).

3205. "mitä työ ain jätäjättä, tuo on nii rummoa 
ko ain o yks riija jätinä" (rumaa katsoa, 
omaan opastaminen).

3206. "mitä sie pusapaitasillais tänne tulit, 
nyt saat siin jätissä tälläses pyrys" (talvi 
opettaa).

3207. "herkijäp poes jätkyttelemästä immeisijä" 
(jätkyttelemästä eli matkimasta).

3208. "elekee jätkytellä aekuisten puhetta" 
(vrt. jatkutella, suullinen perinne).

3209. "lapsettii jätkyttää perästä" (toistaa
aikuisten sanoja, omaa oppimista).

3210. "aika jätkäles se poika niir riski ja 
painava vaikka ov vasta kahlev vanha" 
(aika jätkäle, vrt. jätkä).

3211. "meil sanottii jätsinä, käytii istumoa 
annettii viis kivvee kättee ja, näi lasettii, 
ja sit ko sait ne kaik, sit viis kivvee tähä, 
se oj jätsimist" (kivillä leikitty leikki).

3212. "jättiläinen vie sitte jos lapset mennee 
liika kauvvas mehtään" (omat sadut,
suojelevat lapsia ja elävöittävät ympäristöä).

3213. "sem pit jättäitä aena jälele päe" 
(pojan jättäytyä muista, koska kiusattiin, 
joukossa tyhmyys tiivistyy).

3214. "älä jät stä mukula ku se huuta ja inise" 
(jätä yksin, pientä lasta).

3215. "mitä varten siä jätit sormes oven rakkoon" 
(vieraat ovet, vieraat vammat).

3216. "hää nääts ei hirvint jättää sitä tyttöö 
yksinnää tuppaa" (emon vaistot, pelastaneet 
monen lapsen hengen).

3217. "minä särin meijä tuva lasi, ja isä meinas 
antaa selekää mutta minäpä piäsin jalala jättämää" 
(meinasi antaa, vrt. antoi).

3218. "kuustoist vuotta män siint ko sie kojist jätit" 
(kodin jättäminen).

3219. "no jätik sä yhre ilma, anh hänel ja" 
(tasapuolinen kohtelu, lapset muistavat 
syrjimisen).

3220. "monet jättää iham pienenä" (jättää eli 
lopettaa, imettämisen).




3221. "isäjättö" (isän hylkäämä).

3222. "joha se Kaesa onnii jo iso tyttö, ja nii vahva 
jätäkkä että" (lapsen kehuminen).

3223. "elä sinä, tyttö, jäpiköittele vastaan 
vanahemmille immeisille" (vanhempien
kunnioittaminen).

3224. "kyl nuo toisiilaisii lapset ovat kurittommii" 
(toisiilaisii eli naapurin).

3225. "hiä jäpis äitillie vastua" (jäpis eli väitti, 
teki vastoin tapoja).

3226. "meä kehant häne kansoa käyvä jäyhneämeä" 
(pienen pojan kanssa, omat tavat=molemmin
puolisia).

3227. "ei oisi luullut nuin jäyhästä poijasta tulovan 
tuommosta vintijöö" (jäyhästä vintiöksi).

3228. "tuosta Kallesta tul ihan jäähä mies, vaekka 
poekasena ol semmonen kutale ettee luullu miestä 
tulovankaa" (jäähä eli kunnollinen).

3229. "kyl minä jäyhählin, kum ma kuulin, 
että meilän poika ol jeänny auton ale koulust tullessaa" 
(vieraat skoulut, vieraat autot).

3230. "jäökistää peokalosa" (lapsi, vanttuita
puettaessa).

3231. "on hitaampata se puheen tulo ja jäykkeä 
ensittäe, jäykempätä ettei oon niin norjoa" 
(ensin kävelemään oppineella).

3232. "isä oli pikkusen tuommonej jäykkä puheesa" 
(vrt. hyvä sydämeltään).

3233. "toeset on niin jäökkie oppimaan" 
(oma ja vieras oppi).

3234. "sula mennee kiinni, kun se jäykästi alkaa 
puhumhan" (sula eli aukile).

3235. "jäykkäpintasie lapsie" (tottelemattomia, 
vrt. itsenäisyyttä opettelevia).

3236. "Mar on ketteräkielinen, Iita jäykkäpuhheinen" 
(sisarusten eroja).

3237. "sitähäm puri ja jäykytti" (lapsi, männyn jälttä).

3238. "poejat ensin jäynee vettää toesilleen, siitten 
ne tapella natistaa piällisiks" (poikien elämää).

3239. "neun nuo veljekset ilimosen ikäsä sitä jäynee 
pitännä toisilleen" (veljesten elämää).

3240. "se on kova poeka vetämääj jäönee" 
(vetämään jäynää, tekemään kepposia).

3241. "selkähäis sie sietäsit saara, ku jäyräät ihmisii" 
(jäyräät eli matkit, vrt. oppiminen).

3242. "kyllä semmonem päntöö jäystää leipääkim 
paljo" (päntöö eli lapsijoukko).

3243. "se kasvvooj jäyttää hittaastik" (lapsen 
hammas).

3244. "jyytää jäytää" (väittää vastaan,
vrt. pitää puolensa).

3245. "ku jäyvviä ja jäyvviä eikä lakata osa, 
onhaa aika jäyvvä, minkäläi känä tost vanhan 
tuliekaa" (jäyvästä känäksi, lapsen luonteen
ennustaminen).

3246. "se poeka eij ooj jeässä eikä kontassa" 
(vilkkaasta pojasta).

3247. "jääs snää mnuun kansan kotti, älä viit 
menn ollenkan kosk hek kiussava" (kiusaajien
suosimat skoulut, pilanneet monen elämän).

3248. "oli siä jossair rannasa pikkupoikain kans 
ja meni uimaaj ja jäi sinne" (hukkunut poika, 
jossain rannassa, toisten poikien kanssa).

3249. "minkä se poika nyj jäi" (poikien
silmällä pitäminen). 

3250. "poekassa minu oj jeännä se mieleen" 
(lapsuusmuistot).




3251. "enhä mie lapsiist mihi jää, em mie höistä 
jää, mie nääjen höijjä päivät mitkä hyökii" 
(en jää lapsista, elän samat päivät).

3252. "a jos jäit jot et saant otetuks siint maast 
nii sit jäit, sit tul toisev vuoro" (kivileikissä).

3253. "älkää mänkö tiel jäättä vaaraa ku ajjaavat 
kovast" (teistä varottaminen).

3254. "jähryteltti hiuka vellinki ulko ensi, 
ennenku mä uskalsi stä tol lapsel antta" 
(vellin jäähdyttäminen).

3255. "jähyttävät pirtin nuo sikijöt kuu hyppäävät 
alti alinommaa ulos ja sissään" (aika puuttua 
hulluuteen).

3256. "älä jählytäl lasta" (jäähdytä, lämpimänä 
pitäminen).

3257. "ku nua kakarat tuas oves hyppää, jähtyy 
niin tupa" (liiasta vapaudesta).

3258. "se on jeähtynnä kun nikka tuli" 
(nikka eli hikka).

3259. "jähtynhe jalat ja se on tullu eltta lapshen" 
(eltta eli riisitauti, vrt. huono ravinto).

3260. "tulettaks työ tuos paikas tuppaa 
lämmittelemmää, kohtsillää ootta joka iikka 
jääkalikkan" (järjen ääni).

3261. "sielä seo mehässä yhä kahteloo puita 
ja lintuja, mihinkää ku ei oo kiirettä" (poika 
metsässä, omat opettajat).

3262. "lasta jääkittää jo" (jääkittää eli 
kakattaa, vrt. ääntely).

3263. "jeäkolat ol polovvii alla" (jääkolat eli 
kappaleet, jäällä leikittäessä).

3264. "nytkii on ninku jeäkolikot" (lapsen kädet, 
lämpimänä pitäminen).

3265. "jääkulil liukuiltih" (kulilla eli kappaleilla, 
mäkeä laskettaessa, vrt. kulua, kuula).

3266. "kyllä siinä jeäkulin peällä takapuol kastu" 
(talvileikit).

3267. "jeämurikalla ol se poeka toata meejäm 
poekoo viskanna kulumaan" (se poika,
vieraiden lähellä asuminen).

3268. "älä sit Kaisaa aina hauku, hermostuu 
ja jäämääntyy nii, ettei osaam muuta ku itkeä" 
(lasten haukkumisesta, pahentaa 
tilannetta).

3269. "kyl siu silmäkarvaiskii on jääpurahil 
kuka sinnuu käsköö siel ulkon marhaamaa" 
(lasten talvi).

3270. "kätkyt jänksi jääreväine" (visakoivusta 
laadittu kätkyt).

3271. "on toi niin rumaa kattella, kun noi 
lapset jäärittelee vanhaa ihmiist" (jäärittelee 
eli kiusaa, tekevät vastoin tapoja).

3272. "kakarat tossa tiällä haukkuu ja jääryttellee" 
(toisten kakarat, vrt. meiän).

3273. "minkähälläij tuast tulee kun se on niij 
jääräpäinen" (lapsen kohtalon pähkäilyä,
jääräpäisyys=hyve ja pahe).

3274. "juokse joutui, älä eneä siin jeäsyttele" 
(juokse toisten mukaan, vrt. älä juokse
kuuntele vaistojasi).

3275. "monta kertaa oli vallaj jäätymöisilläns 
ko tuli" (lapset skoulusta tullessaan, 
vieraaseen oppiin pakottaminen).

3276. "ehhää vaa jääly" (lapsen voinnin 
tiedusteleminen).

3277. "kaho jottei laps jeävy" (lapsen 
katsominen).

3278. "jokia jäätää jo pitää kattua ettei mukulat 
sitte tormaa sinne putuamahan" (jokielämään 
opettaminen, vienyt monta lasta).

3279. "siellähän se Lauri juosta jölököttel 
viimesenä" (kaikki hyvin).

3280. "tiet vähemmällep pahaa vaikka olet jo 
iso jölli" (kiusaamiseen puuttuminen).




3281. "sii sä ny jöllötä ikäm pahak kakara, 
häppökki jo hiuk, iso ihmine" (häpeä jo hiukan, 
nuorilta voi odottaa enemmän).

3282. "se isähä ol vilikas mies, mitenkähä tuosta 
pojasta tuommone jöpöti tul" (vrt. isän isä, 
polvia hyppäävät perintötekijät).

3283. "ei se ou ollu millonkaa vilikas, tuomosena 
jörnijänä muistan sen lapsesta asti" (lapsuuden 
luonteensa pitävät).

3284. "siint on tult semmone jörri, jot silt ei sua 
sannua suust" (toisenlaiseksi muuttuvat, 
kumpi luonnollisempaa).

3285. "mnää pahust ene tuntenukka, se ol vähä 
kauhiaks jörriks kasvan" (poika).

3286. "usk snä poik toiste jöörötyksi" (toisten 
puheisiin uskomisesta, oma totuus=itse nähtyä).

3287. "kah, sielt tulluo pientä perettä" (pientä 
perhettä, lapsia).

3288. "oikie ko huutuat kovast nii on iänet 
kuauksis, sopottelluot vua" (lapsilla, äänet 
kuauksis eli käheinä).

3289. "lapsi puuta myärij jo kaahaasi" (liikkui 
puusta kiinni pitäen, omat opettajat).

3290. "tuo häjympi on niin kova kaahiin että pitee 
aina lavittat kaalella ku lähtee" (häjympi=pienempi, 
kaahiin=kiipeilemään).

3291. "mitäs siä kaahit, putoot viä siältä" (kaahit 
eli kiipeilet, ihmisapinat).

3292. "ja sill aikaa s oli se poika kaahinus sinnek 
kaapim peelle" (oma kiipeily, vieraat skaapit).

3293. "mitä te mukulat sie kaahitte konnette jo nuku" 
(iltahulluus, tunteiden aikaa).

3294. "ne kakarat siinä taas niin kaahiskelovat, 
jotta pian putuavap päänsä halaki" (puissa kiipeily,
luonnollista käyttäytymistä).

3295. "jonsetta pian tuu sieltä katolta kaahiskelemasta" 
(vieraat katot, vrt. lapsiystävälliset kodat).

3296. "jo se kuahittelleiksee suoraa käömää" 
(lapsi, yrittää kävellä suoraan).

3297. "kyllä nua tenavat on sittev varahi aamusta 
kaahkehella" (aamun lapset).

3298. "tua pikkuunen se kaahkii kaikkeev 
viimmeesenä ylähällä, ei silloo kiirusta maata" 
(vrt. nukkumaan pakottaminen).

3299. "missä ravassa sie olek kahlonuk ku olet 
ryvettänyk kengät" (lasten elämää).

3300. "kaahnajaa ikeniijään" (lapsi, 
hampaiden puhjetessa).

3301. "kylä se kahlev vanhana viä kahni äitees tissiä" 
(pitkään imettäminen).

3302. "se o piänen vihrot tomsseks kaahoks" 
(vihdottu kaahoksi, henkisten vaivojen
selittäminen).

3303. "mist ne penskat kaahuvaat kaik käsillee" 
(kaahuvaat eli kahmivat, omaa oppimista).

3304. "kiikkaa kaakkaa, lenttää lattaa, tullee 
tupsahttaa" (pyöritetään kättä lapsen edessä 
ja kopataan syliin).

3305. "kiikkaa kaakkaa, kupsis isän sylleen" 
(lasta kiikutettaessa).

3306. "hänel ol viis lasta ja ne oli, aika perätysten, 
ja, ko hän niihel lapsiihen kans kaakattel" 
(viisi lasta, tekemistä riittää).

3307. "kovaa tuo häjy poikaki yrittää mennä 
kaakertaa parempaan peräs" (häjy eli pieni 
poika, vrt. haju).

3308. "äit tekkyö lapsil jokahisel kuakut" 
(lapsille leipominen).

3309. "minä souvvam pientä lasta pienen kuaku 
eistä, joss ei kuakkua annetan ni annan heija seistä" 
(heijalaulut).

3310. "lapsillen tehhään koakut" (lasten iloksi 
tekeminen).




3311. "anna lapsel kaakku käteh" (kaakkupäivä,
vrt. kaiken makean kieltäneet, keskitie).

3312. "ota kaakku kännäheis ja syö uottajaisii" 
(oottajaisia, ruokaa odottaessasi).

3313. "seh, täss on kaakkuu, ota nyt kaakkuu, 
älä itke" (kaakulla tyynnyttäminen).

3314. "nys se poika toolla jo mennäk kaakottaa 
äitensäp perrää" (äiteen perässä kulkeminen, 
luonnollista, vrt. poronvasat).

3315. "koitin kaakottaa koviim peräs mennä" 
(isompien lasten perässä).

3316. "jokos se teijä pien poika kualaa" (kualaa 
eli konttaa, vrt. kahlaa).

3317. "nuo lapset kaalajaat iha polviloijjaa myöte 
tuol liejuus" (liejun ystävät).

3318. "täähän se on miun kaaliaiskaakkui" 
(nuorin lapseni, kaavitusta taikinasta paistettu 
viimeinen leivonnainen).

3319. "mites seä nii haljakan näköine olet, 
huuletki valkiat" (lasten terveydestä 
huolehtiminen).

3320. "no tiukettii siel kaalimpäätä" (tiukettii
eli leikittiin, lapsuusmuistot).

3321. "pitäs lähteen nuita moskuloeta kalttoomaan 
saonaan" (moskuloeta=lapsia, kalttoomaan
=pesemään).

3322. "ainahan se issää kaamailee kuv vaan 
isä pirtiss on" (kaamailee eli roikkuu kiinni 
isässä).

3323. "ja oli vaan niil lysti ette mittä muut, 
kaipannukka orottanukka tiännykkä" (hippaa 
leikittäessä).

3324. "mitä sie kehtaat lapse kans kaanahella" 
(kaanahella eli pilailla, teet vastoin tapoja).

3325. "soon tua poika kova kaaparoottemahan 
nuahin puihin" (omat puut, vieraat leikkipuistot).

3326. "minä oon meirän tenavis kaapiaane" 
(kaapiaane eli kuopus).

3327. "niin tuo teijän kaapijaine o ku ilmetty isäsä" 
(isään tuleminen).

3328. "ei saap poijaalle antaa nin issoo veitten 
kaaraketta" (vieraat veitset, vieraat vammat).

3329. "ei nuasta poijan mölkiistä mihinkään 
oo, kaiket päivät ne vain kylällä kaarastaa" 
(vieraat kylät).

3330. "mukulatkin kaarastaa mettis, vaikka kuinka 
leviäätti" (omat mettät).

3330. "äläkää ny kersat siinä kaarastako" 
(kersat, mikä heimo).

3331. "pois kakarat sieltä tällingiiltä 
kaarastamasta, putuatta vielä päännä halki" 
(tällingiltä eli telineiltä, vrt. vieras 
rakentaminen).

3332. "ulos kaarestammaa siit jalvoist" 
(ulos ohjaaminen, vrt. sisälle pakottavat 
vasurit, inhoavat päivää ja kaikkea 
luonnollista).

3333. "äläkää ny enää kaarestako ettette 
vain kolohi ittiänne" (järjen ääni).

3334. "ei niitten mukulain tyästä siälä 
mittään tu ilman issoo ihmistä, ei ne muuta 
kun pirstaavat ja kaarestaavat keskenääs" 
(pirstaavat=mellastavat, kaarestaavat
=peuhaavat).

3335. "kum ma tost otan kaarikkien niin kyl 
lähletten" (naapurin lasten uhkaamista, 
vieraiden lähellä asuminen).

3336. "piem poejan koarikka" (hellimänimet).

3337. "ei saak kaikkia vesilaksoja halakoja, 
kaaritelkaa" (kaaritelkaa=kiertäkää, vesilaksot
=lammikot).

3338. "sillon ihan muonkuaritus kun äitillään" 
(muodon eli kasvojen, äitiin tuleminen).

3339. "lapsij pittä kaarta" (kaarrella puheissaan, 
oma elämä=lasten korville sopivaa, tietyistä 
elämänalueista ei puhuta ääneen).

3340. "haokka lentää luataa kiitää kuataa kups 
konttii" (pientä lasta syötettäessä).




3341. "no miten sie nyt sellain koavut" (kaadut
pahasti, kaatumaan oppiminen).

3342. "kuattuilloovat, jos ne heikkona ruppeevat 
kuleksimmaa" (kaatuilevat, kävelemään
opetellessaan).

3343. "kyllä se tuostaa pojasta taitaa mies kuavautuu" 
(kaavautua eli tulla).

3344. "kuaveet otti sekkii poeka, vaekka isä ol kunnon 
mies" (kaaveet eli metkut, vrt. isän isä).

3345. "kyl se Vilho nuoreen ol sellane kaavehtija, 
jot ei siint luult miestä tullakkaa" (kaavehtija 
eli metkuja keksivä).

3346. "ku myö oltii pieneen ni mammai tek ain 
suotta meile piene leivä kaaviaiskaakuuks" 
(lasten mieliksi tekeminen).

3347. "koavippas tuon leipäkorvon laejjat ja 
pohjataekinat, että tehhään siitä lapsen oma 
kuavinkakkara" (kakkarapäivä).

3348. "älä sie koavoittele niitä lapsii, ne näkkyöt yöl 
pahhoi uniloi" (kaavoittele eli pelottele).

3349. "ei lapsi katehik kettää" (kadehdi ketään, 
omaan tekemiseen keskittyminen).

3350. "kyllä tua kakara on sellaanen jotta kaikki 
se purotteloo ja karotteloo" (vrt. moittiminen,
lisää epävarmuutta).

3351. "ku kaikki tavarans kalottelet" (kadottelet,
hetkeä elävät lapset).

3352. "paappas se kirves kahhaasa, ettet tuas säre 
ihtees sillä" (kirves kahaansa, aikuisten ja lasten
tavarat).

3353. "ne mäikkäs täsä jä kahakoihtivap pojat" 
(pienessä mökissämme, vrt. pihalle ohjaaminen).

3354. "lapsija meillon kaha kumpijakkii, kolome on 
poekoo ja kolome tyttöö" (kolme poikaa ja tyttöä,
suurperheet).

3355. "siinä ne hyppää kahak kaha, pysykää tuvasa 
eli ulukona" (ovesta hyppäämistä paheksutaan, 
vrt. tulen antama lämpö).

3356. "minä oon tässä ollunna kahakuulolla, 
että mistä päen niitä penskoja lähtis ehtimään" 
(penskoiksi kutsuminen, vrt. pentu).

3357. "tuassa nua mukulat hyppäjää kaharattoisa 
kuraasin jaloon" (hyppäävät sisään kurajaloillaan).

3358. "kaheksakuissa se seiso jo puuta vaste" 
(kaheksankuisena, puut=omia opettajia).

3359. "miusta lapsii ol kaheksas enemmä ko liikaa 
ja sanoi ukol, et yhtää ennää lykkää tulemaa tai mie 
jätä siu mökkii kaheksikkois kans" (suurperheet,
harvoin naisen päätös).

3360. "menkää nyk kaharen yhtenä vähä asuulemaha" 
(kahren yhtenä=yhessä, asuulemaha=leikkimään).

3361. "ei ne suanna männäm mihinkkään kahen
keskissee olloon" (vrt. pihalle leikkimään,
lapsiaan vankeina pitävät).

3362. "kova juoksema se kahrevuotias ku se ten kara" 
(kara eli juoksee, luonnenimi kara).

3363. "kahrestoist laps sil Mankoolin emännäl" 
(vieraat emännät, vieraat suurperheet).

3364. "kaharettatoista vuotta se menee jo tua tyttö" 
(pitkä aika vanhemmuutta, lyhyt aika olla 
ihminen).

3365. "minun sisko oli kymmene vuoje ja mie 
kahenellatoista ko meilä palo pirtti" (mieleen 
jääneet asiat).

3366. "vethää se miälen vähä kahelaks kun toisiin 
läksvätten kaik huipol ja miä en päässökkäh" 
(huipol eli keinulle, ylihuolehtivat / kaiken 
kieltävät vanhemmat). 

3367. "lapset tekkööt venneej ja aluksii klaisoist" 
(kaisloista, omat lelut).

3368. "yhet ko nyt yleaikoa jaloksis kahajoat" 
(kahajaa jaloissa, pienet mökit).

3369. "elä poika kahaja kolpitsalle, sie puttuut 
ja halkaset piäs" (kolpitsalle eli halkolaatikolle,
vieras eli kulmikas rakentaminen).

3370. "no elekääpäs kahistakos siinä taas" 
(oma sävy, lapsia ymmärtävää).




3371. "pojat on poikii, kahistellootha ne välistäi" 
(poikien elämän ymmärtäminen).

3372. "piankos poika siälä kahkaasoo" 
(liikkeeseen kannustaminen).

3373. "saisivat noi lapsekkin maatav viä, 
etteivät siin olisi aamusta aikasik kahkeellansat 
tiällä" (vrt. heräämään pakottaminen).

3374. "aena se nousi kahnehtimmaan" 
(katsomaan, lapsi vuoteessaan).

3375. "sukkelaa se on, kon poika tommanen 
kahnukka on ja isä jutteli niin aikataval" 
(vrt. tulee äitiinsä).

3376. "meitä ol kahtia, neljä ol poekoo ja neljä tyttövä" 
(suurperheissä kasvaneet).

3377. "kahe kahtuvaa vaa aikoihmist haastoit, 
lapset suu selällää kuunteliit" (puhuivat kierrellen, 
etteivät lapset ymmärtäisi).

3378. "puoskat sylin kahuvvaat toisissaan" 
(puoskat eli lapset).

3379. "ja eei kun alakaat puuta vasten noustak 
kahutas sitte" (kävelemään opetteleva lapsi).

3380. "kyllä se kissi on sille tytöölle kaikki kaikes" 
(vieraat kissit, oma eläinrakkaus).

3381. "laps kaeheksu viarait ihmissi" (kauheksui
vieraita, vrt. huonoja kokemuksia).

3382. "sil hiä minnuu kaihovakkii niin kovast" 
(tyttö, kaihoaa mummoaan).

3383. "olkuaha ulottuvil, jos teitä kaihottais" 
(ulottuvilla pysyminen).

3384. "nuita lapsija pittää puhhuissaan vähän 
kaihtaa ettei niin törkeesti niihen kuullen sua 
sannoo" (omat perheet, molemminpuolista 
oppimista).

3285. "mitä sinä tätiäs kaihat" (kaihat eli 
vierastat, omat ja vieraat).

3386. "lapskii jo kaihtii" (kaihtii eli vierastaa, 
kauan poissa ollutta).

3387. "kaikellaitiist harmii on ollu noist pojistkih" 
(vs. mieleisen puuhan puuttuminen).

3388. "minä olin kaekkijaen nuorim musikoesta" 
(musikoista eli lapsista, vrt. pojista).

3389. "pitpäs tuostkii kunno pojast tulla 
tuommone kaikniekka" (huonotapainen, 
vrt. kylänkävijä).

3390. "et se nin kaelak ja sälkkär ja holletoine 
se poik onkin ku vanhemaise nin tykevi ja 
rapassi ihmissi o" (hento ja holtiton poika, 
vrt. tuli isoisäänsä).

3391. "kaulat ja kainalonalusteet, ne paremmin 
tarttee kuivata, ko heltyy ne kaulat ja kainalon
alusteet" (kuivata kaulat ja kainalonalukset, 
heltyviä kohtia).

3392. "annaj jokii kaini lapsellek kätee" 
(kaini eli lelu).

3393. "myö piettii lapseen männynkäpyi ja 
lepänurpui kainiin, ei sillo ostettu lelui lapsil, 
niinko nyt tehhää" (omat kainit, vieraat lelut,
lelu=ostolelu).

3394. "ihan korviaan myöt punastuu ko mitä 
kysyt nii on kainu" (kainot lapset, kärsivät 
eniten vieraaseen pakottamisesta).

3395. "tää meijä tyttö kaikkii vieraita imeisii 
kainusteleip" (kainot luonnonlapset).

3396. "ei mittää hiä kainostellii, hiä on julkee" 
(julkee eli rohkea, erilaisuus=luonnollista,
samanlaisuuteen pakottaminen=luonnotonta).

3397. "ei saa kainostella tättii tul vaan tervehtiin" 
(omien tervehtiminen).

3398. "se on vähä niin kuv vinoho kairattu kunei 
sillä ole ollut isää eikä äitejä opettamas" (vinoon 
kairattu, orpo lapsi).

3399. "tuo laps o nii kaiskeroine, tullook hänest 
eläjääkää" (kaiskeroinen, heikolta vaikuttava).

3400. "syötä tuota lasta jot ei jiä nii kaismeraiseks" 
(kaismeraiseksi eli heikoksi).




3401. "kaihtisitkos vähä nuita sikijoita kun minä 
lähen pyykille" (kaitse sikijöitä, vrt. kaitsijat
eli suojelushenget).

3402. "meil viel kaitettii ett ei lapsiin aikaan mittää 
laajittu" (kaitettii=kaihdettiin, laajittu=puhuttu 
sopimattomia).

3403. "se ei pitelliitä kaippook kohta tämä poika" 
(kaipaa pitelijää, istuu omin voimin).

3404. "jäi nii kaivertah, kon toisiil kaikkiil annettih 
makiaisii, minol vaa sanuttih, ethään siä suur piika 
niit tarvi" (kaivertamaan jääneet asiat, lasten
tasapuolinen kohtelu).

3405. "ei soa männä kaivosuul kassuo, siel o 
kaivoukko" (kaivoista varottaminen).

3406. "ei soa kaivuo kurkkii, kaivoukko ottoa" 
(haltijoilla pelotteleminen).

3407. "lapsek kajakoittee" (huutaa, vrt. kuin 
kajavat).

3408. "sellain kajanehhan se on ollu pienest ast" 
(kajanen eli kujeilija).

3409. "kyllä ne kajattaa nii että kuuloo missä päe 
ne liikkuu" (lasten elämää).

3410. "ne kajjoet lasten kuulteh hoasttoo" 
(kajjoet eli varoivat puheitaan).

3411. "mitä sinä siitä Jussista kajot, että mänet 
piiloo kun se tulloo" (kajot eli varot, vrt. kiusaaja,
lasten pelkojen huomaaminen).

3412. "etkö kajjoov vierraetakkaa yhttääk kun tuolla 
laella huuvvat ja telemät" (kajjoo eli varo).

3413. "ku laps jotakii nielee kulkkuhuu, nii sit 
tärsytetää selkää, että se kakasee" (kakaisee ulos, 
vrt. muovileluihin tukehtuneet).

3414. "sillon ku se kakar huutama rupes nii sillo 
annetti ruakka" (annettiin ruokaa, vrt. päivän
mukaan syöminen).

3415. "siel jos kuka sano kakara ni sille sanottii 
jot pese suuhuis, ei lapset uo mittää kakarii" 
(kakartajan heimon lapset, lapsi=kätkyt).

3416. "mihikä se Marttakaa piäsöö noilta kakaroiltaa" 
(paikallaan olon aika, vrt. menon).

3417. "kyllä se pittää hopussa ku nuoita kakaroita 
on niim paljon karttunu" (hopussa eli kiireessä,
suurperheet).

3418. "kakaramoenem minä vielä sillo olin" 
(kakaramainen eli lapsellinen).

3419. "semmost se oli, minunkin kakaranaikanani" 
(lapsuudessani).

3420. "muistan sit kakaranaikoist olentoo, 
ku muijjiem peräs lennelttih ja kasailttih niillek 
kukkasii" (lapsuusmuistot).

3421. "moon sellaasna kakarasekana jo mailmalle 
lähteny" (lähtenyt maailmalle, vrt. liian nuorena).

3422. "siitä tul ihan siivo poika, kun alako miehistyä 
ja piäs siitä kakarataavistaan" (miehistyi, pääsi 
kakarataudistaan).

3423. "aikuustakik kakarattaa kur riehuu mukulaan 
kans" (kakarattaa eli lapsettaa).

3424. "nuo lapset ne on juosta kakatelleet myötääsä 
pihalla" (lasten piha).

3425. "mitenkäs tytöt on nii kakatillaa" (kakatillaa 
eli kikatillaan, yhessä viihtyvät tyttölapset).

3426. "mittee ne nuo pennut myötääsä tuosta ovesta 
kakartaa" (pennuiksi kutsuminen).

3427. "koettelehhaav vielä kakostella, jos hyvinnii 
lähtisi ruoto kurkustasi" (ruotoiset kalat,
vrt. ruotojen poistaminen).

3428. "alako äköstelläj ja kakostellaj ja purruuttoo" 
(velliä syötettäessä, viljaa hylkivät).

3429. "se nousta kakottaa niin aikaseen ylös" 
(kävelemään opetteleva lapsi).

3430. "mei minjäll ov vellot kaksikot" (vellot=veljet, 
kaksikot=kaksoset).

3431. "isä harijotti minut piennä kaksiolokaseksi" 
(kaksiolkaseksi eli kätiseksi, oma opetus=omat 
taidot).

3432. "jokkaesella lapsella pit ollah hoppeine solok, 
ja se pussi pantii siihej ja nuin kaksvuotiaaks se ol 
aena sel lapsen kaulassa" (lapsia suojelevat taikakalut).

3433. "siäl oli neek kassospojaat sittem minuv veljeni 
kototalos" (kaksoset muistetaan).




3434. "ei synn enämbi kätkyöh lapsi, 
kätkyd eäre pidäy lykätä" (synny eli mahdu, 
kätkyestä luopuminen).

3435. "älä pahah päi sydivytä lastu" 
(sydivytä eli houkuttele, vrt. vieraille 
tavoille).

3436. "älä mene syvembä, upponed" 
(matalassa pysytteleminen, syvä vesi
=kuuluu kaloille).

3437. "lapsed om parahitte hyppiäd da syöjäd" 
(hyppiät ja syöjät, siinä iässä).

3438. "syötä lapsi da pane magaamah" 
(makaamaan paneminen).

3439. "älä säikähytä lastu, pie vagavah" 
(säikyttämistä vältellään, lasten
herkkä mieli).

3440. "kylmämättäs säilyi laps matkaz" 
(kylmältä suojaaminen).

3441. "vagavembas sälmäkkeä, azetukkoa" 
(telmiville lapsille).

3442. "laps latetta myö säpetteä kävelöö" 
(säpettää, kävelee horjuen).

3443. "sen vatts on kova lapsie vast" 
(vatsa eli sydän kova, vanhemmiksi
sopimattomat).

3444. "laps nännii säblettäy" (säplettää 
eli imee).

3445. "kävelöy sästäy lapsud, ei vie vägie 
jalloiz ole" (sästäy=hoipertelee, vägie
=voimaa).

3446. "suubuatsima lapsista peitokkali" 
(peitokkali eli salaa, aikuisten asiat).

3447. "lapsi kun alko kasvoa suuremmaksi, 
no sitä mukoa loajittih ne paijat pitempäiset 
ta suurempaiset" (lasten eteen nähty paljon 
vaivaa, vrt. ostamisesta väsyvät).

3448. "elä suurendele" (kiukuttele).

3449. "suurendus pakui lapsel, gu vitsu kädeh 
otettih" (pakui=loppui, hävisi).

3450. "suurenduksiz on lapsi, ei tule syömäh" 
(kiukuttelee, oikuttelee).

3451. "suurendiiheze laps itkemäh" 
(suurenti itkemään).

3452. "kun ol lapsi ysässä siula" (ysässä 
eli sylissä).

3453. "pieni pienuolleh, suuri suuruolleh" 
(omasta tekemisestä).

3454. "bajju bajju piendy lastu, tule unoi uksen 
tuaks uinottamah" (paijulauluja, vrt. paju
=laulu).

3455. "hammas ku suuh kazvoa lapsel, 
ga i haldie lujenoo, siid ei tartu enämbi suudelus" 
(haltija lujenee, suojelushaltijat).

3456. "suudelusheiny" (poimulehti tai
niittynätkelmä, haudutettiin pesuveteen 
suutelusta parannettaessa).

3457. "suudeluksiz on lapsi, itköv äjjäl, 
ei magoa yölöiz" (suuteluksis eli taikauksissa, 
itkee yöt ilman syytä).

3458. "häi ei ellendä suutkua" (ymmärrä 
leikinlaskua, tosikoista varottaminen).

3459. "heitä suutkindu, katso toine tovekse ottaa" 
(lempeämpiin leikkeihin ohjaaminen).

3460. "laps itköö, hiilduu, peädä kitskissyttelöö, 
avosilmiz magoaa" (hiiltyy, punastuu).




3461. "maamo lasta suvattsou" (suvaitsee
eli rakastaa).

3462. "lapsii, omahist armastad suvaittsed" 
(omien suvaitseminen).

3463. "lapsien suvaittsija, vägevämbi kui lapsih rakas" 
(lapsista pitämisen asteita).

3464. "hyväzesti suorittoa pidäy" (suorittoa eli pukea, 
ulos menevä lapsi).

3465. "suorita laps nets ielleh" (suorita edelle, 
matkaa varten).

3466. "laps jo suoritui, peäzöy pihal" (suoriutui, 
sai vaatteet päälleen).

3467. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä, ei ärrytteä 
eigo lyvvä" (pitää suotuisasti, ei saa ärsyttää 
eikä lyödä).

3468. "lapset suratah suksel" (laskee).

3469. "lapset suratah mäiz" (mäessä suraaminen).

3470. "jeäm peäl kävelläh lapsed, kengil suratah jeädy" 
(jäällä suraaminen).

3471. "äjjäl olet kirkei ga syöy surmu" (kirkeälle 
eli vilkkaalle lapselle, surma=tapaturmainen 
kuolema).

3472. "lapsenna on suruttomoa aigoa kodvani" 
(surutonta aikaa, vrt. huoletonta).

3473. "ullin ullin ukkostu, allin allin akkastu, 
pienem piiroam pirpettejeä, suuren sultsinan 
suttsijoa" (lasten loruja).

3474. "hammas kun otettih suusta nin itselläh 
annettih käteh sillä" (lapselle, maitohampaat).

3475. "suulleh kirboi, hambahaized läbi mendih 
huuliz" (kirposi eli putosi suulleen).

3476. "suunsoadavil on lapsed" (suunsaatavilla, 
huutomatkan päässä).

3477. "itkus sumeni lapsi" (sumeni eli pimeni, 
kasvoilla näkyvät tunteet).

3478. "lapset itetäh sumitah, itkie kitserretäh" 
(luonnenimi sumi).

3479. "sumuu pietäh lapsed" (sumuu eli 
meteliä).

3480. "miun suojaz ollah lapset" (lasten 
suojaaminen).

3481. "otti armottoman omahes suojah" 
(armottoman eli orvon).

3482. "emän da izän suojeis ollah lapset" 
(vanhempien suojassa).

3483. "emä suojustoa lapsiedah" (lapsiaan 
suojustavat ihmisemät).

3484. "lindu poigii suojustau, därilleh tulou 
poigiel luo" (poikasiaan suojustavat lintuemät).

3485. "suolaheineä lapset syyväh" (omat karkit, 
kesä=oma karkkipäivä).

3486. "sulad armod om moamaz lapsil" 
(armod=turvat, moamaz=äidistä).

3487. "muam oli sula lapsii vaste" (sula 
eli lempeä).

3488. "viel on lapsella sulavaini kahallah" 
(sulavaini eli pään aukile).

3489. "kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke" 
(lapsille puhumisesta, vrt. lapsilleen tiuskivat).

3490. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh" 
(sumeile eli arkaile).




3491. "last on mostu hyveä da tsomoa" 
(hyvää ja somaa).

3492. "midä siä tytöt piettäneh suhobaa, 
yksi vai suhineh menöö" (suhineh eli 
kuiskinta).

3493. "älä tostu suhkuta pahah päi, vie voizit 
kieldeä, k olizit inehmine" (pahaan päin
opastajat, ei pidetä ihmisinä).

3494. "tytöt tsuppuh kerdävyttih, da vai 
suhobaa pietäh" (kuiskutellaan keskenään).

3495. "kaikin suimitah händy, ei ni ken puolista" 
(suimitah eli haukkuu, kukaan ei puolusta, 
vrt. koulujen pihat).

3496. "lähemmä lapset suistelomah" 
(mäkeä laskemaan, vrt. suistua).

3497. "viispiihizel suval ku peän suvin, ga k ed 
vagavu" (tukistamisella uhkaaminen).

3498. "laps muamoa palvoau, ainoz olla 
muaman kele" (palvoo emoaan, kele=lähellä, 
kanssa).

3499. "oinastuksiz oled ainoz, sorduiled" 
(kaatuilet, hajamielinen lapsi).

3500. "pane lapsel sosku suuh" (sosku eli 
tutti, lainasanoja).

3501. "lapset sodaizil ollah, sodoa toivotellah" 
(leikkivät sotaa, oudoksuen).

3502. "lapsi pagizou souserdau kaikenjyttyön" 
(puhelee kaikenlaista).

3503. "kun kätyttä souvatteli" (ämmä lauloi, 
kätkyttä soudattaessaan).

3504. "lasta pidiä souvattua, kun parguu" 
(soudattamisen tarkoituksesta).

3505. "kätkytty sovvattav emä ploatan ommellez" 
(puseroa ommellessaan).

3506. "lastu sovvuttau kätkyäz" (souvuttaa 
eli tuudittaa).

3507. "lastu sovvutan" (kätkyessä).

3508. "kätkytty sovvuttau" (katosta roikkuvat 
kätkyet).

3509. "lapset pidäs sovittua" (sovittaa eli 
vaatettaa).

3510. "lapsii pidäy sovittoa, sovat heil azoa" 
(sovat=vaatteet, azoa=laatia, vrt. asu).

3510. "täs on tyttözel sobazet" (tytölle vaatteet, 
vrt. lähekkäin eläneet sukulaisperheet, 
omien auttaminen).

3511. "kyven lykkävyi sobazeh lapsele" 
(kyven eli kipinä vaatteeseen, tulesta 
varottaminen, yksi jumalaisista).

3512. "laps moamassah ymbäri soperdeleh" 
(kiertelee ympärillä, vrt. apinalapset).

3513. "kazvoi sorahtih täl vuuvel laps äijän" 
(kasvuvuodet).

3514. "lapsi kazvoi sorahtih" (kasvoi
nopeasti, venähti).

3515. "sorevui kazvoi tobjakse tsomaste" 
(kasvoi topakaksi nuoreksi).

3516. "sorruksendelov vähäväliz lapsud, 
jalloitteleh" (sortuilee eli kaatuilee, 
kävelemään opetellessaan).

3517. "miepä se laulan lapsellani, soittelen 
mie sorsallani" (lapselle laulaminen).

3518. "lapset kizatah sogie peittoh" 
(sokea peittoon, sokkosilla oltaessa).

3519. "kezoil solistah lapsed" (kesoilla eli 
uimassa, lasten kesä).

3520. "lapset kävelläh vyöttä" (paheksuen, 
vyö=suojeleva taikakalu).




3521. "suun soadavil on lapsed" (suun saatavilla, 
huutomatkan päässä).

3522. "suatoin lapsen kodih ehtäh" (saatoin 
lapsen kotiin, vrt. ehtoo, ehtiä).

3523. "lapset soatoi kengäh" (saattoi kenkään,
laati kengät).

3524. "pojjan suatoi aigah, kazvatti suurekse" 
(saattoi aikaan).

3525. "olen kuotellun suahustua lapsillani vuatetta" 
(lasten vaatettaminen).

3526. "lapsi maamalleh zaaloboittsoo mikse 
tsidzih pergi" (selittää emolle miksi löi siskoaan, 
vrt. tsitsilisko).

3527. "lapsed on miestsurahized, kuus poigoa ku 
salguo, vai kaks käbysty, piendy tytärdy"
(poikavaltaiset perheet).

3528. "laps uinoi yskäh, piä smutkahtih käzivarrel" 
(uinahti syliin).

3529. "katso lapsi liedzus smöjjähtih, onnoako 
sattoihez" (putosi keinusta, sattuiko).

3530. "laps itki kodih sua" (kotiin saakka).

3531. "lapsi kyllä soau itkie omoa vanhempoah" 
(omaa vanhempaansa, vrt. ikävöidä).

3532. "en soanuh nähä silmin, miitys häi oli" 
(saanut nähdä isääni).

3533. "tsiihuov itköy lapsi" (itkun aika).

3534. "ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah" 
(pannaan maksu, sille joka ei työnnä lastaan 
kouluun, "oppivelvollisuus").

3535. "skoloa pietäh toutal luo" (toutan eli tädin 
luona, omat koulut).

3536. "lapsed yhtel libo kahtel dallal skotsitah" 
(skotsitah eli hyppii).

3537. "lasta ei pie skotsittoa, varajamah rupieu" 
(varajamah eli pelkäämään, vrt. hypittäminen).

3538. "zguubaz meättsysty loajitah lapsil" 
(käävistä palloja, omat lelut).

3539. "duostih lapsed emäl vastah" (emää
vastaan, perheen keskus).

3540. "koadui bokalleh lapsi" (bokalleh eli 
kyljelleen).

3541. "laps on uinonnuh, piä vai släimäy" 
(släimää eli heiluu, kannettaessa).

3542. "sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni 
polvilla" (lapset ja pojat).

3543. "lapsed on sinissytty, kezoil oldih" 
(kylmettyneet, uimassa oltuaan).

3544. "lapsel peädy silittäv, emä armastelou" 
(armastelou eli hellii).

3545. "lapsem piädy silittäy" (silittää päätä,
koskettamisen tärkeydestä).

3546. "mi lienöö rietannun silmät lapselta" 
(rietannu eli rähmännyt, tulehduksen
oireita, vesi vanhin).

3547. "hierou silmii, muata tahtou" (tahtoo 
maaten, ulkona olleita lapsia ei tarvitse 
pakottaa nukkumaan).

3548. "silmis pideä pideä lapsie" (silmissä 
pitäminen).

3549. "tarkal silmäl kattsou, ei peästä loitoz lapsii" 
(loitos eli kauas).

3550. "niil oli silmät oikein novessa niillä lapsilla" 
(tulen lapset).




3551. "yhtem moin on silmilleh tytär emän kel" 
(silmiltään yhden moinen).

3552. "silmäile lapsii, diähäh kodii" (silmäile 
eli pidä silmällä).

3553. "kuldaizel on silmäized revuz" (revus 
eli likaiset, vrt. retu).

3554. "silmännävöl pidäv olla, kodiliikaz" 
(silmännävöllä, kotiliikassa, liikka=tienoo, 
ympäristö).

3555. "silmätseil pideä, ku ei mäne häi pahah 
kohtah" (silmätseillä pitäminen).

3556. "lapsi ei syö ni midä, kaikki mäläjää" 
(mäläjää eli sylkee, vrt. väärää ruokaa, 
ilmavaivoja, vatsa kovalla).

3557. "armahazeni, siibyöni, linduni, kuldani" 
(hellittelysanoja).

3558. "lapset sikelehetäh" (juoksee 
ympäriinsä, kaikki hyvin).

3559. "minul ku sigevyi lapsii, ga pidiä olla 
puppoi da i päppiä" (puppoa ja päppiä, 
ruokaa ja vaatetta).

3560. "ei siitä ole jykeih töih, sikie se vielä on" 
(lapsilla työn teettämisestä).

3561. "sielä kun sikivönä juoksentelin" 
(lapsuusmuistot).

3562. "sigivöt hypitäh" (sikiöiksi
kutsuminen, mikä heimo).

3563. "minun sigivö se on" (vrt. meidän).

3564. "jogahiin omii sigivölöi katsou da kazvattau" 
(vrt. vierailla kasvattaminen, "skoulut",
luonnonvastaisen elämän huipentumia).

3565. "sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat 
pitkendiä" (pikkusisko kasvaa, pitää pidentää 
hameet).

3566. "siiristyi lapsiem peäl" (suuttui,
luonnenimi siiri).

3567. "siämyksissä poika lykkyäy lehtikerpun 
lampih" (suutuksissa, lasten elämää).

3568. "lapsel om puhtas sydämyd, e ole 
vie riähkeä hänelläh" (puhdas sydän,
vrt. lapsia inhonneet / pahoina pitäneet
vasurit, "kristityt").

3569. "kuldaine sydämyd, älä itke" 
(hellittelysanoja).

3570. "vilu syväin on sil lapsii vaste" 
(vilu eli kylmä sydän, vanhemmiksi 
sopimattomat).

3571. "min olen syväimmoal kazvannuh, 
e ule jogie ni järvie, em malta ujja" 
(malta eli osaa, sisämaassa kasvaneet).

3572. "jos hätä hyvin tulou nim pitäy vassata 
kun kysytäh" (omille tavoille opastaminen, 
taustalla hyvät aikomukset).

3573. "no siitä moamon tukista valettih vettä 
sieklah, ta sieklasta siitä lapsem peällä mäni" 
(valettiin emon tukasta vettä lapsen päälle, 
siekla=seula).

3574. "joga emä omii lapsii pezeksendelöy, 
kohendelou sobaizii" (kohendelou=korjaa, 
sobaizii=vaatteita).

3575. "lapsed zoaliuvutah vanhemmilla, 
sto heän milma löi" (kantelevat 
vanhemmille, vrt. kantelemisen
paheksuminen).

3576. "toivottih poikah tulovan huimaksi, 
kun semmoisie pakasi" (huimaksi=rohkeaksi, 
pakasi=puhui).

3577. "sie annoit lapsella vallan" (teit
vastoin tapoja, luonnotonta).

3578. "lapsie sepittsöö kylvetteä" (sepitsee 
eli parantaa taikomalla).

3579. "lapsen sepittsi terveheks" (oma 
eli luonnonmukainen parantaminen,
ostolääkkeillä sivuvaikutuksia).

3580. "lapsed luhtaz vai sebletetäh elostetah" 
(luhtaz=lätäkössä, elostetah=leikkii).




3581. "lapsi käzii seblou viez" (seblou eli 
loiskuttaa, vrt. seula).

3582. "laps moamoidah sebeälöö" (halaa 
emoaan).

3583. "kodih ku tulen, sit sebiälöy ukkualou minuu" 
(sebiälöy=halaa, ukkualou=suukottaa).

3584. "seitsemez vuoz on igiä hänel" (vrt. talvi).

3585. "muamal lapsed on yhten armahoad" 
(yhtä armaat, tasapuolisuus).

3586. "kul lapsessa oli yönitettäjäini niin siihi loajittih 
leppävasta" (yönitkettäjää karkottamaan).

3587. "laps sellitettih" (puettiin).

3588. "lapsiz on zellomistu, koz mi on kibei lapsiz" 
(zellomistu eli parantamista).

3589. "selgäh nosta lapsi" (selässä kantaminen).

3590. "hiero lapsel selgäine" (lapsen vaivojen 
helpottaminen).

3591. "lapset savipiiruadu laitah" (vrt. tekevät 
saviastioita, omat leikit=ohjaavat omaan).

3592. "lapsed jalgoi lätkytetäs, saviveis seizotah" 
(lasten elämää).

3593. "poaberoittav astuu lapsud, hillah" 
(vrt. paapero).

3594. "mingo laps eläy, sengo viizastuu" 
(elämän tarkoitus).

3595. "on siula niien lapsien kera seikkoa" 
(seikkoa eli puuhaa).

3596. "azied on seimeis" (seimeis=vireillä, 
tekeillä, vrt. seimi).

3597. "seizotteleh lapsi, oppiu seizuo" 
(opettelee seisomaan).

3598. "kivellä seizov da itköv" (luonnon 
keskellä kasvaminen, harvan lapsen etuoikeus,
vrt. vieraat kaupungit).

3599. "hyppimäh on rakaz, aivin seidäy" 
(pitää hyppimisestä).

3600. "laps o mieletöi seittseh vuodes sah" 
(mieletön seitsemään vuoteen saakka, 
vrt. ihailtavan tunteellinen).

3601. "seitsenkuuhini lapsi" (kuiden
laskeminen).

3602. "ei piä lastu satattaa" (satuttaa, 
kurittamisen vieraudesta).

3603. "älä hypi, sattelettoz" (satutat itsesi).

3604. "lapsel on ottsani sattaudunuh" 
(sattunut otsaan, kipu opettaa).

3605. "lapsill ei ollut ni mitä sen kummempoa 
työtä, huvikseh ken sauvoa loati ken mitäi" 
(ken laati sauvaa, ken mitäkin, oma
oppiminen=omasta tahdosta oppimista).

3606. "zaviessa pannah kätkyöstä ymbäri" 
(verho, kätkyen ympärille).

3607. "ei piä tostu zaviidujja, hot toine olgah 
kui hyvä" (zaviidujja eli kadehtia, lainasana, 
omaan tekemiseen opastaminen).

3608. "puuhine sara" (sara eli pallo).

3609. "lapset kizatah saralla" (vrt. pelaavat, 
spelata=lainasana).

3610. "sarja, sikeitä kun soapi kymmenisen" 
(sikeitä eli lapsia).




3611. "miun sarjassa on ollut poikua tai tyttyö" 
(lapsisarjat, perättäin saadut).

3612. "sarjoveh on täyzi, heitin soannan" 
(heitin saannan, lopetin lasten saamisen, 
naisen päätös).

3613. "laps sanavui, toine kiitti" (sanavui
eli tuli ylpeäksi, liiasta kiittämisestä).

3614. "laps on sanavuksis" (sanavuksissa, 
haastaa riitaa).

3615. "lapsed voruijah ylen äijäl" (voruijah 
eli telmii, terveitä=kaikki hyvin).

3616. "saliessa vejellä brizgutetah" 
(roiskivat toisiaan, veessä telmiessään).

3617. "kädyizil laps saliu kartaizez" (saliu
eli huitoo, puisessa kartussa istuessaan).

3618. "lapset salitah" (peuhaavat, telmivät, 
luonnenimi sali).

3619. "salinehtu pietäh lapsed" (lasten 
elämää).

3620. "silmät salbai, älgeä eändäkkeä, 
anna magoau" (lapsen unen suojeleminen).

3621. "pyzy sammalzikos" (sammalikot, 
tasaisia, käärmeettömiä).

3622. "pyzy vai sammalzikoz, sid ed vedeh 
mene" (hyvät neuvot).

3623. "saheroittoa, ei kuvalleh pyzy" (liikkuu 
levottomasti, kuvalleh=paikallaan).

3624. "tyttö saherdau hyppiy, ainos toizes kiini" 
(läheisyyden tarve).

3625. "ei sitä pie kaikkie antua mitä lapsi sahhottiu" 
(sahhottiu eli haluaa).

3626. "do röhmäy meän lapsi, rubiou kävelemäh" 
(röhmää eli ryömii).

3627. "lapsi rögizöy, miz ollou kibei"
(terveydestä huolehtiminen, vrt. rökötauteja 
levittävät skoulut).

3628. "rindaizen rönäi lapsud" (rönäi eli 
likasi, rönätä).

3629. "lapsed ligah röpsetäh" (ligah=kuraa,
röpsetäh=heittävät).

3630. "vezilabiez lapsed röpsetäh" (lapiessa 
eli rajassa).

3631. "lapsed vetty röpsyttäy" (lasten elämää).

3632. "ryndähäd oled kulleh rözännyh, sen rözöi" 
(rösännyt eli sotannut).

3633. "syö laavulleh, älä maidoloi rözäytä" 
(syödä laadulleen).

3634. "laps on rözöi, eigo varoa reduu eigo midä" 
(rözöi=sottaaja, reduu=likaa).

3635. "perzielleh räksähtih, vaste vie dalloitteleh" 
(jaloittelee eli opettelee kävelemään).

3636. "midäbö lasta rägävytät, ed azeta" 
(lapsen asettaminen).

3637. "lapsi rämsäv astuu, pien on vie" (rämsää
=toikkaroi, tepastelee).

3638. "lapsi rämsäy langeilou" (lankeilee eli 
kaatuilee).

3639. "astuu palazen da i langieu rämsähtäh" 
(kävelemään opetellessaan).

3640. "ei piä rängyä, eiga lapsi pöllästy" (rängyä
=huutaa, pöllästy=pelästy).




3641. "lapsed rännäi roatutti liijan nuorenna" 
(pakotti työhön, pilasi terveyden).

3642. "laps doga kohtah räbelöittäy, kaikkie opittelou" 
(räpelöimällä oppiminen).

3643. "maiduo syvvez räbäittäy lapsi, pidäz vajoambi 
panna" (sotkee itseään maidolla).

3644. "räznäitid lapsen, et kattsonuh lastu syvvez" 
(annoit sotata itsensä).

3645. "älä lapsii rädzizytä, kattsuo pidäy" (rätsisytä
eli anna sotkea itseään).

3646. "jo poiga ryömii lattiel" (uusi polvi).

3647. "kävelöö ryöppie laps jo" (yrittää kävellä, 
konttaa ja kaatuilee).

3648. "jo lapsi vähäzen ryöpsie kävelöö, käzil da polvilleh" 
(koittaa nousta pystyyn).

3649. "eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta" 
(lasta hypitettäessä).

3650. "lasta ryndähil pideä" (ryndähil eli sylissä).

3651. "ryndähäl on lapsi moamalleh" (emon sylissä, 
turvallinen paikka).

3652. "laps on ryndähäz, imöy" (imee nänniä).

3653. "emä ryndähän avai da rubei nännii imettämäh" 
(emän maito, ihmislapsille tarkoitettu).

3654. "rynnäspieles lasta magavuttoa" 
(rynnäspielessä eli vieressään).

3655. "laps rynnäspielez moamalleh magoau" 
(kätkyttä vanhempi paikka).

3656. "lapsed joga päiviä rannaz rybietäh" 
(lasten kesä).

3657. "syvvez rybäittäy ryndähäd lapsi" (sotkee 
ryntäät eli rinnukset).

3658. "pierduu ryzäjäy lapsi, syötteä ei pidäz 
liddaks lastu" (ilmavaivoja, syötetty liikaa vai 
väärää ruokaa).

3659. "tsuuruz lapsed ryveksitäh" (tsuurus
eli hiekassa).

3660. "do mejjän tyttöne ryydää" (ryydää eli 
ryömii, vrt. ryynää).

3661. "laps ryydäy lattiel" (kaikki hyvin).

3662. "ryvväldäv vähäizen do meän lapsud" 
(meän lapsi, yhteinen).

3663. "ryvväskändöy lapsud" (ryömii maassa).

3664. "orzi ruutskoa, lasta liikutetah" (liikutetaan 
kätkyessä).

3665. "orzi ruutskau kätkyön liikuttahez" 
(orteen ripustetut kätkyet).

3666. "siitä se lapsi rupei joka yötä itkömäh 
oikein kovasti" (yöitkut, oire jostain).

3667. "rubie selgäh, moamo kandau" (selässä 
kantaminen).

3668. "peä rubenou, pidäy kylvetteä lastu" 
(päänahkan hoitaminen kylvettämällä).

3669. "lapsed rymytäh, tölmetäh pertiz" 
(rymyävät, telmivät).

3670. "lapsie skoliz ruotsiks opassetah" (vieraat 
skoulut, taustalla suomalaisten väheksyminen 
ja alistaminen).




3671. "lapsie skoliz ruotsivutetah" 
(vrt. pakkoenglanti, kaikki vieras=perustuu 
pakottamiseen, ei tule luonnostaan).

3672. "sellitä ruuvat kalois, anna laps syöö" 
(selvitä ruodot kaloista).

3673. "tsakattih, ga rozan ruskendi hänel" 
(tsakattih=moitittiin, rozan=kasvot,
lapsen nolaamisesta).

3674. "laps kagloa rutistoa, sebeää" (sebeää 
eli halaa).

3675. "moizeks laps rungavui, noadrakkan oli" 
(rungavui eli varttui, puihin vertaaminen).

3676. "villani emoni vittsa, ruokani emoni 
ruoska, vieras vittsa vittsa on" (vieras vitsa 
vitsa on, kurittamisen vieraudesta).

3677. "lapsie ruokitah" (vrt. syötetään).

3678. "äjj on ruokitsemistu lapsiz" (äijä 
ruokkimista, vrt. lapsessa).

3679. "lapsii hyvin ruokkiu" (omaa eli 
luonnollista tekemistä).

3680. "vikse rovun taudi vai mi olloh" 
(rodun tauti eli periytyvä tauti, 
lehmänmaitoa hylkivästä lapsesta, 
väärästä eli luonnottomasta ravinnosta 
johtuvat suolistotaudit).

3681. "elkiä lapset ruhkauttuat pirttie kun 
vasta ikänäh pyhin" (ruhkauttuat eli sotkeko, 
omille tavoille opettaminen).

3682. "lapsed elostetah rujoloil" (elostetah
=leikkii, rujoloil=tilkuilla).

3683. "kehe rozin on toa lapsi" (kenen kasvot,
kehen tulee).

3684. "on rozin emäh" (emän kasvot).

3685. "rozats on tuattaheze" (isän kasvot).

3686. "rozazen on tsakka syönyh" (sääsket 
syöneet lapsen kasvot, kesä-heinäkuu
=tsakkakuu).

3687. "viego skolaz rozgil pannah" (vieläkö 
ruoskitaan lapsia, skoulujen sairaasta
alkuperästä).

3688. "ei ole lapses ruadajua, eigä tyhjäs 
työn tegijiä" (lapsilla teettämisestä, 
aikuisten heikkoutta).

3689. "laps itkemäh rojevui" (rojahti 
itkuun).

3690. "ristoivedyiziz valattelii" (valeli lasta 
vesien risteyksessä, omat jumalat).

3691. "puikkoziz rissotah ridilä lapsil eloissella" 
(puupuikoista ritilä, omat lelut).

3692. "astuu ripettäy lapsud" (ripettää eli 
kipittää, luonnenimi ripe).

3693. "rippuikätkyd, perätsupunorrez da 
seinäh om puu, siid on koukku da koukus 
hiihnad, hiihnois kätkyd" (hihnoilla orteen 
ripustettu kätkyt).

3694. "kunne lähted, ga aivin rippuu laps 
helmaz" (riippuu helmassa, turvallinen 
paikka).

3695. "ei jiä ni kunne, minuz rippuu" 
(läheisyydestä ahdistuvat).

3696. "peä on ripsulleh, unilleh on laps" 
(pää riippuu, unillaan).

3697. "helmah ripustah lapsi, ei deä moamaz 
ni kunne" (ei jää emosta, hyvä asia,
vrt. yksin jäämistä pelkäävät).

3698. "huuldu ripustutti, ei olluh mieleh 
sanondu" (riiputti huulta, tunteella eläminen).

3699. "kädeh ripustih, ei diännyh muamaz" 
(ripustautui emon käteen).

3700. "ristavuzveiz otetah vetty, sit laps valetah, 
voimata k on" (otetaan vettä ojien risteyksestä, 
omaa parantamista, luonnollista).




3701. "lapsi pandih dalgoin piällä, siidä ripsuteldih 
vassalla" (ripsuteltiin vastalla, koivu=elämän puu, 
terveyden antaja).

3702. "syväindä ei rikkoiz lapsut" (liika leivän 
syöttäminen, syväindä eli vatsaa).

3703. "hänel on hyväd rinnad, maijokkahad nännit" 
(hyvät eli maidokkaat nännit, rintojen tarkoitus
=antaa maitoa).

3704. "terväh rinnat herehtyttih maidoh lapsen 
soaduu" (herehtyttiin maitoon, vrt. herahtaa).

3705. "katso laps rindoa ettsiy" (etsii rintaa, 
vrt. nänniä).

3706. "laps rindumajjol eläy" (vrt. äidin maidolla).

3707. "vähäzel miuh riiboaa" (riipoo, jos lapsiani 
moititaan, tapojen vastaista).

3708. "laps muamal iez itköy, ei diäs kodih" 
(jäisi kotiin, ilman emoa).

3709. "lapsed reätsketäh" (rääkyvät).

3710. "laps uniz reävästeleh, kädyizii seloo, 
vie itkuh reätskähtelee" (uneksii, seloo eli 
huitoo käsillä).

3711. "se kur reätskähtäy siit itkömäh ni se nin 
täyveltä kerolta siitä jotta kaikki" (itkee täyveltä 
kerolta, kero=kurkku).

3712. "pitkä riegamoitsuz mänöö itkuks" 
(vrt. itku pitkästä ilosta).

3713. "laps riemastelieteh" (riemuitsee,
luonnenimi riema).

3714. "toas se laps riemuoliteh, yöl andoa itkuo" 
(riemuitsee päivällä, itkee yöllä).

3715. "hyvä mieli ollou, aivin nagrau, riemoindeleh" 
(nauru ja riemu=kuuluu lasten elämään, 
vrt. hiljaisuuteen / vakavuuteen pakottaminen).

3716. "katso riebalehtau, ota yskäh" (riebalehtau
=horjuu, yskäh=syliin).

3717. "vasta peän heitti, jo uinoi riepsahtih" 
(uinoi eli nukahti).

3718. "lähtem pezen lapsen rievut" (lapsen 
hyväksi tekeminen, omaa eli luonnollista 
työntekoa).

3719. "heän loati kaheksan omasta maijosta 
rieskoa" (kaheksan rieskaa, omasta eli
äidinmaidosta).

3720. "loaji moamoseni nännimaijosta rieskoja" 
(nännimaidosta rieskoja, taikojen tekemistä).

3721. "emä paistau yheksär riezaista, nännimaijosta" 
(vrt. kaheksan, taioissa kaikella merkitys,
vrt. perheen pääluku).

3722. "elgiä rievehtikkiä vuatteida" (repikö
vaatteita, itse tehtyjä=arvokkaita).

3723. "revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel 
täytteä" (ehdi kohentaa eli parsia, liian pitkälle 
mennyttä suvaitsevaisuutta).

3724. "lapsil kuluen ei soba mäne, reviten kuluu 
enimyölleh" (helposti repeytyvät kangasvaatteet, 
vrt. valokuvissa näkyvät nahkavaatteet).

3725. "lapset tsuratah regyzillä" (tsuratah
eli laskevat mäkeä).

3726. "do regyzil vedelläh mäin otsaz alah" 
(mäen otsasta alas, elävä olento).

3727. "kuin röyhtäyttäy do, niin ei pie lizöä andoa" 
(lisää ruokaa, emot=lasten tuntijoita).

3728. "bobiz laitah röyhy lapsed" (bobiz=kukista, 
röyhy=seppele).

3729. "laps reäkkyö itköö äijäl" (itku=lapsen 
keino viestiä pahaa oloa).

3730. "älä reäkytä lastu, liikuta, anna azettuu" 
(reäkytä eli itketä, liikuta kätkyttä).




3731. "kodih tulim metsäs, lapset kiljuttih min 
jaksettih" (metsästä palaava isä).

3732. "astuhez älä reäzei, siit toine satah" 
(reäsei eli keiku astuessa, toista sattuu).

3733. "veitsen kel ei pie reäziekseh" (leikkiä 
veitsen kanssa, hyvät neuvot).

3734. "remuvui hyvin, kai väzyi" (remusi ja väsyi, 
luonnenimi remu).

3735. "laps lattiel renttalehtoa" (kuljeksii, 
vetelehtii).

3736. "kizatah repsetäh" (lasten elämää).

3737. "lapset kezoil repsetäh" (kezoil=uimassa, 
repsetäh=roiskii toisiaan).

3738. "lapset ollah revussa" (revussa eli 
liassa).

3739. "mih olled nenga hieravunnuh reduh" 
(hieroutunut likaan, lasten terveydestä
huolehtiminen).

3740. "älä mene lähtien reunal" (lähteen 
eli avannon reunalle).

3741. "laps kuoli reunah" (kuoli reunaan,
tukehtui nukkuvien vanhempiensa alle, 
kätkyen alkuperää).

3742. "reunavui lapsi, kuoli emän reunah" 
(tukehtui emän alle, keksintöjen taustalla  
huonot kokemukset).

3743. "silmäd avoi reuzottau" (lapsi katsoo 
silmät avoimina).

3744. "äijän raveni täl vuuvel lapsi" (raveni 
eli voimistui).

3745. "ravenou laps kazvol" (voimistuu 
kasvaessaan, kaikki hyvin).

3746. "älä igävöits enämbi, raviah tullah kodih" 
(raviah eli nopeasti, vanhempiaan ikävöivät 
lapset).

3747. "itköy ravizou lapsi, hambahan kivistäy" 
(hampaiden puhkeaminen).

3748. "lasta nagratti rehizytti, ga nyd itkun 
jällel andoa" (naurusta itkuun).

3749. "ylen roihakko da nagrattsu, moine 
rehvanane on lapsi" (lapsen luonteen 
ihmettelemistä, kehen tulee).

3750. "peäl ei pie regeä ryöhkätä toizel, 
kattsuokseh piäy" (saa räkiä toisen päälle, 
omille tavoille opastaminen).

3751. "regä nägyy, puhtasta nenä" 
(puhista nenä).

3752. "pyhki nenäz riäd" (pyyhi räät, 
siisteyteen opastaminen).

3753. "regäine katso rippuu, otan regäizen eäre" 
(eäre eli pois).

3754. "regäzy lapsi" (räkäisä, tautien oireita).

3755. "laps da vilustui, siid regävyi" (vilustui 
ja räkäytyi).




3756. "mihbo rubied opastamah poigoa" 
(pojan opastaminen, isän vastuulla).

3757. "jo kävelöö ratustoa" (kävelemään 
oppiminen).

3758. "ku rauhaz etto ole, tallakkoa pihal" 
(tallatkaa pihalla, riehuville lapsille).

3759. "lapsi peäsi moate" (maaten eli maata 
vasten, vrt. apinoiden puuta vasten).

3760. "kaksi kertoa kul lämmitettih kylyö nin se 
lapsi siit alko rauhottuo" (kylyssä eli saunassa 
parantaminen).

3761. "kätkydhiihnad mennäh kokkah, kokku 
koltsah, kolts on laez" (hihnakätkyen osia
koltsa=rengas).

3762. "lapsi itkemäh ravahtih" (itkun tarkoitus
=viestiä pahaa oloa, pyytää apua).

3763. "vattsoa kivisteä lapsel" (vatsavaivat,
johtuvat vatsaan laitetusta).

3764. "älä koske kazii, peäst eäre" (päästä kissa 
vapaaksi, pienet lapset ja kotieläimet).

3765. "pidäägo vitsal andoa rapsu" (vitsalla 
uhkaaminen).

3766. "mentie vie razumoittseh igih puuttuhuu" 
(razumoittseh eli järkevöityy vanhetessaan, 
järjen odottajat).

3767. "ei joka sanoa soa vassata vanhemmalla 
ittsies" (saa vastata eli väittää vastaan, 
vrt. uhmaikä).

3768. "laps moamoidah sebeälöö" (sepäilee 
eli halailee emoa, luonnenimi sepe).

3769. "rangizeh ni kärbäne ei ozauvu" (rankinen
=kätkyttä suojaava kangas).

3770. "älgää mengää loitos, uigaa randazes" 
(hyvät neuvot).

3771. "joga kohtah rabelehtoa lapsi, käil opitteloo 
joga kohtaizen" (käsillä opetteleminen).

3772. "laps rahkistuu, ku seizattelet" (rahkistuu 
eli voimistuu, vrt. rahko=kuu).

3773. "elkiä lapset ovissa raittuat" (raittuat
eli ravatko, lämmön suojeleminen).

3774. "hyv on tyynnä tyttölapsi, uro raivona 
parempi" (sanonta).

3775. "elköä pojat rakaikoa" (heitelkö kiviä, 
vrt. rakka=kivinen kohta).

3776. "mikä juuri sillen tenavallen tuli kun 
nua huutaa" (huutojen tunteminen).

3777. "sen talol lapsist oj joka toinej järkikalu 
ja joka toinem pöliä" (järkevät ja pöljät, 
rakkaita kaikki).

3778. "kyllä se oli sitte jörö jä surkia niillel 
lapsille" (jörö ja surkea, huonot piirteet,
vrt. lasten vastakohta).

3779. "samalaine koarnakorva ol häne isseäski 
jot sukuhieha laps tul" (kaarnakorva eli 
huonokuuloinen, periytyvät piirteet).

3780. "sitä yhtä polostahan ne kalttua kaikki 
sisärykset" (sisarukset kiusaavat, omassakin 
elämässä kiusaamista).




3781. nganasanit kutsuvat kätkyttä sanoilla
labsu ja labsy (vrt. lapsi).

3782. nenetsien lastenlauluja (niukubts)
jaetaan kehtolauluihin (unta kutsuttaessa),
ilolauluihin (lasta viihdytettäessä), hassuihin
sanontoihin, kiusoittelulauluihin, kutsuihin 
/ huutoihin ja vanhempien sisarusten 
keksimiin lauluihin (ilie niukubts).

3783. nenetsien sadut opettavat lapsille 
omaa arvomaailmaa ihmeellisille olennoille
(khabitsya, yombo) ja eläinhahmoille
sattuvien kommellusten avulla.

3784. nenetsien leikkeihin kuuluu 
jousella harjotteleminen, metsästyksen
jäljitteleminen ("peuran saalistaminen"),
nukkeleikit (esittävät perheen jäseniä),
noidista kertovat leikit ja eläinten 
käytöstä 
jäljittelevät leikit.

3785. hantit pitävät lukua lasten kanssa
kosketuksiin joutuvista tavaroista
(vaatteista, astioista, säilytetään kodan 
puhtaimmassa paikassa).

3786. nenetsien tuutulauluissa kerrotaan 
lapsen odotuksesta, ylistetään lapsen piirteitä
("pitkäjalkainen") ja hyveitä ("tottelevainen")
ja luetellaan lapseen liittyviä toiveita
(sanat henkilökohtaisia ja onnea toivottavia,
jokaisella lapsella oma laulunsa).


3787. nenetsit imettävät lapsia pitkään 
(jopa 5-vuotiaaksi).

3788. nenetsit antavat lapsille parhaat 
palat jokaisesta ruuasta.

3789. nenetsilasten lempiruokiin kuuluu
kepissä paistettu kala, puolukat, jauhosta 
ja poronverestä paistetut kakut ja leivotut 
oravanmahat.

3790. nenetsiemo laittaa lapsensa kätkyeen 
kekäleen tai hiilen (tulen uskotaan suojaavan 
lasta vahingollisilta hengiltä).

3791. nenetsit pitävät lasta kätkyessä
ensimmäisen vuoden (lapset 
käyttävät 
samaa kätkyttä).

3792. nenetsit laativat uuden kätkyen
vanhan hajotessa tai lapsen kuollessa.

3793. nenetsit laativat kätkyen koivusta
(soikea, tasapohjainen, vöillä varustettu,
isän tai miesten valmistama).

3794. nenetsit koristelevat kätkyen helmin, 
napein ja kankaanpalasin (koristeluun
nähdään paljon vaivaa).

3795. nenetsit peittävät nukkuvan lapsen 
kätkyen nahalla tai kankaalla (suojaa 
valolta ja hyönteisiltä).

3796. nenetsit suojaavat kätkyttä kylmältä
(ympäröidään nahoilla, pitää lapsen
lämpimänä matkatessa).

3797. nenetsit käyttävät lasten vaippoina 
tuohta, koivunpurua (imee kosteutta) ja 
nahkoja.

3798. nenetsitytöt ja pojat käyttävät samoja 
nahkavaatteita.

3799. nenetsit ompelevat lasten vaatteiden 
hihoihin pienet lapaset (sisäpuolelle
ommellaan kelloja, helpottamaan lasten 
liikkeiden seuraamista).

3800. nenetsit ompelevat lasten kesävaatteet
karvattomasta poronnahasta (talvivaatteet
karvallisesta).

3801. nenetsit koristelevat lasten vaatteet 
pyhien eläinten kuvilla ("jäniksen korvat").

3802. nenetsit ompelevat lasten vaatteet 
poronjänteistä punotulla langalla (nahan 
luonnollista muotoa mukaillen, turhia 
saumoja vältellään, saumakohdat vahvistetaan 
kankaanpalasilla tai poron niskakarvoilla).




3803. nenetsinaiset ovat vastuussa lapsista 
5-7 vuotiaiksi asti (vanhemmat pojat 
lähtevät miesten mukaan).

3804. nenetsilasten päivä kuluu kodan 
lähellä leikkiessä ja vanhempia auttaessa 
(lapsille sopivina töinä pidetään polttopuiden,
lumen ja marjojen keräämistä).

3805. nenetsiäidit opettavat tytöilleen
kodanhoitoon, ruuanlaittoon ja vaatteiden 
valmistukseen liittyviä taitoja.

3806. nenetsitytölle annetaan ompelupussi
6-vuotiaana (opettaen pitämään huolta 
neuloistaan, arvokkaita).

3807. nenetsitytöt ompelevat ensimmäisen
ompelupussin isoäidilleen (toisena työnä 
pussi omia taikakaluja varten, 10-vuotiaana 
tyttö osaa ommella vaatteet nukeilleen, 
14-vuotiaana ommella ja korjata aikuisten
vaatteita).

3808. nenetsipojat alkavat seuraamaan
isäänsä 5-vuotiaasta lähtien (oppien 
jäljittelemällä isän ja vanhempien 
veljien töitä).

3809. nenetsipoikien oppimiin töihin 
kuuluu suopungin punominen, veistäminen, 
jalasten ja suksien taivuttaminen ja porojen
käsitteleminen.

3810. nenetsit opettavat lapsille omia hyveitä 
(ystävällisyys, kiitollisuus, kohteliaisuus, 
anteliaisuus, vieraanvaraisuus).

3811. nenetsit kannustavat lapsia hyviin
tapoihin (lainaamaan lelujaan kylään tulleille 
sukulaislapsille, antamaan vastalahjan jos 
saa lahjaksi jotain mieluisaa).

3812. nenetsien elämä perustuu sääntöön 
"kunnioita vanhempiasi, pidä huoli 
nuoremmistasi".

3813. nenetsilapset eivät sano vastaan 
vanhemmilleen (silloinkaan kun nämä 
ovat väärässä).

3814. nenetsit eivät korota ääntään 
lapsilleen.

3815. nenetsit opettavat lapsille kuinka 
luonnossa tulee käyttäytyä (älä kaiva matoja, 
älä pudota lintujen pesiä, älä katko puiden 
oksia, älä roskaa, älä sylje maahan, veteen 
tai tuleen, älä töki maata kepeillä, älä heilu 
metsässä terävien esineiden kanssa).

3816. nenetsit opettavat lapsille väärinä
pidetyt asiat (varastaminen, ahnehtiminen, 
pilkkaaminen, huijaaminen, valehteleminen, 
valittaminen, kerskuminen, pahojen ajatusten 
hautominen, tavaroiden levitteleminen, 
tavaroiden jättäminen metsään).

3817. nenetsilapset eivät saa metelöidä 
aikuisten puhuessa (vieraiden tullessa 
laitetaan ulos leikkimään).

3818. nenetsit välttelevät lasten leikkeihin
puuttumista (terveydelle haitalliset
puuhat estetään, tuolloinkaan lapsia
ei moitita).

3819. nenetsilapset eivät kantele toistensa
tekemisistä (pidetään vastuussa omista 
asioistaan, itsenäisyyteen opettaminen).

3820. nenetsipoikien leikkeihin kuuluu
suopungin heittäminen, rekien yli  
hyppiminen, eläinten jäljitteleminen, 
metsästäjää leikkiminen ja jousella 
ampuminen (ensimmäinen jousi 
7-vuotiaana).




3821. nenetsityttöjen nuket laaditaan
vesilintujen nokista (nuken pää, kuvaa 
lintujen etelästä tuomaa puhtautta ja 
viattomuutta), nahoista ja kirjavista 
kankaankappaleista (eivät muistuta
ihmisiä).

3822. nenetsityttö laatii nukeilleen oman 
kodan, reen, poroja ja kätkyen (uskotaan 
olevan yhteydessä tytön kohtaloon, 
nukkejen elämästä ennustetaan).

3823. nenetsit pystyttävät lapsille pienen 
kodan ison kodan viereen (puretaan 
yöksi).

3824. nenetsit laittavat kätkyeen lahosta 
koivusta laadittua jauhetta (käytetty myös 
kintaissa ja karvakengissä).

3825. hantilapset oppivat vanhempiaan 
seuraamalla (työt, tavat).

3826. hantitytöt opettelevat ompelemaan
5-vuotiaasta lähtien (helmiä ja nukkeja 
ompelemalla).

3827. hantipojat seuraavat isäänsä metsälle 
10-12 vuotiaasta lähtien.

3828. hantit eivät huuda lapsilleen.

3829. nenetsien lastenlauluihin kuuluu
nyukubtsit (äidin tai muun sukulaisen
lapselle sepittämä laulu), vekolabtsit
(huvituslaulut) ja natseky lakhanakot
(lasten sadut).

3830. nenetsit pitävät hiekkaisia rantoja
hyvinä leikkipaikkoina (lapset voivat 
muokata asioita hiekasta, keräillä kiviä,
paljon tekemistä).

3831. "pukyamb komi, yumi sava nyumi,
tonya khonengyo, pyda vadabada, iri 
pydavanda, vanda, Yanakova, manya sava 
nyuva" (minun jalkava, minun hyvä poikani, 
antaa hänen nukkua, koska hän kasvaa, 
poikamme kasvaa ja kuten isoisänsä, 
Yanakosta tulee, kauniista pojastamme, 
nenetsipojan omaa laulua).

3832. nenetsien lastenlauluissa 
puhutaan lapsista yhteisinä (nyuva, 
manya nyuva, syadotakoyeva, meidän
poikamme jolla on kauniit kasvot,
yebtcotakayeva, meidän ketterä
poikamme).

3833. nenetsien lastenlaulut sisältävät
lapsia kuvailevia sanoja (pedavakoyeva
=nopea, notkea, isyakabtadava
=ilkikurinen, mebetov khasavov
=vanttera mies).

3834. nenetsien lastenlaulut sisältävät
omiin tapoihin ohjaamista (nisyand
hevkhy nedov-ov, syonzyand myunya
meyov-ov, älä unohda isäsi ikiaikaisia
tapoja, khibiriyay nyuyuv-ov seyar
ngerungayov-ov, vastaanota tulijat
avoimen sydämen kanssa, savva ilebtc,
tayov-ov, vynday syonzyar tyuyov-ov,
ole onnellinen, rakasta tundraamme).

3835. nenetsien suojeleviin taikoihin
kuuluu linnunmunan vierittäminen
lapsen ihoa pitkin (poistaa kirouksen) 
ja lapsen savustaminen poronkarvoista 
saadulla savulla.

3836. nenetsilasten omia lauluja pidetään
tarujen alkuina (voivat pysyä vähäsanaisina 
(tapahtumisina) tai kertoa isoistakin 
asioista (jolloin muuttuvat ajan kanssa 
haltijalauluiksi).

3837. nenetsien sepittämät omat laulut 
ovat lapsikohtaisia ("osa lasta, lapsen 
tarinaa", samaa laulua ei voida laulaa 
toiselle lapselle).

3838. nenetsit eivät anna vieraiden laulaa 
lapsen omaa laulua (uskotaan olevan 
vahingollista lapselle).

3839. nenetsit käyttävät vaippoina
keitettyä koivun tuohta ja koivun purua 
(poama).

3840. nenetsityttöjen nahkavaatteet
koristellaan kirjavin kangaspalasin
tai poronkarvasommitelmin 
(vuoroin 
vaaleaa ja tummaa karvaa, sidotaan 
helmin koristellulla kangasvyöllä).

3841. nenetsit ompelevat tyttöjen 
päähineitä revonnahasta (koristellaan 
kirjavin nauhoin, takapuolelle nauhoja,
ketjuja ja suojelevia koruja).

3842. nenetsipoikien huput ommellaan
poronnahasta.

3843. nenetsit eivät laske lapsia yksin
veteen.

3844. nenetsit eivät anna lasten heittää
mitään veteen (vettä kaltoin kohtelevien 
uskotaan putoavan "veen haltijan 
silmään").

3845. nenetsien tuutulaulut kuvailevat 
emon tunteita, lapsen luonnetta ja 
lapseen kohdistuvia toiveita (lasta 
verrataan kevääseen, lapsen syntymä 
"sai päivän paistamaan emon 
sydämeen").

3846. nenetsien tuutulaulujen sanat 
voivat muuttua lapsen kasvaessa 
(jokaisella oma laulunsa, äitien ja
isoäitien sepittämiä).

3847. nenetsilapset laittavat irronneet
maitohampaat tuleen (vanhempien
kehotuksesta, Tulen-vanhan-naisen
uskotaan antavan tilalle uudet).




3848. nenetsit kutsuvat lasta sanalla acea
(vrt. asettaa lapsi).

3849. nenetsit kutsuvat hellimistä sanalla njukut 
(vrt. nukuttaa).

3850. nenetsit kutsuvat lasta sanoilla nju ja njuh.

3851. nganasanit kutsuvat lasta sanoilla njua, 
njuo ja nya.

3852. nenetsit kutsuvat kätkyttä sanoilla yebc, 
jebts ja jiepts (y=j, c=ts).

3853, nganasanit kutsuvat kätkyttä sanalla lapsa.

3854. nenetsit kutsuvat suukkoa ja suukottamista 
sanoilla nutsas ja nutsasj (nganasanin nuosisi,
enetsin nuidas).

3855. selkupit kutsuvat suukottamista sanalla 
nitiko.

3856. nenetsit kutsuvat lelua sanoilla sanako 
ja tsanako (vrt. sanka, sanko).

3857. nganasanit kutsuvat lelua sanalla sanni
(vrt. sani, sanna, vrt. saniainen).

3858. nenetsit kutsuvat lasta sanoilla natseki,
naqsykyi ja nacyeki (vrt. natsa, nassikka).

3859. nenetsit kutsuvat poikalasta sanoilla
xasava natseki (xasava=kasava, x=k).

3860. nenetsit kutsuvat tyttölasta sanoilla
ne natseki (ne=nainen).

3861. enetsit kutsuvat lasta sanalla ece 
(vrt. esse, essi, vrt. etsiä).

3862. enetsit kutsuvat lasta sanalla nio
(vrt. nganasanin nya).

3863. nenetsit kutsuvat kasvattamista 
sanoilla wada, wadas ja wadaba (kasvaa
=wadyo, wadyoda).

3864. selkupit kutsuvat kasvamista sanalla 
sociko.

3865. nenetsit kutsuvat omaa lasta sanalla
nyu (vrt. enetsin nio).

3866. nenetsit kutsuvat lapsosta / pentua
sanalla nyukcya (vrt. nyulak=pehmeä,
nyudya=pieni).

3867. nenetsit kutsuvat syöttämistä sanoilla
nawlas, nawla ja nawlampa (syödä=naworcy,
vrt. panna napaan).

3868. enetsit kutsuvat syöttämistä sanalla 
oota (vrt. oottaa).

3869. nenetsit kutsuvat nukkea sanoilla nuxko
ja nuxuko (vrt. nu-xuko, nux-uko, nu-ukke).

3870. nenetsit kutsuvat lelua ja leikkimistä
sanalla syanako (syana=sana).

3871. nenetsit kutsuvat nukkumaan menemistä
sanalla xona (vrt. konahtaa).

3872. nenetsit kutsuvat nukahtamista sanalla 
xonara (xonyo=nukkua, vrt. xon-ara, 
unen haltijat).

3873. enetsit kutsuvat unen näkemistä sanalla 
dudi (vrt. tuutia).

3874. enetsit kutsuvat uneen tuudittamista
sanalla mostago (mostes=maata).

3875. nenetsit kutsuvat opettamista / ohjaamista
sanalla toxolas (vrt. tokko, opastaa=minres).

3876. enetsit kutsuvat lasta sanalla kasa
(vrt. kassa, kaisa).

3877. enetsit kutsuvat lasta sanalla ne
(vrt. neiti, vrt. lapsi=tyttölapsi).

3878. enetsit kutsuvat nukkea sanalla nubuku
(vrt. saamen nub=toinen, tuonpuolinen).

3879. enetsit kutsuvat nukkea sanalla kukla
(vrt. kukastella=leikkiä).

3880. enetsit kutsuvat tyttöä sanalla kati.

3881. enetsit kutsuvat kätkyttä sanalla liicu
(vrt. lissu, liisa).

3882. enetsit kutsuvat nuorukaista / pienokaista
sanalla ibla (vrt. ipana).

3883. enetsit kutsuvat imettämistä sanoilla 
uid ja uina (vrt. uinahtaa).

3884. enetsit sanovat äädu nixita morga miäda
(äiti lapselle hillan antaa, äädu=äiti).

3885. enetsit sanovat kati nubuku-xin sanuko
(tyttö nukella leikkii, kati=tyttö).

3886. enetsit kutsuvat leikkimistä sanoilla
sanko ja sanuku (san-uku, 
vrt. nub-uku
=tuonelan nukke, nuket=sielujen ja 
suojelushenkien sijoja).

3887. selkupit kutsuvat leikkimistä sanoilla 
sontirko (son=san).

3888. enetsit kutsuvat lapsen pesemistä sanalla 
mosu (vrt. moskut).

3889. selkupit kutsuvat poikalasta sanoilla iya
ja iyala (vrt. iu-sielu, vrt. ii, i-si).

3890. selkupit kutsuvat tyttölasta sanalla naela
(vrt. ae-sielu, vrt. n-ai-nen, äi-ti).

3891. selkupit kutsuvat halaamista sanalla
komalko.





3892. "ei pie tsullettoa liddaks, suurendelemah 
opastutah" (tsullettoa=lelliä, suurendelemah
=kiukuttelemaan).

3893. "sielä se lapsi kätkyössä yksinäh paissa 
tsultsettau" (puhelee itsekseen).

3894. "elostau laps tsumeloittav vaikkaine" 
(leikkii itsekseen).

3895. "tsuberoittoa eloistoa laps yksinäh" 
(vrt. ainoa lapsi).

3896. "meän tsubristellahez lapsed vierahan tulduu" 
(menivät piiloon).

3897. "korvah tsuhkuttau" (tsuhkuttaa eli
kuiskaa, lasten elämää).

3898. "tsuihkuttau liedzuttau kätkytty" 
(heiluttaa, keinuttaa).

3899. "kätkytty tsuilai, kai lapsi havatsui" 
(havatsui eli heräsi).

3900. "kätkytty tsuiluttav dallal" (vrt. kädellä).

3901. "laps moate tsukeldih" (arjesta ilon 
ottaminen, vrt. lapsilta oppiminen).

3902. "lapsien kele tsuglettau piäsköimperehyäl" 
(elää kuin pääskyperhe).

3903. "lapset peitoil vai tsugletah" (peitoilla
eli piilosilla).

3904. "lapset tsuksetah veiz, ei kodih tulla"
(lasten kesä).

3905. "lapset tsobrotetah vezikorvois" 
(loiskivat vettä saavissa istuessaan).

3906. "laps elostau tsobrottau" (elostau eli 
leikkii).

3907. "tsorahtih kazvoi täl vuuvel" (tsorahti 
eli venähti, kasvuvuodet).

3908. "pieni toizien tagan tsorhistelieteh, näe ei" 
(kurkottelee, pienin lapsi).

3909. "laps kazvoa tsorhottoa kui veez nouzoo" 
(veestä noustessaan, vesi kasvun antajana).

3910. "niin apeutu itkömäh jotta tsorosenah 
kyynälet juossah" (itkun aika).

3911. "kuzou tsotsottau lapsi" (kusee 
häpeilemättä, luonnonlapset).

3912. "jo tsoutserdoa kui peätsköi"
(jokeltaa kuin pääsky, kimeällä äänellä).

3913. "netse on katso kodikiuruine, 
sit tsoutserdau kai tulduu" (kotikiuruinen, 
puhelias lapsi).

3914. "tsuhettoa korvah" (tsuhettoa eli
kuiskaa, salaisuudet).

3915. "tsuhkeh pietäh keskenäh" (lasten 
elämää).

3916. "tsolujjah lapsed vezilöi" (tsolujjah
eli loiskii, kesä=ilon aikaa).

3917. "tsomatsud ollah tämän akan lapsed kai" 
(somia kaikki).

3918. "mie somennam pikkaraisen tyttäreni" 
(lasten hyväksi tekeminen).

3919. "laps vai elostau tsomberoittau" 
(leikkii itsekseen).

3920. "laps ainoz omas pihas tsomberoittau" 
(oman pihan onni).




3921. "lapset ollah kallehet omuten, ei somuten"
(kallehet eli kalliit, rakkaat).

3922. "lapset tsoberehetah" (näpertelee, 
puuhaa käsillään).

3923. "lapsi käsilläh kukaissella tsopottau" 
(leikkii käsillään, leluista vanhimmat).

3924. "tyttö kazvoi tsohahtih, nuor on vie" 
(nuoruus, kasvun aika).

3925. "jogo laps kävelöy tsokkelehtäy" 
(joko kävelee, tärkeä asia).

3926. "suuri pitkil jalloil soigahuttau juosta, 
a ku pieni tsokid, ei soa jälles kesteä" 
(kestää jälessä, lapsi pienillä jaloillaan).

3927. "lapset ollah tsokkosillah" (piilosta).

3928. "lapsed tsolketetah" (jokeltavat).

3929. "lapset tsilputah toppoa, veitset käiz on" 
(paheksuen, veitsi=aikuisten kalu).

3930. "tsiluu tsiltsettäy laps elostahez"
(vrt. vaatteisiin ommellut kulkuset).

3931. "pagizoo laps tsiltsetteä" (jokeltaa, 
korkealla äänellä).

3932. "laps tsiluloil elostau" (tsiluloil 
eli kulkusilla).

3933. "laps itkemäh tsirahtih" (ilosta 
suruun).

3934. "laps kirgai tsirahtih" (kirkaisi,
surusta iloon).

3935. "deän tsiitti luhtah, do lapsed 
murendellah" (murennellaan luhtia eli 
lätäköitä, lasten syksy).

3936. "ei anna ni tsikahtoakseh meän emändy 
lapsil, liddan kerran lyöy" (lyö lapsia, 
vieraat emännät ja isännät).

3937. "tsilgailou silmii lapsi, jo on jallaz" 
(availee silmiä).

3938. "katso meän laps tsillisteleh, hujjusteleh" 
(hujjustelee eli kainostelee).

3939. "laps tsilkettäy kattsou" (katsoo 
suurin silmin).

3940. "lapsi juoksou, keät levälläh männä 
tsiipottau" (vrt. siivet levällään, 
omat leikit).

3941. "silmät tsiiristi miuh päi" (siiristi 
silmiään, luonnenimi siiri).

3942. "tsievulla tsievutah lapset" (tsievulla
eli keinulla).

3943. "lapset tsiepustellahaze, ripustellahaze 
mistaht ylähän" (riippuvat missä tahtovat, 
ihmisapinat).

3944. "muamalleh kaglaz tsiepusteleh lapsi"
(riippuu emon kaulassa).

3945. "laps tsiepustoateh helmah" (riippuu 
helmassa).

3946. "lapsi keät tsirhalla kävellä tsiihottau"
(tsirhalla eli levällään, vrt. liihottaa).

3947. "lapsii tserediy emä kylyz" (siistii, 
pesee, saunassa).

3948. "tsebi veikil kagloa" (tsebi=halaa, 
veikki=veli, luonnenimi sepi).

3949. "tselaillahez viez lapzed, heng om pallaz 
vedeh" (henki paljas veteen, veen lapset).

3950. "yön laps tseäkkähyi itki" (yöitkut,
oire jostain).




3951. "laps itköy tsiägyy" (itkee kimeällä 
äänellä).

3952. "tseäkähytti last itketti, liennego 
sattannuh" (lieneekö sattunut).

3953. "laps aivin vonguu koz midä, 
tseälittäv emeä" (säälittää emää, 
saa säälimään itseään).

3954. "lapsi latetta hiilellä piirteä tsahertau" 
(hiilet, omia kyniä).

3955. "ei ole ni tsaivoihuttu peäz, meän lapsel 
om peähyt puhtaz" (täitä päässä, pää puhdas,
lasten terveydestä huolehtiminen).

3956. "elkiät trisuot lapset" (trisuot eli 
hotkiko ruokaa).

3957. "looli, looli lapsukkastu, loloi loloi lo oloi" 
(loolilauluja, vrt. joiut).

3958. "mulloi vie pidi toudoih liikuttua" 
(mulloi=viime vuonna, toudoih=kätkyttä).

3959. "toudoid emä sovvattau" (toudoid 
eli kätkyttä).

3960. "last emä toudittau" (vrt. tuudittaa).

3961. "astuu tompiou mejjän tyttö uuzis kengiz" 
(uusien kenkien ilo).

3962. "tok oletto lapsed, etto kuule kieldoa ni 
miittumoa" (kieltoihin kyllästyneet).

3963. "äijäj jo tolkkuittsou" (tolkuitsee 
eli ymmärtää).

3964. "se on lapsi tolkukas, kai ellendää" 
(älykäs, kaiken ymmärtää).

3965. "roih tolkkuo heijän kazvattahuo, 
ku tullah omanenäzet" (tule tolkkua,
omanenäset eli itsekkäät).

3966. "skolaz dolbitah lugietah kniigoi, 
piädy murendetah" (luetetaan kirjoja, 
murennetaan päätä, pakolla opettamisen
seurauksista, lisää ahdistusta ja huolia
ja tuhoaa lapsissa elävän aidon 
oppimishalun).

3967. "emä hos kui tostutteli, vagaili poigoa, 
g ei tostanuhez" (vagaili=tyynnytteli,
puhui järkeä).

3968. "jogahine toivotaksendelou hyvytty 
omil lapsil" (toivoo hyvää lapsilleen).

3969. "lapsed briilutah ylen äjjäl, meidy 
kutsutah" (vrt. kurjet briilutah).

3970. "toas se laps riemuolieteh, yöl andoa 
itkuo" (vrt. yöoloissa jotain vikaa).

3971. "lapset raitetah ovessa ies tuas"
(vrt. ravaavat).

3972. "kyzy tuatalles, midä tuattas sanou" 
(kysy isältäsi, lapset=molempien
vastuulla).

3973. "tyttöizet tippukivyöh kizatah" 
(kivillä kisattu noppapeli).

3974. "kahtel kobral hypitetäh kivyöd, 
sid vastatas selgäimil, ken kai taboau" 
(tapaa=saa kiinni, kivileikkejä).

3975. "tippi näppi, kuni tämä nybläin 
ei hallenne, sini minuu et taboa, sanou 
kudai lähtöy juoksemah tabailuksil ollez" 
(tapailuksil eli hippasilla).

3976. "tippizil lapsed ollah" (tippisillä
eli hippasilla).

3977. "tippii pastetah lapsed" (paistavat
tippiä eli heittävät leipiä).

3978. "hyvin tippii pastoi, kymmene kerdoa 
vedeh koskih" (vrt. veteen osumisesta 
kuuluva ääni).

3979. "tippuizilleh, varamuizilleh tullah 
lapset perttih, a lähtiez juostus kamahtetah" 
(tippuisilleh eli hiipien).

3980. "älä tiputtele ryndähil" (syömään
opettaminen).




3981. "syö tarkembah, älä tiputa" 
(tarkasti syöminen).

3982. "lapset tirsketäh nagretah"
(naurun aika).

3983. "katso vezikartaizez laps vai titottau 
peä ylähän" (istuu vesikartussa).

3984. "midä tiukahtih laps" (tiukahti eli 
vingahti, vrt. tiuku).

3985. "kai tiyterdäy lapsed izäl metsäs tulduu"
(piirittävät isää, kertovat kuulumisia).

3986. "kehe rozin on toa lapsi" (rozin eli 
näköinen).

3987. "miula moamo aina laitto virpavittsoih 
kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä" 
(terveyttä antavat virpavitsat, taikakaluja).

3988. "tillahtis sellälleh lapsud" (tillahti 
eli kellahti, luonnenimi tilla).

3989. "moamah kätkyöh tillahutti, ga magoav 
vai" (tillahutti lapsen kätkyeen).

3990. "katso tilleröittäy jo meän lapsi, 
rubei kävelemäh" (tilleröittää eli kävelee 
vaappuen).

3991. "laps kätkyös tinteröitteä"
(tinteröittää eli kävelee).

3992. "kävelöy tinteröittäy tyttöine"
(luonnenimi tinte).

3993. "astuu tippelöy pieni lapsi"
(tippelöö, vrt. tipsuttaa).

3994. "itköy jotta tuoh on tipahtamassa"
(lapsi itkee kovaa).

3995. "nakroma niin jotta olima tipahtamassa"
(yhessä nauraminen).

3996. "no se on tuo lapsi, jotta kun ruvennou 
itkemäh niin siih ni tikahtau" (tikahtaa 
itkuun).

3997. "tikahtih nagramah" (itkusta 
nauruun).

3998. "pieni lapsi itennän jälgeh tikkau"
(tikkaa, itkun jälkeen). 

3999. "mies oli Kemissä, tienistelöissä, 
a naini oli lapsieh keralla" (isättömyyden 
ajan alkua, äidittömyys alkoi vasta 
myöhemmin).

4000. "mäne poiga, kunne tiedänet, 
kussa voinet peädä syötteä" (omilleen 
ohjaaminen, vanhempien työ tehty).

4001. "lapset teuhatah" (teuhatah 
eli peuhataan).

4002. "lapset hypitäh teusketäh" 
(lasten elämää).

4003. "laps on terävä, kaikkeh on hyväh 
opassettu" (hyvään opastettu,
vrt. pahaan pakotettu).

4004. "terväh opastuu heän ku heän 
bokasta kattsou" (katsoo bokasta eli 
vierestä, omaa oppimista).

4005. "telmiätsie, a tolkuo vähä on" 
(tolkkua eli järkeä).

4006. "lope telmändy, ole hillembä"
(lopeta telmiminen, kaikella aikansa).

4007. "laps helmas tembou" (tempoo
helmasta).

4008. "juokse tereämbi regeh, eiga deäd" 
(tereämbi=nopeammin, eiga=muuten).

4009. "hyvähpäi tehoitteloo, juohatteloo"
(juohattelee hyvään eli omaan).

4010. "lapsiedah hyväh tehoittoa" (tehoittaa 
=kannustaa, vrt. tehota, taikasanastoa).




4011. "lapset teisketäh vorujjah" (teisketäh
=tekevät, vorujjah=telmivät).

4012, "lapset tsokkoh juostih ta tässä koko 
päivä telmettih" (juoksivat sokkoa).

4013. "lapset telmetäh, kai huonehed lekkuo"
(lekkuo eli liikkuu, huone=hirsimökki).

4014. "lapset sissah telmetäh, kai kohtad 
muurin kiänetäh" (muurin eli nurin, 
telmimistä sivusta seuraavat).

4015. "telmäkkeä kylläl, kerdu lapsenn olla" 
(kerta ollaan lapsena, lasten kannalta
ajatteleminen).

4016. "laps kävelöö tassuttoa" (kävelee
tassuttaa, luonnenimi tassu).

4017. "mejjän lapsih ei tartu ni käsky, 
moized ollah kuulemattomad" 
(vrt. aikuisten sanoja kuulemattomat, 
lasten kielellä puhuminen).

4018. "tazalaine puutui uni tän yön moata, 
ei olluh lastu reunaz" (reunas eli vieressä,
vrt. kätkyessä).

4019. "pyzy toizen tazal kezoil olles, 
elä mäne syvemmäl" (kezoil eli uimassa,
hyvät neuvot).

4020. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazal"
(ylettih eli kasvoivat).

4021. "do om peä peän tazal pojjal"
(pää pään tasalla).

4022. "itki pahan tavan iär da i loppih"
(pahan tavan ääreen, itkun tarkoitus
=poistaa pahaa oloa).

4023. "taboa kiessiy lapsi, andau moamalleh 
kerran" (kiessii tapaa, kiukuttelee).

4024. "izän taba hänel on" (isän tapa,
vrt. luonto).

4025. "tsoukoil toinetoista taboallah" 
(tsoukoil eli sokkosilla).

4026. "tabailuksil kizatah lapsed" (tavata
=ottaa kiinni).

4027. "minun sanoa et kuule, ga vie tabavud"
(tabavud=otat kiinni sanoistani, muistat 
sanani).

4028. "astuu taputtelou tyttöine"
(luonnenimi tapu).

4029. "kävelöy taputtelou pienil jalgazil"
(lapsi).

4030. "toas ol lapset tannerrettu" (pihaa, 
tanner=kovaksi kävelty maa).

4031. "astuo tamputtoa laps latetta myö"
(latetta eli lattiaa).

4032. "katso jo astuo tamputtaa" 
(luonnenimi tamppu).

4033. "kävelöy talleroittsou lapsud"
(vrt. tallero, hellimänimet).

4034. "lapsil pidäy kuzel talui, varatah"
(talui=taluttaa, varatah=pelkäävät 
pimeää).

4035. "talujakse mene kylyh lapsien"
(saunaan taluttajaksi).

4036. "vilulla emmä lasta talu" (taluta
saunaan, pakkasella).

4037. "pidää talua lapsi kylyh" (kylyh
eli saunaan, vrt. rantaan).

4038. "pidäy hevol taluo laps skolah, 
lund on äjjy" (oma lumi, vieraat skoulut, 
vrt. luonnollista elämää pahana
pitävät vasurit).

4039. "laps ullos taluta, katso ullostuttau" 
(taluta ulos ulostamaan).

4040. "pidäy suudu pyhkie emän tagahelmah"
(lapsen suuta, vrt. saamen emä=täti).




4041. "lapsi nellinkondomaziin lyudäu latetta 
myöten, i tagaperäziin tulou" (lyytää lattiaa 
myöten, vrt. lyyti).

4042. "lastu tsumittau mäin otsaz regyöl"
(laskee mäkeä, omat koulut).

4043. "lapsed diäl jalloil tsuratah" (luistelee 
jaloilla, vrt. vierailta tuntuvat luistimet).

4044. "tsuuruz lapsed ryveksitäh" (suurus
eli hiekassa).

4045. "tsuurupuolikkaizil olla, yks deäy 
guruttamah, toizet peittoh ymbäri huonuksiz" 
(kuurupiilosilla).

4046. "kätkyt tsuudzahteleh nuoraz"
(suutsahtelee eli keinahtelee).

4047. "kätkyt tsuudzau nuoraz" 
(nuorakätkyt).

4048. "tsuudzuu laps kätkyöz" (suutsuu 
eli keinuu).

4049. "emä lastu tsuudzuttau" 
(kätkyessä).

4050. "tsuvergoitti lapsen kätkyöh moate" 
(tsuvergoitti eli asetti).

4051. "tsähähtih vastah, ei heittynyh" 
(sanoi vastaan, heittynyh=antanut 
periksi).

4052. "viego tsähkättelettöz vastah, 
edg ole eänettäh" (vastaan sanominen,
lapsen itsenäistymistä).

4053. "älä anna lapsel kokonastu leibää, 
kaiken tsändzää" (tsäntsää eli sotkee).

4054. "laps itkuh tsärähtih" (lapsi eli 
pieni lapsi, vrt. tyttölapsi).

4055. "tuilehen pidi hyväm perehem peäl" 
(tuile=mekastus, rähinä).

4056. "tuiletah hypitäh lapsed" (hyppivät,
heiluvat, luonnenimi tuile).

4057. "tuitikaz laps on, tuittivuo konza mih" 
(tuitikas eli oikukas, vrt. tuittupää).

4058. "lapset kos kunnegi tuititahez" 
(oikuttelevat, haluavat mennä).

4059. "heitä duitsendu" (lopeta tuittuilu).

4060. "laps nenga tuittieloo" (tuittuilee, 
luonnenimet tuitti ja tuittu).

4061. "tuitin otti lähtie, opin kieldeä, gä ei 
kuulluh" (otti tuitin, kuullut kieltoa).

4062. "hyvä olet tuittipeä, doga siah lähted" 
(joka sijaan lähdet, harkitsematta).

4063. "tuki loppih tora, izä ku tuli" (tuki
=heti, tora=tappelu, riehuminen).

4064. "tukkuvedoh ollah lapsed" (tukan 
vetoa, vierestä katsominen, leikkeihin 
puuttumista vältellään).

4065. "tukkavui piä lapzel" (pää tukkavui,
vrt. suojelushengen saapuminen).

4066. "pöllässynnästä tulou yönitettäjä" 
(pelästymisestä, uskomusten taustalla 
tietoa).

4067. "toivottih poikah tulovan huimaksi, 
kun poika semmoisie pakasi" (huimaksi
=rohkeaksi, pakasi=puhui).

4068. "izähez on tulluh" (isään
tuleminen).

4069. "emähes tuli poigu" (emään
tuleminen).

4070. "lapset kaikki ruhkat suuhus tunketah"
(ruhkat eli roskat).




4071. "moamo ei tunne armuo omoa poikoa kohti"
(vrt. katuu lapsen saamista).

4072. "laps maguaa, tuol keinuo kaikkeim parahiten"
(keinuu kätkyessä).

4073. "laittih tuohimiättsyy, kivytty pandih sydämeh, 
sid ne helistih sie" (tuohimäätsyä eli palloa, 
lapsen helistimeksi).

4074. "lapsi tupehta kun potakka tarttu keroseh"
(tupehta=tukehtuu, potakka=peruna, 
keroseh=kurkkuun).

4075. "lapsi voibi tupehtuo, umbipäih ku paned"
(pään kattamisesta).

4076. "itkemäh tubrevui lapsi" (itkun aika).

4077. "vie kävellä voi ei, vai tupsahteleh lapsud"
(tupsahtelee nurin).

4078. "laps kävelöö tupselehtoa" (kävelee
tupselehtaa, kaatuilee).

4079. "laps turbuoloo itkemäh" (itkun enteet,
vrt. turpa).

4080. "turu turu lastu pikkarastu" (turulaulut).

4081. "lapsie turuttoa" (hypittää laulaen).

4082. "lastu liikuttau turuttau, laulelou konzu 
midägi" (lapselle laulaminen).

4083. "lapsen tuddai pani kätkyöh" (laski 
liian kovaa, teki vastoin tapoja).

4084. "lasta tudduttoa äijäl, panoo lapsen ailahih"
(tuudittaa liian kovaa, satuttaa lasta).

4085. "lasta liikuttoa tudroaa pahan vallas"
(tekee väärin, pahan olon ottaminen 
lapseen).

4086. "kätkytty tudduttau" (tuuduttaa).

4087. "tuturkoitseh hyvin lapsi, ni käziz ei sua 
pideä" (pyörii, keikkuu).

4088. "pikku Pekka tuturdau kahen kiän pardua" 
(vetää parrasta).

4089. "älä tuturda äjjäl kätkytty, katso laps havaittsuu"
(havaitsuu eli herää, vrt. havahtuu).

4090. "lapsi syöy tuturdau" (syö tuturtaa, 
murentaa lattialle).

4091. "jokahini omoah tuusiu" (tuusii eli huolehtii,
omista lapsistaan).

4092. "miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen pienuttani" 
(tuutilaulut).

4093. "tuudi miun lasta kodvani" (miun lasta,
vrt. meiän).

4094. "laps moate tuudivui" (tuutivui eli nukahti).

4095. "uneh tuudivui lapsi" (kaikki hyvin).

4097. "tätä laulettih aina kul lasta tuuvitettih"
(tuutilaulut).

4098. "lasta kätkyössä tuuvitetah" (kätkyen
tarkoituksesta).

4099. "uneh tuuditti lapsen" (uneen tuudittaminen).

4100. "laps itköö, tuudita" (itkun lopettaja).




4101. "lastu tuudittau liikuttau" (sylissä vai 
kätkyessä, syli vanhempi).

4102. "ota iäre suum piäl kattiet, typehtyy lapsi"
(typehtyy eli tukehtuu).

4103. "neizlapsed tyttilöil elostetah" (tyttilöil 
=nukeilla, elostetah=leikkii).

4104. "lapsed ommellah tarvellah tyttizii"
(tyttisiä eli nukkeja, vrt. sukulaiskansojen
tavat).

4105. "rubiemma tyttizilleh" (tyttisille, 
leikkimään nukeilla).

4106. "heilä oli kolme tyttyö" (tyttöperheet).

4107. "tädä tyttyö myö omana i pijämmä"
(vrt. ottolapset).

4108. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä"
(osa eli kohtalo).

4109. "tyttäriem pereä akat harmavutah"
(huolesta).

4110. "tytärtsurad om muamoil armahembad"
(tyttölapset emoille).

4111. "kätkyön tyvez eläv emä, lähte ni kunn ei"
(elää kätkyen tyvessä, vaalii lastaan).

4112. "lapsenn oli ylen ylbie, a kazvahuo tyyneni"
(luonteen muuttumisesta).

4113. "lapsi on tyyni, ni konzu ei telmä" 
(telmi koskaan, luonnenimi tyyni).

4114. "elgiä salikkua, istukkua tyuneldi"
(telmiville lapsille).

4115. "peipetän kätty, tämä ukko, tämä akku, 
tämä tyyrynlyyrykkäine, tämä piipumpoapukkaine, 
tämä peigoipetti" (peipetän lapsen kättä,
peigoi=peukalo).

4116. "ei siitä ole jygeih töih, sikie se vielä on"
(sikiö eli pieni lapsi).

4117. "työnnyttelieteh meän laps pagizemah" 
(pagizemah eli puhumaan).

4118. "lapsut soudeloittau kävelöy, työnytteleh 
lautsam pardahaizii myö" (ottaa tukea seinistä, 
opettelee kävelemään).

4119. "elä sie työnnytä tyttyö pahal päi" 
(pahaan päin työntäjät, vrt. vieraaseen).

4120. "pahal työnyt älä lastu, hyväl pidäy 
nevvuo" (hyvällä neuvominen).

4121. "kyläh työndelehtäy neitsykkeä emä, 
itse ei kehtoa mennä" (teettää lapsellaan, 
tekee vastoin tapoja).

4122. "lapset ku ollah lattiel, lattien suuruhus 
i huol, a lapset ilmah ku työnnät, ilman 
suuruhus i huol" (huolet kasvavat lasten 
kasvaessa, ilmah=maailmalle).

4123. "kaheksandel työndyy kui lapsi, 
sit skolah pidäy mennä" (pitää mennä, 
vrt. saa mennä, "oppivelvollisuus").

4124. "vielä tättä on kaksi poigua miula" 
(tytön lisäksi, vrt. tytöstä jatkuva naisen 
heimo).

4125. "miul oli tämä poiga vie, kuuzikuuhine"
(kuiden laskeminen).

4126. "siitä heän pojallah sanov, kuin elöä 
tätä ilmoa" (kuinka elää tätä ilmaa, 
vanhempien neuvot).

4127. "kuldaine sulgaine, tule vai tänne, älä itke"
(hellittelysanoja).

4128. "elkiä mänkiä lapset niin täperälle" 
(täpärälle eli reunalle).

4129. "täpsyttäy kävelöy, hillah, pehmiezeh"
(kävelee hiljaa).

4130. "laps perzielleh täpsähtih" (lasten elämää).




4131. "täpyttelöy kävelöy lapsi" (opettelee
kävelemään).

4132. "kämmenii vastai täpytti ilojjez" (taputti 
kämmeniään, lasten ilo, tarttuvaa).

4133. "täpähtih perzielleh lapsi" (lapsi eli 
pieni lapsi).

4135. "tätsytteä kävelöö laps" (tätsyttää
kävelee, horjuen).

4136. "mengeä eäre työ ligoa tätsyttämäz"
(ligoa eli kuraa, kevät vai syksy).

4137. "vail lapsiel lapsie siinä hulasi pertti 
täytenä" (lapset ja lapsien lapset).

4138. "sinuo pideä täyvel kielel käskie, 
sie et puolel kielel käskyö usso" (vieras 
käskeminen, oma itsenäisyys).

4139. "täyzi pölkky olet kuin tuoda matkoa 
ed ozoa" (vrt. opetin matkan huonosti).

4140. "täyzin tozin lähen, elä kogo kiellä"
(kieltämisen turhuudesta, laittaa
kapinoimaan).

4141. "kazvav poiga täyeksi mieheksi"
(pojasta mieheksi).

4142. "olima vielä pienie jotta emmä olluv vielä 
täysikäsie" (lapsuusmuistot).

4143. "revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel 
täytteä" (sobii eli vaatteita, lasten hulluutta).

4144. "täytyy itkömäh" (lapsi).

4145. "suun töläi poig emäl" (sanoi pahasti
emälle, teki vastoin tapoja).

4146. "lumeh tömsähtih hyppäi" (lasten 
lumi).

4147. "lapset tölmetäh" (telmivät).

4148. "laps oksendi yöl, kaiken tilan töläi"
(töläi eli sottasi).

4149. "töbelöjjäh tanderel lapsed" (lasten 
tanner).

4150. "lapsut töppelehtäy" (töppelehtää 
eli ryömii).

4151. "vies töbretäh lapsed" (veen lapset).

4152. "lumez lapset töbriköjjäh" (lumen 
lapset).

4153. "peskuzel lapsed töbriköjjäh lämmäzez"
(peskusel eli hiekassa, omia opettajia).

4154. "lumes töpsiy" (töpsii eli tepsuttaa,
vrt. töppöset).

4155. "lapsed lumes töpsetäh" (vrt. sisään
pakottaminen, luonnotonta).

4156. "töpsähtih langei lapsud, vuota nostan"
(langei eli kaatui, nostan ylös).

4157. "lumeh langeni töpsähtih" (pehmeä
lumi, luotu lasten kaatuiltavaksi).

4158. "elä töhreä doga kohtua" (töhri noella, 
vrt. piirtämään kannustaminen).

4159. "lapsi tötteröittäy perzielleh lattiel"
(liikkuu perseellään).

4160. "kätkyäz vai tötteröittäy tötön kele"
(töttö=tutti, syöttösarvi).

4161. "töttö suuz magoau lapsi" (oudoksuen, 
myöhäistä alkuperää).




4162. "kun kiellettih niin sitä uhemmin rupesi 
telmämäh" (vrt. uhmaikä, tietoisuus
=vapauden kaipuu).

4163. "uhkevui itkemäh" (lapsi).

4164. "uhkiesti kazvoa lapsi" (uhkeasti eli 
hyvästi, nopeasti).

4165. "opastima lapsie uimah" (vrt. omituiset 
uimakoulut, vastakohtia).

4166. "älgää mengää loitos, uigaa randazes"
(hyvät neuvot).

4167. "uinoteksez ei tulluh tolkuu, laps järgieh 
havaitsui" (havaitsui eli heräsi).

4168. "uinota laps" (nukuta).

4169. "lastu bajjuttau, uinottau kätkyöh"
(paijuttaa eli tuudittaa).

4170. "terväh uinotui lapsi" (uinotui eli 
nukahti).

4171. "laps terväh uinuohtoa" (terväh eli 
nopeasti).

4172. "lapsi uinuoldau muata" (uinuu
maaten, kaikki hyvin).

4173. "laps oli uinoamizilleh, ga lomizemah 
ruvettih" (lomizemah eli metelöimään).

4174. "randah uiji, ku moah käet täydyö" 
(ui käsipohjaa, täytyy=ylettää).

4175. "lapsed ujjetah randaizel" (rannassa 
pysytteleminen).

4176. "ukkoa veikkie" (anna suukko 
veljelle).

4177. "kodih ku tulen, sit sebiälöy 
ukkualou minuu" (halaa ja suukottaa, 
lapsen rakkaus, aidointa).

4178. "pöppö tulou, uga tulou" (pöppö 
eli uka, möröstä).

4179. "uga kuin kävelöu, lapset pagoh 
hypätäh" (ukalla pelotteleminen, 
vrt. karhulla, tarkoitus estää lapsia 
menemästä liian kauas metsään).

4180. "ämmö ta ukki piettih hyvänä" 
(isovanhempien luona käyminen).

4181. "ulahtaahan koira penduodah, 
ammuin ihmin omua lasta" (ammoin 
ihminen lastaan, sanallista kieltä 
vanhempi äännekieli).

4182. "ulahteli, muga itki" (lapsi).

4183. "ulahteleh itkuu" (ulahtelee,
luonnenimi ulla).

4184. "lapset itetäh ulatah" (itkun aika).

4185. "ulevui itkemäh" (lapsi).

4186. "heitä ulizendu, midä tyhdää ulizet"
(tyhjästä itkeminen, vrt. jostain mitä
aikuinen ei ymmärrä).

4187. "älä ulizuta lastu" (ulisuta eli itketä 
turhaan, tapojen vastaista).

4188. "pideä lapsie ullos käytteä" (käyttää 
ulkona).

4189. "lastu pidäv ullos käytteä, kuzel"
(kusella käyttäminen, vrt. kuusen alla).

4190. "kävytä ulloz lapsi" (käytä ulos,
vrt. ulostamassa).




4191. "laps ullos taluta, katso ullostuttau"
(taluta ulos, ulostamaan).

4192. "laps ulvov itköy" (itkee kovaa,
vrt. kutsuu susia).

4193. "juur umbipäih ei pie panna, läpehtyy" 
(kattaa lapsen päätä, vrt. läkähtyy).

4194. "lapset kizatah umbitsoukoile"
(tsokkosia, piilosta).

4195. "unehin on laps" (unehinen).

4196. "unehizet silmäd" (lapsella).

4197. "ei voi ni peädä kandoa, unevui"
(pää nuokahti).

4198. "unta etsil lapsella" (unen etsiminen).

4199. "lapsi on unillah" (unillah eli
nukahtamassa).

4200. "unilleh on, kai piä kukistui" (kukistui 
eli nuokahti, vrt. kukat).

4201. "uniheiny" (pitkä maata pitkin kasvava 
heinä, laitettiin lapsen patjaan).

4202. "unnundalleh on lapsi, liikuta vähäine"
(nukahtamaisillaan, luonnenimi unu).

4203. "unnuksem poroitti" (poroitti eli
kadotti unen).

4204. "unnuksih meni lapsi" (vrt. uinuksiin).

4205. "elä virka midä, anna unduo" (unduo 
eli nukahtaa, vrt. unto).

4206. "magei unoin on lapsel" (makea uni, 
vrt. unoi=unenhaltija).

4207. "laps undui, pane kätkyöh" (undui eli 
tuli uniseksi).

4208. "unud on lapsel" (alkaa nukahtaa).

4209. "nuoruz da uravuz joga tytöl yhtemmoine"
(uravus eli hulluus, vrt. murrosikä).

4210. "tämä poiga on urhakka" (urhea, 
reipas).

4211. "laps itköv urizou" (itkee urisee,
itkujen tunteminen).

4212. "veissä urkkii puoskat kaloi" (urkkii
=etsii, puoskat=lapset).

4213. "se on katso meän uraihud pieni" 
(uraihud eli hupsu).

4214. "älä sinä uskottele händy tyhjeä" 
(uskottele tyhjään, vrt. anna löytää oma 
totuutensa).

4215. "utsisteela opastaa lapsie" 
(utsisteela eli opettaja, opastaa rahasta 
vieraaseen elämään).

4216. "utsiitel panou seizomah tsuppuh, 
kudai ei malta urokkoa lugie" (panee 
nurkkaan seisomaan, urakka=läksy, 
pakottamiseen perustunut lukemaan 
opettaminen).

4217. "paha on utsiitel, lapsii lyöv äjjäl" 
(opettaja lyö lapsia, skoulujen sairaasta 
alkuperästä).

4218. "utsiitelskoi seminaari oli linnaz" 
(opettajien seminaari kaupungissa,
vieraiden asioiden tulosuunnasta).

4219. "älä sinä minuu utsi, minä itse tijjän"
(itse tiedän, oman oppimisen luonteesta,
skoulujen vastakohtaa).

4220. "lapsii vahingoitseh, äijäl kyläs kävelläh"
(lapsia vahingoittavat kylät, nykyiset 
kaupungit).




4221. "miekö työntäsin tyttäreni moa ilman 
rantoa vahlaittseutumah" (vieraiden armoille,
omien puolta pitäminen).

4222. "mie vaim baipatan pikku Pekkua, 
kun kirguu" (paipatan eli tuuditan).

4223. "nellästä hiihnasta vain yöt heiluttele" 
(kätkyen hihnasta, lasta).

4224. "pane vain lapsi baijuh da ana vaim maguau"
(baijuh eli kätkyeen).

4225. "min i telmi ga vaibui viimizel" (telmi
ja vaipui, nukahti).

4226. "lapsi yskäh vaibui" (yskäh eli syliin).

4227. "onko lasta kätkyössä, lasta pientä 
pieluksilla, vakahaista voatteuksilla" 
(kyselee uni eli unenhaltija).

4228. "vakahaized lapset" (sylilapset).

4229. "vagahastandu heitä, om mielen aigu 
sinullez" (vagahastandu eli rauhoittele 
lapsia).

4230. "annahan aikah telmäy kä vakautuu"
(aikansa telmii, vakautuu=rauhottuu).

4231. "hyvä poiga lienöy ku vähäzen vagauduu"
(vakautumisen odottajat).

4232. "älä säikähytä lastu, pie vagavah"
(vagavah eli vakaasti).

4233. "vagavaizeh aja mäiz, älä työnä tozieh"
(tozieh eli tosissaan, terveelliseen
elämään opastaminen).

4234. "vagavatoi lapsi, ainoz itköy"
(vakavaton, itkeväinen).

4235. "ei kuuldu vagavuo" (vagavuo eli
varoitusta).

4236. "ei kuundele, ei tartu vagavo ni mih"
(itsepäiset lapset, kieltoihin kyllästyneet,
vapautta kaipaavat).

4237. "itköy, jottei voi vakauttoa" 
(vakauttaa eli tyynnyttää).

4238. "lapsie vagavuta" (tyynnytä,
rauhoita).

4239. "vakkaizem murendi laps elostajez"
(elostajez eli leikkiessä, itse tehtyjä
=arvokkaita).

4240. "laps vierastoa, vakkinazeks kattsoo omoa"
(vakkinazeks eli vieraaksi).

4241. "vagoiz ollah lapsed" (vattuja 
poimimassa, vrt. vakka).

4242. "vakota lapsie, kun ei vedeh männä" 
(vakota eli varoita).

4243. "vakussat vakussat da unahetah" 
(lapset, unohtavat varoitukset).

4244. "vakustetah lapsia" (varoitetaan 
vaaroista, vrt. vakuuttaa).

4245. "vakustinhäi minä sinuu hienol jiäl 
menemäs" (hienol eli ohuelle jäälle).

4246. "hyväh päi vakusti tytärdy" (hyvään 
eli omaan päin).

4247. "käypi eläviä vettä ta valelou pojan" 
(elävää vettä, vrt. lähdevettä, virtaavaa 
vettä, taikojen tekemistä).

4248. "elä ite ilman syyttä, elä vaivatta valita"
(itkevälle lapselle).

4249. "tolk on aiga valgei lapsi" (valkea eli 
kalpea, tautien oireita).

4250. "valgiain on hibjaine lapsuol" (valkea 
hipiä eli iho).




4251. "lapsi vallalline, ei kundele" 
(vallallinen eli vallaton).

4252. "naittsoo ni vageiduu, poigana ylen 
on vallalline" (vakautuu naidessaan, 
vallattomat pojat).

4253. "lapset vallotetah, tsuajuo tahotah"
(tsuajuo eli omaa teetä, tsua-juo).

4254. "lapsed jiädih mieron valdah" (mieron 
eli kylän armoille, vrt. tielle).

4255. "lapsed vallotoitsetto, heittäkkeä"
(heittäkkeä eli lopettakaa).

4256. "lapsi vallatoitsou" (vallatoitsee,
riehuu, mekastaa).

4257. "lapsi on ylen vallatoi" (ylen eli liian).

4258. "sie annoit lapsella vallan, sentäh i baluittsou"
(lapselle vallan, paheksuen=tapojen vastaista).

4259. "pojjan työndi omale vallal elämäh" (isä,
vrt. liian nuorena).

4260. "niiz on valdazuz vigoa lapsiz" (valdasus 
eli vallattomuus).

4261. "valdavuksiz on nuorizod, ei kuulta ni kenen 
sanoa" (nuorisot eli nuoret).

4262. "lapsed valdavutah vai skolah kävvez" 
(vrt. istumaan pakottaminen, huonojen 
tapojen tarttuminen).

4263. "valveil magain lapsen ker kaiken yön, 
väliz uinuolin" (uinuolin eli nukahtelin,
lapsen keralla valvominen).

4264. "vanhemban sana ei kuulu sih lapseh"
(sana ei kuulu, mitä tehdä).

4265. "vanhembad omale lapsel ei tahtota pahuttu"
(hyvän toivominen).

4266. "lapsi vankuu" (vankuu eli parkuu).

4267. "lapsi vanguo viluo värvätteä" (vankuu 
vilusta, vrt. värjöttelee).

4268. "vanguttelou lapsii, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).

4269. "elä toista vanguta" (vanguta eli kiusaa).

4270. "älä vanguta lastu" (tapojen vastaista).

4271. "nännie vannoau" (imee).

4272. "imöö vannoau" (nänniä lapsi).

4273. "jogo laps kävelöö - jo vapattoa hillakkazeh"
(vapattaa eli kävelee horjuen).

4274. "kävelöv vapattau jo lapsi meän"
(meän lapsi).

4275. "hopieset hiihnat notku, vaskini kätyt vapetti"
(tarujen kieli).

4276. "laps vabevui kävelemäh" (vapevui
kävelemään, luonnenimi vape).

4277. "astuv vapittav ylen näbieh lyhyizil askelil"
(vapittaa lyhyillä askelilla).

4278. "varazeni, elä ite" (hellittelysanoja).

4279. "lastu varaitan, pöppö tulou" (pöppö 
eli mörkö, vrt. pöppö=karhu).

4280. "älä varraita lapsii, pöllästytäh" (varaita 
eli pelottele).




4281. "lapsed on minun varaz, katsottavannu"
(varassa eli vastuullani).

4282. "kui pienennä neäriteldih, sit sidä varoaa 
ijän kaiken" (näärittää=kiusata, pilkata).

4283. "meilä ennein varautettih lapsija kuutomalla"
(varautettih eli peloteltiin, vrt. pimeällä).

4284. "varautettih mium pienenä ollessa, 
jotta ei pie männä järveh, Vetehini ottau" 
(veestä varottaminen).

4285. "lastu ku varavutettih, sanottih pöpöi tulou"
(pöpöi eli mörkö, henkiolento).

4286. "last älä varavuta" (pelottele).

4287. "varautit lastu, ga ni lähäl ei targia tulla"
(targia eli uskalla).

4288. "kengätä käveltes jallat halgeiltih lapsil 
varoin varbahile" (variksen varpaille).

4289. "ämmö varotti meitä" (ämmö eli isoäiti,
vrt. neuvoi).

4290. "varoita pahois dielolois mis nähned 
k on häi vie nuori" (varoita poikaani
pahoista asioista, luvan antaminen).

4291. "varbahaizillah astuu" (lapsi).

4292. "kävelkää varbahazilleh, sid ei kuulu"
(varpasillaan käveleminen).

4293. "varbahuzillah hipsii" (omat leikit).

4294. "kul lapset varbeuvutah, lieu meilä abuo"
(varbeuvutah eli kasvaa, vrt. varpu,
puihin vertaaminen).

4295. "lapsed pangoa vardeh minun sana"
(pankaa varteen, muistakaa).

4296. "lapsie vardeitse vedeh mänemäs"
(vrt. vartioi).

4297. "vardivol ollah lapsed, ei niidä loitos työnä"
(vartiolla eli lähellä).

4298. "kazvandan varuz dätä sobah" (sobah
eli vaatteeseen, kasvuvara).

4299. "suu on turvalleh, itkemäh varusteleh"
(itkun enteitä).

4300. "noilla soavuilla sanoilla, vanhemman 
varustamilla" (vanhemmilta saadut sanat).

4301. "häi puhtahad vuattied varusti mollembil"
(lapsilleen, puhtaat vaatteet).

4302. "meitä pojankurikkoja oli monta sielä pihalla 
vassassa" (lapsuusmuistot).

4303. "se on ilkie kul lapsi sanou vanhemmilla 
vastah" (tapojen vastaista).

4304. "älä pane vastah minul, älä vastukaroi pie"
(pidä vastakaroja, vrt. vastakarva, 
karun heimon kieltä).

4305. "pitäy vassata kun kysytäh" (omille 
tavoille opastaminen).

4306. "elkiä lapset ruhkauttuat pirttie kun vasta 
pyyhin" (ruhkauttuat eli sotkeko).

4307. "älä lastu vatkaa, piä putilleh" (putilleh 
eli kunnolla).

4308. "vadrakko lapsi do voibi peän kandoa itsekseh"
(kantaa pään, kasvuvaiheita).

4309. "a kodih voibi dätteä, laps on vadrastunnuh,
vuozis kolmiz on do" (vuosissa kolmissa).

4310. "jo vadrastui lapsi" (vahvistui).




4311. "laps vadristui, ga paremban om pessä jo"
(voimistui, parempi pestä).

4312. "vadzahtih lapsi, sattoihez" (parahti, 
sattui).

4313. "vadzaitad lasta, ed azeta" (vatsaitat
eli itketät).

4314. "vatsanvaivu on lapsez" (vrt. kipu).

4315. "lapsi vadzajaa" (ääntelee, itkee).

4316. "laps midä vadzizou, ei ole tervehyttä"
(vaikertelee, aika tehdä jotain).

4317. "vadzizuttau lastu, ei anna nännii"
(itkettää, tekee vastoin tapoja).

4318. "izän vattsa on kovembi kui emän vattsa"
(vatsa eli sydän).

4319. "emän vatts on lapseh, lapsen vatts on kiveh 
da kandoh" (kiveen ja kantoon, leluihin).

4320. "lapsed vatulitahez durmel" (telmivät
nurmella).

4321. "hyvin vadvoau nännii, imöy lapsi"
(vatvaa nänniä, vrt. vatvoa).

4322. "tämä on jo vauras lapsi" (kookas, 
voimakas, vaurastua=kasvaa).

4323. "veikki tuli kodih" (veli).

4324. "moamo, veikki minuu löi" (veli löi, 
äiti=omia oikeuden jakajia).

4325. "miul oli nellä veikkuo" (veikkoa eli
vanhempaa veljeä).

4326. "se miuv veikko rupieu milma auttamah"
(omien auttaminen).

4327. "se om minun veikoi hyvä" (hyvät veikot).

4328. "mene vedele regyöz lastu" (vetele reessä, 
lasten iloksi tekeminen).

4329. "kehtoav i lastu vedellä käiz doga sijah"
(vedellä kädestä, pakolla).

4330. "elä veätä händä pahah" (veätä eli 
johdata).

4331. "älä pahah veätä lapsii" (pahaan eli 
vieraaseen elämään, vrt. pelkkää vierasta
opettavat skoulut).

4332. "lapsed loajitah venkad peäh" (venkat 
eli seppeleet).

4333. "vönähytti lapsen kätkyöh, vähäist ei jallas 
pidänyh" (jallas eli jalkeilla).

4334. "mängeä verekseh vihmah lapset, 
pallahim peälöin, ehki kazvatto da kohenetto" 
(kevät sateeseen ohjaaminen).

4335. "itkiekkäh terveht itkemisty, verevembi roih"
(itkeköön, tervettä itkua).

4336. "verkekkeä lapsed" (hidastakaa,
vrt. verkkainen).

4337. "vezisuu k on lapsi, sit pidäy suudu pyhkie 
emän tagahelmal" (vesisuu eli kuolaava).

4338. "käiz vedäy lastu" (vetää kädestä,
vasten tahtoaan).

4339. "ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse"
(laulettiin lasta pestäessä).

4340. "päivän on tuo lapsi pihalla juossut ta niin 
ov vaiput, jotta tuoh lattiella moate veähertih" 
(veähertih eli käpertyi).




4341. "heitä toizen vääritändy, sih dieloh itse 
oled vääry" (heitä=lopeta, vääritändy=syyttäminen, 
dieloh=asiaan).

4342. "yhten veäryöd oletto, yhtenytyi toraitto"
(yhtä väärässä, tappeleville lapsille).

4343. "veätskäy laps, ei ole terveh" (väätskää 
eli kitisee).

4344. "laps itkuh veätskähtih" (itsekseen,
ilman syytä).

4345. "lapsi astuo viätöstäy" (väätöstää eli 
vaatostaa).

4346. "miul oli tämä poiga, kuuzikuuhine"
(kuun ikä, alle vuoden vanhasta).

4347. "ni kedä ei katso sanojez, vie izäl, emäl 
sanou" (sanoo vastaan, tapojen vastaista).

4348. "mie silloiv vielä olim pieni, vaim muissan 
hyvin" (lapsuusmuistot).

4349. "vieno eänini" (luonnenimi vieno).

4350. "laps itköy, ei azetu, vienvaivu on hänel"
(veen vaiva, jano).

4351. "laps kätkyös peälitsi rannaz viebrehtyi"
(vierähti, kätkyen reunan yli).

4352. "laps on ylen rakaz nännih, kui vieraitannen 
hänen" (vieroitan nännistä).

4353. "vierastandan heitäd, vai ku vadrastunned"
(heität eli lopetat, vierastamisen).

4354. "vierastustu tsuppuh pajetah lapsed"
(tsuppuh eli nurkkaan).

4355. "laps siuda vierastau" (outoa ihmistä).

4356. "laps vierastoa, ei mäne yskäh" (yskäh 
eli syliin).

4357. "lapsed vierassetah" (luonnollista 
käyttäytymistä, vrt. eläimet).

4358. "tyttö kulu vierastaa omua tädie"
(omaa tätiä, vrt. harvoin nähtyä).

4359. "laps vierastui, kodvazil va en olluh kois"
(hetkeä elävät lapset, päivä=pitkä aika).

4360. "vieravui nänniz laps" (vieraantui
nännistä).

4361. "lapsi kätkyöz vieravui" (vieraantui
kätkyestä).

4362. "vieravutandu on lapsen, kai on ryndähät 
kibied" (ryndähät eli rinnat).

4363. "lapsen nänniz vieravutti" (vieroitti
nännistä).

4364. "pidää lapsi vierauttaa, voibi nännittä 
tulla toimeh" (nännitön elämä).

4365. "vieravutuzaigu on, do on kaksi vuottu"
(imetetty, kaksi vuotta).

4366. "laps lattiel viereksie" (lasten lattia).

4367. "lumikulii vieretelläh lapsed" (lumikuulia,
vrt. kuu-la).

4368. "päiväd vierettelimmöz lammiz lapsed"
(pulasimme lammissa, kesällä).

4369. "lapsi lattiel vieretteleh" (vierii, pyörii 
lattialla).

4370. "nagrau hyvin riemoileh" (riemuilee,
vrt. remo, remu, rimo, rimu).




4371. "laps emeä vieruittsou, ei deä emäz ni kunne" 
(vieruitsee eli seuraa, ei jää emästä).

4372. "se on ajjan vietoz, k on lapsi" (ajan vietos, 
vie ajan).

4373. "käiz viettäy lastu" (vetää kädestä
vrt. pakolla).

4374. "älä nuordu ni kos pahah vietä" (pahaan 
eli vieraaseen elämään).

4375. "lapsih vihoa ajau" (ajaa vihaa lapsiin, 
tekee vastoin tapoja).

4376. "lapsieh vihjoau hyvällä työllä" (vihjaa 
eli neuvoo, tekemällä itse).

4377. "katsohai lapset uudeh vihmah, mängeä 
pallahim peälöin, ehki kazvatto da kohenetto" 
(uuteen vihmaan, kevätsateeeseen).

4378. "ei pie neuvuo, itse i nägöö" (itse näkee, 
itsenäisyyteen kannustaminen).

4379. "vihmeröityi, vähäzen kui kazvoi" 
(vilkastui, luonteen muuttuminen).

4380. "lapsel neärävözie vihoistoa" (näärävöisiä 
eli nivusia, hautuvat paikat).

4381. "vie poijad mettsäh" (omaan 
opastaminen).

4382. "viimi vuodena itse loadi" (poika reen, 
omaan tahtiin oppiminen).

4383. "leikkaa lapsel viibaloine" (lasten 
annokset).

4384. "syös tämä viibaloine, sit kazvad"
(lapsien ruokkiminen).

4385. "min lapsi kazvaa, sen viizastuu"
(viisastuu kasvaessaan, vrt. omituinen 
pakolla opettaminen).

4386. "viidal on emäh tytär" (viidalla emään,
tulee emäänsä, vrt. viitametsä).

4387. "viidalleh on velleh jyttyz" (tulee veljeensä, 
jyty=tapa).

4388. "laps lattiel vikeldeleh" (vikeltelee eli 
pyöriskelee).

4389. "vikeldih laps kätkyöz eäre" (eäre eli pois, 
vrt. vikeltää).

4390. "ta aina siitä sieltä teäteä sitä vilkasima 
kattsuo, kun se oli meistä hyvä" (vilkaisimme 
enoa, lapset pöydässä).

4391. "laps vilkisteä uksen ravoz" (vilkisteä
=kurkistaa, uksen=oven).

4392. "salbamon tagan vilpistellähez lapsed, 
perttih ei tulla vierahan aigah" (vilpistelevät
eli piileskelevät).

4393. "viltsisteleh, ylen niuhah syöy" (laittaa 
vastaan, vrt. hylkii ruokaa).

4394. "vilud on käid, last ei sua ottoa" 
(ottaa kylmiin käsiin).

4395. "vilu on lapsii vaste" (vilu eli kova, 
vrt. vasten tahtoaan vanhemmaksi joutunut).

4396. "laps on viluni pihal tulduo" (oman 
pihan tärkeydestä, vrt. lasten vastaiset 
kerrostalot).

4397. "mi viluhine olet" (terveydestä 
huolehtiminen).

4398. "hypi dai leku, viluhizelda näytät"
(hypi ja liiku, hyvät neuvot).

4399. "laps kylmi da vilustui, siid regävyi"
(hyvien neuvojen puute).

4400. "vilustuttele lapsel koassoa" (koassoa
eli puuroa).




4401. "lapsed metsäz vilvetetäh" (viiletetään,
metsä=omia opettajia).

4402. "lapset peittoh mentih" (peittoh eli 
piiloon).

4403. "laps vinahtih itkemäh, mäne liikuta"
(liikuta kätkyttä).

4404. "laps vinajoa" (vinisee, vinkuu).

4405. "laps itköö vinizöö" (paha olla,
kaipaa jotain).

4406. "lasta vinizytti itketti, ei azettanuh"
(paheksuen).

4407. "vingutsu lapsi" (vinkuva, valittava).

4408. "kävelöö vinturdoa lapsi" (kaatuilee,
opettelee kävelemään).

4409. "vipsetäh lapsed ielleh därilleh" 
(lasten elämää).

4410. "lapsen liikutettava vibu" (kätkyessä).

4411. "kätkyön vibu" (vipukätkyet).

4412. "vibu kätyttä riputetah" (ripustetaan 
kattoon).

4413. "lapsen liikutuzvibu" (kätkyessä).

4414. "leppeissä vibuzissa lekutteliin" 
(leppeissä vipusissa, vrt. leppäisissä).

4415. "vibukätkyt hynnyy, orzikätkyd ei hynny"
(vipu ja orsikätkyet).

4416. "lapsii ainoz virkahteleh emä" 
(virkahteleh eli kutsuu).

4417. "virmei lapsi" (pirteä, vrt. virma).

4418. "on jo virmiembäine, jo nagrau" 
(kipeänä ollut lapsi).

4419. "virnistelöö laps itkemäh" (itkun 
enteet).

4420. "no sitä siitä virotettih virotettih ta soatih 
se kuitenki henkih" (metsään eksynyt tyttö, 
vrt. peikoista kertovat sadut, tarkoitus pitää 
lapset kodin lähellä).

4421. "lapsi virtyi, nuutsakk on, haikostuttau"
(nuutsakka eli nuutunut, haukottelee,
tautien oireita).

4422. "voib i viroa, ykskai uni ei lähte" (voi 
virua, uni ei lähde, vrt. tajuton).

4423. "ei piä viskellä kivii, puuttuu toizel pääh"
(omille tavoille opastaminen).

4424. "heittäkkeä kivilöin viskutes" (kivien 
viskominen, vrt. kaiken hauskan kieltäneet).

4425. "vidmi" (kankainen kätkyt).

4426. "itköö vidzajoa lapsi" (vitsajaa, vikisee).

4427. "vidzevyi lapsi, ei ole tervehyizilleh"
(äänien tunteminen).

4428. "laps vidzizöö itköö" (nälkää vai vaivaa).

4429. "lapsen vitskahutti, muata pani syömättäh"
(teki vastoin tapoja).

4430. "laps on vidzulleh, voi ei"  (vikisee, kitisee, 
voi=voi hyvin).




4431. "poiga toattov viboav" (vipoaa eli
tulee isäänsä).

4432. "päivät suat vuahkaissa lapsijoukon kera"
(vuahkaissa eli ponnistella).

4433. "yksiz vatsoiz voalitut" (yksistä vatsoista, 
vrt. kaksoset).

4434. "minne hädä olloo, vasta syyvä annoin"
(monet hädät).

4435. "voabeloittoa kävelöö jo lapsi" 
(kävelee vaappuen).

4436. "laps kävelöö voapeldoa" (kävelee 
vaapeltaa).

4437. "laps vuappevui yhtelläh kävelemäh"
(tärkeänä pidetty hetki).

4438. "miepä se tuutin turvakseni, voaputtelen 
varoikseni" (tuutilaulut).

4439. "kun hampahikse jos tuotih voatetta niin 
siitä loajittih lapsella voatetta" (hampahikse eli 
hammaslahjoiksi, voate=kangas).

4440. "a sie vuatties kai revittelet" (revit 
kaikki vaatteesi).

4441. "en voinut muata yöllä kun lapsi kätkyössä 
vuatskahteli" (lapsen ehdoilla eläminen).

4442. "kyllä se on tuo lapsi semmoini voatsku, 
jotta ei pitkie unie moata" (voatsku eli helposti 
heräävä).

4443. "se on semmoini voatsku, jotta ysässä 
vain pitäis kannella" (ysässä eli sylissä).

4444. "ei se tuo lapsi ole terveh kun yöt ni päivät 
voatskuu" (äänien tunteminen).

4445. "mitä häntä tuota pienempeäh kaikittsi 
voatskuttau" (ääntelyttää, pienempää lasta).

4446. "kätkytty vuatskuttau" (heiluttaa).

4447. "min suuri lapsi vuodehizeks lapseks"
(vuotehiseksi eli vuoden vanhaksi).

4448. "a sanottih lapsilla sielä kiukoallaki, 
kun ken ei voinun" (voinun eli voinut hyvin,
parantava loitsu).

4449. "lapsed voimii opitah" (opitaan voimia, 
vrt. mitellään).

4450. "voimakuz on yhtemmoine heil" 
(yhtä voimakkaita).

4451. "voittaen ollah yhen suuruot" (lapset, 
yhenlaisuuden korostaminen).

4452. "laps yön vokkelehti, ei moannuh" 
(kesäkuumassa pirtissä).

4453. "laps polvilleh vokkelehtau" (lasten 
elämää).

4454. "volauttua nölgilöidä suusta" 
(volauttua=valuttaa, nölgilöidä=kuolaa).

4455. "lapsi vongahtih, näpisti ku toine"
(näpisti eli nipisti, näpit).

4456. "itkuu vongahtih" (lapsi).

4457. "lapsen vongaskoitti" (sai itkemään, 
vrt. herätti).

4458. "skola vorendi lapsed" (vorendi eli turmeli, 
vrt. skouluissa leviävät vieraat tavat).

4459. "nälgeä vonguttau lastu, ei anna syvvä"
(tekee vastoin tapoja).

4460. "vod on nuorel miehel polved, izä om polved 
jättänyh" (jättänyt polvet, vrt. perityt piirteet).




4461. "lapset peskuzikol vorujjah" (vorujjah
=telmitään, peskuzikol=hietikolla).

4462. "voruitsusta vähendäkkeä lapset" 
(telmimistä, riehumista).

4463. "votskahtih koadui ligah" (ligah eli 
kuraan).

4464. "votskahuv vai lijaz astujez" (hyppii
kurassa, maa=omia opettajia).

4465. "laps on kipie, ei kun votsajau vain"
(äänien tunteminen).

4466. "itköv vodzajau" (lapsi itkee, 
paha olla).

4467. "viirutskeziin kisatah" (ollaan piilosilla, 
tverin karjala).

4468. "vuomaz lapsi" (virkku, vallaton).

4469. "ylen on vuomaz lapsi, ei yskäs pyzy"
(yskäs eli sylissä).

4470. "vuotehini lapsi" (vuoden vanha).

4471. "puolivuodehine laps on, ga on ku 
vuodehine" (vrt. kuiden laskeminen).

4472. "täs sinul vuottajaized, ku tatin 
kodih vuotid" (vuottajaiset eli tuliaiset, 
odotit tätiä kotiin).

4473. "mimmoini oza vuottau meän tytärdä"
(osa eli kohtalo, vrt. suojelushenki).

4474. "väkeldeleh laps, ei uinuo" 
(väkeltelee eli pyöriskelee).

4475. "lapsed väketetäh itkietäh"
(pahan olon oireita).

4476. "pieni väki vaipuu" (vaipuu 
eli väsähtää).

4477. "välein vähä väzyy, pian pien uubuu" 
(lasten elämää).

4478. "vägiettsäine on jo minun poigu"
(vägiettsäine eli vahva).

4479. "laps jallaz väkkelehtöä, ei magoa"
(iltavirkut).

4480. "välliilline on laps, ei kuule kieldoa"
(välliilline eli vallaton).

4481. "vällillizyten lykitäh kivie lapset"
(vallattomuuttaan).

4482. "vällil verkkoloil on ne lapset kazvanuot, 
ei ole olluh niil kielduo" (omat vertaukset).

4483. "lapsiil ei pie andoa vällyä" (väljää, 
liikaa vapautta).

4484. "ei pie välleä andoa lapsil, äjjäl livutah"
(livutaan, vrt. lipua, lipsua).

4485. "vältä nieglu, laps suuh panoo"
(piilota neula, vrt. ompeluvakat).

4486. "lapsed vältöz löyvettih da otettih kirves"
(vältös eli piilo).

4487. "lapsi kottaziz vai väntyrdäy pertiz"
(kottasissa eli lyhyissä kengissä).

4488. "vängähtih itkuh lapsi" (itkun aika).

4489. "yhtä i vängähyö lapsi" (vänkää, 
vonkuu).

4490. "itkömäh väntsistyö" (naama vääntyy 
itkuun).




4491. "älä vänkytä lastu, anna nännii" 
(nännin ilo).

4402. "laps vängyy nälgeä" (nälkä ja jano, 
perustarpeet).

4403. "lapsed vängytäh itkietäh" (itkusta 
iloon).

4404. "värilline, ilone tyttö on" (värilline
eli vallaton, luonnonlapset).

4405. "laps viluo värizöö" (terveydestä
huolehtiminen).

4406. "uneh väzyi lapsi" (väsyi uneen).

4407. "lapset keskenäh vädzistäh" (vätsistään 
eli kiistellään).

4408. "laps itköv vädzizöy, syvvä pakitsou"
(pyytää ruokaa).

4409. "laps langeni vätskähtih, kai veri nenäz lähti"
(lankeni eli kaatui, virheistä oppiminen).

4410. "heitä tyhjy lapsen koskendu vädzäityz"
(tyhjä eli turha koskeminen).

4411. "laps yön itki völvötti" (itkuyöt).

4412. "emä paistau yheksär riezaista, 
nännimaijosta" (yheksän rieskaa, 
vrt. suojelevat taiat).

4413. "yheksävuodine lapsi" (vrt. talvinen,
kesäinen).

4414. "yheksyöhini lapsi" (vrt. päiväinen,
yöt=kuun aikaa).

4415. "yhtenkallehoad lapsed" (yhtä kalliit).

4416. "mie kiellän, heän yhemmoine nouzou" 
(poika pöydälle, uhmaikä).

4417. "yhmähtis sordui laps" (lasten elämää).

4418. "yhteväd lapsed, yhtemmoized"
(yhenmoiset, yksistä vanhemmista).

4419. "yhellä puhetah aivomma, toizella myöhemmä"
(maitohampaat eli hiidenhampaat).

4420. "lapsed on ylen rubizie tänä kezänä"
(rupisia, tekevälle sattuu).

4421. "äjjäl ylem mened, vagavu" (menet ylen, 
vakavu eli rauhoitu).

4422. "ylendele kirvez, laps ottoa" (ylentele, 
laita ylemmäs).

4423. "tädi last ylendäy, ei ole muidu ni kedä"
(lähekkäin eläneet sukulaisperheet,
oma sosiaalihuolto).

4424. "hyvin lapsii ylendäy" (kehuu, 
kannustaa).

4425. "lapsed ylettih, jo om peä peän tazah"
(ylettih eli kasvettiin).

4426. "hillah kazvau, ei ylene tyttö"
(kasvuhäiriöt).

4427. "lapsed ylettih piän tazale" (pään tasalle, 
vanhempien pituisiksi).

4428. "lapsil annoin ylimielyön, en kieldänyh"
(tein vastoin tapoja).

4429. "lasta opassa kuni om poikki lautsasta, 
a ylittsi lautsasta lieu i ei sua opastuo" 
(lasten opastamisesta, yhistetään kasvuun, 
lautsa=seinänvieruspenkki).

4430. "ei pidäz yllytellä lapsii" (yllytyshullut).




4431. "yllytä elä lapsie, kui ed voine kieldeä gä"
(älä yllytä, jos et voi kieltää).

4432. "lapsii toroamah yllytti" (toroamah 
eli tappelemaan, paheksuen).

4433. "heitä lapsen yllytändy" (heitä eli lopeta).

4434. "ylbie lapsi, itköu tuagieh" (ylpeä 
=vaikea, tottelematon).

4435. "leppei laps kaks emiä imöy, vai ylmäkk 
yhten kaimoau" (ylmäkkä=hurja, äksy, 
kaimoau=saattaa hautaan).

4436. "min enembäl kiellät, sidä enembäl lapsi 
yldyy itkemäh" (kieltämistä inhoavat,
vrt. vapaudesta pitävät).

4437. "emeä ymbärehteä lapsi, helmaz rippuu"
(ympärehtää, pyörii ympärillä).

4438. "laps ymbäröittsöö, emeä palveloo, 
ei pästä ni kunne" (palvoo emää).

4439. "ynnälleh lainoi zoaharipalan, sih laps juutui"
(nielaisi sokeripalan, tukehtui).

4440. "nublista vai jalgu, älä ynnämytkyh pie, 
äski kengy jalgah menöö" (taivuta jalkaa, 
lapsen pukemista).

4441. "ynnämytkyz oled, ojjenda niveled"
(vastaan laittavat lapset).

4442. "lapsii tsakkoamah yritti" (tsakkoamah 
eli torumaan, toisten lapsia).

4443. "tule yskäh" (syliin).

4444. "yskä se lapsen ylentäy" (yskä ylentää).

4445. "ota yskäh i ana nännie" (sylilapset).

4446. "seizojes käzivarrel on yskäz, a istujes 
polvel on" (sylissä ja polvella).

4447. "laps uinoi yskäh" (nukahti syliin).

4448. "laps ydzizöö syömizen" (pyytää 
syömistä).

4449. "ytsketäh paissah hillah, ei tarreta paissa 
täyvel suul" (lapset kuiskivat keskenään).

4450. "laps yykkäy, paista ei voi" (paista 
eli puhua).

4451. "itköö yykyttäy laps" (vrt. itkemistä
inhoavat, lapsena itkunsa itkeneet).

4452. "izä vai lapsie yykähtih, ga terväh männäh, 
a minuo ei varata, hos kui mie käskenen heidä" 
(liiasta käskemisestä, menettää tehonsa).

4453. "yöjalgaiziz olemmo, laps ei voi" 
(voi eli voi hyvin).

4454. "lapsed ollah opassuksen oal, ei jouveta 
yöketsoih" (jouveta yökehruuseen, 
elämän muuttumisesta).

4455. "yökägöi on laps, magoa ei"  (yökäki, 
kukkuu yöt).

4456. "lapsez on yönitkettäjä" (yön itkettäjä, 
itkee syyttä).

4457. "koz lapsez on yönitkettäi, tytärlapsel 
kivi pannah muamah tseptsäh uksen tuakse, 
a poigulapsel verkoine, kolme silmeä" (lasta 
suojelevia taikakaluja, tseptsä=lakki).

4458. "yönitkettäjäl on kynnet pitkät, kobristeloo, 
sentäh laps itköö" (kynnekäs olento).

4459. "lapsez on yönitkettäi, pidäz hyviä suaha"
(saada hyviä, itkun lopettajia).

4460. "yönitkettäjäm porotti" (porotti eli 
karkotti).

4461. "yönymbäristön jallaz olin, laps itki, en voi 
muata" (olin jalassa, valvoin yön).




4462. "veikki vedeh pehni ähkäi minuu" 
(työnsi minua veteen, veli).

4463. "ähmähtih laps otsalleh" (kaatumaan
oppiminen).

4464. "otsan ähkäi, puhkai" (puhkaisi otsan, 
kaatuessaan).

4465. "äijeksittih, jotta pitältä itköö" (itkee 
liian pitkään, itkujen tunteminen).

4466. "pojat ei äjjää sumeila, gu mennäh"
(poikien elämä=tekemiseen perustuvaa, 
vrt. luonnoton skouluissa istuttaminen).

4467. "äjjäl suvaitsou lapsii" (suvaitsee 
eli rakastaa).

4468. "äjjeäväheä ei magoa laps, moin itkuttsu"
(ei makaa, itkee).

4469. "äiketäh vassakkah lapset" (äiketäh
eli ryntäillään).

4470. "ägizytteä itketteä, ei azeta" (lasta, 
vrt. äkäinen).

4471. "lastu äkittäy" (kakattaa).

4472. "talu lasta äkil" (taluta äkille).

4473. "sobani mäni äkkih" (sobani eli vaate, 
ennen pesukoneita).

4474. "laps on äkkimäs" (vrt. ähkiä).

4475. "kattsoo äkkinäzeks" (lapsi oudoksi,
vrt. akkinainen).

4476. "hyvä oled ägäm, vastah päi pagized"
(äkämä, puhut vastaan).

4477. "ägäitäd lastu, anna tsolli suuh"
(tsolli eli tutti).

4478. "älevyi itkuh" (vrt. ailevui).

4479. "vedeh puutui, sid älinehem pidi" 
(lapsi, putosi vai kaatui).

4480. "lapsed älissäh pihal" (lasten piha).

4481. "aiven älizöö, ei voi olla hillemba"
(älinään kyllästyneet, vrt. kieltämistä
välttelevät).

4482. "lapsed itkietäh, älistäh" (itku lapsille 
totista totta, ei pidä vähätellä).

4483. "älä last älizytä, azeta" (lapsen 
asettaminen).

4484. "itköy älpiskö, piendy dieluo" (itkee 
pientä asiaa, hemmoteltu lapsi).

4485. "sidä lastu älpätäh, tobju jo on" 
(älpätäh=hemmotellaan, tobju=iso).

4486. "laps itkemäh älähtih" (älähti).

4487. "laps älähtih itkuu kuaduhuu"
(kaaduttuaan).

4488. "älähytti last itketti" (itketti
tahallaan).

4489. "älä last äläitä" (itketä).

4490. "midä lastu äläytättö" (teette väärin, 
vastoin tapoja).




4491. "hyvä on ämmisko, ku ämmätetäh aivin" 
(ämmätetäh eli hemmotellaan, vrt. ämmä
=isoäiti).

4492. "ämmität poigua, g äski moine i roih"
(tulee moinen, väärin käyttäytyvä).

4493. "pienenny gu ämmättelet, sid suurennu 
aiven ollah vastukavai, ni mii ei ole heile 
mieldy myö" (ämmittelyn seurauksista).

4494. "lapsie ämmätteä liijaks" (liikaa, 
tekee vastoin tapoja).

4495. "lapsii ämmättäy, ei kiellä voruimaz"
(voruimaz eli telmimästä).

4496. "heitä ämmätyz lapsien" (heitä eli
lopeta, tapojen vastaista).

4497. "joven äbrähäl elostellah lapsed" 
(elostellah eli leikitään).

4498. "elä äbrähällä mäne, mäned vedeh" 
(sortuvat äyräät).

4499. "emä ärjyy lapsiem peäl" (tekee
vastoin tapoja).

4500. "lapsie pidäs suottoizelleh pideä, 
ei ärrytteä eigo lyvvä" (pitää suotuisasti, 
ei ärsyttää, ei lyödä).

4501. "laps itköö ölizöö" (itkun kieli).

4502. "öntästyi, vähiz ei langennuh" (öntästyi 
=kompastui, langennuh=kaatunut). 

4503. "satut vai öntästymäh, kai mukilleh menet"
(hyvät neuvot, vrt. mukin makin).

4504. "öblissytti huulen jo itkemäh" (mutristi, 
itkun enteitä).

4505. "tsakattuo öblistyi" (torumisen jälkeen, 
pahoitti mielensä).

4506. "last öräitäd, muate pideä panna"
(maaten paneminen).

4507. "yön laps itki örkötti" (itkuyöt).

4508. "peäkuhmuran sydäi lauttsah da siid itki 
kodvan örvötti" (löi päänsä lautsaan, kulmikas 
eli vieras rakentaminen, vrt. kodan pyöreät 
muodot).




4509. hantit kutsuvat tulevaa "tulevien tyttärien 
ajaksi, tulevien poikien ajaksi".

4510. selkupit voivat pyhittää lapsia haltijoille 
(porojen tavoin, toivotaan palvovan kyseistä
haltijaa tai naivan tämän elinpaikan suuntaan).

4511. mordvalaiset kutsuvat nukkea sanalla naka 
(vrt. nakata, nalkske=lelu, nalksems=leikkiä).

4512. mordvalaiset kutsuvat piiloutumista sanalla 
keksems (vrt. keksiä).

4513. mordvalaiset kutsuvat lasta sanalla levks 
(myös nuori eläin, vrt. leuka, leksa).

4514. mordvalaiset kutsuvat lasta sanalla ejkaks 
(ejde=pienokainen, ejkaksci=lapsuus, vrt. ej=jää, 
vrt. eikka, veikka).

4515. mordvalaiset kutsuvat syöttämistä sanalla 
andoms (vrt. antaa, annos).

4516. mordvalaiset kutsuvat äitiinsä (ava) tullutta 
lasta sanoilla ava-levks.

4516. mordvalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla lavs
(v=p, vrt. lapsa).

4517. mordvalaiset kutsuvat kuivaamista sanalla 
nardams (nardamo=pyyhe).

4518. mordvalaiset kutsuvat keinua sanalla nuramo 
(nurams=keinua).

4519. mordvalaiset kutsuvat lapsen kasvattamista 
sanalla tirams (vrt. hantien Tiirem imi).

4520. mordvalaiset kutsuvat peitettä sanalla 
veltamo (veltams=peittää).

4521. saamelaisten suojelushenkien (kaddz) 
uskotaan periytyvän isältä pojille ja äidiltä tytöille 
(vrt. kaitsija).

4522. saamelaisten mukaan kaddz näyttäytyy 
unissa ja liikkuu ihmisen edellä (pidetään 
näkymättömänä).

4523. saamelaiset eivät vahingoita eläimiä joiden 
hahmossa kaddz-henkensä ilmestyvät (pidetään 
samoina henkinä kuin noitien eläinhahmoiset 
apuhenget, noide-gadze).

4524. saamelaisten mukaan ihmisellä voi olla 
yhestä neljään kaddz-henkeä (toisen tiedon 
mukaan jopa 14, tarkoittaa määrää ihmisen 
tullessa aikuisikään, vrt. itse löydetyt ja 
perityt henget).

4525. saamelaiset kutsuvat kaddziaan joikumalla 
(jolloin ilmestyy ihmishahmossa, vrt. eläimen 
omalla kielellä).

4526. saamelaisten mukaan kaddze-henget elävät 
yhessä pyhällä saivo-vuorella (mistä saapuvat 
kutsuttaessa, vrt. sukulaisten henkiä).

4527. saamelaisten mukaan kaddzit voivat siirtyä 
puolisoilta (tällaisia liittoja pidetään onnellisina,
puoliso=eri suvusta / saivosta).

4528. saamelaiset pitävät kaddzeja eri vahvuisina 
(vrt. noitien apuhenget).

4529. saamelaisten mukaan kaddzia voi anoa 
saivosta antamalla uhrin (näin tehty jos vanhemmat 
eivät ehtineet luovuttamaan omiaan).

4530. saamelaismiehen kaddz-hengistä (13) 
viisi äidiltä, kaksi isän isältä, kaksi äidin veljeltä, 
yksi äidin sisarusten lapsilta, kaksi äidin äidin 
sisarelta ja yksi isän siskolta (äidiltä saadut 
annetaan omille lapsille, kertoo omien sukujen 
rakenteesta).

4531. saamelaisnaisen kaddz-hengistä (6) kolme 
isältä, yksi äidiltä ja kaksi äidin äidiltä saatuja
(eivät ole sidoksissa sukupuoleen).

4532. saamelaiset saavat kaddzeja eri aikoihin
(myötäjäisiksi, perheen jäsenen lähestyessä 
kuolemaa, isältä 12-vuotiaana).

4533. saamelaiset eivät puhuttele kaddzejaan 
nimeltä (kutsujoiussa mainitaan olinpaikkansa 
eli saivon nimi, mistä voivat vastata kutsuun, 
luonteensa mukaan).

4534. saamelaisten mukaan kaddzin voi löytää 
liikkumalla metsässä ja osoittamalla kyvykkyyttään
(jolloin henki saapuu ja esittää laulun joka pitää 
muistaa, vrt. lintujen laulut).

4535. saamelaiset kutsuvat kaddzeja sueie-hengiksi 
(pidetään pikku-ihmisinä, vrt. su-eie, su-eje,
vrt. suo, suoja, su-puu).

4536. saamelaisten mukaan kaddz-henki ohjaa 
ja suojelee ihmistä (vrt. kaitsee, erään tiedon 
mukaan kaddzin mukana tulee muita henkiä 
jotka suojelevat kaddzia itseään, vrt. apuhenget).

4537. saamelaisten kaddz-henkiä yhistetään 
vöihin (ripustetaan seinälle henkeä puhuteltaessa, 
vrt. hengen olinpaikka).

4538. saamelaisten mukaan kaddzit ilmestyvät 
ja antavat neuvoja unissa.




4539. mordvalaiset kutsuvat nauramista sanalla 
rakams (vrt. rakas, vrt. raaka=nauraja).

4540. mordvalaiset kutsuvat ainoaa sanalla veyke 
(vrt. veikeä, vasna=ensimmäinen, omboce=toinen, 
kolmoce=kolmas).

4541. mordvalaiset kutsuvat viimeistä sanalla 
liyadks (liijaks, vrt. liika=pariton).

4542. mordvalaiset kutsuvat palloa sanalla oska
(vrt. osku, oskari).

4543. mordvalaiset kutsuvat kampaamista 
sanalla surseme (seme=harja, pulo=letti, 
ponams=letittää).

4544. udmurtit eivät jätä lapsia yksin kotiin.

4545. udmurtit suojelevat lapsia sitomalla 
käteensä punaisen helmen tai langan, 
ompelemalla lakkiinsa kolikon, helmen 
tai napin tai piirtämällä otsaansa merkin 
hiilellä.

4546. udmurtit suojelevat lasta piilottamalla 
kätkyeensä taikakaluja (simpukankuoria, 
kynsiä, hampaita).

4547. udmurtit suojelevat lasta kietomalla 
käteensä punaista kangasta tai punaisen langan 
ja ompelemalla vaatteisiinsa punaisen helmen.

4548. udmurttien pitoihin kuuluu lapsen häät 
(bäbäj tuj / nuno sjuan, pidetään lapsen 
vastaanottamisena eläväisten joukkoon, 
vrt. sukulaisen hengen, vrt. lapsen ja
suojelushengen häät).

4549. udmurtit laativat lapselle oman pienen 
vastan (aluksi kylvetetään päivittäin, vähitellen 
kylpykertoja vähentäen, vrt. vedettömään
elämään totuttaminen).

4550. marit kutsuvat pienen lapsen jalkoja 
peittävää kangasta sanoilla jolymbal 
(jol=jalka).

4551. marit kutsuvat uneen tuudittamista 
sanoilla maltyme, papyktash ja rypshem
(vrt. maltti).

4552. marien lapsisanastoon kuuluu aza 
(lapsi), izi aza (pieni lapsi), izi jotsa (vauva), 
izi veze (pieni poika, vrt. vesseli), izi ydyr 
(pieni tyttö), izi godym (lapsuus),  uzar aza 
(vastasyntynyt) ja iziem (minun lapseni).

4553. marit kutsuvat tuutulauluja sanoilla 
aza maltyme muro (aza=lapsi, muro=laulu,
malttilaulut).

4554. marit kutsuvat lapsen ensimmäistä 
hammasta sanalla kotas (vrt. sikiökalvo, 
vrt. suojelushengen sijat).

4555. marit sanovat iksyve pial (lapsen ilo) 
ja iksyve shym (lapsen sydän).

4556. marit kutsuvat vauvaa / pientä lasta 
sanalla jotsa (motor jotsa=kaunis lapsi, 
jotsa modysh=lapsen lelut, jotsa muro
=lapsen laulu, kusho jotsa=kasvava lapsi).

4557. marit kutsuvat kätkyttä sanoilla lepsh, 
shepka ja shipka (shepkash pyshtash
=pistää kätkyeen, shepkam sakash=ripustaa 
kätkyt, vrt. lepsu, sepka, siuka).

4558. marit kutsuvat kätkyttä sanalla lushke 
(lushkevara=pylväs johon kätkyt kiinnitetään, 
vrt. varaan, varassa).

4559. udmurtit kutsuvat lasta sanoilla nylpi 
ja pinal.

4560. udmurtit kutsuvat kätkyttä sanoilla köky 
ja zybka.

4561. unkarilaiset kutsuvat lasta sanoilla gyerek 
ja kisgyerek (kis=pieni, vrt. is, izi).

4562. unkarilaiset kutsuvat kätkyttä sanalla bölcso 
(tuudittaa=ringat, zsaluz, tuutulaulu=altatodal, 
bölcsodal).

4563. ersalaiset kutsuvat lasta sanoilla zaba, 
kaka, naksha, tjaka, ejde ja ejkaksh 
(vrt. kakara).

4564. ersalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla lavs.

4565. moksalaiset kutsuvat lasta sanoilla id, 
totmak ja shaba (vrt. ide, vrt. itse-sielu).

4566. moksalaiset kutsuvat kätkyttä sanalla 
nuräm.

4567. marin sana aza tarkoittaa rakastettua lasta 
(vrt. asa).

4568. marit kutsuvat äidin sydäntä sanoilla 
ava tson (tson=yksi sieluista, tunteisiin yhistetty 
sydänsielu).

4569. marit kutsuvat leikkimistä sanalla modash 
(jotsa modesh=lapsi leikkii).

4570. udmurtit kutsuvat leikkiä / kisaa sanalla 
shudon (shudyny=leikkiä, vrt. suuto, sutia, 
volgalaisten sanoista voi pudottaa hoot).

4571. ersalaiset kutsuvat leikkiä sanalla shutka 
(vrt. sutkautus).

4572. ersalaiset kutsuvat leikkimistä sanoilla 
valovams, nalksems ja tsarams (vrt. valo, 
valvoa, sara, sarastaa).

4573. moksalaiset kutsuvat leikkimistä sanoilla 
nalhkoms (vrt. nalkuttaa) ja bedalazendams 
(asentaa jotain).

4574. marien talvileikkeihin kuuluu tsamyra
(leikki jossa köyden toinen pää jäädytetään 
lumeen).

4575. "tenna munna vuatum, parnadzamma 
vuatum, mahte tibbi nohhad, ele tunna tsiäru, 
kale etsi poata, luddiid vala puahta, uttsam pesa 
purrad, lode piärgu purrad" (näin minä tuuditan, 
lastani tuuditan, jotta nukahtaisi, älä sinä itke, 
kyllä isä tulee, lintuja tuo vielä, pieni pääsee 
syömään, linnun lihaa syömään, saamelaisten 
vuattum-lauluja).



saamelaisten leikkisanastoon kuuluu 
pirra, pira (hyrrä), tooha (leikki, 
vrt. touhu), leikka, leeiha (leikki),
siera (leikki, leikkikalu), sierrad, 
sieram (leikkiä), leihasid, leeihas 
(leikkiä), ceärntos (hyrrä), suoib 
(keinu, kiikku), ceärnas (kurra, 
puukiekko), igrr (leikki), siorr (leikki),
siorramkäunn (leikkikalu, vrt. kauna), 
siorrnek (leikkikaveri), siorrnjuoll 
(leikkinuoli), loommampäikk (piilopaikka), 
suilo, suuilo, suuilas, suilas (keinu), 
suilod, suuilom (keinua), siorramakksaz 
(leikki-ikäinen) ja siorri (leikkivä).

saamelaisten leikkeihin kuuluu 
suonnsiorr (jännelankaleikki), 
tuosttamsiorr (uskallusleikki, 
tohtimisleikki), pealddsiorr (tervasusi
-leikki), suormas-siorr (sormusleikki), 
nuerrsiorr (nuoraleikki), puäzz-puäzz-siorr 
(porosilla-leikki), saarrsiorr 
(puupallopeli), loommamsiorr 
(piiloleikki), peittloottamsiorr 
(piiloleikki), koddsiorr (peuraleikki),
koodd-koodd-siorr (peuranpyyntileikki),
pällsiorr (palloleikki), nuerincouggamsiorr 
(nuoranvetoleikki), kooddi-kooddi siorrad 
(peuranpyyntileikki) ja kiott-kiotte-siorr 
(leskisleikki).

saamelaiset kutsuvat
lapsia sanoilla puicce 
ja puuice (vrt. puu-ice).

saamelaiset kutsuvat kehtolaulua
sanoilla naherlaavla ja 
naverlaavla.

saamelaisten 
lastenhoitosanastoon kuuluu
piälhastallad (torua), nuttalid 
(nuhdella), noollad, noolam, nala 
(riisua housut, vrt. nolata).
piemmad, piemam (ruokkia, hoivata),
njavhadid, njaavhad (hyväillä, 
sivellä), isedid, isseed (auttaa, 
avustaa, vrt. isä, is-sielu).
vuatudid, vuattud (tuutia),
laidid, laidiim (saattaa, taluttaa),
pajaskeessid, pajaskiäsam (kasvattaa, 
vedota lapseen), luccaattid, luccat 
(hemmotella, lelliä), njoomat, njomattid 
(imettää), vuattud, vuatum, vuottum 
(tuudittaa), suoppted (vieroittaa),
viorrted (vieroittaa), rävvsmed (kasvaa, 
varttua), torgsmed (kasvaa, varttua),
vuorsmed (kasvaa, varttua), soddad 
(kasvaa, varttua), poorted (syöttää, 
ruokkia), vadsted (syöttää), coollad 
(purra pehmeäksi), kuärjjad (panna makuulle), 
liennjeed (panna makuulle), vuäddted 
(nukuttaa), vuäddjed (nukahtaa), ladded 
(lohduttaa, lepyttää), ääited (lohduttaa, 
vrt. äiti, äi-sielu), sueibbad (torkkua, 
keinua), raddjed (katsoa perään), peammad 
(ruokkia, kasvattaa), soddeed (kasvattaa),
ravvsed (kannustaa), äjsmatted (kannustaa),
njooikted (hyppyyttää), njuikkted (hyppyyttää), 
nuäkkad (tuudittaa), huollaannmos (huolenpito),
raddjos (huolenpito), kaattcummus (kattaa)
ja tuvddummus (peitellä).

saamelaiset kutsuvat
lapsen päänlaen aukiletta
sanoilla sudde, sude 
ja sula.

saamelaiset kutsuvat
seuraajaa / jälkeläistä
sanoilla majapuattee
ja maajeeldpuattee.

saamelaiset kutsuvat 
jälkeläistä sanoilla
jälgelas ja jälgelii.

saamelaiset kutsuvat
lellikkiä / silmäterää
sanalla jiellah.

saamelaisten komsio-sanastoon 
kuuluu sarapäddi (komsion nauha,
vrt. Sara-ahkka), suilokuakki (komsion 
hihnan luinen koukku), saraläbzi 
(komsion nyöri, kuomusta jalkopäähän),
kietkamläbzi (kätkyen hihna),
ketkem, gierkeme, geädhkama, kietkav, 
kierkav, gietka, kietkam, kiotkam, 
kitkem (kätkyt), luvdene, luvtum,
luwdum, luudanj, luudin, luvdo 
(kätkyen nahkapäällinen), vogga 
(vakka, kehto), nuakkamlaaul (tuutulaulu),
kiotkamleakk (kätkyen jalkopää), 
kiotkamkarstok (kätkyen kaariste) ja kuajj 
(komsion kuomu).

saamelaiset kutsuvat
pienokaista ja vauvaa
sanoilla almolas, uumolas 
ja umolii (vrt. uumoilla).

saamelaiset kutsuvat
seuralaista ja ystävää
sanoilla gaadtsie, kaddse,
gazze, käzzi, käzz, kanz, 
kanze ja kance (vrt. periytyvät 
gaddz-henget, vrt. kansa,
vrt. katsojat, kaitsijat).

saamelaiset kutsuvat
lasten ikiä sanoilla
kooum-määnpajjsaz (kolmikuinen),
kooumekksaz (kolmivuotias),
ciccampeivvsaz (seitsenpäiväinen) 
ja ciccamekksaz (seitsenvuotias).

saamelaiset kutsuvat
orpoa sanalla roodtem.

saamelaiset sanovat soddad 
jienn beälla (tulla äitiinsä)
ja soddad eejjes beälla (tulla 
isäänsä).

saamelaiset kutsuvat 
huoltajaa sanoilla jeälteei,
korjjeei, peammai ja
teevvai.

saamelaiset kutsuvat kasvua
sanoilla vuorsmummus, 
sorrnummus ja soddmos 
(soddamväivv=kasvuvaiva).

saamelaiset kutsuvat
kapaloa ja vaippaa sanalla 
njuozzik.

saamelaiset kutsuvat kummia 
sanalla kuemm (vrt. kuu-emo,
vrt. suden nimet).

saamelaiset kutsuvat
riepua sanoilla sapp ja 
saannj.

saamelaiset kutsuvat
pienokaista sanalla
siomaz.

saamelaiset kutsuvat
nukkea sanalla kuuhlaz
(vrt. kuu-laz, vrt. los
=henki).

saamelaiset kutsuvat 
riepua / vaippaa sanalla 
lippar.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti